Karjalan prikaatin KILPI

Transkriptio

1 AINA VALMIS Karjalan prikaatin KILPI 2/2015

2 Teemana Aina valmis Päätoimittaja Toimitussihteeri ja ulkoasu Taitto Toimituskunta Everstiluutnantti Sami-Antti Takamaa Päivi Visuri Maria Tuominen Puheenjohtaja Sami-Antti Takamaa Karjalan prikaatin apulaiskomentaja ja aluetoimistojen päälliköt Karjalan prikaatin joukkoyksiköiden komentajat Kiltojen puheenjohtajat Kannen kuva Evl Jukka Saarela Seuraava lehti Aineistopäivä Painopaikka Scanweb ISSN ISSN

3 Karjalan prikaatin KILPI KILPI 2/2015 Pääkirjoitus 1 Komentajalta 2 Apulaiskomentajalta 3 Operatiivisen osaston päällikkö 7 Koulutusosaston päällikkö 10 Varusmiesjohtajan kynästä 11 Ajankohtaista Kymen jääkäripataljoona 12 Karjalan tykistörykmentti 14 Salpausselän ilmatorjuntapatteristo 16 Itä-Suomen viestipataljoona 18 Kymen pioneeripataljoona 20 Karjalan huoltopataljoona 22 Etelä-Savon aluetoimisto 24 Kaakkois-Suomen aluetoimisto 26 Sotilasvala ja -vakuutus 28 Puolustusvoimain komentajan vierailu 29 MILjazz 30 Uutta kalustoa 32 Sidosryhmät Sotilaskoti 31 Leijona Catering 34 Puolustushallinnon Rakennuslaitos 35 Karjalan Prikaatin Kilta ry 36 Kymen Jääkäripataljoonan Kilta ry 40 Karjalan Tykistökilta r.y. 42 Salpausselän Ilmatorjuntakilta ry 44 Korian Pioneerikilta ry 46 Kymen Viestikilta ry 48 Autojoukkojen Kymenlaakson KIlta ry 50 Henkilöstöuutiset 52 Perinne ja historia 56 Aliupseerikurssit 60 3

4 Kiikarissa Kilpi-lehden päätoimittaja, everstiluutnantti Sami-Antti Takamaa Lehden teemana on Karjalan prikaati AINA VALMIS. Turvallisuutta luovana organisaationa emme sitä aina itsekään tiedosta, mutta koskaan ei tiedä millaisia tehtäviä päivä tuo tullessaan. Siksi on oltava aina valmis vastaamaan eteen tuleviin haasteisiin. Tärkein tehtävämme on Suomen puolustaminen ja hyvänä kakkosena tulee viranomaisten tukeminen. Ottaessani vastaan Kilpi-lehden päätoimittajan tehtävät tutustuin tarkemmin lehden muutamiin viimeisiin numeroihin. Ja kun vauhtiin pääsin, niin luin mielenkiinnolla myös kasan lehtiä sen alkujuurilta. Ja voin todeta, että lehden tarkoitusperät ovat säilyneet muuttumattomina lehden alkuajoista eli Karjalan Kaartilaisesta. Jo vuonna 1938 ilmestyneessä ensimmäisessä lehdessä mainitaan kaksi seuraavaa ydinkohtaa. Olla yhdyssiteenä Kaartissa kulloinkin palvelustaan suorittavien kesken ja toisaalta yhdistävät kaartilaiset senkin jälkeen, kun he ovat vakinaisen palvelussuhteensa maata kohtaan suorittaneet. Lisäksi toivottiin, että lehdestä muodostuisi yhdysside Kaartissa kulloinkin palvelustaan suorittavien ja heidän kotiensa ja kotiseutunsa välille. Hyvin ovat tarkoitusperät ajanhammasta kestäneet. Nykymuotoinen Kilpi-lehti jatkaa Karjalan Kaartilaisen perinteitä kunnioittaen. Perinteitä kunnioittaa myös pääosin ensikesänä filmattava Tuntematon Sotilas (v. 2017) -elokuva, jonka ohjaaja Aku Louhimies on ollut ahkerasti tutustumassa kuvauspaikkoihin. Puolustusvoimat tukee elokuvan tuotantoa, joka kunnioittaa veteraanien perintöä ja tukee maanpuolustustahtoa ja jonka alkuperäisteoksen juuret, Jääkärirykmentti 8, ovat tiukasti kytköksissä Karjalan prikaatiin. Elokuvan ensi-ilta on Suomen 100-vuotisjuhlapäivänä Toivottavasti lehti jää myös aliupseerikursseilla olleiden oppilaiden ja apukouluttajien haltuun pysyvästi. Sitä on varmasti mukava selata vuoden kuluttua ja muistella mennyttä palvelusaikaa ja niitä hurjistakin hurjimpia harjoituksia, joissa oli kouluttajana prikaatin äkäisin sotilasmestari ja joka oli luonnollisesti juuri vapautunut koulutuskiellosta - elävä legenda siis. Lopuksi kiitän kaikkia, jotka ovat edesauttaneet Kilpi-lehden tuotannossa ja erityiset kiitokset annan edeltäjälleni eversti Rami Saarelle, joka viettää tiukkaa opiskelijaelämää Lontoon ytimessä. Kiitos Rami ja sotaonnea olet tehnyt lehden uudistamisen saralla hyvää ja ansiokasta työtä! Kiitän myös lehden toimitussihteeriä Päivi Visuria ja Maria Tuomista lehden taitosta. Toivotan lehden lukijoille mukavia lukuhetkiä. P.S. Toimitus ottaa mielellään vastaan risuja ja ruusuja lehden ulkoasusta tai artikkeleista kuin myös ehdotuksia tulevista jutuista tai aihepiireistä. Karjalan prikaatin Kilpi -lehti on Karjalan prikaatin ja sen kanssa yhteistoiminnassa olevien kiltojen sekä prikaatin että siihen kuuluvien joukkoyksiköiden perinnejoukkojen jäsenlehti. Kilpi on myös Karjalan prikaatin henkilöstö- ja tiedotuslehti, sekä prikaatin aliupseerikoulujen ja -kurssien kurssijulkaisu. Jatkosotaan ja Lapin sotaan osallistunut Jalkaväkirykmentti 8, Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan rykmentti, sijoitettiin sotien jälkeen Kouvolan varuskuntaan. Vuonna 1952 rykmentin nimi muutettiin 5. Prikaatiksi ja vuonna 1957 edelleen Karjalan prikaatiksi. Vuodesta 1957 Karjalan prikaati on vaalinut vuonna 1918 perustetun Viipurin Papulassa sijainneen Karjalan Kaartin Rykmentin perinteitä kuten joukko-osastolippu ja kunniamarssi. Vuodesta 1995 lehteä ryhdyttiin julkaisemaan kaksi kertaa vuodessa aliupseerikurssien päättyessä noin viikko ennen juhannusta ja ennen joulua. Vuonna 1998 lehden nimeksi muutettiin monien vaiheiden jälkeen Karjalan prikaatin Kilpi ja toimittamisen on suorittanut kiltojen ja joukkoyksiköiden muodostama toimituskunta. Lehti on palkittu useasti joko vuoden joukko-osastolehtenä tai kiltalehtenä. Lehden kustantaja on Karjalan prikaati. Kilpi -lehden historiaa käsitellään laajemmin tämän lehden sivuilla. 4

5 Ensimmäinen vuosi uudessa asennossa Kulunutta vuotta on leimannut puolustusvoimauudistuksen toimeenpano. Se on edellyttänyt meiltä kaikilta uusien tehtävien tai toimintatapojen opettelua samalla kun olemme oleellisesti lisänneet asevelvollisten harjoitustoimintaa. Tässä vaiheessa on helppoa todeta, että puolustusvoimauudistukselle asetetut keskeiset tavoitteet on saavutettu niin Karjalan prikaatissa kuin koko Puolustusvoimissa. Olemme ottaneet roolimme Kaakkois-Suomen puolustajana. Meistä on nopeasti tullut merkittävä ja tunnettu toimija alueen viranomaisten ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Vaikka uudistuksessa olemme itse kukin joutuneet opiskelemaan uusia asioita, niin se ei ole kuitenkaan haitannut meidän arjen näkyvintä päätehtävää; asevelvollisten kouluttamista. Päinvastoin - koulutustuloksissa ja -palautteissa on selvästi näkynyt uudistuksen myötä lisääntyneet koulutusvuorokaudet ja parantuneet koulutusmahdollisuudet. Erityisen ilahtuneena olen seurannut kertausharjoituksia ja reserviläisten niistä antamia hyviä palautteita. Valtakunnallisissa ja alueellisissa varusmiesten koulutustasomittauksissa ja -kilpailuissa olemme menestyneet erittäin hyvin. Haluan kiittää teitä kaikkia hyvin tehdystä työstä. Kulunutta vuotta on leimannut valitettavasti myös kiire. Työmäärät ovat paikoin entisestään kohonneet. Syksyllä tehdyn työilmapiirikyselyn mukaan suuria vahvuuksiamme ovat Me-henki ja halu tehdä hyvää työtä. Ongelmia ovat työn määrä ja siitä johtuva työssä jaksaminen. Tulemme nollasummapelillä tekemään muutamia sisäisiä tehtäväkohdennuksia, jotta työmääriä saataisiin tasattua ja tehtävien hoitoa selkeytettyä. Pyrimme prikaatina pitämään mahdollisimman hyvää huolta henkilöstöstä. Keskeistä on palvelustovereiden oma-aloitteinen tukeminen ja esimiesten aktiivinen toiminta. Ne auttavat meitä kaikkia jaksamaan paremmin. Kiivaassa työrytmissä ja muutosten keskellä palvelusturvallisuus- ja työsuojeluasiat on aina pidettävä korostetusti esillä. Kyky välttää väsyminen ja palvelustapaturmat on keskeinen osa ammattitaitoamme. Uusi vuosi tuo mukanaan myös uusia tavoitteita. Jos oli tämä vuosi kiireinen, niin valitettavasti paljoa helpompaa ainakaan alkuvuotta en voi luvata. Karjalan prikaatin lähivuosien tärkein tehtävä on parantaa toimintavalmiuttamme vastaamaan paremmin muuttuneen toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin. Pääosa siihen liittyvistä tehtävistä on perusteiltaan saatava valmiiksi jo tulevan vuoden aikana. Kun siihen vielä lisätään ensi kesän alussa pidettävä maavoimien pääharjoitus KAAKKO 16, jossa olemme keskeisesti mukana, niin töitä on tiedossa. Puolustusvoimauudistuksen yhtenä tavoitteena oli saattaa Puolustusvoimien resurssit tasapainoon. Siinä kyllä onnistuttiin hetkellisesti, mutta nyt taas on toimintamenoihimme kohdistumassa leikkauksia, jotka saattavat vaikeuttaa tehtäviemme toteuttamista. Tämän hetken tiedon mukaan ensi vuoden leikkauksista selvitään, kun itse kukin toimimme Karjalan prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jari Kallio mahdollisimman kustannustehokkaasti ja keskitymme olennaiseen. Tehtävä ei ole aivan yksinkertainen eikä siihen ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua. Vastaus löytyy pienistä asioista ja uusista ideoista. Haastan teidät kaikki talkoisiin. Aivokapasiteettia joukossamme ja sen lähipiirissä on riittävästi. Toivonkin, että avoimesti tuotte esille ajatuksenne ja ideanne miten voimme tehdä asioita vielä tehokkaammin. Meillä on joka tapauksessa jatkossakin hyvät edellytykset täyttää meille annetut tavoitteet yhtä laadukkaasti kuin tehtävät on täällä perinteisestikin tehty. Toimintaedellytykset ovat kunnossa. Aselajien ja eri toimijoiden saumaton yhteistoiminta on vahvuustekijämme. Kuten jo aiemmin sanoin niin vahvuutemme on prikaatin erittäin motivoitunut ja hyvähenkinen henkilöstö, joka on aina ollut halukas kehittämään prikaatiamme Kaarti päälle - yhdessä voima hengessä. Kiitän Karjalan prikaatin henkilöstöä, KILPI-lehden tekijöitä ja muita yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Haluan tässä yhteydessä myös kiittää teitä kaikkia minulle henkilökohtaisesti osoitetusta tuesta. Voimme lähteä hyvillä mielin Joulun viettoon ja Uuteen Vuoteen. Toivon, että kaikki ehdimme Joulun aikana myös hieman hiljentyä ja unohtaa arjen työhuolet ja sitä myöden luoda hyvä joulumieli myös läheisille - heidän tukensa on korvaamattoman tärkeää. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016! 5

6 Yhteistä varautumista ja maanpuolustustyötä Karjalan prikaatin apulaiskomentaja, eversti Pertti Kuokkanen Kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisten viranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö on muutoksenkin jälkeen toiminut vähintään hyvin. Siitä huolimatta, että vastuut eri viranomaisten välillä ovat usein pirstoutuneet, niin laadittujen alueellisten mallien ja sopimuksien avulla voidaan tukea muuta yhteiskuntaa tarvittaessa. Puolustusvoimien toisen lakisääteisen tehtävän toteuttaminen on käytännön yhteistyötä virka-aputehtävien muodossa. Yhteistyöhön eri viranomaisten kanssa ei tarvitse kannustaa, yleinen tilanne niin ulkomailla kuin Suomessakin on osoittanut varautumisen tarpeellisuuden kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden osalta. Kaakon kulmalla tähän työhön erityisesti osallistuvat apulaiskomentajan johdolla osia esikunnasta ja aluetoimistot. Apulaiskomentaja edustaa puolustusvoimia ja Karjalan prikaatia lähes viikoittain erilaisten yhteiskunnan osa-alueiden varautumiseen liittyvissä harjoituksissa ja seminaareissa. Karjalan prikaatissa on allekirjoittanut hoitanut tätä tehtävää kesän jälkeen. Maanpuolustustyöhön liittyen Karjalan prikaatin henkilöstöä osallistuu muiden järjestämiin maanpuolustustapahtumiin aina kun päätehtävät sen sallivat. Maanpuolustustyön tavoitteena on kehittää ja ylläpitää kansalaisten sekä yhteistoimintatahojen maanpuolustustahtoa. Erityisesti sotaveteraaneja tuetaan järjestämällä sotaveteraanikeräykset sekä avustamalla heitä erilaisissa tapahtumissa. Sotaveteraaneille pyritään antamaan kaikki heidän pyytämänsä tuki, joka koordinoidaan sotaveteraanijärjestöjen johtohenkilöiden kautta. Maanpuolustus- ja kansalaisjärjestöjä tuetaan tarjoamalla vapaaehtoisille maanpuolustusjärjestöille ja reserviläisjärjestöille sekä kansalaisjärjestöille niiden toiminnassaan tarvitsemaa tukea huomioiden puolustusvoimien oma toiminta. Maanpuolustustapahtumien tarkoituksena on lisätä Puolustusvoimien näkyvyyttä toiminta-alueella ja vahvistaa kansalaisten maanpuolustustahtoa. Karjalan prikaati järjestää ja on mukana järjestämässä valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia maanpuolustustapahtumia. Alueellinen maanpuolustuskoulutus on vakiinnuttanut asemansa kokonaismaanpuolustuksen merkittävänä tekijänä. Yhteistoiminnassa Aluehallintovirastojen kanssa järjestettävät kurssit ovat erittäin haluttuja ja antavat hyvän pohjan ymmärtää alueellisesti yhteiskunnan turvallisuuteen ja poikkeusolojen selviytymiseen liittyviä kysymyksiä. Näillä kursseilla Karjalan prikaatilla on erinomainen mahdollisuus osoittaa omaa varautumistaan ja tuoda esiin oma näkökulma yhteiskunnan poikkeusoloihin valmistautumisessa. Lopuksi on helppo todeta, että prikaatin vastuualueella lakkautetun sotilasläänin tehtävien siirto on onnistunut kokonaisuutena. Asevelvollisten asiat hoidetaan aluetoimistojen kautta sekä yhteistoiminta viranomaisten ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa jatkuu saumattomasti kuten ennen muutostakin. Näistä lähtökohdista työskentelyä on hyvä jatkaa vuonna

