V A H V I S T U V A K A R P R

V A H V I S T U V A K A R P R 1

Karjalan prikaatin Kilpi on Karjalan prikaatin ja sen kanssa yhteistoiminnassa olevien kiltojen ja perinnejoukkojen jäsenlehti, Karjalan prikaatin henkilöstö- ja tiedotuslehti, sekä prikaatin aliupseerikoulujen ja -kurssien kurssijulkaisu. Kun Karjalan prikaatille oli annettu 1957 nykyinen nimi ja sille vaalittavat perineet, perustivat entisessä Viipurin Papulassa sijainneessa Karjalan Kaartin Rykmentissä palvelleet aseveliyhdistyksen Karjalan Kaartin Kilta. Killan nimeä ja jäsenmerkkiä käyttäen julkaistiin ensimmäinen jäsenlehti vuonna 1959. Vuodesta 1960 lehden nimi oli Kaartilainen, jota julkaistiin neljä numeroa vuodessa ja toimittamisen suoritti killan hallitus. 1970-luvun alusta lähtien toimittaminen suoritettiin Karjalan prikaatin esikunnassa. Haminalaisen Kymen jääkäripataljoonan nimi, joukko-osastolippu, kunniamarssi ja perinteet annettiin vuoden 1990 alussa Karjalan prikaatin jääkäripataljoonalle. Tuolloin lehden nimeksi muutettiin Kaartilainen-Vauhtipyörä. Vuodesta 1995 lehteä ryhdyttiin julkaisemaan kaksi numeroa vuodessa aliupseerikurssien päättyessä viikkoa ennen juhannnusta ja joulua. Karjalan prikaatin valmiusyhtymäksi muodostamisen yhteydessä kesällä 1998 lehden nimeksi muutettiin Karjalan prikaatin Kilpi ja toimittamisen suorittaa toimituskunta. Lehti on vuosina 1998, 2002 ja 2010 palkittu valtakunnallisena Vuoden kiltalehtenä. KUSTANTAJAT: Karjalan prikaati, Karjalan Prikaatin Kilta ry, Kymen Jääkäripataljoonan Kilta ry, Karjalan Tykistökilta ry, Korian Pioneerikilta ry, Kymen Viestikilta ry, Salpausselän Ilmatorjuntakilta ry, Autojoukkojen Kymenlaakson Kilta ry. 55. vuosikerta. Päätoimittaja Toimitussihteeri PL 5, 46140 Vekaranjärvi p. 0299 431 107 Toimitusneuvosto Puheenjohtaja Rami Saari Karjalan prikaatin joukkoyksiköiden komentajat: Petri Olli, Mika Tauru, Riku Hotti, Jarmo Vähätiitto, Riku Mikkonen ja Petri Rantanen Kiltojen edustajat Markku Seppä, Jaakko Janhunen, Seppo Rantalainen, Kai Lampi, Juha Varanka, Jukka Puurula ja Matti Mikkonen Toimittaja ja layout Seuraava numero 1/2014 Aineiston deadline 9.5.2014. Ilmestyy 13.06.2014 Kirjapaino Scanweb Oy, Kouvola ISSN 1456-6540 (Painettu) ISSN 2341-6963 (Verkkojulkaisu) Ilmoitushinnat 1/1 s 220, kannet 2 ja 3 250, kansi 4 270 1/2 s 120, 1/4 s 90, 1/8 s 75, 1/16 s 50 2

Joulunalusmietteitä; Timo Kivinen... 5 Pääkirjoitus: Vahvistuva Karjalan prikaati, Rami Saari... 6 Karjalan prikaatiin apulaiskomentaja... 7 Itä-Suomen sotilasläänin esikunnasta Karjalan prikaatiin siirtyvien tehtävien vaikutus...8 Kaakkois-Suomen aluetoimiston perustaminen osaksi Karjalan prikaatia...10 Puolustusvoimauudistuksen henkilöstövaikutukset Karjalan prikaatissa... 12 Karjalan prikaatissa toteutettavat rakennushankkeet 2013-2015... 13 Perusasiat ennallaan... 16 Uudistuksen vaikutukset Karjalan tykistörykmentissä... 18 Taistelun ytimessä...20 Millä eväillä vahvemmaksi?...22 Kymen pioneeripataljoona muutoksessa... 24 Uudistuksen vaikutukset Karjalan huoltopataljoonassa...26 Prikaatiin siirtyvän henkilöstön tutustumispäivä...28 Millä järjellä varusmies pärjää?...29 Upseerien jatko- ja täydennyskoulutus uudistuksen tuulissa...30 Valapäivä Karjalan prikaatissa... 32 Taivaallinen hymni...33 Karjalan prikaati järjesti suunnistuksen sotilaiden SM-kilpailut...34 Leijona Catering uudistuu...35 Karjalan tykistörykmentin perinnepäivä...36 Itä-Suomen viestipataljoonan perinnepäivä...37 Uusiin tehtäviin......38 Ylennyksiä ym. In memoriam......39 Urheiluvapaalla lajin pariin...40 Valkealan sotilaskotiyhdistys... 42 JR 8:n viimeinen sotatappio Lapin taistelujen päätyttyä 1945...44 II/2.Prikaatin Perinnetoimikunta; KSR:n edeltäjä vapaussodassa. 46 Reserviläisiä ja kiltalaisia kouluttajina MPKY:ssä...49 Karjalan prikaatin kanssa yhteistoiminnassa olevat killat... 50 Karjalan prikaatin aliupseerikoulut ja -kurssit... 59 Aliupseerikurssien taisteluampumaharjoitus (ATAH) 2A...74 Kannen kuva: Vahvistuvan Karjalan prikaatin tilat kunnostetaan puolustusvoimauudistuksen yhteydessä nykyvaatimusten edellyttämälle tasolle. Kuvassa peruskorjattava kasarmi 4. Kuva: Puolustusvoimat. 3

Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry Kahvio auki ma-pe klo 9.00-20.30, la 15.00-20.00 ja su 16.00-20.00 Pizzeria ma-to klo 11.00-13.00 ja 17.00-20.30 Perjantai klo 11.00-12.30 ja 17.00-20.30 Sodemarket ma-pe klo 17.00-20.30 ja pe 14.00-15.30 Puh. 0299 431 964 4

Karjalan prikaatin komentaja, prikaatikenraali Timo Kivinen Joulunalusmietteitä Kuluva varsin kiivastahtinen vuosi alkaa olla lopuillaan. Olemme kokeneet jokapäiväisessä palveluksessamme puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon jalkautumisen prikaatiin. Maavoimien taistelutapa 2015 mukaiset joukkotuotantotehtävät ja lyhennetyn palvelusajan mukaiset koulutussuunnitelmat ja harjoitusjärjestelyt on otettu käyttöön. Uutta koulutusmateriaalia on virrannut Vekaranjärvelle. Karjalan prikaati mallia 2015 on suunniteltu eri osa-alueilla yhteistoiminnassa Itä-Suomen sotilasläänin esikunnan ja muiden toimijoiden kanssa. Uudistuksen toimeenpanoon liittyvät haasteet ja riskit on tunnistettu ja niitä taklataan niin omin kuin ylempien johtoportaiden toimenpitein. Monen muunkin muuttuviin tehtäviin liittyvän asian parissa on askaroitu. Uudistusponnistelujen rinnalla päivittäisen perustyön laatu on kyetty pitämään aiemmalla hyväl- lä tasolla. Kaiken kaikkiaan voimme olla tyytyväisiä siihen, kuinka olemme muutoksenhallinnasta ja päätehtävästämme asevelvollisten kouluttamisesta tänäkin vuonna selvinneet. Aina on toki parannettavaa. Ensi vuonna uudistuksen toimeenpano jatkuu meidän valmistautuessa ottamaan vastaan Itä-Suomen sotilaslääniltä vuoden 2015 alussa periytyvät tehtävät ja ottaessamme vastuun Pioneerirykmentistä tänne siirtyvistä tehtävistä. Kovasta työpaineesta huolimatta Karjalan prikaatilla on hyvät edellytykset menestyä ja saada aikaan vuonna 2014 yhtä hyvä tulos kuin aiempina vuosina. Meille osoitetaan sellaiset henkilöstö- ja taloudelliset resurssit, joiden avulla toimintakäskyyn kirjattujen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Se edellyttää kuitenkin sitä, että jokainen meistä tekee työnsä hyvin oli kyse sitten koulutuksesta, suunnittelutyöstä, huolto- tai muista palveluista. Muutosten keskellä palvelusturvallisuus- ja työsuojeluasiat on pidettävä korostetusti esillä. Kyky välttää palvelustapaturmat on yksi keskeinen ammattitaitomme mittari. Terveenä sotilaat ja siviilityöntekijät säilyttävät taatusti paremmin myös palvelusmotivaationsa ja rivissä olevassa joukossa painekin kohdistuu tasaisemmin koko yhteisöön. Pyrimme prikaatina tässä kiivastahtisessa muutoksessa pitämään mahdollisimman hyvää huolta henkilöstöstä - niin täällä jo nyt palvelevista kuin tänne siirtyvästä. Palvelustovereiden omaaloitteinen tukeminen kiivaimmilla hetkillä on ensiarvoisen tärkeää. Joulun aikaan on syytä rauhoittua ja varata aikaa perheille ja läheisille. Kova työtempomme on pitänyt meidät tiiviisti palveluspaikoilla ja harjoituksissa kotiasioiden jäädessä valitettavan usein läheistemme hoidettavaksi. Muistakaa siis heitä, jotka tukevat työtämme ja henkistä jaksamistamme! Kiitän prikaatin henkilöstöä, KIL- PI -lehden tekijöitä ja muita yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Toivotan teille Rauhallista Joulua ja menestystä sekä voimia tulevalle vuodelle 2014! 5

Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Rami Saari Vahvistuva Karjalan prikaati Lyödään heti kovaa faktaa pöytään. Puolustusvoimauudistuksessa Karjalan prikaatin tehtävät, alue, henkilöstö ja materiaali lisääntyvät. Tiloja ja harjoitusalueita parannetaan. Karjalan prikaatin 2020-luvun toimintaedellytykset varmistetaan. Vuosien kuluessa Vekaranjärvellä tehty kehittämistyö luo hyvän pohjan jatkolle. Edelle kirjattu oikeuttaa KILPI 2/13 teemaksi vahvistuvan Karjalan prikaatin. Tämä ilmenee lehden ulkoasun vahvistamisena ja selkeyttämisenä sekä luonnollisesti artikkelien sisällössä. Osa jutuista jatkuu seuraavassa lehdessä uudistuksen toimeenpanon edetessä. Suuri osa Itä-Suomen sotilasläänin nykyisistä tehtävistä siirtyy Karjalan prikaatille. Jatkossa kolmen maakunnan; Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla entistä näkyvämpi Karjalan prikaati ottaa johtoonsa kaksi aluetoimistoa ja prikaatiin perustetaan apulaiskomentajan tehtävä. Karjalan prikaatin komentaja toimii Kouvolan varuskunnan päällikkönä. Lisäksi Vekaranjärvelle muodostuu pioneeriaselajin raivaamisen osaamiskeskus Pioneerirykmentistä siirtyvien tehtävien myötä. Olen nyt toiminut puoli vuotta esikuntapäällikkönä. Pidän kunniaasiana, että edellinen kahden ja puolen vuoden mittainen puolustusvoimauudistuksen valmistelutehtäväni Pääesikunnassa voi näin konkretisoitua uudistuksen toimeenpanona juuri Karjalan prikaatissa. Tämä on tärkeä ja hyvä joukko. Säilytetään siis saavutetut hyvät käytännöt, mutta tarjotaan tänne siirtyvien ihmisten mukanaan tuomille muiden hyville käytännöille tilaa ja kasvualustaa. Siinä on oma osuutensa myös prikaatin erinomaisilla yhteistyökumppaneilla, joihin olen saanut tutustua. Niistä tähän lehteen ovat antaneet arvokkaan panoksensa Karjalan prikaatin kanssa yhteistoiminnassa olevat killat sekä sotilaskoti ja Leijona Catering Oy. Toivotan Kilven lukijoille antoisia hetkiä vahvistuvan Karjalan prikaatin parissa. 6

Karjalan prikaatiin apulaiskomentaja Puolustusvoimien rauhan ajan rakennetta kevennetään. Maavoimien rauhan ajan johtamistasoja vähennetään lakkauttamalla sotilasläänit ja aluetoimistoja sekä organisoimalla aluetoimistot osaksi joukko-osastoja. Itä-Suomen sotilasläänin esikunnan tehtävät jaetaan Maavoimien esikunnalle ja Karjalan prikaatille sekä siihen kuuluville Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon aluetoimistoille. Puolustusvoimauudistuksessa Maavoimien joukko-osastojen tehtävät ja vastuut lisääntyvät. Karjalan prikaatiin ja viiteen muuhun maavoimien joukkoosastoon perustetaan niille siirtyvien Karjalan prikaati 1.1.2015 vaativien vastuiden johtamista tukemaan apulaiskomentajan tehtävä. Apulaiskomentaja sijoittuu prikaatin organisaatiossa kaaviossa alla esitetyllä tavalla. Apulaiskomentaja on prikaatin komentajan suoranainen alainen ja kuuluu prikaatin johtoon esikuntapäällikön kanssa. Prikaatin esikuntapäällikön tehtävän sisältö säilyy pääosin nykyisellään. Apulaiskomentaja johtaa kahta aluetoimistoa, mutta asevelvollisuusasioissa aluetoimistot ovat suoraan maavoimien esikunnan alaisia. Apulaiskomentaja vastaa erikseen käsketyistä poikkeusolojen valmisteluista, viranomaisyhteistoiminnasta, alueellisten maanpuolustuskurssien järjestämisestä sekä tehtäviinsä liittyen maanpuolustustahdon ja hengen vaalimisesta. Apulaiskomentaja on prikaatin komentajan ensimmäinen sijainen. Apulaiskomentajan tehtävä on lähtökohtaisesti everstin tehtävä. Maavoimien joukko-osastojen teh- tävät poikkeavat jonkin verran toisistaan. Myös apulaiskomentajan tehtävät vaihtelevat hieman eri joukko-osastojen välillä, mikä viittaa esimerkiksi joukkoosastojen johdossa olevien aluetoimistojen ja soittokuntien määriin sekä joukkoosastojen normaali- ja poikkeusolojen tehtäviin. Lisäksi se, mitä eri joukkoosaston komentajat tulevat käskemään apulaiskomentajiensa vastuulle, tulee vielä muokkaamaan tehtävien lopullisia sisältöjä. Apulaiskomentajia ei ole vielä määrätty tehtäviinsä tätä kirjoitettaessa. Karjan prikaatin esikunnan 2015 perustamissuunnitelmassa on käsketty apulaiskomentajan tehtävän perustaminen ja aluetoimistojen johtoonotto, vaikka ne eivät kuulu esikuntaan, mutta niiden perustaminen on valmisteltava vuosina 2013 ja 2014. Valmistelut ovatkin jo hyvässä vauhdissa, yhteistoiminnassa Itä-Suomen sotilasläänin esikunnan ja nykyisten aluetoimistojen kanssa. Karjalan prikaatin tulevalle apulaiskomentajalle varataan mahdollisuus esittäytymiseen ja tehtäviensä hoitamisen painotusten kertomiseen seuraavissa KILPI-lehdissä, mahdollisesti jo seuraavassa numerossa ensi keäkuussa. Teksti: Rami Saari Piirros: jääkäri Christian Franzen 7