7 Valmiuden merkitys Yleisesti on tunnistettu Suomen turvallisuusympäristön muutos viimeisen parin vuoden aikana. Koska puolustuksen kannalta oleellinen ennakkovaroitusaika näyttää lyhentyneen, on puolustusvoimat aloittanut kehittämään kykyä reagoida tilanteen muutoksiin aiempaa nopeammin ja laaja-alaisemmin. Valmiudesta on tullut arkirutiini, myös maavoimissa ja Karjalan prikaatissa. Teksti: Operatiivisen osaston päällikkö, everstiluutnantti Esko Salminen Valmiudella tarkoitetaan puolustusvoimien järjestelmien ja joukkojen suunnitelma- ja toimeenpanovalmiutta tarpeen sekä uhkan mukaisesti. Näiden järjestelmien ja joukkojen käytettävyyttä säädellään joustavasti. Valmiuden säätelyn päämääränä on varmistaa, että puolustusvoimilla on käytettävissä tilanteen, uhkan ja tarpeen edellyttämät järjestelmät ja joukot sekä toimivaltuudet puolustusvoimien tehtäviin. Valmiuden säätelyllä tarkoitetaan joukkojen ja järjestelmien käytettävyyden joustavaa tehostamista, kohottamista tai alentamista. Sotilaallinen toimintaympäristö ja arvio sen kehittymisestä ovat keskeinen vaikuttava tekijä suunniteltaessa sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämistä ja toteuttamista. Suomen lähialueella olevat sotilaalliset suorituskyvyt edellyttävät, että puolustusvoimat ylläpitää valmiudeltaan ja suorituskyvyltään riittäviä sodan ajan joukkoja. Suomen lähialueen valtioiden sotilaallinen kyky tiedetään ja niiden kehittymistä voidaan arvioida varsin tarkasti. Uhkan muodostumisen arvioinnin tekee vaikeaksi asevoiman käyttöön liittyvän poliittisen tahdon arviointi. Tahto voi muuttua nopeasti, mutta sotilaallista kykyä ei voida nopeasti kasvattaa. Tämän vuoksi Suomella on oltava puolustuskyky ja valmius, jotka mahdollistavat maan puolustamisen ennalta arvioimattomissakin ja nopeasti kehittyvissä tilanteissa. Sotilaallinen suorituskyky ja valmius luodaan rauhan aikana. Normaalioloissa luodaan edellytykset myös sodan ajan joukkojen perustamiselle ja niiden ylläpitämiselle. Normaalioloissa puolustusvoimat ylläpitää turvallisuustilanteen edellyttämää valmiutta päivystystoimenpiteillä. Yhteiskunnan turvallisuustilanteen niin vaatiessa tai sotilaallisen uhkan kasvaessa puolustusvoimat tehostaa joukkojen ja järjestelmien käyttövalmiutta vahventamalla normaaliolojen päivystystä ja lisäämällä esimerkiksi harjoitustoimintaa joukkojen operatiivisen käytettävyyden parantamiseksi. Lisäksi esikunnille, joukoille ja laitoksille on asetettu valmiusvaatimukset. Nämä vaatimukset koskevat muun muassa päivystys- ja vartiointijärjestelyjä, johtamisvalmiutta, valmiutta virka-aputehtäviin, alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista, joukkojen perustamisvalmiutta sekä puolustusvalmiuden saavuttamista. Vaatimukset mahdollistavat myös sen, että muiden viranomaisten tukeminen voidaan aloittaa nopeasti. Puolustusvoimien valmiuden säätelyllä vastataan sotilaalliseen uhkaan ja pyritään ehkäisemään kriisien laajentuminen. Valmiutta kohotetaan tilanteen mukaan perustamalla, kouluttamalla ja ryhmittämällä tehtävän edellyttämät sodan ajan joukot ja johtoportaat, tehostamalla alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista, hankkimalla ja hajauttamalla materiaalia sekä suojaamalla kohteita ja toimintoja. Turvallisuusympäristön muutos, havainnot viimeaikaisista sotilaallisista kriiseistä sekä puolustusjärjestelmämme sodan ja rauhan ajan rakenteellinen muutos on aiheuttanut ja tulee tulevaisuudessa aiheuttamaan tarkennuksia Karjalan prikaatin päivittäiseen toimintaan ja totuttuihin toimintatapoihin. Karjalan prikaatin valmius on ollut ja tulee tulevaisuudessakin olemaan korkealla tasolla. Valmiuden perusta ovat hyvin koulutetut, osaavat ja toimintakykyiset sodan ajan joukot. Karjan prikaatin joukkotuotannolla varusmieskoulutuksessa ja reserviläiskoulutuksessa varmistetaan Kaakkois-Suomen puolustamiseen tarkoitettujen joukkojen korkea suorituskyky. Hyvin koulutetut asevelvolliset ja palkattu henkilökunta varmistavat valmiuden ylläpitämisen ja mahdollisten sotilaallisten operaatioiden toimeenpanon kaikissa nähtävissä uhkamalleissa. Hyvin koulutetuille joukoille varmistetaan operatiivisella suunnitteluun liittyvällä varustamisella ja ajoneuvosijoittamisella tehtävien ja toimintaympäristön edellyttämä materiaalinen suorituskyky. Karjalan prikaatin valmius ja suorituskyvyn käyttö sekä rauhan että mahdollisen kriisin aikana edellyttävät hyvien yhteistoimintasuhteiden ylläpitämistä ja kehittämistä alueellamme toimivien viranomaisen, kuntien, järjestöjen ja muiden puolustusvoimien toimijoiden kanssa. Töitä riittää meille kaikille. Karjalan prikaati on valmiina - töihinkin! 7

8 Monipuolinen valmius - lisääntyvä osa Karjalan prikaatin toimintaa Karjalan prikaati ylläpitää valmiutta vuoden jokaisena päivänä, 24 tuntia päivittäin. Sotilaallisen valmiuden ohella Karjalan prikaati ylläpitää valmiutta tukea eri viranomaisia pääasiassa omalla, kolmen maakunnan, toiminta-alueellaan. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan prikaatin valmiutta sotilasräjähteiden raivaamisen, paloja pelastusvalmiuden, koiratoiminnan ja uusien suorituskykyjen näkökulmasta. Teksti: Operatiivisen osaston päällikkö, everstiluutnantti Esko Salminen Kuvat: Puolustusvoimat Valmius sotilasräjähteiden raivaamiseen Puolustusvoimien lakisääteisiä muiden viranomaisten tukemiseen liittyviä virka-avun antamiseen rinnastettavia velvoitteita ovat muun muassa sotilasräjähteiden raivaaminen sekä osallistuminen pelastustoimintaan. Maavoimat toteuttaa sotilasräjähteiden raivaamista virka-apuna muille viranomaisille useita satoja kertoja vuodessa. Karjalan prikaati ylläpitää toiminta-alueellaan valmiutta sotilasräjähteiden raivaamiseen ja toteuttaa käsketyt raivaamistehtävät. Räjähteiden raivaamistehtävät toteutetaan pääosin virka-apuna poliisille. Räjähteiden raivaamistehtävät käynnistyvät usein yksityishenkilöiden tai yritysten räjähdeilmoituksesta poliisille. Sodan aikaisia räjähteitä löytyy edelleen muun muassa vanhojen rakennusten ullakoilta ja kellareista sekä maanrakennuksen yhteydessä maata kaivettaessa. Räjähteiden raivaamisen valmiutta pidetään Karjalan prikaatissa yllä raivaajakoulutetuilla ammattisotilailla, jotka työskentelevät päätoimisesti joko koulutus-, huollon tai esikuntatehtävissä. Vuoden 2016 alusta Karjalan prikaatiin perustetaan Raivaamisen valmiussektori (RVS), joka suunnittelee, koordinoi ja toteuttaa vaativia virka-apuraivaamistehtäviä päätoimisesti. Raivaamisen valmiussektorin perustaminen lisää entisestään Karjalan prikaatin valmiutta räjähteiden raivaamiseen toiminta-alueellaan. Lisäksi RVS toimii valtakunnallisesti vaativien alue- ja virka-apuraivaamistehtävien suunnittelu- ja koordinointipalveluna, jolla on tarvittaessa kyky käynnistää ja johtaa edellä mainitut vaativat raivaamistehtävät. Tavanomaisten sotilasräjähteiden raivaamisen lisäksi Karjalan prikaatilla on valmius erikoisraivaamiseen, eli erikoisjoukkoräjähteiden sekä improvisoitujen räjähteiden (improvised explosive device, IED) raivaamiseen. Karjalan prikaatissa erikoisraivaamisen valmiusyksikkönä toimii Raivaamisen erikoisosasto (REO). Raivaamisen erikoisosastoa voidaan käyttää kotimaassa sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi muiden viranomaisten, ensi sijassa poliisin tukemiseen. Raivaamisen erikoisosastoa valmistaudutaan käyttämään myös kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä, joita varten joukko on evaluoitu NATO-yhteensopivaksi. REO:n runkohenkilöstö koostuu, kuten RVS:kin, palkattuun henkilöstöön kuuluvista raivaajista, jotka päätehtävänään harjoittelevat raivaamista, kehittävät raivaamisen toimintatapoja sekä ylläpitävät erikoisraivaamisen valmiutta. Palo- ja pelastusvalmius sekä ensivastetoiminta Pelastustoiminnalla tarkoitetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä. Mikäli pelastusviranomaisen omat voimavarat ovat riittämättömät on puolustusvoimista annetun lain sekä pelastuslain mukaisesti puolustusvoimilla velvollisuus osallistua pelastustoimintaan onnettomuutta johtavan viranomaisen käskystä. Karjalan prikaati osallistuu pelastustoimintaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja. Pelastustoimintaan soveltuvia suorituskykyjä ja henkilöstöä ei pidetä normaalioloissa jatkuvassa valmiudessa, vaan ne asetetaan valmiuteen erikseen annettavalla käskyllä. 8

9 Karjalan prikaatin kokoonpanoon kuuluu sotilaspalokunta, jota ylläpidetään omatoimisen varautumisen suorituskykynä. Sotilaspalokunta on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi puolustusvoimien omaan toimintaan liittyviin onnettomuustilanteisiin puolustusvoimien kiinteissä kohteissa tai harjoituksissa. Sotilaspalokunnalla on palokuntasopimus Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa, jonka mukaan sotilaspalokunta osallistuu myös Vekaranjärven lähialueen onnettomuuksiin erillisen vastesuunnittelun mukaisesti. Osallistuessaan pelastustoimintaan sotilaspalokunta toimii osana alueellista pelastustointa sopimuspalokuntayksikkönä ja sotilaspalokunnan henkilöstö on työsuhteessa puolustusvoimiin. Vekaranjärven terveysasemalla on virka-aikana valmius Karjalan prikaatin ulkopuoliseen ensivastetoimintaan, josta on laadittu sopimus sairaanhoitopiirin kanssa. Hälyttämien tapahtuu 112:n kautta. Tapahtuman riskiarvion perusteella 112 hälyttää tehtävään tarkoituksenmukaisimman ensihoitoyksikön. Hälytyksen kohdistuessa Vekaranjärven terveysaseman ensihoitoyksikköön lähtee tapahtumapaikalle ambulanssi varustettuna sairaanhoitajilla ja tarvittaessa lääkärillä. Koiratoiminta on osa Karjalan prikaatin valmiutta Puolustusvoimien koiratoiminnalla on pitkät perinteet. Sota-aikana koira oli monessa tilanteessa korvaamaton apu. Teknologia ei ole korvannut koiran tarkkoja aisteja, eikä se tule varmaan koskaan niitä korvaamaan. Etenkin koiran tarkkaa hajuaistia on käytetty yhä monipuolisempiin tehtäviin. Karjalan prikaatissa on tällä hetkellä muutamia koiria ja ne kuuluvat vartioston kokoonpanoon. Osa koirista on belgianpaimenkoiria ja osa labradorinnoutajia. Pääosa koirista on tasotarkastettuja eli käyttövalmiita eri tehtäviin ja kaksi vielä koulutuksessa olevia pentuja. Vartiostossa nimetyt työntekijät toimivat koirien ohjaajina. Ohjaaja kasvattaa, hoitaa, kouluttaa ja työskentelee koiran kanssa pääsääntöisesti läpi koko sen elämän. Ohjaajat ja koirat saavat jatkuvaa koulutusta puolustusvoimien koiratoiminnan keskuksessa, Niinisalossa. Sotakoiran kouluttaminen aloitetaan jo pennusta ja peruskoulutus tehtäviin kestää koirasta ja ohjaajasta riippuen vuodesta kolmeen vuoteen. Karjalan prikaatin koiraryhmällä on kyky voimankäyttöön, jäljittämiseen, henkilö-, esine-, räjähde- ja huume-etsintään koiralla. Eri viranomaisten koiranohjaajien yhteistyö on tiivistä ja lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Esimerkkinä voidaan mainita Karjalan prikaatissa heinäkuussa 2015 järjestetty virkakoiraharjoitus, johon osallistui puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen, poliisin sekä rikosseuraamuslaitoksen koiria ja koiranohjaajia. Nasu kuulovartiossa. Uudet suorituskyvyt lisäävät valmiutta Eri viranomaisille on määritelty omat vastuunsa uhkien torjuntaan ja turvallisuuden ylläpitoon, mutta entistä useammin uhkiin vastaaminen vaatii useamman viranomaisen tehokasta yhteistyötä. Karjalan prikaatilla on paljon sellaista suorituskykyä, osaamista ja kalustoa, joka on sodan ajan tehtävien lisäksi käyttökelpoista käytettäväksi viranomaisyhteistoimintaan. Karjalan prikaatin uusien suorituskykyjen kuten lennokkien sekä uuden raivaamis- ja pelastuskaluston käyttö virka-aputehtäviin tulee todennäköisesti lisääntymään. Koulutuksen lomassa pidetään hauskaa. Nalli, Nasu ja Speedy leikin pyörteissä. 9

10 Karjalan prikaati kertausharjoituttajana Vuonna 2011 Karjalan prikaati koulutti reilut tuhat reserviläistä kertausharjoituksissa, seuraavat kolme vuotta olivat puolustusvoimille säästötalkoiden aikaa ja tuolloin Karjalan prikaati koulutti vuosittain kertausharjoituksissa muutama sata reserviläistä. Nyt toiminnan taso on nostettu puolustusvoimauudistuksessa määritetylle tasolle ja Karjalan prikaatista on tullut puolustusvoimien suurin kertausharjoituttaja. Tänä vuonna ja lähivuosina koulutamme vajaat 3000 reserviläistä kertausharjoituksissa. Teksti: Koulutusosaston päällikkö, everstiluutnantti Kimmo Lindberg Tämä volyymin nosto muutaman hiljaisen vuoden jälkeen on asettanut omat haasteensa prikaatille ja prikaatilaisille. Samalla kun reserviläisiä koulutetaan enemmän palasi myös varusmiesten sotaharjoitusvuorokaudet normaalille tasolle eli lyhimmän palvelusajan 165 vuorokautta aikana 25 vuorokaudesta 35 vuorokauteen. Tämä on tarkoittanut enemmän sotaharjoitusvuorokausia ja muutenkin pidempiä työpäiviä henkilöstölle. Toisena haasteena on ollut kertausharjoitusten rutiinin omaisen toteuttamisen häviäminen. Tähän haasteeseen varauduttiin antamalla alkuvuodesta henkilöstölle koulutusta kertausharjoitusten toteuttamiseen. Voidaan sanoa, että tässä me prikaatilaiset olemme onnistuneet hyvin koska reserviläisten antama palaute harjoituksista on ollut kiitettävää. Olemme tähän mennessä myös saavuttaneet kaikki kertausharjoituksiin asetetut tulostavoitteet. Tässä muutama esimerkki kaikkien tämän vuoden kertausharjoitustemme palautekyselyiden keskiarvoista asteikolla 0-5: - Koulutuksen laatu ja vaikuttavuus 4,1 - Koulutustapahtuman järjestelyt 4,0 - Arvio palkattuun henkilökuntaan kuuluvista kouluttajina 4,5 - Arvio joukon johtajista 4,3 - Yleisarvosana koulutustapahtumasta 4,0 - Kaikkien kysymysten keskiarvo 4,1 Tämän vuoden alusta myös reserviläisten käskyttäminen harjoituksiin on tullut Karjalan prikaatin vastuulle, kun Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon aluetoimistot liitettiin Karjalan prikaatiin. Kipupisteenä voidaan edelleen pitää kertausharjoitusten valmisteluun ja päättämiseen liittyvän osaamisen kapeus ja resurssointi. Kuluvana vuotena on luotu kertausharjoitusvääpelin osaamista kaikkiin joukkoyksiköihin ydinosaamisen säilyessä koulutusosastolla. Kertausharjoitusten johtajien ja vääpeleiden osaamisen kehittämistä tullaan tukemaan jatkokoulutuksella ja valtakunnallisesti luoduilla PV- MOODLE:en kursseilla. PVMOODLE:n käytöstä kertausharjoituksiin liittyen on saatu hyviä kokemuksia. Erityisesti Salpausselän ilmatorjunta patterin luomat sivut olivat onnistuneet. Meidän kaikkien, niin kantahenkilökunnan kuin reserviläistenkin, tulee tottua käyttämään PVMOODLE:n tarjoamia mahdollisuuksia. Nykyisellään PVMOODLE:ssa reserviläinen voi etukäteen valmistautua tulevaan harjoitukseen tai vaikkei harjoitukseen olisikaan tulossa niin kehittää eri PVMOODLE:n kursseilla omaa poikkeusolojen osaamistaan. Karjalan prikaatin harjoituksiin osallistuneet reserviläiset ovat osoittaneet omalla asenteellaan ja ammattitaidollaan Suomen asevelvollisuusjärjestelmän toimivuuden ja uskottavuuden. Tästä hyvänä esimerkkinä oli reserviläisistä muodostetun vahvennetun panssarijääkärijoukkueen suorittama hyökkäys. Hyökkäystä oli seuraamassa ETYJ:n asevalvontasopimuksien toimeenpanoon liittynyt useamman kymmenen hengen kansainvälinen delegaatio. Jälleen kerran ulkomaalaisten oli vaikea ymmärtää, ettei kyseessä olleet ammattisotilaat vaan reserviläiset. Uskon että olemme pystyneet välittämään prikaatin hyvän hengen ja ammattimaisen otteen myös reserviläisille ja he puolestaan toimivat meidän markkinahenkilöinä omissa siviilimaailman sidosryhmissään muun yhteiskunnan suuntaan. 10

11 Käytännön johtamista Ennen varusmiespalveluksen alkua suhtautumiseni armeijan johtajakoulutukseen oli kaksijakoista. Toisaalta halusin suorittaa palveluksen pois alta niin nopeasti kuin suinkin mahdollista, mutta toisaalta johtajakoulutus kuitenkin kiinnosti. Teksti: Kymen jääkäripataljoonan rynnäkköpanssarivaunun CV9030 johtaja, alikersantti Kimi Toivola Peruskoulutuskaudella muodostui käsitys siitä, että uusien alokkaiden kaitseminen ja sotilaan perustaitojen opettaminen ei välttämättä olisi mieluisin tehtävä minulle. Ehdin jo kallistua 165 vrk miehistötehtäviin. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun näin CV9030-rynnäkköpanssarivaunun ensimmäistä kertaa ajelevan lähiharjoitusalueella. Hain vaunulinjalle ja pääsin. Minut valittiin toiveeni mukaan vaunun johtajaksi. Pääsin itselleni mieluisaan ja kiinnostavaan tehtävään ja kokemaan puolustusvoimien johtajakoulutuksen aliupseerikoulussa (AUK). Pääosin AUK sisältää koulutöitä, johtamissuoritteita sekä linjakohtaista koulutusta. Koulutyöt, jotka arvostellaan, mittaavat monenlaisia ominaisuuksia. Fyysistä kuntoa testataan suunnistuksilla, älyä teoriakokeilla ja esiintymistä ja johtamista koulutustilanteilla. Monipuolisin mittari oli kuitenkin johtajatehtävärata (JTR), joka mittaa muun muassa ryhmätoimintaa, johtajan roolin ottamista ja kuntoa, jotka ovatkin johtajalle täysin välttämättömiä ominaisuuksia. Johtajatehtävärata (JTR) suoritettiin noin kahdeksan aliupseerioppilaan ryhmissä. Ryhmä suunnisti eri pisteille, joissa oli arvioitavia tehtäviä ryhmälle; esimerkiksi kuorma-auton naamiointia, viestikaapelin vetoa tai yllättäviä taistelukosketuksia. Taistelumuonat valmistettiin ja syötiin tehtävien välissä, jos ehdittiin. Tehtävien jälkeen illalla suunnistettiin leiripaikalle, jossa laitettiin teltta pystyyn ja valmistauduttiin hetken lepoon ennen seuraavaa päivää. Unta ei kuitenkaan saatu silmäystäkään, sillä hälytyksiä tuli 10 minuutin välein koko yön. Aamuyöllä tuli irtaantumiskäsky, jonka jälkeen suoritettiin pikamarssi takaisin kasarmille. Matkaa täydessä taisteluvarustuksessa oli muutamia kymmeniä kilometrejä, eikä matkantekoa helpottanut alkumatkasta kastellut räntä-/vesisade. Näin jälkeenpäin JTR:aa muistelee kuitenkin jo lämmöllä. Toinen AUK:n arvosteltava osa on erinäiset johtamissuoritteet. Johtamissuoritteiksi luetaan ryhmän tai osaston johtajana oleminen. Linjan vanhimpana eli ryhmän- tai joukkueen johtajana tehtäviin kuului esimerkiksi joukon siirtäminen yksiköstä muonituskeskukseen tai iltavahvuuslaskenta. Johtamissuoritteeksi luetaan myös toimiminen ryhmän- tai joukkueen johtajana taisteluharjoituksessa. Johtaminen oli vaikeaa omien palvelustovereiden edessä. Oli vaikeaa suhtautua vakavasti johtamiseen, sillä seuraavana päivänä saattoi taas olla muiden mukana rivissä uuden johtajan alaisuudessa. Johtamista oli kyllä hyvä harjoitella kuitenkin käytännössä. Suurin osa AUK:sta on linjakohtaista opiskelua. Vaunumiehenä minulla oli ryhmän johtajuuden sijasta rynnäkköpanssarivaunu johdettavanani. Vaunun johtajuus on haastava ja vastuullinen tehtävä, sillä koko ajan on monta rautaa tulessa; täytyy ohjeistaa ajajaa ja ampujaa, tähystää vihollisia, hoitaa vaunun radioliikenne ja kommunikoida muiden vaunujen kanssa käsimerkeillä. Vaununjohtaja päättää esimerkiksi minne ajetaan, koska syöksytään asemaan. Mitä valmiuksia aliupseerikoulu oikeastaan antaakaan? Se antaa ainakin valmiuden johtaa ja kouluttaa uusia varusmiehiä tulevilla koulutuskausilla. Ennen kaikkea AUK:ssa meistä kuitenkin koulutetaan sodan ajan ryhmänjohtajia: kaikki toiminta armeijassahan tähtää siihen, että Suomea voidaan puolustaa menestyksekkäästi kriisitilanteessa. Sodan ajan joukon ja varusmiesten johtamisen lisäksi puolustusvoimien johtajakoulutus antaa joitain valmiuksia myös siviilielämään. Vaikka sotilasjohtamisen oppeja ei ehkä suoraan voi soveltaa siviilissä, on selvää, että joukon johtaminen armeijassa helpottaa johtotehtävissä myös siviilissä. Varusmiesjohtamisen taidot, kuten esiintyminen, delegointi, vastuun ottaminen, rohkeus päätöksentekoon ja vuorovaikutus alaisten kanssa ovat arvokkaita taitoja myös siviilissä. Lisäksi koulutus on hyvin käytännönläheistä: siinä missä siviilissä tarjottavat henkilöstöjohtamiskurssit opettavat johtamista erilaisilla teoreettisilla malleilla, armeijassa tarjotaan konkreettisia alaisia, joita johtaa. Palautettakin sai heti. Kaiken kaikkiaan AUK oli positiivinen kokemus, ehdottomasti käymisen arvoinen. Käteen jäi opittujen taitojen lisäksi myös monet ikimuistoiset hetket. 11

12 Koulutuksen ajankohtaisia Kymen jääkäripataljoonassa Kuluneen vuoden aikana Kymen jääkäripataljoonan tärkein tehtävä on edelleen ollut asevelvollisten laadukas kouluttaminen. Maavoimien taistelu 2015 ja valmistautuminen pataljoonan joukkotuotantotehtävien muutokseen sekä uudelleen laajemmassa mittakaavassa käynnistyvä reserviläiskoulutus ovat koskettaneet koko pataljoonan henkilöstöä ja toimintoja. Teksti: Kymen jääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Vesa Vainio Kuvat: Puolustusvoimat Kesäkuussa Pohjois-Karjalan vaativissa maastoissa toteutettu Wihuri2015-harjoitus oli mittavin maavoimien taisteluharjoitus vuosiin. Kyseinen harjoitus tarjosi erinomaisen hyvän ja kattavan mahdollisuuden testata joukkotuotetun hajautetun jääkärikomppanian taistelukykyä. Harjoituksen aikana syntyi runsaasti tilanteita, joissa niin komentopaikkojen kuin jääkärijoukkueidenkin oli kyettävä soveltamaan opittuja asioita. Harjoituksen jälkeistä palautetta kootessani oli ilo lukea harjoituksessa toimivana päällikkönä olleen luutnantti Antti Pajurannan tekstiä: Oli ilo kuitenkin nähdä, että antamamme koulutus vastasi tapahtuneita tilanteita, eli olemme täysin oikealla tiellä koulutuksen suhteen. Iso kiitos myös kranaatinheitin- ja huoltojoukkueelle, joille iso plussa torjuntatehtävistä taistelujen aikana. Etenkin huoltojoukkueen toiminta on parantunut hyvin merkittävästi viime eristä ja se on yksi tämän taistelutavan kulmakiviä. Puolustusvoimien sodanajan suorituskyky ja valmius perustuvat reservin osaamiseen. Tätä osaamista ja suorituskykyä on ylläpidettävä säännöllisesti. Puolustusvoimien toiminnan tason palauttamisen myötä reservin kertausharjoitusten määrä lisääntyi. Tämä on näkynyt myös pataljoonan toiminnassa tänä vuonna. Pataljoonan vastuulla on ollut kuluvana vuonna neljä eri kertausharjoitusta, joista vaativimpina keväällä ja syksyllä maavoimien mekanisoiduissa harjoituksissa kertausharjoitetut vahvennetut panssarijääkärikomppaniat. Toiminnallaan komppaniat tukevine osineen osoittivat aikaisempien vuosien laadukkaan koulutuksen tason. Vain muutaman päivän valmistavan vaiheen jälkeen yksiköt toimivat saumattomasti ja ammattitaitoisesti oman päällikkönsä johdolla. Harjoituksissa reserviläisiltä saatu palaute osoittaa, että reservin harjoituksille on tilausta, ja niiden avulla sodan ajan joukkojen suorituskyvystä ja osaamisesta pidetään huolta. 12

13 Vuoden 2015 keskeisenä painopistealueena on ollut henkilökunnan osaamisen varmistaminen, jossa vuoden aikana järjestetyt kertausharjoitukset ovat olleet keskeisessä roolissa. Kertausharjoitukset yhdessä henkilökunnalle järjestettyjen LEO 2A4 jatko-opetus- ja CV9030 perus- ja jatko-opetustilaisuuksien kanssa ovat olleet merkittäviä tekijöitä ylläpitämään ja kehittämään aikaisemmin hankittua erinomaista ammattitaitoa mekanisoitujen joukkojen kouluttamisessa. Taktisten ja taisteluteknisten taitojen parantamiseksi toteutettiin syksyllä ensimmäisen kerran Panssarihallilla olevalla Steel Beasts -simulaattorijärjestelmällä PSJK:n sotapeli samalla koeponnistaen järjestelmän hyödynnettävyys sodan ajan sijoitettujen päälliköiden kouluttamiseen. Kaikki käydyt kurssit, harjoitukset ja muut koulutustapahtumat valmentavat sekä toimivia yksiköiden päälliköitä että kaikkia kouluttajia pataljoonan joukkotuotannon muuttaessa suuntaa kohti mekanisoitujen joukkojen koulutusta. 13

14 Karjalan tykistörykmentti - tehokasta tulenkäyttöä Tykistöjärjestelmän tulenkäyttöön liittyy aina vaatimukset tulenkäytölle, tulen teholle. Pelkistettynä esimerkkinä jääkärijoukkueen johtajan vaatimus tulenjohtajalle: Tulenjohtaja, lamauta risteyksen alueella hyökkäävä vihollisen joukkue. Tykistöjärjestelmä sai tehtävän, jonka suorittaminen alkaa tulenjohtajasta ja päätyy ampuville aseille; kenttätykeille, kranaatinheittimille ja raketinheittimille. Maksimaalisen tulen tehon saavuttaminen vaatii mahdollisimman monta sirpaletta maaliin mahdollisimman lyhyessä ajassa. Ja juuri tämä tärkein ominaisuus, tulen teho, on tykistöjärjestelmämme vahvuus. Teksti: Karjalan tykistörykmentin komentaja, everstiluutnantti Jukka Saarela Kuvat: Puolustusvoimat Tehokas ja joustava tulenkäyttö vaatii joukoilta suorituskykyä, jota ei synny ilman taitoa, tahtoa ja välineitä. Karjalan tykistörykmentin suorituskykyä arvioidaan jatkuvasti. Vuosittaisista mittauksista tärkein on Maavoimien vaikuttamisen harjoituksessa toteutettava valtakunnallinen koulutustason mittaus (TYK KTM), minkä tänä vuonna voitti Karjalan prikaatin muodostama taisteluosasto. Voitto on osoitus laadukkaasta koulutuksesta, taidosta ja tahdosta. Karjalan prikaati toteutti elokuussa tykistöpatteriston kertausharjoituksen. Ison kertausharjoituksen valmistelut oli tehty huolella, sisältäen mm. johtajille oman valmistavan harjoituksen sekä internetin PVMOODLE -oppimisympäristön hyödyntämisen. Harjoitus sujui hyvin ja palaute oli erinomainen. Kertausharjoituksessa ilmeni jälleen kerran joukkotuotannon ydin; joukko tunsi toisensa ja oli nopeasti valmiina tehtäviinsä. Suorituskykyä ei synny ilman tehtävän mukaisia välineitä. Tykistöjärjestelmään liittyen Karjalan prikaatissa otettiin vuonna 2015 koulutuskäyttöön maalinpaikannuslaite (MPL15) ja alueellisen tykistön kehittämishankkeen (AL- TYK) tuottama patteriston ammunnanhallinta- ja johtamisjärjestelmäkonsepti. Suomalaisvalmisteisessa maalin- 14