Itä-Suomen sotilasläänin esikunnasta Karjalan prikaatiin siirtyvien tehtävien vaikutus Puolustusvoimauudistuksen seurauksena tapahtuvasta Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan (ISSLE) lakkauttamisesta johtuen Karjalan prikaati ottaa merkittävän alueellisen toimijan roolin. Muutos tulee näkymään prikaatin toiminnassa paitsi lisääntyvinä tehtävinä, niin loogisesti myöskin niiden mukanaan tuomana lisääntyvänä henkilöstöresurssina. On kuitenkin muistettava uudistuksen taustalla oleva perusajatus siitä, että välijohtoportaiden karsiminen tuo myöskin säästöjä päällekkäisten tehtävien karsimisen muodossa. ISSLE:stä prikaatiin siirtyvät tehtävät kohdentuvat pääsisältöisesti uusimuotoisen Karjalan prikaatin esikunnan osastojen toimenkuviin, jotka tulevaisuudessa linkittyvät aikaisempaa yksilöidymmin pääprosesseihin. Kokonaisuudessaan ISSLE:sta kohdentuu prikaatiimme kokenutta aluetason koordinointityöhön syvällisesti perehtynyttä johto- ja suunnitteluhenkilöstöä, sekä eri erikoisalojen ammattilaisia. Siirtyvien tehtävien osalta operatiivinen osasto on ehdottomasti suurin voittaja. Suunnittelutehtävien toteuttamiseen käytettävissä oleva henkilöstö moninkertaistuu aikaisempaan verrattuna, joka varmasti tulee näkymään positiivisesti tuotteiden laadussa ja määrässä. Koulutusalan eriytyminen omaksi osastokseen mahdollistaa molempien osastojen sisäisen toiminnan suuntaamisen niille kuuluviin ydinprosesseihin. Koulutus- ja hallinto-osastoille läänistä siirtyvien tehtävien määrä on vähäisempi, kuin operatiivisen osaston Teksti: Timo Heijari kohdalla. Muutos on ensi-sijassa sisäinen, joskin on syytä huomioida palvelukeskuksen ja logistiikkalaitoksen roolien muuttuminen kokonaisuudessa. Oman kokonaisuutensa prikaatin tulevassa toiminnallisuudessa muodostavat aluetoimistot moninaisine tehtävineen. Pääosa aluetoimistojen henkilöstöstä pysyy nykyisissä tehtävissään myös uudistuksen jälkeen, joskin Karjalan prikaatin työntekijöinä. Yhteisen haasteen muutoksen hallinnassa muodostaa toiminnan integrointi osaksi prikaatin kokonaisuutta, johon haetaan vastausta vuosisuunnittelun yhdistämisellä vuoden 2014 aikana. Muutos on haaste, mutta myös mahdollisuus! Kirjoittaja on everstiluutnantti, joka työskentelee osastopäällikkönä Karjalan prikaatin esikunnassa. Kouvolan kasarminmäen paraatikentän itälaitaan valmistui 1954 Puolustusministeriön arkkitehti, majuri Vilho Nokon suunnittelema kasarmirakennus. Kasarmissa sijaitsi Karjalan prikaatin yksiköitä, joista Reservialiupseerikoulu kesäkuun lopulle 1973 asti. Sen jälkeen viimeisenä yksikkönä kasarmissa majoittui 3.Erillinen autokomppania marraskuuhun 1991 saakka. Kasarmin peruskorjaus valmistui syyskuussa 1994, jolloin rakennukseen muutti Kymen sotilasläänin esikunta. Vuoden 2008 alussa esikunnan nimi muuttui Itä-Suomen sotilasläänin esikunnaksi (ISSLE). (Kuva ja kuvateksti: Pentti Vainikka) 8

Pentti Vainikka Karjalan prikaatin esikunta valmistui vuonna 1979. Puolustusvoimat 9

Kaakkois-Suomen aluetoimiston perustaminen osaksi Karjalan prikaatia A luetoimistojen myötä Karjalan prikaatin kokoonpanoon liittyvät muuhun yhteiskuntaan tiiviisti verkottuneet asevelvollisuusasioiden asiantuntijatiimit. Aluetoimistot puolustusvoimauudistuksesta Edellisen puolustusvoimien organisaatiouudistuksen yhteydessä vuoden 2008 alussa osaksi maavoimia perustettiin aluetoimistot. Tuolloin perustetut aluetoimistot kuuluvat joko sotilasläänin esikunnan tai joukko-osaston esikunnan kokoonpanoon. Nyt käynnissä olevan uudistuksen yhteydessä aluetoimistojen määrä supistuu 19:stä 12:een, ja ne kaikki organisoidaan sotilasläänien poistumisen myötä osaksi joukko-osastoja. Osaksi Karjalan prikaatia liitetään Etelä-Savon aluetoimisto sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan aluetoimistojen lakkauttamisen myötä perustettava Kaakkois-Suomen aluetoimisto (KASALTSTO). Kaakkois-Suomen aluetoimiston toimialue, tehtävät ja kokoonpano Kaakkois-Suomen aluetoimiston toimialue on vuoden 2015 alusta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Aluetoimiston toimipiste on suunniteltu sijoittumaan nykyisiin ISSLE:n tiloihin Kouvolan Kasarminmäelle. Nykytilassa aluetoimisto on sotilasläänin esikunnan alainen aluehallintoviranomainen, jonka tärkeimmät tehtävät ovat seuraavat: tehtävin toimeenpano: mm. kutsunnat, kertausharjoituskäskytys ja muut asevelvollisia koskevat asiat ja hallinnolliset päätökset (esim. VAPpäätökset), ajan joukkojen henkilöstön palvelukseen käskemisestä, nittelu alueellaan, työstä sotilasläänin komentajan käskemällä tavalla, puolustustyön ja koulutuksen suunnittelusta ja tukemisesta sekä yhteydenpidosta Maanpuolustuskoulutusyhdistykseen, alueensa veteraani- ja maanpuolustusjärjestöihin sekä reserviin. Tehtävät säilyvät uudistuksessa pääosin ennallaan. Asevelvollisuusasioihin liittyvän viranomaistehtävän ohjaus tulee jatkossa Maavoimien Esikunnasta. Muihin tehtäviin liittyvät vastuut Kaakkois- Suomen aluetoimistolle käskee Karjalan Prikaatin komentaja tai apulaiskomentaja. Osana puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelua KASALTSTO:n kokoonpano on laadittu alla olevan mukaiseksi: - aluetoimiston päällikkö - asevelvollisuussektori (2 ups, 1 ou ja 3 siv) - operatiivinen sektori (2 ups ja 1 ou). Teksti: Esa Hyytiäinen Kuva Puolustysvoimat Uudessa kokoonpanossa asevelvollisuussektorin henkilöstö on sijoitettu nykyisestä Kymenlaakson aluetoimistosta ja operatiivisen sektorin henkilöstö ISSLE:sta. Tehtäviin suunnitellun henkilöstön osaaminen varmistaa Kaakkois- Suomen aluetoimiston toiminnan käynnistymisen sujuvasti ja laissa määrättyjen asevelvollisuusasioiden häiriöttömän hoidon. Perustamisen valmistelut hyvässä vauhdissa Kaakkois-Suomen aluetoimiston perustamisen valmisteluista vastaa nykyinen Kymenlaakson aluetoimisto. Aluetoimiston näkökulmasta valmistelut ovat sujuneet hyvässä yhteistyössä eri osapuolten (KARPR, ISSLE, ISHRE, EKA- RALTSTO) kanssa. Aluetoimiston toiminnan aloittamisen kannalta tärkeiden asioiden (mm. Etelä- Karjalan asevelvollisten valvontavastuun vaihto, vuoden 2015 TRSS -suunnittelu, työjärjestykset, tilaratkaisut) suunnittelu on hyvässä mallissa, ja asiat saadaan tulevan vuoden aikana järjestettyä toiminnan käynnistämisen edellyttämälle tasolle. Aluetoimistot osana Karjalan prikaatia 1.1.2015 10

Kirjoittaja on everstiluutnantti, joka toimii Kymenlaakson aluetoimiston päällikkönä. Kartta: Pentti Vainikka 11