15 paikannuslaitteessa yhdistyvät kiikari, lämpökamera, laseretäisyysmittari, digitaalinen kompassi ja satelliittivastaanotin. Nykyaikainen jäähdyttämätön lämpökamera on erinomainen lisä tiedustelu- ja tulenjohtoryhmien varustukseen kuuluvassa laitteessa. MPL15 mahdollistaakin hyvissä olosuhteissa ihmisen havaitsemisen n. 3 km etäisyydeltä ja ajoneuvon n. 5 km etäisyydeltä. Maalin paikantaminen tapahtuu nopeasti laitteen mitatessa oman paikan koordinaatit satelliittijärjestelmällä, etäisyyden laserilla ja suunnan digitaalikompassilla. Mittaustiedot siirtyvät langattomasti ryhmän MATI -päätelaitteeseen, missä tiedoista muodostuu tulikomento. Alkuvuoden käyttäjäkokemukset laitteesta ovat erinomaisia. Alueellisen tykistön kehittämisen hanke (ALTYK) jalkautui Karjalan prikaatissa varusmieskoulutukseen ALTYK -materiaali mahdollistaa tuliyksiköille Maavoimien taistelutavan 2015 mukaisen taktiikan ja taistelutekniikan, mm. tuen hajautetulle tuliasematoiminnalle sekä nopeille tuliasemavaihdoille ja joustavalle tulenkäytölle. Tuliyksiköiden komentopaikoilla on kontit ja johtamisajoneuvot, joissa viestivälineet ja tietokoneet ovat suojassa. Kontit ja johtamisajoneuvot tarjoavat tarkkuutta vaativaan tulenkäytön johtamiseen hyvät olosuhteet. Kun välineet ovat konteissa koko ajan valmiina, niin siirtyminen uudelle tuliasema-alueelle nopeutuu merkittävästi. Tykkiryhmän uuteen varustukseen kuuluu parikaapeliin kytkettävä reititin, kenttäradio ja MATI -päätelaite, jota käytetään niin ampuma-arvojen vastaanottamiseen kuin johtamiseen. Kokeilukäytössä ollut kranaatinheittimistön vastaava järjestelmä on todettu toimivaksi ja se siirtynee tuotantoon. Tuotantojärjestelmää odotellessa vedettävien (120KRH) kranaatinheitinkomppanioiden koulutuksessa käytetään ALTYK -materiaalia. Kesän saapumiserän koulutus on edennyt suunnitelman mukaisesti. Loppuvuoden nousujohteista koulutusta tehostavat useat harjoitukset, joissa painopiste on aselajiosaamisessa sekä yhteistoiminnassa. Harjoitusjärjestelmän tukiessa koulutusta kykenemme tuottamaan käsketyt suorituskykyiset joukot, joilla taito, tahto ja välineet ovat kunnossa. 15

16 Suorituskykyinen Salpausselän ilmatorjuntapatteristo Kevään Kilpi-lehdessä kerroin patteristomme perinnepäivästä, jolloin naulasimme uudistetun lippumme sekä esittelimme uuden suorituskyvyn (ITO15). Järjestimme keväällä myös pitkästä aikaa joukon kertausharjoituksen, joka nosti taas luottamusta reserviläisarmeijan suorituskykyyn. Teksti: Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentaja, everstiluutnantti Aki Hotti Kuvat: Puolustusvoimat Ilmatorjuntapatteriston johtoportaan kertausharjoitus oli mittava ponnistus patteriston henkilökunnalle. Joukon kertausharjoituksia ei patteristossa ole ollut muutamaan vuoteen, joten perehtyminen asiaan oli tehtävä huolella. Vanhoja oppeja oli muisteltava ja uusia työkaluja piti opetella. Uutta kertausharjoitusten ympärille tuo erityisesti sähköisten ympäristöjen kehittyminen. Esimerkkinä mainitsen harjoitukselle luodun työtilan PVMOOD- LE- ympäristöön. Laajempikin sosiaalisen median hyödyntäminen yhteydenpitokanavana reserviläisiin on nykypäivää. Kertausharjoitukseen ei ollut asettaa ylimääräisiä kouluttajia, vaan homma hoidettiin samalla henkilöstöllä, joka toteuttaa myös joukkotuotannon. Tämä henkilöstön ja tehtävien kanssa tasapainoilu vaatii voimakasta priorisointia. Vanhemmille kouluttajille toiminta reserviläisten kanssa oli entuudestaan tuttua, mutta nuorempia jouduttiin perehdyttämään asiaan etukäteen. Kertausharjoituksessa keskityttiin erityisesti asioiden sujuvuuteen. Odottelu minimoitiin ja Tutka maahan kaivettuna ja naamioituna. Vielä maa-aineksen naamiointi, niin asema on valmis ja taistelunkestävä. 16

17 omiin tehtäviin siirryttiin suoraan varustamisen jälkeen. Ryhmäytyminen alkoi välittömästi ja osaamisen kertaaminen sujui ilman ongelmia. Teknisesti vaativa ja monipuolinen johtokeskuskalusto palautui reserviläisten mieleen nopeasti. Miehistön astuessa riviin, siirryimme suoraan maastoon. Keskityimme alussa johtokeskuksen pääosien linnoittamiseen, sillä maaperä antaa joukolle ja kalustoille edelleenkin erinomaisen suojan. Pioneerien lanseeraama uusi linnoittamisjärjestelmä osoitti nopeutensa ja toimivuutensa. Taistelutekniikka ja kaluston käyttö sujuivat reserviläisiltä erinomaisesti. Keväällä esitelty uusi ilmatorjuntaohjus (ITO15) on jo otettu koulutuskäyttöön. Toukokuussa Lohtajalla patteriston henkilökunta suoritti onnistuneet ohjusammunnat ja saavutti kouluttajapätevyydet järjestelmälle. En malta olla mainitsematta, että ensimmäinen ammuttu ohjus oli tietysti täysosuma ilmamaaliin. Ja kellohan oli tietysti aamuyöstä. Kesän saapumiserän miehistö on tätä juttua luettaessa saanut jo oppinsa. Johtokeskuskalusto on meillä ollut perinteisesti vahvuusalue, mutta uudelle ITO15-kalustolle on nyt siis koulutettu ensimmäinen täysi joukko. Joukon suorituskyky on merkittävä ja sen todistaa myös erittäin onnistuneet ohjusammunnat marraskuussa Lohtajalla. Uuden järjestelmän käyttöönotto nostaa jo entuudestaan erinomaista patteriston henkeä. Siirryn vuodenvaihteessa uusiin haasteellisiin tehtäviin Ilmasotakoululle. Jätän Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentajan tehtävät haikealla mielellä, mutta ylpeänä patteristoni henkilökunnasta, sen osaamisesta ja yhteishengestä. Samalla voi myös ylpeydellä todeta, että patteristo on sillä tasolla, että mahdollisen vihollisen on pakko huomioida luomamme suorituskyky. Toivotan majuri Jari Mäkelälle onnea patteriston komentajana alkuvuonna. Samalla toivotan menestystä ja tervetuloa erittäin hienoon joukkoon everstiluutnantti Mikko Mustoselle. Hän aloittaa patteriston komentajana Kaikille tuttu Salppari-henki elää ja vahvistuu. 17

18 Itä-Suomen viestipataljoona vietti perinnepäiväänsä Itä-Suomen viestipataljoonan perinnepäivää vietettiin pilvipoutaisessa säässä Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä. Perinteet ovat suuressa arvossa Itä-Suomen viestipataljoonassa. Teksti: Itä-Suomen viestipataljoonan komentaja, everstiluutnantti Juhapekka Lötjönen, Kuvat: Puolustusvoimat Päiväjuhlan juhlaesitelmän piti Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkönä aloittava eversti Mikko Heiskanen. Itä-Suomen viestipataljoona vaalii keskeisimpänä rauhan ajan joukkona Riihimäellä perustetun Viestipataljoona 2:n perinteitä. Muut rauhan ajan perinnejoukot ovat Kouvolassa toiminut koulutuskeskuksen Viestipataljoona 2 sekä 3. ja 5.Erillinen Viestikomppania sekä Karjalan Prikaatin Viestikomppania. Viimeisin ISVP:n perinnejoukoista on Keski-Suomen viestipataljoona, josta muodostettiin Itä-Suomen viestipataljoonan runko vuonna Itä-Suomen viestipataljoona ammentaa voimaa myös sotien aikaisista perinteistä. Sotien aikaisista joukoista Itä-Suomen viestipataljoonalaiset vaalivat IV Armeijakuntaan kuuluneen VP15 perinteitä. Kesällä 1941 armeijakunta keskitettiin Kymenlaakson alueelle, josta se valmistautui hyökkäämään ja valtaamaan takaisin Viipurin sekä Karjalan kannaksen alueet. VP 15:n taistelijat rakensivat pääosan yhteyksistä vaativissa olosuhteissa etulinjan välittömässä yhteydessä, taistellen yhdessä muiden aselajien kanssa. Viestipataljoona 15 osallistui myös kesällä 1944 isänmaamme kohtalon osiltaan ratkaisseihin Tali-Ihantalan torjuntataisteluihin tukien IV AK:n ja Kannaksen joukkojen komentajan johtamistoimintaa. Nämä teot toimivat ISVP:n henkilöstön esimerkkinä sekä suunnan näyttäjinä ja velvoittavat pataljoonalaisia vahvasti edelleenkin toimimaan parhaiden taitojen ja kykyjen mukaisesti. Perinnepäivän vietto alkoi paraatikatselmuksella ja ohimarssilla varuskunnassa. Paraatijoukkoja komensi pataljoonaupseeri, kapteeni Mikko Keinänen. Itä-Suomen viestipataljoonan komentaja, everstiluutnantti Juhapekka Lötjönen piti paraatikatselmuksessa puheen. Puheessaan hän peilasi hiukan mennyttä vuotta ja korosti oman johtamistoimintansa kulmakiviä; esimerkillistä toimintaa, taistelukunnon ylläpitoa sekä huolenpitoa muista sekä hyvän yhteishengen merkitystä kaikessa toiminnassa. Komentaja Lötjönen mainitsi myös puheessaan, että hänen lanseeraamansa teesit ja prinsiipit; REIPPAUS, RIPEYS, SO- TILAALLISUUS JA TURVAL- LISUUS on otettu poikkeuksetta positiivisesti vastaan päivittäisessä tekemisessä. Paraatikatselmuksessa ylennettiin ja palkittiin myös ansioituneita varusmiehiä. Varuskunnassa suoritettua ohimarssia oli vastaanottamassa pataljoonan komentajan seurassa Karjalan prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jari Kallio sekä lukuisa joukko kutsuvieraita. Kouvolan kaupunkia edusti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Larikka. Ohimarssin jälkeen juhlaväellä oli 18

19 mahdollista tutustua ISVP:n viimeisimpään koulutuskalustoon kalustonäyttelyssä. Päiväjuhla toteutettiin Kaartin Kinossa. Musiikista vastasi Rakuunasoittokunta tuttuun ammattitaitoiseen tyyliinsä. Karjalan prikaatin komentaja Kallio toi prikaatin johdon tervehdyksen tilaisuuteen. Juhlaesitelmän piti entinen Itä-Suomen viestipataljoonan komentaja, nykyinen Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtaja ja tuleva puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö, eversti Mikko Heiskanen. Eversti Heiskanen kertoi mielenkiintoisella tavalla kybertoiminnasta ja sen läsnäolosta jokapäiväisessä elämässämme. Päiväjuhlassa palkittiin yhteistyökumppaneita sekä vuoden aikana ansioituneita kouluttajia. Päiväjuhlan jälkeen juhlaväki nautti maittavan Leijona Cateringin valmistaman lounaan Wiipurisalissa. Itä-Suomen viestipataljoonan henkilökunta puolisoineen kruunasi perinnepäivän vieton yhteisellä illanvietolla Kartano Koskenrannassa Kuusankoskella. Hyvähenkinen ja mukavan reipas tilaisuus korosti pataljoonan henkilöstön hyvää henkeä. Itä-Suomen viestipataljoonan perinnelippu majuri Marko Kaisto kapteeni Jarno Tyyskä kapteeni Petri Syrjäläinen kapteeni Jukka Niiranen kapteeni Antti Lähteenmäki kapteeni Pasi Huomo insinöörikapteeni Pekka Tiirikainen yliluutnantti Janne Räsänen ylikersantti Atte Liikanen kersantti Teemu Roitto toimistosihteeri Seija Nahkuri Itä-Suomen viestipataljoonan standaari ylikersantti Aki Onatsu ja kersantti Arttu Seppälä Karjalan Prikaatin viestimiesristi insinööriyliluutnantti Harri Pesonen Vuoden urheilija kapteeni Antti Lähteenmäki Henkilökunnan kannusteraha vääpeli Sami Pekkarinen, VIJÄ ylikersantti Janne Lempinen, EK luutnantti Jussi Viljanen, 1.VK luutnantti Alexander Grandin, 2.VK Pro I-SVP palkinto kapteeni Antti Pienimäki Vuoden kouluttaja vääpeli Jesse Karppinen Perinnepäivän päiväjuhlassa palkittiin seuraavat henkilöt: Viestikiltojen liiton viestiristi kapteeni Jukka Niiranen vääpeli Jesse Karppinen ylikersantti Henri Paavola ylikersantti Jari-Pekka Toivola I-SVP:n vuoden kouluttajana palkittiin päiväjuhlassa vääpeli Jesse Karppinen. 19

20 SUOJA2015 -harjoitus Karjalan prikaatissa linnoitettiin SUOJA2015 -harjoituksessa välisenä aikana - ihan oikeasti! Teksti: Kymen pioneeripataljoonan komentaja, everstiluutnantti ST Vesa Valtonen Kuvat: Puolustusvoimat Aurinkoisen syyssään vallitessa harjoiteltiin linnoittamistöiden rakennuttajan, urakoitsijan ja operatiivisen käyttäjän keskinäistä yhteistyötä. Harjoituksen tuotoksena saatiin aikaiseksi Pahkajärven - Vekaranjärven alueelle kaikkiaan 242 linnoitetta, jotka otettiin heti perään alkaneessa Karjalan prikaatin yhteistoimintaharjoituksessa (YTH2A) käyttöön. Harjoitus oli kaikkien osallistuneiden mielestä hyvin onnistunut ja opettavainen. Myös lukuisat vieraat olivat vaikuttuneita näkemästään. Kapt Myyryläinen (HKPÄÄLL) antaa käyttäjän vaatimuksia linnoittamistoimistolle Linnoittamisjärjestelmä 2015 Maavoimien taistelu 2015 kehitettiin vastaamaan paremmin nykyaikaisen taistelun vaatimuksia. Onnistuneen taistelun yhtenä elementtinä on kehitetty myös suojan edistämisen keinovalikoimaa. Lopputulemana syntynyt Linnoittamisjärjestelmä 2015 on muuttanut käytännössä lähes koko linnoittamiskonseptin, jotta se vastaisi kiristyneisiin tehokkuus- ja aikavaatimuksiin. Linnoitteista onkin tehty yksinkertaisimpia, nopeampia ja yleiskäyttöisempi, säilyttäen kuitenkin mahdollisuuden muokata niitä tarpeen mukaan. Laajamittaisesti linnoitteiden rakentamisesta vastaavat rakennusalan ammattilaiset nykyaikaisen paikkatiedon tukemana. Linnoite-elementtien valmistuksen, linnoitteiden suunnittelun ja rakentamisen kaikissa vaiheissa hyödynnetään alan parhaita ammattilaisia ja modernia logistiikkaa. Uutta linnoittamiskonseptia on kehitetty vuosikymmenen alusta asti Maavoimien esikunnan johdolla. Vuodesta 2011 on järjestetty SUO- JA-harjoituksia, joissa linnoitteita on kehitetty ja testattu mm. koeammunnoissa. Kehitystyö on tuottanut toimivan linnoiteperheen, joka antaa nopeasti riittävän suojan käyttäjälleen. Harjoitusjoukot SUOJA2015 -harjoitukseen osallistui enimmillään 80 henkilöä. Suurimman ryhmän muodosti urakoitsija (YIT), jonka 40-henkinen osasto toimi kahdessa vuorossa viiden vuorokauden ajan yhtämittaisesti. Harjoituksen johto, tuki, aselajien operatiiviset käyttäjät ja tutkimusryhmä muodostettiin Karjalan prikaatin ja Maasotakoulun henkilöstökunnasta. Kolmantena osastona harjoituksessa toimi kertausharjoitukseen kutsuttu Linnoittamistoimiston suunnitteluryhmä johto-osineen, kaikkiaan 17 reserviläistä. Operatiivinen käyttäjä suunnittelee, Linnoittamistoimisto merkitsee ja rakennuttaa, urakoitsija rakentaa Operatiivisen käyttäjän edustajina harjoituksessa toimi henkilökuntaa Karjalan prikaatin kaikista joukkoyk-siköistä. Heidän tehtävänään oli prikaatin yhteistoimintaharjoituksiin laaditun tilanteen pohjalta laatia perussuunnitelma ja käyttäjän vaatimukset, jotka kehyksenä 20