Puolustusvoimauudistuksen henkilöstövaikutukset Karjalan prikaatissa Teksti: Jussi Aapro Kuva: Puolustusvoimat Puolustusvoimauudistuksessa henkilöstön määrä ja rakenne sopeutetaan vastaamaan puolustusvoimien 2020-luvun vaatimuksia, ottaen huomioon sodan ajan suorituskyvyn ja joukkorakenteen kehittyminen sekä käytössä olevat kokonaisresurssit. Puolustusvoimauudistuksen myötä sodanajan vahvuus pienenee ja henkilöstön määrää supistetaan. Organisaatiorakenne muutetaan kolmiportaiseksi sotilasläänien lakatessa. Joukko-osastojen rakennetta uudistetaan ja kevennetään keskittämällä hallintoa ja tukeutumalla keskitetymmin tuotettuihin logistiikan järjestelyihin sekä tukipalveluihin. Puolustusvoimauudistuksen muutokset koskevat myös Karjalan prikaatia. Karjalan prikaatille tulee uusia tehtäviä sotilasläänin lakkauttamisen myötä. Prikaatiin perustetaan kaksi aluetoimistoa (Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon aluetoimistot). Pioneerikoulutusta vahvennetaan ja prikaatista tulee valtakunnallinen raivaamisen kärkiosaaja. Prikaatin ja joukkoyksiköiden esikuntien rakennetta tarkennetaan. Prikaatin esikunnan henkilöstö- ja huolto-osasto lakkaavat ja tehtävät siirtyvät perustettaviin hallinto- ja koulutusosasoihin sekä lisäksi tehtäviä siirtyy Puolustusvoimien palvelukeskukselle ja logistiikkalaitokselle. Joukkoyksiköiden esikunnan henkilöstöstä koulutusupseerit ja toimistosihteerit siirtyvät prikaatin esikunnan koulutusosastoon ja lisäksi joukkoyksiköiden esikuntien tehtäviä siirtyy perusyksiköiden tuki- ja erikoishenkilöstölle. Prikaatin perusyksiköiden määrä lisääntyy yhdellä. Uusia perusyksikköjä ovat 2.Huoltokomppania ja Raivaajakomppania Tykistöaliupseerikoulun lakatessa. Vuonna 2015 Karjalan prikaati on maavoimien neljänneksi suurin hallintoyksikkö henkilökunnan määrässä mitattuna. Karjalan prikaatia suurempia joukko-osastoja ovat uudistuksen myötä yhdistettävät joukko-osastot Maasotakoulu, Porin prikaati ja Panssariprikaati.. Kuinka puolustusvoimauudistus sitten vaikuttaa prikaatin henkilöstöön? Määrällisesti Vahventuva Karjalan prikaati pitää paikkansa. Nyt Karjalan prikaatin henkilöstövahvuus on 558 ja uudistuksen jälkeen se on 595 henkilöä. Sopimussotilaita on ennen uudistusta ollut 10 15, mutta uudistuksen jälkeen prikaatille on annettu resurssit 37 sopimussotilastehtävälle. Puolustusvoimauudistuksen yhtenä tehtävänä on ollut taata varusmiehiä kouluttaville perusyksiköille riittävä henkilöstötilanne (2,5 kouluttajaa/varusmiesjoukkue (35 vm)). Tähän uudistuksessa päästään ja ylimenovaiheessa (2015 2017) tuo luku jopa ylitetään. 12

Esikunnan henkilömäärä nousee noin 97:stä 136:een, todellisuudessa kuitenkin tämänhetkistä esikuntatyötä tekevien henkilöiden määrä laskee. Sotilasläänistä ja joukkoyksiköiden esikunnasta prikaatin esikuntaan siirtyvät henkilöt tuovat nykyiset tehtävät mukanaan. Lisäksi prikaatin esikunnan vahvuutta nostavat prikaatin esikuntaan siirrettävät prikaatista Maanpuolustuskorkeakoululla opiskelevat upseerit (noin 20-35 henkilöä vuosittain). On siis todettava, että nykyisiä hallinnollisia tehtäviä tehdään tulevaisuudessa huomattavasti pienemmin henkilöstöresurssein. Tähän toivottavasti uudistuksessa perustettavat Puolustusvoimien palvelukeskus ja logistiikkalaitos tuovat helpotusta viemällä tehtäviä itselleen. Prikaatiin siirtyy uudistuksen myötä uutta henkilöstöä, noin 100. Henkilöstöä on siirtynyt ja siirtyy niin lakkautettavista kuin muistakin hallintoyksiköistä (ISS- LE, ESSLE, RUK, PIONR, PKARPR, VIESTIR, HÄMR, KAARTJR, TYKPR, PE, KOTRP). Näiden uusien prikaatilaisten kotouttaminen on erittäin tärkeä tehtävä. Tulevaisuus henkilöstömäärän suhteen näyttää valoisalta, mutta vain määrän suhteen. Haasteena tulevina vuosina ovat suuret oppilasmäärät maisterikursseilla (noin 30-35 kandidaattia vuosittain) ja se, että 2013 2017 ei uusia aliupseereita kyetä palkkaamaan henkilöstökokoonpanojen ollessa täynnä. Puolustusvoimauudistus etenee suunnitellulla tavalla ja muutoksia tulevaisuudessa tulee, mutta käsketyt tehtävät tehdään niillä henkilöstöresursseilla, jotka käytössä kulloinkin ovat. KAARTI PÄÄLLE Kirjoittaja on majuri ja hän toimii Karjalan prikaatin henkilöstöpäällikkönä. Rakennushankkeet prikaatissa vuosina 2013-2015 P uolustusvoimien kehittämisen suuntaviivat ja kehittämiskohteet on määritetty valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2012. Puolustusvoimauudistukseen 2015 liittyvät tila- ja aluejärjestelyt toteutetaan puolustusvoimauudistuksen toimeenpanokäskyn ja puolustusvoimien johdon tekemien erillisten linjausten mukaisesti. Karjalan prikaati on kehitettävä joukko-osasto, jonka tehtävänä on tuottaa maavoimille suorituskykyä kouluttamalla operatiivisia ja alueellisia joukkoja. Karjalan prikaati ylläpitää Karjalan jääkäriprikaatin suorituskykyä. Karjalan prikaatille ja muille Vekaranjärvellä toimiville puolustusvoimien tai palveluntuottajien organisaatioille annettujen tehtävien toteuttaminen edellyttää, että varuskunnallinen infrastruktuuri sekä harjoitus- ja koulutusolosuhteet vastaavat 2010-luvun vaatimuksia ja ennen kaikkea Karjalan prikaatin toiminnan ja sen volyymien asettamia vaatimuksia. Infrastruktuuria kehitetään tämän päivän Teksti: Kimmo Toivola Kuvat: Puolustusvoimat tarpeiden pohjalta mutta myös tunnistaen kehitettävän joukon tulevaisuuden tarpeet pitkäjänteisen kehittämisen mahdollistamiseksi. Lähitulevaisuudessa kiinteistöhallinnon kannalta merkittävin muutos tulee olemaan kaikkien kiinteistösopimusten ja resurssien keskittäminen 1.1.2015 alkaen Puolustusvoimien Logistiikkalaitokseen. Logistiikkalaitokselle siirtyvien ampu- Kuten kuvan työvaiheet osoittavat, niin kasarmi peruskorjataan varsin perusteellisesti. Käytännössä rakennus puretaan siten, että jäljelle ei jää muuta kuin perustukset sekä paikalla valettu runkorakenne ja lähes kaikki muu tehdään uudelleen tämän päivän rakennusmääräysten edellyttämällä tavalla. 13

Kasarmi 4 A-porras rakennustöiden kohteena. Kasarmin B- ja C-portaat ovat Karjalan Tykistörykmentin käytössä. Joulukuulla tykistö saa käyttöönsä A- portaan peruskorjatut tilat ja remontti jatkuu siirtyen B-portaaseen. ma- ja harjoitusalueiden vastuu hoidon, käytön ohjaamisen, kehittämistarpeiden määrittämisen, käyttövuorojen jakamisen osalta sekä käyttöön liittyvä yhteistoiminta viranomaisten ja siviiliyhteisöjen kanssa säilyy edelleen käyttäjällä eli Vekaranjärven ja Pahkajärven alueiden osalta Karjalan prikaatilla. Karjalan prikaatin rakennuskantaa ja toimintaympäristöä kehitetään käyttäjälähtöisesti tunnistettujen ja Karjalan prikaatin strategiaan kirjattujen tavoitteiden sekä tarkentuvien suunnitteluperusteiden mukaisesti. Puolustusvoimauudistus 2015 käynnisti nopeutetulla hankeaikataululla erityisesti pioneeriaselajin koulutusympäristön kehittämiseen tähtäävät hankkeet sekä keskusvaraston peruskorjaus- ja perusparannushankkeen. Nopeutetulla aikataululla toteutettavat hankkeet tukevat osaltaan käskettyjen joukkotuotantotehtävien toteuttamista. VUOSINA 2013-2015 TOTEUTETTA- VAT RAKENNUSHANKKEET Vuonna 2013 käynnistyneet rakennushankkeet Kulunut vuosi on ollut toimintaympäristön kehittämisen kannalta kiireinen ja haastava, kuitenkin positiivisessa mielessä. Käynnistyneet hankkeet kehittävät prikaatin toimintaympäristöä laajalla rintamalla aina kasarmien peruskorjauksesta koulutustilojen ja -ympäristön kehittämiseen - ydintehtävämme joukkotuotannon tukemiseksi! Ampumaratojen perusparannushanke, jolla vastattiin ympäristölupaehtojen vaatimuksiin ympäristönsuojelun ja meluhallinnan osalta, on valmistunut alkukesästä. MAPUJOPO -koulutusympäristönrakentaminen varusmiesten parkkipaikkaalueen läheisyyteen, joka tuottaa tarvittavat säilytys- ja opetusympäristön kyseisille järjestelmille. Rakennustyöt valmistuvat marraskuun loppuun mennessä. Kaartinhallin peruskorjaus aloitettiin toukokuussa 2013. Varuskunnallisesti merkittävä, liikuntakoulutusta, työpaikkaliikuntaa ja varusmiesten vapaa-ajan liikuntaharrastuksia tukeva, rakennus palautuu alkuperäiseen käyttötarkoitukseen entistä ehompana kesällä 2014. Hankkeessa toteutettavat tärkeimmät korjaukset kohdistuvat kokonaisvaltaisesti talotekniikkaan, uima-allastekniikkaan sekä tila- ja rakenneratkaisuun, jolla muun muassa kuntosali asemoidaan uudelleen rakennuksen sisällä. Lisäksi päävartion toimitilat siirtyvät rakennuksen kellarikerrokseen. Kasarmi 4:n peruskorjaushankeen rakennustyöt käynnistettiin heinäkuussa ja hankkeen tavoitteellinen valmistumisaika on vuoden 2014 loppuun mennessä. Hanke toteutetaan tarkennetun hankesuunnitelman mukaisesti siten, että pe- Kaartinhallin peruskorjaus aloitettiin toukokuussa 2013 ja valmistuu kesällä 2014. 14

ruskorjauksen jälkeen kasarmiin sijoittuu neljä perusyksikköä tarvittavine toimitiloineen. Tilojen muuntojoustavuus mahdollistaa perusyksikköjen vahvuuksien tarkistamisen tarpeen mukaan. Pahkajärven infrastruktuurin kehittämisen toinen vaihe käynnistyi lokakuun aikana. Hankkeessa varusmiesten ja henkilökunnan saunat sekä ruokailukatos uudistetaan ja osa majoitusrakennuksista maltillisesti peruskorjataan. Rakennustyöt kokonaisuudessaan valmistuvat keväällä 2014. Kevyiden sääsuojien pohjarakenteet -hanke käynnistyi syksyn aikana ja hanke valmistunee vielä kuluvan vuoden aikana sääolosuhteista riippuen. Senaatti -kiinteistöjen toteuttama hanke on vasta osa kokonaishanketta, joka tuottaa sääsuojien pohjarakenteet ja varsinaiset sääsuojat hankitaan aikanaan puolustusvoimien omien hankintojen myötä. Karjalan prikaatin autokoulu on saanut myös uudet toimitilat Kouvolan Tykkimäen teollisuusalueelta, jotka kunnostettiin autokoulun toimintoja ja tarpeita vastaavalle tasolle kuluvan vuoden aikana. Vuodelle 2014 suunnitellut rakennushankkeet Vuonna 2014 valmistaudutaan toteuttamaan erityisesti pioneeriaselajin vaatimat koulutusympäristöhankkeet puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallin mukaisesti. Pioneeriaselajin raivaamiskoulutus on keskitetty valtakunnallisesti Karjalan prikaatiin, jonka vuoksi tarvittava erikoiskoulutusympäristö saatetaan joukkotuotannon ja kantahenkilökunnan koulutuksen vaatimalle tasolle rakentamalla: Pioneerikoulutuksen harjoitusalue, valmistumistavoite 09/2014 Raivaamiskoulutusrata, valmistumistavoite 09/2014, ja Raivaamiskoulutushalli, valmistumistavoite 12/2014. Vuodelle 2015 suunnitellut rakennushankkeet Vuonna 2015 aloitetaan kasarmi 3:n peruskorjaushankkeen rakennustyöt, jotka toteutetaan kasarmi 4:n tavoin peruskorjaamalla kasarmirakennus neljälle perusyksikölle. Hankkeen tavoitteellinen valmistumisaika on kesällä 2016. KATSE TULEVAISUUTEEN Karjalan prikaatin rakennuskantaa ja toimintaympäristöä kehitetään suunnitelmallisesti, käyttäjälähtöiset tarpeet tunnistaen. Kehittämiskohteet konkretisoituvat puolustushaarakohtaisen priorisoinnin kautta Maavoimien toimintasuunnitelmaan valtakunnallisen tarvearvioinnin ja käytettävien resurssien puitteissa. Meneillään olevan kehittämisvaiheen rakennushankkeilla varmistetaan osaltaan Karjalan prikaatin 2020-luvun toimintaedellytykset. Virallisilla hankelistoilla näkyvät ainoastaan ne kohteet, joiden toteuttamiselle ja sitä kautta kasvaville vuokravaikutuksille on varattu rahoitus tuleville vuosille. MAPUJOPO-hankkeen rakennustyöt ovat loppusuoralla ja maanpuolustuksen johtamispaikkakoulutukseen tarkoitetut tilat luovutetaan käyttäjälle marraskuun lopussa. Hankkeen yhteydessä kunnostettiin myös taustalla näkyvä varusmiesten pysäköintialue. Karjalan prikaati kehitettävänä joukko-osastona on ollut ja tulee olemaan jatkossakin merkittävä investointien kohde. Nyt toteutettavilla ja hankelistoilla olevilla rakennushankkeilla mahdollistetaan osaltaan asevelvollisten majoittuminen, koulutus ja vapaa-ajan vietto nykyaikaisten vaatimusten mukaisesti. Lisäksi varasto- ja säilytystiloihin kohdentuvat hankkeet tukevat välillisesti joukkotuotantotehtävän toteuttamista. Joukko-osaston toiminta ja perustyön tekeminen useiden meneillään olevien rakennushankkeiden keskellä on haastavaa. Erityisesti niillä työpisteillä, joiden vakituiset tilat ovat peruskorjauksen piirissä, kysytään jaksamista. Tilapäisjärjestelyihin tukeutuminen on kuitenkin väliaikaista ja lyhyt kestoista ennen parempiin toimitiloihin pääsemistä, mikä on syytä muistaa arjen haasteiden keskellä. Kirjoittaja on majuri ja hän toimii Karjalan prikaatin huoltopäällikkönä. 15