21 toimineen taisteluosaston esikunta laatii tilaukseksi ylemmälle johtoportaalle. Harjoituksen valmisteluvaiheessa laadittiin yhtymätason tilaukset logistiikkalaitokselle materiaalin tuotannon ja yritysten varaamiseksi. Varsinainen harjoitus alkoi tilanteella, jossa edellä mainitut varaukset konkretisoituivat ja toimivan joukon alueelle kohdennettiin Pioneerirykmenttiin kuuluvan Linnoittamistoimiston suunnitteluryhmä. Operatiiviset käyttäjät toimivat aluevastuussa olevan komppanian päällikön (vast.) roolissa ja antoivat linnoittamistoimiston partioille perusteet linnoitteiden merkintää varten. Partiot liikkuivat ripeästi ja merkitsivät linnoitteet maastoon. Merkintä toteutettiin kohteilla puuvaajoilla ja digitaalisesti kartta-aineistoon testikäytössä olleeseen ArcGis-pohjaiseen sovellukseen, jolla työn edistymistä voitiin seurata lähes reaaliaikaisesti. Seuraava työvaihe oli urakoitsijan työn ohjaaminen ja valvominen, josta päävastuun kantoi Linnoittamistoimisto. Operatiivinen käyttäjä, eli paikallinen sotatyön johtaja, oli myös tavoitettavissa ja pohtimassa tilanteita, joissa maasto ei mahdollistanut alkuperäisen suunnitelman toteuttamista esimerkiksi yllättävän siirtolohkareen vuoksi. Urakoitsija kykeni lyhyen perehtymisen jälkeen toimimaan hyvinkin itsenäisesti. Linnoitteiden tuotantoketju puuelementtien kokoamispaikalta linnoitteen sijoituspaikkaa toimi moitteettomasti. Pahkajärven Autin aukiolla paukkuivat naulapyssyt kiivaasti, eikä yhden puukehän syntyä tarvinnut todistaa 10 minuuttia kauempaa. Valmiit kehät toimitettiin traktoreilla kohteille, jossa kaikkiaan viisi telakaivinkonetta kaivoi tarvittavat linnoitteiden kuopat. Kahdessa vuorossa toimineen rakentajaosaston työnjako toimi siten, että yövuoro (19-07) kaivoi monttuja valmiiksi ja päivävuoro (07-19) rakensi tarvittavat korsut, partiopoterot ja katteet. Arvioita työn tuloksista ja harjoituksen tavoitteiden saavuttamisesta Alueelle syntyneistä 242 linnoitteista valtaosa oli lujittamattomia poteroita, joista osa katettiin tukkipuilla sekä ajoneuvojen/vast. yleissuojia. Mittavimmat rakenteet olivat kaksi komentopaikkakorsua, toinen teräsbetonikorsu ja toinen edellistä linnoitesukupolvea edustanut puuhirsikorsu, joka otettiin hyötykäyttöön palveltuaan linnoittamisradalla puolitoista vuosikymmentä. Puukehäkorsuja tai partiopoteroita rakennettiin lähes 20. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että rakennetut linnoitteet vastaavat sekä laadullisesti että määrällisesti linnoittamisjärjestelmä 2015:n tavoitteita. Rakennustekniikkaan ja linnoitetyyppien kehittämiseen saatiin lisää arvokasta oppia, samoin koko prosessin johtamisessa operatiivisen käyttäjän roolista ja kokonaisuuden eri osa-alueiden yhteensovittamisesta. YIT:n osaston johtajana toiminut Seppo Sirola oli harjoituksesta lähtiessään mestariensa säestämänä Urakoitsijan ammattirakentajat kokoavat kehistä valmiit suojaelementit (10 min) ja upottavat linnoitteet maahan. silmin nähden tyytyväinen. Harjoitus sujui kannaltamme todella hyvin. Haasteet, joita väistämättä kaikilla työmailla esiintyy, saatiin voitettua - ja mikä tärkeintä, linnoitteet valmiiksi sovitussa ajassa. Linnoittamistoimiston ja urakoitsija yhteistyö kehittyi jo muutaman työpäivän aikana erittäin hyväksi. Päivittäisiä työmaakokouksia seuratessa välittyi Sirolan mainitsema kehittyvä yhteistyö. Kokouksia johtanut linnoittamistoimiston suunnittelujoukkueen johtaja, reservin yliluutnantti Kivimäki (Korian pioneereja muuten), virtaviivaisti työjärjestystä ja asiasisältöjä linnoittamistyömaan tosiasiallisten vaatimusten mukaiseksi. Puolustusvoimien työmaa saikin kiitosta vähäisestä byrokratiasta, joka siviilityömailla on kasvanut kohtuuttomasti. Koulutus ja kehittäminen jatkuu SUOJA2015 -harjoituksessa vieraili yli 150 henkilöä. Rakentamisen ja puolustusvoimien ammattilaisten lisäksi Karjalan prikaatin kiltayhtymän killat ja reserviläisjärjestöjä kävi tutustumassa harjoitukseen. Linnoittamisen uusi oppi otettiin tyytyväisenä vastaan ja toki esitettiin kiperiä kysymyksiäkin, kun linnoittamiskonseptissa lähes kaikki tapahtuu ammattirakentajien toimesta. Vastattakoon varmistuksena vielä tämänkin lehden lukijoille: kaikki taistelijat opettelevat edelleen kenttälapion käytön ja linnoittavat taistelijan tuliaseman peruskoulutuskauden aikana. Myöhemmillä koulutuskausilla tukeudutaan valmisteltuun linnoitejärjestelmään. Linnoittamisen ja linnoitteiden kehittäminen jatkuu edelleen ja testit jatkuvat vuosittaisissa SUOJA-harjoituksissa, ensi vuonna vuorossa on Kainuun prikaati. Menestystä Nälkämaan linnoittamiseen ja suojaisaa syksyä kaikille lukijoille! 21

22 Valmiutta jokaisessa varustamisessa - ajankohtaista Karjalan huoltopataljoonasta Materiaalin säilytyksellä ja varastoinnilla on suora yhteys valmiuteen. Sotahistoriassa on monia esimerkkejä siitä, miten operaatiot ovat epäonnistuneet tai niiden toimeenpano on hidastunut, kun materiaalia ei ole säilytetty ja varastoitu asianmukaisesti. Teksti: Karjalan huoltopataljoonan komentaja, everstiluutnantti Matti Heininen Kuvat: Puolustusvoimat Tilan käyttö on tehokasta. Keskusvaraston laajennus toi mukanaan uuden siirrettävän hyllyjärjestelmän. Kun materiaali on siististi ja asianmukaisesti varastossa, on sen ylläpito ja jakaminen joukon käyttöön tehokkaampaa. Jaettava materiaali kuuluu aina jollekin sodan ajan joukolle. Siksi varastosta lainattua materiaalia on käytettävä ohjeiden mukaisesti sekä tehtävä säännölliset käyttäjän huoltotoimenpiteet. Käyttäjän on myös huolehdittava siitä, että viallinen materiaali merkitään selvästi ja vioista ilmoitetaan materiaalia palautettaessa. Telttojen ja naamioverkkojen kuivatukseen on kiinnitettävä huomiota, jotta arvokas materiaali ei homehdu. Yksiköillä olevat kuivaustilat ovat rajalliset etenkin joukkokoulutuskaudella. Jokaiseen harjoitukseen kuuluu välitön huolto, jonka on oltava johdettua. Sitä ei saa jättää kokemattomimman kouluttajan vastuulle. Tällä mahdollistetaan se, että materiaali säilyy käyttökuntoisena harjoituksesta sekä saapumiserästä toiseen ja on jaettavissa tarpeen vaatiessa sodan ajan käyttäjälleen. Tilan käyttö on tehokasta. Keskusvaraston laajennus toi mukanaan uuden siirrettävän hyllyjärjestelmän. Karjalan huoltopataljoonan materiaalikeskuksen keskusvaraston laajennus valmistui syksyllä Edellytykset palvella ja tukea ovat parantuneet. Asianmukaista säilytystilaa on tullut merkittävästi lisää. Tämä mahdollistaa suurenkin joukon nopean varustamisen. Jokainen palvelukseen astuminen ja kotiutuminen sekä reservin harjoitukset ovat koetinkivi siitä, miten valmius tällä osa-alueella toteutuu. Materiaalikeskuksen huollon ammattilaiset pätevöityvät valmiuden edellyttämiin tehtäviinsä varustamalla joukkoja tehokkaasti useita kertoja vuodessa. Joukkoa ei voida lähettää koulutukseen, ellei se ole saanut riittävää ja asianmukaisessa olevaa sopivan kokoista suojavarustusta. Reserviläisiä varustettiin useasti syksyn aikana. Jaettava materiaali on tilattu ennakkoon ja varasto hoitaa sen jakeluvalmiiksi, jotta varustettavat saadaan jakolinjaston läpi mahdollisimman tehokkaasti. Materiaalikeskuksen keskusvaraston laajennus mahdollisti myös palvelutoimintojen keskittämistä enemmän saman katon alle. Koulutusmateriaalivarasto - Tiimari - muutti syksyllä keskusvaraston tiloihin, jossa se palvelee uusissa tiloissa entisellä palveluasenteellaan. Talousvarasto pääsi myös osillaan muuttamaan, kun Varuskuntaravintola Linnan alakerrassa säilytetty materiaali saatiin siirrettyä keskusvarastoon. Organisaatiomuutoksiakin on toteutettu kuluneen puolen vuoden aikana. Joukkoyksiköiden asevarastot 1 ja 2 sekä prikaatin 22

23 asevarasto muodostivat syksyllä asevaraston materiaalikeskuksen alaisuuteen. Räjähteiden varastointi on Logistiikkalaitoksen tehtävä. Tämän vuoksi Räjähdevarasto henkilöstöineen siirtyi 1. Logistiikkarykmentille Muutoksen myötä parannetaan palvelua muille joukko-osastoille, vähennetään rä- jähdekuljetuksia logistiikkalaitoksen varastokentästä heikentämättä Karjalan prikaatin palvelutasoa. Seuraava kehittämiskohde Karjalan huoltopataljoonassa ovat ajoneuvojen säilytystilat. Tärkeimmäksi arvioitu kalusto on suojassa useissa ajoneuvohalleissa. Huollon kehittämishankkeiden mukana on Varastomies Tuula Jourio luovuttaa reserviläiselle kenttäpullon ja kuulonsuojaimet. Taaempana Joni Mustikkamaa hakee reserviläiselle sopivia kenkiä. tullut sekä ajoneuvoja että ajoneuvosuojia. Tästä huolimatta kaikkea ajoneuvokalustoa ei saada edes katoksen alle. Lähivuosina on tulossa lisää sääsuojia, mikä osittain parantaa ajoneuvojen säilytysolosuhteita. Huollon kehittämishankkeen varoilla on ostettu vihreitä ajoneuvosuojia, joissa säilytetään muunmuassa liikennetraktoreita. 23

24 Etelä-Savon uudet tuulet Etelä-Savon aluetoimistolla puhaltavat tulevan vuoden alkaessa uudet tuulet. Aluetoimiston ja Mikkelin varuskunnan päällikkö everstiluutnantti Heikki Saarento, asevelvollisuussektorin johtaja majuri Matti Ruokoski ja komendantti kapteeni Vesa Tiilikainen siirtyvät viettämään hyvin ansaittuja reserviläispäiviä. Teksti: Etelä-Savon aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Heikki Saarento Kuvat: Puolustusvoimat Uudeksi päälliköksi on nimitetty everstiluutnantti Jyrki Niukkanen, asevelvollisuussektorin johtajaksi majuri Mikko Innanen ja komendantiksi kapteeni Ari Toivola. Kesän jälkeen alueupseerina aloitti kapteeni Mikko Vartiainen ja operatiivisella sektorilla kapteeni Petri Syrjäläinen. Toivotamme aluetoimiston uusille henkilöille menestystä mielenkiintoisten tehtävien parissa ja reserviin siirtyville antoisia hetkiä sodan ajan -sijoitusten mukaisissa kertausharjoituksissa sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa! Puolustusvoimauudistuksen valmistelun kanssa samanaikaisesti aluetoimisto sai tehtäväkseen Etelä-Savon paikallispuolustuksen ja tähän tehtävään muodostetun paikallispataljoonan suorituskyvyn kehittämisen. Tehtävä aloitettiin jo vuonna 2014 reserviläisvetoisesti paikallispataljoonan esikunnan ja perustamiskeskusten vapaaehtoisissa harjoituksissa ja kertausharjoituksissa. Vuoden 2015 koulutuksen painopisteeksi määritimme Maakuntakomppanian sodan ajan suorituskyvyn kehittämisen, jonka kohokohta oli yhteistoiminnassa Maasotakoulun kanssa järjestetty viikon mittainen taisteluampumaharjoitus Vuosangan lumisella harjoitusalueella. Joukkueet ampuivat maavoimien taistelu 2015 mukaisesti joukkueen hyökkäys, puolustus ja ylläkköammunnat. Näiden lisäksi taistelijan taitoja kehitettiin partioammunnoilla, käsikranaatin heittoharjoituksella ja lääkintäkoulutuksella. Paikallispataljoonan johtajien kouluttaminen jatkuu syksyn aikana kertausharjoituksella ja maanpuolustuskoulutusyhdistyksen suunnittelu- ja käskynantoharjoituksella. Tulevan vuoden koulutusteema on viranomaisyhteistyö kaikissa valmiustiloissa. Etelä-Savon maanpuolustusjuhla järjestettiin Mäntyharjulla. Reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöt, poliisi ja pelastuslaitos olivat hyvällä panoksella mukana omilla näyttelyosastoillaan. Karjalan prikaati toi tilaisuuteen kattavan kalustonäyttelyn. Toimintanäytöksissä nähtiin Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan Karjalan prikaatin kalusto kiinnosti kaikenikäistä yleisöä. 24

25 kuviomarssiesitys, siltapanssarivaunun toimintaa, tykkiryhmän asemaanajo ja raivaajarobotin käyttöä. Mäntyharjun kunta tuki järjestelyitä mittavalla panostuksella. Juhlan yleisötavoitteeksi asetettu 2000 vierasta saavutettiin. Karjalan prikaatin kevytaseosasto jatkoi vielä seuraavana päivänä Sulkavan Sarsuinmäen Canet -tykkipatterilla järjestettyyn kotiseutuja maanpuolustusjuhlaan. Tulevana vuonna kokonaisturvallisuuden tapahtuman vetovastuussa on pelastuslaitos. Arjen turvaa -tapahtuma järjestetään seuraavaksi Mikkelissä. Olemme luonnollisesti mukana omalla puolustusvoimien osastollamme. Itsenäisyyden juhlavuonna 2017 Karjalan prikaatin ja aluetoimiston maanpuolustustyön suurin tapahtuma Etelä-Savossa on maanpuolustusjuhla Juvalla, kunnan 575 -vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä. Savonlinnan reserviläiset ja Savonlinnan reservinupseerit järjestivät maanpuolustusjuhlan Savonlinnassa lauantaina Aurinkoinen lauantaipäivä houkutteli Savonlinnan kirkkopuistoon ja torille yli kaksituhatta maanpuolustuksesta kiinnostunutta kansalaista. Kansalaisilla oli mahdollisuus tutustua esimerkiksi puolustusvoimien kalustoon, poliisin ja pelastuslaitoksen toimintaan, sekä maanpuolustusjärjestöihin ja Puolustusvoimien varusmiessoittokunta esiintyi edukseen. Kuviomarssiesitys oli hyvin harjoiteltu ja näyttävä. Viron Kaitseliittiin. Tapahtuman järjestelyihin osallistui yli 100 vapaaehtoista. Koko puolustusvoimia koskenut mittava asevelvollisuusalan Reserviläiskirje projekti päättyi syyskuun lopussa. Tulokset olivat myönteisiä. Reserviläiset olivat tyytyväisiä puolustusvoimien yhteydenottoon. Syksyn 2015 kutsunnat ovat toteutuneet suunnitellulla tavalla. Kutsuntakiintiöissä tapahtui väliaikainen muutos Kainuun prikaatin rekrytointimäärien lisäännyttyä muutamaksi saapumiseräksi eteläsavolaisten osalta. Kainuun prikaati kutsuu tämän ja ensi vuoden kutsunnoissa lähinnä maakuntamme pohjoisosien nuoria miehiä. EU-rahoitteinen liikuntahanke Iskussa Inttiin päättyi vuoden 2014 lopussa. Hankkeen yhteydessä luotu toimintamalli on otettu varsin laajasti käyttöön maakunnassa. Kuntien liikuntatoimi on ollut hyvin mukana kutsuntatilaisuuksissa ja nuoria miehiä on herätelty terveiden elämäntapojen omaksumiseen. Monet kunnat tarjoavat ilmaisia liikuntapalveluita varusmiespalvelukseen valmistautuville nuorille. Omasta ja muiden Etelä-Savon aluetoimiston tulevien reserviläisten puolesta parhaimmat kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille kuluneista vuosista. Yhteistyö on ollut mutkatonta, ja leimallista kaikelle toiminnalle on ollut vahva maanpuolustustahto ja tekemisen meininki. Maanpuolustusterveisin, Etelä-Savon aluetoimiston päällikkö Mikkelin varuskunnan päällikkö Everstiluutnantti Heikki Saarento Reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöt sekä poliisi ja pelastuslaitos esittäytyivät osana kalustonäyttelyä. 25

26 Ajankohtaista Kaakkois-Suomen aluetoimistosta Kaakkois-Suomen aluetoimiston ensimmäinen toimintavuosi on sujunut suunnitelmien mukaan - työntäyteisenä mutta antoisana. Yhteistyökumppanit ovat olleet tukenamme, ja toiminnan sopeuttamista kahden maakunnan alueelle ovat edistäneet olemassa olleet hyvät käytänteet ja tuttujen tapahtuminen säilyttäminen kalenterissa. Yhteydenpito reserviläisiin on korostunut lisääntyneiden kertausharjoitusten ja valtakunnallisesti toimeenpannun Reserviläiskirje projektin myötä. Teksti: Kaakkois-Suomen aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Esa Hyytiäinen Kuvat: Puolustusvoimat Vuoden 2015 kutsunnat käynnistyivät Etelä-Karjalassa Vuoden 2015 kutsunnat aluetoimiston toiminta-alueella käynnistettiin Parikkalassa 25. päivä elokuuta. Kutsuntatilaisuudet toteutetaan Etelä-Karjalan kunnissa elo-syyskuussa ja sen jälkeen Kymenlaaksossa loka-marraskuussa. Tilaisuuksien järjestelyt ja sisältö noudattavat aiemmilta vuosilta tuttua tapaa. Kahden kutsuntalautakunnan päiviä on lisätty edellisvuoden hyvien kokemusten perusteella. Kahdella lautakunnalla toimeenpannaan kutsuntapäiviä Imatralla, Kotkassa ja Kouvolassa. Kaikkiaan syksyn aikana aluetoimisto järjestää 35 kutsuntatilaisuutta, joissa kohdataan noin 1700 kutsunnanalaista vuonna 1997 syntynyttä nuorta miestä ja noin 150 uudelleen tarkastettavaksi kutsuttua asevelvollista. Kymenlaakson kutsunnoissa jo vuosia nuorille tarjottu Kunnossa kassulle -toiminta käynnistettiin tämän vuoden kutsunnoilla myös Etelä-Karjalassa. Etelä-Karjalan liikunta ja urheilu (EKLU ry) sekä alueen kunnat lähtivät varauksetta tukemaan tätä toimintaa. Aluetoimisto esittää parhaat kiitokset Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kunnille ja muille yhteistyökumppaneille kutsuntojen valmisteluun ja toteuttamiseen saamastaan tuesta. Vuoden 2015 kutsuntakierros aloitettiin Etelä-Karjalasta. Kuva kutsuntapäivän avaustilaisuudesta Parikkalassa

27 Reservin osaaminen ja valmius kehittyy lisääntyneiden harjoitusten ansiosta. Yhteydenpito reserviin korostuu Toukokuussa lähetettyjen reserviläiskirjeiden valmistelu työllisti aluetoimiston henkilöstöä keväällä. Kirjeiden postitusten jälkeen aluetoimistoon tuli touko-elokuussa yhteensä lähes 650 yhteydenottoa reserviläisiltä. Yhteydenottojen tilastointia jatketaan syyskuun loppuun asti. Yhteydenottojen määrä osoittaa, että reserviläiset ovat kiinnostuneita heitä koskevista asioista. Eniten yhteydenotot koskivat omaa poikkeusolojen sijoitusta sekä terveydentilassa ja muissa tiedoissa tapahtuneita muutoksia. Myös henkilövaraamisasioihin liittyviä yhteydenottoja tuli runsaasti. Aluetoimiston saama palaute reserviläiskirjeistä on ollut positiivista, ja useassa palautteessa on kysytty: Miksi vasta nyt? Se, toteutetaanko vastaavan laajuisia yhteydenottoja tulevaisuudessa, jää nähtäväksi. Lisääntyneet kertausharjoitukset ovat omalta osaltaan pitäneet aluetoimiston postituskoneen lämpimänä ja asiakaspalvelun työllistettynä. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla aluetoimisto lähetti enemmän kertausharjoituskutsuja kuin edellisenä vuotena yhteensä. Tämän lisäksi puolustusvoimien ja MPK:n toteuttamiin vapaaehtoisiin harjoituksiin suunnattuja kutsuja toimitettiin edellisvuosien tapaan. Vuoden toisella puoliskolla lähtee kevättä vastaava määrä kirjeitä postin kannettavaksi. Kertausharjoitukset kohdistuvat nyt edellisvuosia enemmän joukkojen harjoittamiseen. Pataljoona- ja patteristokokoonpanoissa toimeenpantavat kertausharjoitukset ovat jälleen tätä päivää. Merkittävä määrä harjoitusvuorokausista kohdistuu paikallispuolustuksen joukkoihin. Kaakonkulman paikallispataljoonien yksiköitä (mm. maakuntakomppaniat) ja perustamiskeskuksia voidaan harjoittaa yhteistoimin- nassa muiden joukkojen kanssa. Toivotaan, että saamme jatkaa tällä linjalla. Kaakkois-Suomen aluetoimiston yhteystiedot: Osoite: Paraatikenttä KOUVOLA Puhelinnumero: Asiakaspalvelu Telefax (02) Sähköpostiosoite: [email protected] 27

28 Sotilasvala- ja vakuutuspäivä Karjalan prikaatissa Saapumiserän sotilasvala- ja vakuutuspäivää vietettiin Karjalan prikaatissa Alokkaiden läheisiä oli saapunut prikaatiin jälleen noin Sotilasvalan vannoi tai antoi sotilasvakuutuksen 1612, joista 26 oli naisia. Teksti: Tiedotussihteeri Päivi Visuri Kuvat: Puolustusvoimat Valaparaati oli ensimmäistä kertaa varuskunnan kisamontussa ja nykyiseltä nimeltään paraatikentällä. Valakaavan esilukijana oli Aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen. Uusi paraatipaikka todettiin toimivaksi ja yleisöystävälliseksi. Prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jari Kallio nimitti alokkaat jääkäreiksi, tykkimiehiksi, viestimiehiksi, pioneereiksi ja panssarijääkäreiksi. 28

29 Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg tarkasti Karjalan prikaatin Puolustusvoimauudistuksen jälkeen Karjalan prikaatin rooli ei Puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin mielestä ole muuttunut kovinkaan paljon. - Jos verrataan muihin joukko-osastoihin maavoimissa, Karjalan prikaati säästyi suurilta muutoksilta, kuvailee kenraali Lindberg. Teksti: Tiedotussihteeri Päivi Visuri Kuvat: Puolustusvoimat Näkyvin muutos on aluetoimistot. Etelä-Savon aluetoimisto Mikkelissä ja Kaakkois-Suomen aluetoimisto Kouvolassa toimivat nyt Karjalan prikaatin alaisuudessa. Sotilaslääneistä siirtyneet tehtävät ovat istuneet tämänkin joukko-osaston arkeen kohtalaisen hyvin, muun muassa viranomaisyhteistyö kaakossa on lisääntynyt. Raivaajakoulutuksen siirtyminen Karjalan prikaatiin Keuruulta on tuonut tullessaan erikoisosaamista henkilöstön ja kaluston myötä. Uusia tiloja on jouduttu rakentamaan jonkin verran, mutta koulutus on jo saatu hyvin käyntiin. Kunnossapidon uudistuksesta mainitessaan komentaja pahoittelee päätöksentekoaikataulua, joka ei toteutunut toivotussa rytmissä ja näin aiheutti epävarmuutta henkilöstössä muutosvaiheessa. Karjalan prikaatin joukkotuotannon järjestelmä toimii Kenraali Lindberg on mielissään päästessään seuraamaan joukkojen toimintaa harjoituksessa. Kouluttavan henkilöstön tapaaminen ja koulutussuoritusten näkeminen ovat tärkeitä kohtaamisia puolustusvoimien johdolle ja koulutusportaalle. - Hienoa nähdä, kun opitaan, kehuu komentaja juuri näkemiään taisteluampumasuorituksia, jotka olivat varusmiesten ensimmäiset kovapanosammunnat palveluksensa aikana. Hän pääsi seuraamaan, kuinka taisteluammunnan harjoitukset etenevät alkeista hyviin suorituksiin. Komentajan mielestä nuorilla kouluttajilla on johtamistaidon perusasiat hallussa. - Oma ammattitaito, esimerkin voima ja asenne; näillä asioilla on suuri merkitys, kun nuoret ihmiset kouluttavat toisiaan, hän kiteyttää johtajakoulutuksen merkityksen järjestelmässä. - Kun kouluttajalla on perusasiat kunnossa, loppu sujuu itsestään, jatkaa kenraali Lindberg. Maanpuolustustyö hyvällä mallilla kaakonkulmalla Puolustusvoimain komentaja, kenraali Lindberg on kotoisin Kymenlaaksosta ja näin ollen seurannut tiiviisti Kymen alueen maanpuolustustyötä. - Maanpuolustustyö on ollut hyvällä mallilla jo pitkään täällä, hän kehuu. - Toivomme puolustusvoimissa, että saamme palautetun toiminnan tason ja kertausharjoitusten määrän ylläpidettyä, jotka ovat tärkeitä maanpuolustuksen kannalta, sanoo kenraali Lindberg. Hän toivoo myös, että valtion johto osoittaa puolustusvoimille resursseja ja siten edellytykset turvata nämä maanpuolustuksen tukipilarit. 29

30 MILjazz viihdytti kouvolalaisia Kasarminmäellä MILjazz -konserttikiertue saapui Kouvolaan perjantaina Sateinen keli muuttui loistavaksi elokuun illaksi muutama minuutti konsertin alkamisesta. Puiston kosteus vaihtui lämpimäksi tunnelmaksi juuri oikeaan aikaan. Teksti: Tiedotussihteeri Päivi Visuri Kuvat: Puolustusvoimat Kasarminmäki veti jälleen moni tuhatpäisen yleisön nauttimaan taidokkaasta ja hyväntuulisesta sotilasmusiikista ulkoilmakonserttiin. Tilaisuus on Kouvolan suurin ilmainen yleisötapahtuma. Rakuunasoittokunnan solistina viihdytti klarinetisti Antti Sarpila ja laulaja Mikael Konttinen. Varusmiessoittokunnan solistina oli energinen ja yleisön mukaansa tempaava laulaja Sami Saari. MilJazz -konserttikiertuetta ei järjestetä vuonna

31 Sisarmatka Haminaan Valkealan Sotilaskotiyhdistyksen järjestämälle sisarretkelle starttasi lauantaina 1.8. aamuvarhaisella 20 pirteää sisarta. Teksti ja kuvat: Mervi Koskinen jatarja Toivonen Ensimmäisenä kohteena oli Haminan sotilaskoti. Meidät vastaanotti sotilaskodin puheenjohtaja Hanni Kangasmäki ja joukko iloisia sisaria. Puheenjohtaja kertoi heidän sotilaskotitoiminnastaan, vilkkaan rupattelun lomassa nautimme yhdessä aamukahvit. Sotilaskodista kävelimme auringon paistaessa läheiseen RUK-museoon, jossa oppaanamme oli kapteeni Kalevi Vallittu. Mielenkiintoisella museokierroksella saimme rautaisannoksen RUK:n ja sen oppilaskunnan perinteistä 1920-luvulta alkaen; RUK ennen sotia, RUK sotien ja välirauhan aikana ja RUK sotien jälkeen. Tutustuimme myös armeijan historialliseen kalustoon Pahkajärvi -hallissa. Kierros päättyi osioon, jossa esiteltiin armeijan kehitystä kohti nykyaikaa. Museon jälkeen haimme Raatihuoneentorilta Johanneksen kirkon edestä oppaaksemme vapaaherratar Langenstiernaan Marja-Leena Tammisen, joka vei meidät mieleenpainuvalle matkalle Haminan kaupungin syntymiseen. Kierroksella poikkesimme Kauppiaantalomuseoon, jonka pihapiirissä Haminan Hyvät Asukkaat esittivät draaman naisnäkökulmasta, mitä voi tapahtua tanssiaisissa rauhanneuvottelu Esityksen jälkeen tutustuimme museon venäläisestä kauppiasperinteestä kertovaan pihapiirin; puotiin, kauppiaan asuntoon, sepän pajaan ja asuntoon jne. Mielenkiintoisia olivat vanha pyykkitupa ja mankelihuone sekä kylvettäjän tilat. Kaupunkikierroksen jälkeen nautimme maukkaan lounaan Lounashuone Kustaassa ja ennen kotimatkaa poikkesimme vielä Nanson Outlet -myymälässä, josta reipas varusmieskuskimme innostui ostamaan itselleen kalsarit. Kiitos kaikille osanottajille mukavasta matkasta! 31