K ymen jääkäripataljoonan (KYMJP) joukkotuotantotehtävien muutos on vaikuttanut pataljoonan toimintaan viimeisen vuoden aikana. Panssarijääkäreiden koulutustehtävän pienentyessä tilalle on tullut hajautetun jääkäripataljoonan jalkaväkiosien tuotantotehtävät. Muutos on aiheuttanut työsumaa pataljoonan joka tasolla. Tehokasta ja tuloksellista koulutusta on toteutettu samalla, kun uusien koulutussuunnitelmien, taisteluharjoitusten ja -ammuntojen suunnittelu on käynyt kiivaana. Suunnittelun tuloksena ovat syntyneet uusitut koulutussuunnitelmat, taisteluammuntojen toteuttamisperiaatteet eri koulutuskausilla, koulutuskäppyröitä koulutuksen yhdenmukaistamiseksi sekä pataljoonan harjoitusjärjestelmän perusteet. Tavoitteena on saada mahdollisimman nopeasti vakioidut, hyvät koulutuskäytänteet niin joukkotuotantojoukkojen taistelukoulutukseen kuin -ammuntoihinkin. Muutos on vaatinut uutta johtajuutta, vastuunkantoa ja lisätyötä eri tasoilla. Yhteistoiminta taktiikan ja koulutuksen kehittämiseksi on käynnistynyt niin eri aselajien kuin pataljoonan yksiköiden välillä. Myös Reserviupseerikoulun kanssa yhteistoiminta käynnistettiin pataljoonan jalkaväkijohtajien johtajakoulutuksen koulutussuunnittelussa ja toteutuksessa. Yhteistoiminta Reserviupseerikoulun kanssa jatkuu myös jääkäriyksiköiden koulutustehtävän osalta. Pataljoonan koulutustehtävä on jakaantunut kahden erilaisen joukkoyksikkötyypin osien tuottamiseen. Tämä on ollut rutiinia prikaatimme muilla aselajijoukkoyksiköillä. Käytännössä on kuitenkin jo todettu, että jääkäreiden ja panssarijääkäreiden koulutustehtävät tukevat toinen toisiaan. Molemmissa koulutushaaroissa on käytänteitä toinen toisilleen vietäviksi. Onko siis käynnissä kuitenkaan mullistava muutos? Perustyö - toimintakykyisen jääkärin, panssarijääkärin ja jalkaväkijohtajan kouluttaminen - säilyy ennallaan. PERUSTEHTÄVÄ TOIMINTAKYKYINEN JÄÄKÄRI 16 Perusasiat ennallaan Hajautettu, vaan ei hajoitettu pataljoona Hajautettu taistelutapa vaatii paljon. Maastossa selviytyminen, etulinjassa jopa vihollisen selustassa oleminen, ja erityisesti taisteleminen antavat todellisen haasteen nykymuotoiselle palvelusaika- ja harjoitusjärjestelmälle. Viidessä ja puolessa kuukaudessa on koulutettava koulutushaaran keskeisimmät toiminnot ja muut jätettävä varusmiespalveluksen jälkeiseen aikaan. Tämä painopisteen etsiminen on näkynyt erityisesti tänä vuonna koulutuskausien rakentamisessa. Pataljoonan saapumiserävahvuus nousee noin 500 alokkaaseen. Koulutustehtävä toteutetaan edelleen kolmessa panssarijääkärikomppaniassa. Täten komppanioiden vahvuudet kasvavat noin 200 taistelijaan. Hajautetun pataljoonan jääkärin ominaisuuksissa korostuu fyysinen suorituskyky. Asetetut tehtävät vaativat jaksamista ja sitkeyttä. Fyysisyys toteutuu yhdenmukaisesta peruskoulutuskauden koulutuksesta nousujohteisena erikois- ja joukkokoulutuskausille. Toteutettava liikuntakoulutus painottuu Teksti: Petri Olli Kuvat: Puolustusvoimat jalka- ja polkupyörämarsseihin, suunnistukseen ja hiihtoon. Kasvavasta alokasmäärästä johtuen eri tasoryhmien muodostaminen myös liikuntakoulutuksessa on entistä tärkeämpää. Pohjakunnon soisi alokkailla olevan kunnossa, jotta vaativasta koulutuksesta voidaan suoriutua. ASKEL ASKELEELTA Alkuvuoden aikana pataljoonassa arvioitiin koulutushaarakohtaisia vaatimustasoja tuotettaville joukoille. Arviointeja on käytetty koulutussuunnittelun perustana. Työ jatkuu maavoimien esikunnan johdolla vaatimustasojen muuttuessa suorituskykymittareiksi. Lopputuloksena Maastossa liikkumi

Tuotettu suorituskykyinen joukko, hajautetun jääkäripataljoonan panssarintorjuntaohjusjoukkue, TROMBI 13 -harjoituksessa Lapissa viime toukokuussa. sen taito. (Kirjoittaja korostaa, ettei kysymys ole Kymen jääkäripataljoonasta, vaan sen joukkotuotantotehtävässä kouluttamasta jääkäripataljoonasta.) 17

Uudistuksen vaikutukset Karjalan tykistörykmentissä Karjalan Tykistörykmentin joukkotuotantotehtävät ovat viime vuosina painottuneet valmiusyhtymän tykistöjoukkojen tuottamiseen. Käynnissä oleva ja myös tämän vuosikymmenen loppuun ulottuva joukkotuotanto kohdistuu painopisteisesti Maavoimien taistelu 2015:n mukaisiin alueellisiin joukkoihin. Oman mausteensa tuo lisäksi AMOS-kranaatinheitinjärjestelmän joukkotuotannon toteuttaminen vuoteen 2016 mennessä. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan puolustusvoimauudistuksen ja uusien joukkotuotantotehtävien vaikutusta Karjalan tykistörykmentin toimintaan. Karjalan tykistörykmentissä on aiemmin koulutettu muun muassa tykkimiehistöjä 155 K 98 tykkikalustolle, heitinmiehistöjä raskaille ja kevyille kranaatinheittimille, tulenjohtovoimaa tulenjohto- ja viestipattereihin ja panssarijääkäripataljoonille sekä viesti- ja huoltomiehiä ja kuljettajia. Ensimmäinen AMOS-komppania saatiin tuotettua loppuun saapumiserästä 1/13. Koulutus Teksti: Mika Tauru Kuvat: Puolustusvoimat on vakiintunutta ja korkean ammattitaidon omaava henkilökunta on saavuttanut erinomaisia koulutustuloksia. Karjalan tykistörykmentti tuottaa seuraavien vuosien aikana taisteluosastojen kevyitä patteristoja 122H63-kalustolla, pataljoonien kranaatinheittimistöä 120KRH ja 81KRH -kalustoilla, valmiusyhtymien kranaatinheitinkomppaniat AMOS-kalustolla sekä tulenjohtopattereita, joiden uudessa kokoonpanossa on myös raskas tulijoukkue 120KRH-kalustolla. Rykmentti vastaa myös kansainvälisen AMOS-valmiusyksikön kansallisesta koulutuksesta saapumiserästä 2/14 vuoden 2014 loppuun, jonka jälkeen yksikön kansainvälinen koulutus jatkuu Porin prikaatissa. Jalkaväkijoukkojen tulenjohtokoulutus on siirretty Kymen jääkäripataljoonaan. Rykmentin henkilöstöä kierrätetään Kymen jääkäreissä tulenjohtokoulutukseen liittyen. Kokemukset tulenjohtokoulutuksen siirrosta ovat olleet positiivisia. Rykmentti sai historiallisen suuren henkilöstötäydennyksen, kun seitsemän sotatieteiden kandidaattia astui rykmentin palvelukseen syyskuun alussa. Henkilöstömäärä näyttää vuoden 2015 alun tilanteessa olevan vaatimuksien mukainen - keskimäärin yli 2,5 kouluttajaa / koulutusjoukkue. Osana isompaa prikaatin organisaatiomuutosta rykmentti siirtyi 1.7.2013 kolmen perusyksikön kokoonpanoon. 1. kenttätykistöpatteri kouluttaa P-kaudella alokkaita muuttaen toimintansa E-kauden alussa ryhmänjohtajia ja kuljettajia kouluttavaksi yksiköksi. 2. kenttätykistöpatteri kouluttaa kevyitä patteristoja. 3. kenttätykistöpatteri kouluttaa kranaatinheitinjoukot. Organisaatiouudistuksen myötä rykmentin joukkotuotantokoneisto on viritetty tulevaisuuden joukkotuotantotehtäviä varten. Toki saapumiserien välillä joudutaan aina tekemään pieniä tarkennuksia mutta perusasetukset ovat valmiina. 122H63 suora-ammunnassa Pahkajärven Rosoharjussa. 18

seen liittyvät muutot lisäävät henkilöstön työtaakkaa ja varmasti vastaan tulee yllättäviäkin tilanteita. Kun muuttoihin liittyvät asiat hoidetaan Karjalan poikien hengessä, lopputulos ei voi olla muuta kuin hyvä! Esikunnan ja tykistöjärjestelmäsektorin kokoonpano tulee muuttumaan vuoden 2015 vaihteessa osana Karjalan prikaatin esikunnan rakenteen muutosta. Hallinnollisesti rykmentin esikunta pienenee huomattavasti. Samanaikaisesti rykmentin esikunnan hoitamia tehtäviä siirretään prikaatin esikunnalle. Tulevaisuus näyttää, miten esikuntien kokoonpanojen ja tehtävien muutokset vaikuttavat käytännössä. Lopuksi AMOS-kranaatinheitinajoneuvo tulitoiminnassa. Maavoimien taistelu 2015 asettaa uusia haasteita, niin henkilökunnan kuin varusmiespalvelusta suorittavien asevelvollisten kouluttamiselle. Lähitulevaisuudessa rykmentti tulee saamaan uudet tykistön ja kranaatinheittimistön komentopaikka- ja johtamiskontit sekä muuta uutta kalustoa. Rykmentin käytössä olevan kasarmi 4:n peruskorjaus käynnistyi kesällä. Peruskorjaus toteutetaan rappu kerrallaan ja yhden rapun peruskorjaus kestää puoli vuotta. Vuoden 2015 alussa peruskorjauksen pitäisi olla valmis, jolloin rykmentillä on käytössään ajanmukaiset majoitus- ja koulutustilat. Peruskorjauk- Karjalan tykistörykmentin vuosi 2013 on jatkunut hyvin. Yksiköissä on vallinnut hyvä ilmapiiri ja varusmiehet ovat asennoituneet erittäin hyvin koulutukseen. Karjalan tykistörykmentti on, maineensa mukaisesti, jälleen kerran tuottamassa maavoimien kärkitaistelijoita tykistön ja kranaatinheittimistön eri tehtäviin. Rykmentin joukkotuotanto-organisaatio on jo hyvässä asennossa vuoden 2015 alkua varten. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa alueellisten ja tiettyjen operatiivisten joukkojen koulutusta tulevaisuudessa yhteistoiminnassa Karjalan prikaatin muiden joukkoyksiköiden kanssa. Kirjoittaja on everstiluutnantti ja toimii Karjalan tykistörykmentin komentajana. Onnistuneen koulutuksen lopputulos. Tuli on koossa ja osuu maaliin. 19