32 Uutta kalustoa Karjalan prikaatissa Tässä artikkelissa esitellään uutta kalustoa Karjalan prikaatissa. Viimeisien vuosien ja tämänkin vuoden aikana prikaatiin on saatu paljon erilaista uutta ja modernia kalustoa. Tässä artikkelissa keskitytään Kymen pioneeripataljoonan ja Karjalan tykistörykmentin uuteen kalustoon. Teksti: Artikkelin on koonnut Karjalan prikaatin huolto-osaston kapteeni Tuukka Koski Kymen pioneeripataljoonan ja Karjalan tykistörykmentin kalustosta Kuvat: Puolustusvoimat Raivaamisrobotti Raivaamisrobotti on raivaajan työväline, jota voidaan hyödyntää räjähteiden tai sellaiseksi epäiltyjen kohteiden etsintään, tutkimiseen, siirtämiseen, vaarattomaksi tekemiseen sekä raivaamiseen. Raivaamisrobotti lisää huomattavasti raivaajaan työturvallisuutta, sillä se mahdollistaa vaarallisen räjähteen tiedustelun ja käsittelyn ilman, että raivaajan tarvitsee itse lähestyä kohdetta. Sillä voidaan nousta ja laskeutua portaita, sekä ylittää pieniä esteitä. Raivaamisrobotin suurin etenemisnopeus on 50 metriä minuutissa, eli kolme kilometriä tunnissa. Kauko-ohjauslinkin kantama on olosuhteista riippuen noin puoli kilometriä. Manipulaattorin ulottuvuus on täysin jatkettuna lähes kaksi metriä, ja nostokyky muutamasta kymmenestä kilosta jopa sataan kiloon. Manipulaattoriin voidaan kiinnittää raivaamisaseita (iskumassalaite ja energialaukaisin), mekaanisia ja sähkötyökaluja sekä tynnyrikourat. Robotilla voidaan vetää jopa henkilöautoa. Robotissa on yhteensä viisi valaisimilla varustettua videokameraa, joista on langaton kuvan ja äänen siirto käyttölaitteeseen. Raivaamisrobottia voidaan käyttää sekä tavanomaisten että improvisoitujen (terrori-) räjähteiden raivaamiseen. Tiedustelurobotti Raivaamisrobotin lisäksi tietyillä raivaajajoukoilla on käytössään pienempi, kevyempi, nopeampi ja ketterämpi tiedustelurobotti (PackBot 510). Tiedustelurobotilla voidaan etsiä, tutkia ja siirtää räjähteitä tai sellaiseksi epäiltyjä kohteita. Robottia voidaan tarvittaessa käyttää myös räjähteiden raivaamiseen. Tiedustelurobotin ensisijainen käyttötarkoitus on kuitenkin nimensä mukaisesti räjähteiden ja mahdollisesti vaarallisen alueen tiedustelu. Modulaarinen tiedustelurobotti valmistellaan kutakin tehtävää varten siten, että robotin perusrunkoon lisätään tehtävässä tarvittavat varusteet, kuten langallinen tai langaton ohjausyksikkö, tiedusteluun käytettävät kamerat sekä tehtävässä tarvittavat raivaamisaseet (energialaukaisin) ja -työkalut. Raivaamisrobotti ja läpivalaisulaite. Kuvassa alla: Ajoneuvoon rakennetun räjähteen raivaaminen raivaamisrobotilla. 32

33 Improvisoidun räjähteen paikantaminen tien varresta tiedustelurobotilla. Ajoneuvon alustan tarkastus. RG-32M Partioajoneuvo RG-32M panssaroidut partioajoneuvot on suunniteltu käytettäväksi korkean uhkatason operaatioissa, joissa korostuu henkilöstön suojaaminen räjähteiltä ja käsiaseiden tulelta. Partioajoneuvoja käytetään sekä kotimaassa, että sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä. Ajoneuvon antama suoja perustuu panssarointiin, maastoliikkuvuuteen ja tulivoimaan. Ampujan torniin voidaan kiinnittää joko konekivääri tai kranaattikonekivääri, ja sillä voidaan ampua myös liikkeen aikana kaikkiin suuntiin. Ajoneuvoaseen pääkäyttötarkoitus on omasuoja jouduttaessa ylläkön kohteeksi. Raivaamisen erikoisosaston ajoneuvojen kuormatila on erikoisvarusteltu raivaajapartion materiaalia varten. RG-32M suojaryhmitys tilannepaikalla. Alueellisen tykistön kehittämishanke (ALTYK) Alueellisen tykistön kehittämishanke (ALTYK) on kenttätykistön ammunnanhallintaan ja johtamisjärjestelmiin painottuva hanke. Hanke on tuottanut mm. tuliyksiköiden komentopaikoille johtamiskontit, jotka nopeuttavat siirtymistä, tarjoavat hyvät olosuhteet johtamiselle ja ovat liitettävissä nykyisiin viestijärjestelmiin. Tuliyksikön johtamisajoneuvo on varustettu VHF-radioilla ja maavoimien tietojärjestelmän (MATI) päätelaitteella. Ajoneuvosta on poistettu apukuljettajan istuin, jolloin sisätiloihin on saatu työs- kentelytilaa. Monikäyttöinen johtamisajoneuvo soveltuu tarvittaessa myös patteriston tulitoiminnan johtamiseen. Tykkiryhmän ALTYK -välineisiin kuuluu asepääte, virtalähde, varauskalusto sekä viestilaatikko jossa ovat reititin ja radio. Ryhmän asepääte on samalla MATI -päätelaite, mikä mahdollistaa tulitoiminnan johtamisen lisäksi mm. käskyjen ja tilannekuvan välittämisen. ALTYK johtamisajoneuvo. ALTYK tykkiryhmän kalustoa. 33

34 Hodaripäivä Vekaranjärvellä Puolustusvoimien ruokapalveluista vastaava Leijona Catering järjesti varuskuntaravintola Linnassa hodaripäivän Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että varusmiehille tarjottiin gourmet-hotdogeja iltapalaksi. Erikoisherkuista pääsi toki nauttimaan myös palkattu henkilöstö. Teksti: Tarja Österberg, Leijona Catering Oy Kuvat: Tarja Österberg, Leijona Catering Oy -Halusimme näyttää, että perinteisen hodarinkin voi tehdä uudella ja erilaisella tavalla. Sämpylän ja nakin lisäksi Leijonan ja HKScanin yhdessä kehittämässä luksusversiossa oli nyhtöpossua, tomaattisalsaa ja pikkelöityjä sinapinsiemeniä. Lähdimme kehittämään ideaa muutama kuukausi ennen itse tapahtumaa, koska halusimme hoitaa toteutuksen parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo tapahtuman suunnittelusta Leijona Cateringissä vastannut keittiömestari Jaakko Sauvola. -Toimme paikalle aidon food truck -auton, pari telttaa, monta avustavaa käsiparia ja loputtoman innostuksemme. Mukana päivän suunnittelussa oli myös yhteistyökumppanimme Dieta. Tarjoilimme parissa tunnissa hodaria, ja palaute varusmiehiltä oli erittäin positiivista hodarit tuntuivat maistuvan. Ennätyksen taisi tehdä eräs autosotamies, joka söi kuusi hodaria. Ajatuksenamme on mahdollisuuksien mukaan toteuttaa samantyyppisiä tapahtumia muissakin varuskuntaravintoloissa ensi vuonna. Leijonan keittiömestarin lähtökohtana ruokalistoja suunnitellessaan ovat kansalliset ravitsemussuositukset. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota annosten proteiini-, kuitu- ja energiasisältöön. Huomiota kiinnitetään myös riittävään energiansaantiin ja säännölliseen ateriarytmiin, jotka ovat olennaisia varusmiesten jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Leijonan toiminnan perusta on herkullinen ja laadukas ruoka. Erinomaiseksi varusmiehen ruokahetken täydentää hyvä palvelu. Asiakastyytyväisyyden jatkuva parantaminen on Leijonan tavoitteena joka päivä, ja leijonalaiset toivovat entistäkin enemmän palautetta asiakkailtaan myös Vekaranjärvellä. Linnan ravintolapäällikkö Titta Luoma tiimeineen käy viikoittain läpi jokaisen palautteen, jonka perusteella toimintaa kehitetään eteenpäin. Tämä iloinen joukko veti hodaripäivän toteuttanutta tiimiä: Vesa Saaristo Dietalta (vas.), Tom Tapper HKScanilta, Jaakko Sauvola Leijona Cateringiltä sekä Teija Malen ja Risto Mikkola HKScanilta. 34

35 Kehittyvä Puolustushallinnon Rakennuslaitos Puolustusministeriön asettama poikkihallinnollinen tilaturvallisuustyöryhmä on ehdottanut Puolustushallinnon rakennuslaitokselle koko valtionhallintoa palvelevaa asiantuntijaroolia rakenteellisen turvallisuuden ja tilaturvallisuuden tuottamisessa. Ehdotetuilla muutoksilla mahdollistettaisiin se, että Rakennuslaitoksen erityisosaamista voitaisiin hyödyntää myös muussa julkishallinnossa. Teksti: Osmo Huopainen, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Kouvolan palveluyksikön johtaja Myös muita kehityshankkeita on meneillään tai otettu käyttöön. Rakennuslaitoksen asiakastukikeskus aloitti toimintansa tämän vuoden keväällä. Asiakastukikeskukseen tulee tällä hetkellä satoja palvelupyyntöjä viikossa joko asiakastukiportaalin HUTO-linkin tai sähköpostin kautta. Asiakastukikeskus välittää toimeksiannot edelleen Rakennuslaitoksen palveluyksiköille toimenpiteitä varten. Pyyntöihin vastataan ilman viivettä. Senaatti-kiinteistöjen ja puolustusvoimien käyttöön ollaan rakentamassa hallinnon tilahallintajärjestelmää (HTH), jolla optimoidaan organisaatioiden tilojen käytön suunnittelua ja tilakustannuksia. Rakennuslaitos tuottaa järjestelmään ajantasaiset pohjapiirustukset sekä sen omissa järjestelmissä ylläpidettävät kiinteistöjen kulutus- ja kustannusseurantatiedot. Vekaranjärvi on ollut hankkeen pilottikohteena. Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen tilahallinnon palvelusopimuskäytäntöjä kehitetään ensi vuoden alusta lukien siten, että kiinteistöjen ylläpito- ja asiantuntijapalvelut eriytetään omiksi sopimuksiksi. Palvelusopimuksen raportointia kehitetään edelleen siten, että esimerkiksi kiinteistönhoidon perus- ja erityispalvelujen osuudet tulee tarkemmin eriteltyä. Rakennuslaitoksen hankintatoimen kehittämisen ja hankintaorganisaation uudistamisen kehittämisprojekti on hyvässä vauhdissa ja muutokset otetaan käytäntöön ensi vuoden alusta lukien. Hankintahenkilöstön tehtävänkuvaukset päivitetään, palveluyksikkökohtaiset hankintakäytännöt yhtenäistetään, hankintakorttiostoja ja tilausprosessia sujuvoitetaan. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen poikkeusolojen tehtävistä on sovittu puolustusvoimien ja rakennuslaitoksen välisessä sotataloussopimuksessa sekä poikkeusolojen palvelusopimuksessa. Jälkimmäinen valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Nämä antavat selkeät tehtävät ja linjaukset Rakennuslaitoksen valmiussuunnittelulle sekä valmiuden kehittämiselle. Edellä mainittujen kehittämishankkeiden lisäksi Rakennuslaitoksella on meneillään energiatehokkuusja ympäristösuojeluhankkeita. Tavoitteena on esimerkiksi pudottaa kiinteistöjen energian kulutusta viidenneksellä vuodesta 2010 vuoteen 2020 mennessä ja samalla lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta. Tämä tulee koskemaan myös Vekaranjärven nykyistä lämmöntoimitussopimusta, joka on irtisanottu ja kilpailutetaan uudelleen. Kirjoittaja on Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Kouvolan palveluyksikön johtaja ja on palvellut Karjalan prikaatissa upseerina vuosina Rakennuslaitoksen Kouvolan palveluyksikkö huolehtii puolustushallinnon kiinteistöpalveluista Itäisen Suomen alueella. Palveluyksikkö sijaitsee Kouvolassa ja palvelupisteet ovat Mikkelissä, Vekaranjärvellä, Utissa, Lappeenrannassa ja Haminassa. Henkilöstömäärä kohteissa on yhteensä noin

36 Karjalan Prikaatin Kilta ry - Puheenjohtajan tervehdys Hyvät Karjalan Prikaatin Killan Kiltasisaret ja Kiltaveljet! Kuluva toimintavuosi 2015 on kohta lopuillaan. Kiltamme on toiminnassaan noudattanut tunnusta: Rakennamme perinteille Elämme tätä päivää Tähtäämme tulevaisuuteen sekä vuoden teemaa: Huolehdimme kiltalaisista ketään ei jätetä. Teksti ja kuvat: Matti Mikkonen, Karjalan Prikaatin Killan puheenjohtaja Toisaalla tässä lehdessä on juttu Jalkaväki Rykmentti 8:n, JR 8:n Lapinsotaan liittyvästä muistolaatan kiinnittämisestä Lätäsenon Järämä linnoitusalueella sijaitsevan museotalon seinään. Hanketta tuki taloudellisesti Kymen läänin Maanpuolustusyhdistys ry. Kiitos saamastamme tuesta! Kilta teki sotahistoriallisen retken Itä-Viroon. Erikoiskiitoksen retkestä ansaitsee mainio asiantuntijaoppaamme, kiltaveli, kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki. Retkestä kerrotaan tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Kiltamme on järjestänyt useita killan omia koulutus- ja yhdessäolotapahtumia vuoden aikana, joista mainittakoon Ampumapäivä naisille, turvallinen aseen käyttö ja ammunnat, Piikin teroitus ja killan omat kiltapäivät Utin Haukkajärven rannalla. Killan jäsenet ovat osallistuneet myös useille Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseille kouluttajina, kurssien johtajina ja kurssilaisina. Vuoden aikana muutettiin ja uudistettiin killan sääntöjä, jotka Patentti- ja rekisterihallitus, PRH, on hyväksynyt. Tärkein uudistus on sääntöjen 2. pykälässä: Kilta voi järjestää ampumakilpailuja, joissa käytetään joko räjähdyspanoksilla tai paineilmalla toimivia aseita tai niihin verrattavia laitteita. Uskon, että tämä ampumaharrastuksen virallistaminen killassamme lisää aktiivisuutta etenkin nuorten kiltalaisten keskuudessa. Lisäksi sääntömuutos tuo varmasti uusia jäseniä kiltaamme, koska heille tarjoutuu nyt mahdollisuus säännölliseen ammunnan harrastamiseen mm. Utissa Tyrrin ampumakeskuksessa. Kilta järjestää myös omia ampumakilpailuja. Huolehdimme kiltalaisista ketään ei jätetä. Kiltamme jäsenkehitys on ollut suotuisaa. Meitä on kaikkiaan reilusti yli 500, joista naisia kiltasisaria yli 50. Myös nuoria on sangen runsaasti. Sotiemme veteraaneja, kunniakansalaisia on kiltamme jäseninä vielä yli 20. Olemme Maanpuolustuskiltojen liiton, MPKL:n eräs sen aktiivisimmista ja suurimmista killoista. On hienoa kuulua maamme vanhimpaan joukko-osastokiltaan, Karjalan Prikaatin Kiltaan! Tulevan vuoden toiminnasta mainittakoon killan järjestämät koulutustapahtumat sekä sotahistoriallinen retki Ilomantsin taistelupaikoille elokuussa. Näistä on tarkemmat tiedot kiltamme nettisivuilla jokaisen asiasta kiinnostuneen nähtävissä. Kiltamme täyttää 60 vuotta Valmistelut juhlan järjestämiseksi ovat jo nyt käynnissä. Yhteistyö eri maanpuolustusjärjestöjen ja erikoisesti kiltayhtymän kiltojen ja Karjalan prikaatin kesken ovat sujuneet hyvin. Haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme ja tukijoitamme sekä erikoisesti Karjalan prikaatin johtoa hyvin sujuneesta toimintavuodesta. Toivotan meille kaikille Rauhallista Joulua ja Onnea vuodelle Matti Mikkonen puheenjohtaja 36