Taistelun ytimessä Sain olla reilut kaksi vuotta Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentajana. Seuraavaksi muutamia tuntemuksia tuosta palkitsevasta ajasta. okemus on vaikuttava ja uskon, että tu- palaamaan henkilökohtaises- Klen ti useasti tuohon palkitsevaan aikaan. Kukaan, joka on ollut komentajan tehtävässä varusmieskoulutusta antavassa joukossa, ei varmaankaan pidä kokemusta pelkästään nautinnollisena. Niin komentajaa kuin yksikön päällikköäkin ohjaavat monin osin normit, joiden viidakko on vakavasti ottaen vaikeaselkoinen. Vieläpä olemme monesti puolustusvoimina itse hankaloittaneet omaa toimintaamme. Tietenkin ymmärrän, että jokainen ajattelee kaikkien parasta ja palvelusturvallisuutta. Annan komentajana täydet kymmenen pistettä yksikön päälliköille sekä patteristo- ja pataljoonaupseereille, jotka tekevät erittäin hyvää työtä - päälliköt kenttätyössä ja komentajan kakkosmiehet pääosin byrokratian parissa vapauttaen komentajan kentälle. Onneksi kuitenkin terveellä maalaisjärjellä pärjää kaikilla tasoilla pitkälle. Astuin varusmiespalvelukseen Oulun ilmatorjuntapatteristoon vuonna 1986. Kehitys tuosta ajasta nykypäivään on ollut huimaa monessakin suhteessa. Materiaalin osalta ilmatorjunta on todellakin ottanut harppauksen 2000-luvulle. Ilmatorjuntajärjestelmät ovat Suomessa viimeistä huutoa ja niiden koulutusjärjestelmät sopivat simulaattoreineen niin sanotusti nykynuorten käsiin. Ja vaikka johtajakoulutukseen ei ehkä sinänsä ole tullut mitään uutta niin se on strukturoitu aivan uudelleen niin koulutuspaketin kuin johtajana kehittymisen seurannankin osalta. Kaipaanko sitten mitään noista vanhoista hyvistä ajoista? Kaipaan ehdottomasti ja se on vaiheittainen ja äksiisi koulutus, joka tuntuu olevan osalle kouluttajista jotain uutta. Osaksi se varmasti johtuu siitä, että upseerikoulutus on niin ikään aivan eri tasolla kuin se oli omana aikanani. Upseerien teoreettiset valmiudet ovat eittämättä paremmat upseeriuran alussa kuin allekirjoittaneella. Toisaalta ensimmäiset neljä vuotta upseerienkin tehtävät ovat pääsääntöisesti kouluttajan tehtäviä eli siis peruskoulutuksen antajia parhaimmillaan. Mikä yllätti komentajan tehtävässä eniten? Jos ei lasketa vastuuta kaikesta niin varmasti se on nykyvarusmies tai -nainen. En osaa sanoa mistä se kaikki omaksumiskyky tulee, mutta jos ajattelee sitä 165 vrk:ta, jonka lyhin palvelusaika Teksti: Sami-Antti Takamaa Kuvat: Puolustusvoimat kestää, ja sitä oppisisältömäärää, joka ilmatorjuntamiehen tai naisen pitää omaksua, niin lopputulos on kerta kaikkiaan uskomaton. Käytän taas vertailupohjana sitä kahdeksaa kuukautta, joka oli käytössä, kun itse olin kouluttajan kengissä. Toki on varmasti niin, ettei 165 vrk:n palvelusajan alle enää voida mennä koulutuksen siitä vakavasti kärsimättä. En lakkaa koskaan hämmästelemästä niitä varusmiesten tekemiä analyysejä esimerkiksi Lohtajan ilmapuolustusharjoituksien torjunta-analyysitilaisuuksissa. Joskus tuntuu, että komentajaa vedätetään ja analyysit ovat kouluttajien käsikirjoittamia, mutta muutama kysymys paljastaa, että tieto on syvällistä ja analyyttistä ja ennen kaikkea omaa tuotosta. Tätä varten voin muun muassa sanoa, että Suomella on uskottava puolustus ja se on yleisen asevelvollisuuden sekä nykyisen koulutusjärjestelmän ansiota. Salpausselän ilmatorjuntapatteristolla menee hyvin. SALPITPSTO:a voidaan oikeasti sanoa maavoimien ilmatorjuntajoukkojen pääkoulutuspaikaksi. Patteriston lähitulevaisuudesta on tulossa erittäin mielenkiintoinen ajanjakso. Nimittäin 12.7ITKK96 tuliasemassa. 20

Moottoripyörälähettien työvälineet levossa. joukkojen kouluttaminen alueellisen joukkojen taistelutapaan täysin uudenlaisella ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä eli ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 15:sta. Yksikkö on hyvinkin ITOPTRI(86M):n kaltainen. Osalla onkin vielä hyvässä muistissa ilmatorjuntaohjuspatteri (86M) ja tästä syystä olemme ohjusyksikön kehittämisen kannalta hyvässä vaiheessa. Vanhat hyvät asiat on säilytetty ja myös kohtuullisesti on kyetty korjaamaan niitä puutteita, joita vanhassa yksikkötyypissä oli. On todennäköistä, että kun tämä artikkeli on julkaistu niin uuden ohjusjärjestelmän valmistusmaa ja tyyppi on jo julkista tietoa. Yleisiä suorituskykyvaatimuksia ovat hankinnassa olleet; järjestelmän keveys, olalta ammuttava, ammu ja unohda -hakupää, pimeätoimintakykyinen, sekä koulutettavuus. Itse ohjuspatterin pääajoneuvotyyppi on mönkijä ja jaoksissa on puominostin. Tässä vain pääkohtia ja olen varma, että saamme lukea jatkossa tästä yksiköstä paljon lisää myös Kilpi-lehdestä. Maavoimien taistelutapa 2015:sta kulmakivi tulee olemaan ilmasuojelu, näin ilmatorjunnan näkökulmasta. Ilmasuojelu tukee kaikkea toimintaa ja on todellinen Force Multiplier eli tehostaa toimintaa monella tapaa ja monilla alueilla. Ja kaiken lisäksi ilmasuojelu jos mikä on kustannustehokasta. Tämänkin artikkelin kuvat on valittu tuosta näkökulmasta. Ilmasuojelu ei ole vain ilmatorjunnan asia, vaan sen koulutus pitää lähteä heti peruskoulutuskaudelta aselajista riippumatta esimerkiksi maaston hyväksikäyttämisenä ja taistelijan henkilökohtaisena valmistautumisena naamiomaaleineen ja havutuksineen. Patteriston tulevaisuus vaikuttaa muutenkin erittäin lupaavalta. PVUUD ei sinänsä vaikuta joukon toimintaan. Kaikilla säilyy työpaikka ja muutama uusikin kasvo saadaan mitä todennäköisimmin henkilörosteriin. SALPITPSTO:n vahvuus muiden ilmatorjuntajoukkojen suhteen on myös sen sijainti. Kouvola mahdollistaa tukikohdan perustamisen pidemmälläkin aikavälillä ja lähellä sijaitsee ISHRE, MAASK, MAAVE, RUK ja UTJR eli mahdollisuuksia on ja ennen kaikkea työssä voi käydä kotoa. Työskentely SALPITPSTO:ssa on myös palkitsevaa. Vaikka järjestelmät ovat ollet jo muutamia vuosia operatiivisessa käytössä saa osan kanssa tehdä myös kehitystyötä, joten haastettakin riittää sopivasti. Toivotan Salpausselän ilmatorjuntapatteriston henkilöstölle ja uudelle komentajalle everstiluutnantti Aki Hotille suotuisia tuulia tuleville vuosille. Uskon, että majuri Jari Mäkelä pitää patteriston kurssissa lokakuun ajan. Pitäkää lippu korkealla ja säilyttäkää korkea ammattitaitonne ja ennen kaikkea motivaationne. Muistakaa kuitenkin, että Karjalan prikaatin voima on nimenomaan kuudessa eri joukkoyksikössä ja niiden yhteistyössä. Uskon, että tämän yhteistyön hedelmää ei lasketa näiden summana, vaan pikemminkin tulona. Kirjoittaja on everstiluutnantti, joka toimi Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentajana 2011-2013. Nykyään hän on Maasotakoulun operatiivisen osaston ja Aluetoimiston päällikkö. Johtopaikan korotettu, linnoitetu ja naamioitu puolijoukkueteltta. 21

Millä eväillä vahvemmaksi? I 22 tä-suomen viestipataljoonassa tapahtuvaa muutosta on käsitelty kahdessa aikaisemmassa KILPI -lehdessä. Aiheina olivat Johtamisjärjestelmä M12 ja uusi joukkotuotantotehtävä Esikunta- ja viestikomppania -kokoonpanossa maavoimien taistelulla 2015 höystettynä. Edellä mainitut taustoitukset huomioiden on johdonmukaistakin käsitellä Itä-Suomen viestipataljoonaa hieman toisenlaisesta näkökulmasta lehden teeman Vahvistuva Karjalan prikaati hengessä. Jotta vahvuuksia ja niiden kasvua voidaan käsitellä, on käsitettä syytä hieman määritellä, vaikkapa vain Wikipediatyyppisesti avoimen lähdekoodin hengessä vapaalla tajunnanvirralla. Vahvuus on kyvykkyyttä, osaamista ja potentiaalia käyttää hyvin annettuja resursseja. Lisääntyvät tehtävät ja vastuu eivätkä edes aikaisempaa suuremmat resurssit (rahat, henkilöstö, materiaali ja mahdollisesti jopa aika) tee joukosta vahvempaa ilman hyvää johtamista. Tästä johtuen todellinen vahvistuminen tapahtuukin ensisijaisesti immateriaalisella usein vaikeasti arvioitavissa ja mitattavissa olevalla alueella. Itä-Suomen viestipataljoonassa selkein ulospäin näkyvä vahvistuminen liittyy niin maavoimien taistelun 2015 kuin esikunta- ja viestikomppanian toimintamallien kehittämiseen ja henkilöstön osaamisen lisäämiseen. Periaatteena voidaan pitää Albert Einsteinin toteamusta, että oppilaita (henkilöstöä) ei tule liiaksi opettaa, vaan heille on yritettävä luoda olosuhteet, joissa he voivat itse oppia. Itä-Suomen viestipataljoonan perustehtävä pysyy jatkossakin nykyisenä asevelvollisten koulutustehtävänä. Resurssipuolella suurin vaje kohdistuu henkilöstöön, mutta henkilöstökokoonpanon odotetaan tulevan täysivahvuiseksi vuoden 2015 alkuun mennessä. Toivotaan parasta. Tulemme jatkamaan toimintaamme nykyisellä organisaatiolla (Esikunta, Esikuntakomppania, 1.Viestikomppania, 2.Viestikomppania), mutta organisaation sisällä tehdään useita 2015 tilannetta ennakoivia henkilöstömuutoksia. Yksi isoimmista tehtävätasolla tulleista muutoksista on vastuu tukea Itä-Suomen muiden joukko-osastojen viestikoulutusta. Tukitehtävän ensimmäinen vaihe, käynnistäminen on toteutettu uuden johtamispaikkakaluston ja komppanioiden viestiasemien koulutuksen muodossa. Usein kuultu toteamus liian pienistä resursseista on toki otettava vakavasti huomioon. Samaan hengenvetoon voisi kysyä milloin meillä tai jollain muulla on omasta mielestä riittävät resurssit käytössä? Tuskin koskaan. Ainoa järkevä vahvistumisen tie meillä itä-suomen viestipataljoonalaisilla on keskittyä niihin asioihin, jotka ovat omissa käsissä. Ne liittyvät henkilöstön tyytyväisyyteen omaan työhön, varusmiesten maanpuolustustahdon ja osaamisen lisäämiseen sekä suorituskykyisten joukkojen kouluttamiseen. Tähän keskittymällä joukkomme on jatkossa entistäkin osaavampi, isänmaallisempi, puolustusvoimiin sitoutuvampi, asevelvollisia kasvattava ja palvelustovereita kannustava sekä tukeva. Vahvistuminen vaatii myös hyviä esimies- sekä alaistaitoja. Esimiesasemassa meidän tulisi olla, kunkin omalla johtamistasollamme, yhtä aikaa näkijä, tekijä ja tukija. Näkijä on selvillä asioista ja näkee asioiden vääjäämättömyyden logiikan. Tekijä toimii esimerkkinä, edestä johtavana ja tarvittaessa uhrautuvana esimiehenä. Tukijalla en tarkoita perinteistä selkään taputtelijaa vaan esimiestä, joka uusia asioita ja tehtäviä kohdatessa kavuusalueelle, koska sieltä löytyvät työyhteisön pyhimmät arvot. Siellä toimiminen on usein raskasta ja saattaa hieman sattuakin, mutta tuloksiakin saavutetaan. Jokainen meistä on myös alainen. Alaistaidot ratkaisevat esimiesten työn vasteen eli sen mitä johtamistyössä on ylipäätään mahdollista saada aikaan. Alaisten työmoraali ja halu venyä yhteisten tavoitteiden eteen on tärkeää ja välttämätöntä. Itä-Suomen viestipataljoona on vain yksi, mutta keskeisin Karjalan prikaatin johtamisjärjestelmiä kouluttavista ja käyttävistä joukkoyksiköistä. Itä-Suomen viestipataljoona liimaa muut joukot yhteiseen johtamisjärjestelmään, jolla tarkoitan yhteisiä verkkoja ja palveluja tilannekuvaan sekä suunnittelun ja toimeenpanon johtamiseen liittyen. Karjalan prikaatin yhteistä parempaa johtamisjärjestelmän suorituskyvyn tukemista varten on prikaatiin perustettu operatiivinen järjestelmäryhmä (OJR), joka on resurssi (vaikka osin virtuaalinen), jota kannattaa Teksti: Jarmo Vähätiitto Kuva: Puolustusvoimat jatkossakin käyttää vahventamaan koko Karjalan prikaatin johtamisjärjestelmäosaamista mm. edellä mainittujen palvelujen käytössä ja yhteiseen hiileen puhaltamisessa. Itä-Suomen viestipataljoona tukee jatkossakin kaikilla mahdollisilla resursseilla OJR:n toimintaa. Tällainen poikkihallinnollinen toiminta hyvin johdettuna rikkoo raja-aitoja ja vahvistaa koko prikaatia. Huolimatta aselajimme teknisyydestä, johon kuvassakin viitataan, suurimmat saavutukset tapahtuvat kuitenkin tahdon, motivaatioon ja muiden henkisten kyvykkyyksien alueella myös tulevaisuuden sotilailla. Lopuksi toteankin vahvistumisen edellyttävän, että löydämme tunteen siitä, että asiat ovat omissa käsissämme. Meidän on tehtävä kaikkemme, ettei yhteiskunnassa alkanut kummallisuus puhua huonosta työstä työntekijöistä irrallisena luonnonvoimana leviä joukkoomme. Samaan tapaan meidän ei tule pitää työkulttuuria ja ilmapiiriä palveluna, jonka joku muu järjestää meille palkan ohessa. Hyvä asenne ja asennoituminen ratkaisee kiperätkin tilanteet. KAARTI PÄÄLLE! Kirjoittaja on everstiluutnantti ja työskentelee Itä-Suomen viestipataljoonan komentajana.