37 Jääkärirykmentti 8 sai muistomerkin Lätäsenoon Suomi -neidon kainaloon noin 95 kilometriä ennen Kilpisjärveä sijaitsevalla saksalaisten puolustusasemalla koettiin pe pienoinen juhlahetki, kun Järämä -museotalon seinään kiinnitettiin Tuntemattoman sotilaan, eli JR8:n käymän viimeisen taistelun messinkinen muistolaatta 70 vuotta tapahtumien jälkeen. Teksti ja kuvat: Paavo Mikkonen Museo sijaitsee Enontekiön kunnassa entisen Markkinan kauppapaikan kohdalla, johon on perustettu Enontekiön kunnan ylläpitämä entisöity saksalaisten rakentama Sturmbock-Stellung -linnoitusalue, johon suomalaiset ovat rakentaneet museorakennuksen. Saksalaisten havaittiin irrottautuvan JR8 suoritti historiansa viimeisen hyökkäyksen ; lähtijöille oli tarkoitus antaa lisävauhtia, vaikkakin komentajana toiminut viimeinen Mannerheimristin Ritari, numeroltaan 191, everstiluutnantti Viljo Aukusti Puujalka Laakso oli antanut käskyn, ettei saanut mennä väkisin. Siitä ei ollutkaan huolta, sillä entinen aseveli oli jo poistunut. Tehtävä ei kuitenkaan ollut vaaraton, sillä kaikkialla oli miinoituksia. Jopa saksalaisten korsuja oli jätetty houkuttavasti lämpiämään, mutta ne oli samalla miinoitettu. Suomalaisten tappiot tällä viimeisellä varsinaisella sotaretkellä olivat kaksi kaatunutta ja kuusi haavoittunutta. Pohjoisemmaksi ei JR8:n tarvinnut enää lähteä. Kilpisjärven suuntaan marssi vain vahvennetun komppanian suuruinen taisteluosasto, ja JR8 jäi Lätäsenolle. Vielä kärsittiin miinojen tuhoja, sillä sotamies Saarikoski - rykmentin viimeinen kaatunut - ja alikersantti Moisio - viimeinen haavoittunut, kun partio tiedusteli saksalaisten tyhjiä asemia. JR8:n muistolaatan kiinnittäjät: torniolainen turisti Matti Pöykkö, KarPr:n Kilta ry:n sihteeri/ taloudenhoitaja, myllykoskelainen Paavo Mikkonen, Lapin Maunulasta museopäällikkö Reijo Mannela ja KarPr:n Kilta ry:n valkealalainen puheenjohtaja Matti Mikkonen (oikealla) Helmikuun 3. vuonna 1945 JR8 aloitti 41 asteen pakkasessa marssin kohti etelää. Mentiin Muonion Kangosjärven kylään, missä pääosa rakennuksista oli säilynyt. Kylään saavuttiin 10. helmikuuta, ja sinne jäätiin toukokuun puoliväliin saakka. Sota oli JR8:n osalta teoriassa ohi, mutta ei käytännössä. Kangosjärvellä meni vielä muutamia miehiä miinoihin, ja rykmentin viimeinen sotatappio koettiin , juuri ennen lopullista poislähtöä. Silloin pommimiina haavoitti päähän I Pataljoonan silloista komentajaa everstiluutnantti Uuno Tiirikkalaa. JR8 sijoitettiin Kouvolaan, jossa se oli , jolloin nimi muutettiin 5.Prikaatiksi, jona se oli asti, sillä nimi muutettiin taas. Nyt nimeksi tuli Karjalan Prikaati. Vieläkin nimeä on muutettu, sillä prikaati kirjoitetaan nykyisin pienellä kirjaimella. Nykyinen Karjalan prikaati yksi Suomen kolmesta suuresta joukko-osastosta sijaitsee Kouvolan Vekaranjärvellä. Järämän museorakennuksen seinään kiinnitetty laatta kertoo osaansa Suomen historiasta. 37

38 Karjalan Prikaatin killan matka Itä-Viroon Kouvola-Helsinki-Tallinna-Narva-Peipsijärvi-Tartto-Tallinna-Helsinki-Kouvola. Siinä lyhyesti Karjalan Prikaatin killan yhteistyössä Vapaussodan ja Itsenäisyyden Kymenlaakson perinneyhdistyksen kanssa järjestämän kiltamatkan reitti elokuisena viikonloppuna. Teksti ja kuvat: Alpo Seppälä Kolmekymmentä matkalle osallistunutta maanpuolustushenkistä miestä ja naista saivat kattavan yhteenvedon niin Viron Vapaussodan, Narvan 1700-luvun taisteluitten kuin Tarton rauhan solmimisen eri vaiheista. Mainiona ja asiansa osaavana oppaanamme toimi meille monille matkalla olleille useista aikaisemmista kiltamatkoista tuttu kiltaveljemme kenraaliluutnantti evp Pentti Lehtimäki. Menomatkalla Tallinnasta Narvaan saimme tutustua mm. Viron pienimpään vasallilinnaan Kiiun Torniin. Muuksin muinaislinnan mäellä ihastelimme korkealta Suomenlahden aaltoja tähyillen Suursaaren suuntaan. Yksi mäen kolmesta muistopaadesta oli omistettu Viron vapaussodassa taistelleelle suomalaiselle Ekströmin pataljoonalle. Siirtyessämme Sillamäen kaupunkiin emme voineet muuta kuin ihastella sitä tyylikkyyttä, kauneutta ja kukkaloistoa, mikä avautui silmiemme eteen tästä neuvostoaikana ulkopuolisilta suljettuna pysyneestä, kaikilta kartoiltakin poistetusta Neuvostoliiton salaisen ydintutkimuslaitoksen sijaintikaupungista. Siirtyminen Sillamäen rehevästä puutarhakaupungista seuraavaan kohteeseemme Narvaan aiheutti matkalaisissa pienoisen kulttuurishokin. Neuvostomiehityksen historian ja Venäjän läheisen läs- Kuvassa näkymä asukkaan Sillamäen kaupungin paraatipaikalta esplanadin yli taustalla siintelevää Suomenlahtea kohti. 38

39 Ryhmämme Tarton rauhan solmimispaikalla. näolon saattoi aistia viimeistään silloin, kun silmäili yli rajajoen Venäjän puolella kohoavaan Iivananlinnaa (Ivangorod) tai tarkastelemalla lähemmin Narvan kaupungintaloa sen huipulla kohoavine vesitorneineen. No, siitäkin selvittiin, ja meillä oli mainio sukellus Eestin historiaan tutustuessamme Narvalinnan museon ainutlaatuisiin kokoelmiin. Matkamme jatkui seuraavana päivänä Sinimäkien taistelualueitten ja Vaivaran museon kautta Peipsijärven rantoja seuraillen kohti Tarttoa. Matkan varrella tutustuimme mm. Puhtitsan nunnaluostariin Kuremäellä sekä Englannin kuningattaren Balmoralin linnasta vaikutteensa ammentaneen Alaskiven kartanon alueeseen. Tarkkakorvaisimmat kuulivat selvästi historian siipien havinaa tutustuessamme Tartossa osoitteessa Tönisson 1 olevaan taloon, missä pitkällisten ja visaisten neuvottelujen jälkeen allekirjoitettiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välinen rauhansopimus. Juho Kusti Paasikivi johti Suomen neuvotteluvaltuuskuntaa ja pienenä palsamina haavoille saatiin Repolan ja Porajärven alueitten korvikkeena Petsamon alue. Matkan yhteenvedon voi kiteyttää pariin sanaan; Kannatti tehdä! Matkalla mukana olleitten kiitolliset ajatukset kohdistuvat loistavaan oppaaseemme Pentti Lehtimäkeen sekä matkan muista järjestelyistä päävastuun kantaneeseen Karjalan Prikaatin kilta ry:n puheenjohtajaan Matti Mikkoseen. Kiitos! Karjalan Prikaatin Killan hallitus 2016 Puheenjohtaja Matti Mikkonen [email protected] Varapuheenjohtaja Kari Soininen [email protected] Sihteeri/taloudenhoitaja Paavo Mikkonen [email protected] Satu Ahola [email protected] Harri Danska [email protected] Tuomo Jaanu [email protected] Tiina Meisola [email protected] Jouko Mononen [email protected] Juha Mäntynen [email protected] Marko Patrakka [email protected] Alpo Seppälä [email protected] 39

40 Kesän ja syksyn tapahtumia 2015 ja kevätkauden 2016 tulevaa toimintaa Syksy on saapunut, lehdet ovat varisseet puista ja muuttolinnut ovat sankoin parvin lentäneet Haminan ylitse kohti etelää. Pakkasherrakin on vieraillut useampana yönä niin, että maa on aamulla ollut kuurassa. Teksti: Markku Seppä Tämä kesä ja syksy on ollut ainakin täällä Haminan ympäristössä marjastajille kulta-aikaa. Mustikkaa, puolukkaa ja karpaloa on ollut poimittavaksi yllin kyllin. Kantarellejakin oli aiempia vuosia enemmän. Mikä nautinto oli kulkea luonnossa, nauttia suomalaisesta metsästä ja keräillä metsän anteja saaden samalla hyödyllistä hyötyliikuntaa hirvikärpästen suuresta häirinnästä huolimatta. Seuraillessani hanhiparvien muuttoa huomasin niiden käyttäytymisessä toimintoja, joita ihmistenkin tulisi elämässään huomioida. Linnut eivät koskaan lentäneet huonolla säällä, eivätkä vastatuuleen vaan laskeutuivat ruokailemaan, lepäämään ja odottamaan juuri heille sopivaa myötäistä tuulta. Meillä useimmilla ihmisillä on tapana puskea täydellä höyryllä eteenpäin lepäämättä vastuksista välittämättä, olla huolehtimatta henkisestä hyvinvoinnista, nauttimatta elämästä sekä huomioimatta ympärillämme tapahtuvia toimintoja. Lopputuloksenahan on uupumus, tehojen lasku ja pahimmassa tapauksessa terveydellisiä haittoja. Kaikesta huolimatta elättelemme toiveita, että lehden ilmestyessä maa olisi valkoinen ja voisimme kaivaa esille hiihtovälineet ja sujutella luistavin suksin hohtavalla hangella. Toimintasuunnitelman mukainen rantaongintakilpailu pidettiin Harri Uusikankaan johdolla. Paras 15 onkijan joukosta oli Marketta Laine 766g. Kolmella onkijalla kala ei ollut syötillä. Näiden joukossa oli kirjoittaja. Kivääri- ja pistoolikilpailut pidettiin 6.9. Simo Nybergin johdolla Lupinmäen ampumaradalla. Osanottajia oli seitsemän. Kiertopalkinnon pokkasi Ahti Pajula. Kiltayhtymän kokous oli Killan edustaja ei ollut mukana. Isänpäivän ohjelmallinen kirkkohetki pidettiin Haminan Johanneksen kirkossa. Tilaisuudessa kannetun kolehdin tuotto osoitettiin Kymen jääkäripataljoonan parissa tehtävän kirkollisen työn hyväksi. Perinteinen Oiva -polkupyörä luovutettiin kotiuttamistilaisuudessa Killan syyskokous Killan syyskokous pidettiin Haminan Varuskuntakerholla. Kokous vahvisti vuoden 2016 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Killan hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Markku Seppä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen erovuorossa olleet Arto Leinonen, Simo Nyberg, Juha Paavola ja Merja Pajari. Toiminnantarkastajiksi valittiin Esko Nevamaa ja Erkki Rautamaa. Toiminnantarkastajien varahenkilöiksi valittiin Osmo Suhonen ja Harri Uusikangas. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi vuodelle 2016 valittiin Kari Suominen ja varapuheenjohtajaksi Risto Auvinen. Sotiemme veteraaneja huomioitiin yhdistyksille tehdyillä lahjoituksilla ja Haminan soittokunnalle luovutettiin killan tukiraha soittotoimintaan soittokunnan konsertissa Killan valtuuskunta kokoontui ennen syyskokousta. Tulevaa toimintaa Vuosi 2016 on killan 50. toimintavuosi. Vuoden teemaksi on valittu: Harkiten ja taidolla tulevaisuuteen perinteitä vaalien. Tämä tarkoittaa, että meidän kiltalaisten tulee kriittisesti harkita ja sopeuttaa toimintamme vastaamaan tämän hetken realiteetteja. Aika entinen ei koskaan palaa, täytyy ryhtyä kai mukaillen Junnu Vainioin mainioita sanoja salakuljettaja Laitisesta. Killan 50-vuotisjuhlaa vietetään sunnuntaina päiväjuhlan merkeissä RUK:N Maneesissa. Samassa tilaisuudessa julkistetaan killan 50-vuotishistoriikki. Historiikin kirjoittaja on kiltaveli Martti Rela. Julkaisua painetaan 500 kpl ja sivuja tulee olemaan noin sata. Julkaisussa tuodaan kuvin ja lyhyin kirjoituksin katsaus killan toimintaan. Vuoden 2016 toimintasuunnitelman mukaisesti osallistutaan Kymen jääkäripataljoonan perinnepäivän viettoon Perinteistä ulkoilupäivää pilkkikilpailuineen ja luontopolkuineen vietetään lauantaina Valkjärvellä. 40

41 Ei ole liian aikaista aloittaa! Kuntoliikuntaa ei suotta korosteta erilaisissa terveyteen liittyvissä suosituksissa. Ja nyt pitää muistaa urheilun ja kuntoliikunnan ero, urheilijahan ei tervettä päivää näe. Teksti: Juha Kytömäki, Kymen jääkäripataljoonan killan sihteeri Kuva: Juha Kytömäki Esimerkiksi suositus askeleen ottamisesta päivittäin kuvaa hyvin eroa, tuhansien kävelyaskelten ottaminen päivittäin riittää hyvin tavallisen ihmisen kuntoa ylläpitämään. Tätä olen itse pyrkinyt noudattamaan. Kaivattu askelmäärä täyttyy esimerkiksi täydellä noin 8 km golfkierroksella tai muuten vain saman mittaisella kävelylenkillä. Hyötyliikunnan osuutta ei pidä unohtaa, tuleehan siitä usein harjoitusta muille lihasryhmille. Muistettava kuitenkin on, että suositus tarkoittaa tuota liikuntamäärää joka päivälle. Liikunta pitää elimistön toiminnot tehokkaina, laskee verenpainetta, auttaa painonhallinnassa ja pitää myös ruokahalun ja mielen vireänä. Kiltalaiset ovat vuosikymmenet voineet kirjata liikuntansa kuntokorttiin. Kuntokortin palauttamalla on osallistuttu yhteiseen kuntopisteiden kokoamiseen, kuntomerkkimäärittelyyn pieneen arvontaan. Paperisista kuntokorteista on siirrytty sähköisen kuntokortin käytöön. Luonnollisesti kirjaamisen voi tehdä vaikka allakan reunaan, mutta jos haluaa pisteiden tulevan kirjatuksi, on ne käytävä ajoittain kirjaamassa kuntokorttijärjestelmään. jäsennumerolla, joka löytyy mm jäsenmaksulaskusta tai Maanpuolustajalehden osoiteprinttauksesta. Jos kuuluu useampaan maanpuolustusjärjestöön, kirjaus menee järjestölle minkä numeroa käytät. Internetosoitteessa pääset Maanpuolustuskiltojen liiton sivulle, josta löydät sähköisen kuntokortin ohjeineen. Sieltä pääset myös killan sivuille kohdasta jäsenyhdistykset. KymJP:n Killan sivut ovat olleet hiljaiselossa, mutta yritän virittää luettavaa erityisesti nyt killan 50-vuotis juhlan lähestyessä. Merkitkäähän kalenteriin sunnuntai ja kuntoillaan! Pyöräily, tapahtuipa se millaisissa olosuhteissa tai millaisilla välineillä, on terveellistä kunhan muistaa liikenteen ja muutkin vaaratekijät. 41

42 Karjalan Tykistökilta - Kilta esittäytyi patteriston kertausharjoituksessa Kilta esittäytyi patteriston kertausharjoituksessa Pahkajärvellä. Killan toiminnasta kertoivat Jaakko Janhunen, Erkki Rika ja Lasse Valjakka. Patteristolle tarjottiin myös munkkikahvit. Teksti: Jaakko Janhunen, Karjalan Tykistökillan puheenjohtaja Syyskokous ja Karjalan tykistörykmentin perinnepäivä Syyskokous pidettiin perinteiseen tapaan Vekaranjärvellä rykmentin perinnepäivänä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin kiltaveli Matti Tiihonen ja sihteeriksi killan sihteeri Sini Timonen. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset syyskokousasiat, muun muassa vuoden 2016 toimintasuunnitelma sekä talousarvio. Killan vakaasta taloudellisesta tilanteesta johtuen jäsenmaksuksi vahvistettiin edelleen 23 euroa. Killan hallituksen puheenjohtajana jatkaa Jaakko Janhunen. Hallituksen erovuoroisista jäsenet Maija Leskinen ja Hilla Puhakka valittiin edelleen hallitukseen Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa Keijo Kaihoniemi ja varapuheenjohtajana Karjalan tykistörykmentin komentaja everstiluutnantti Jukka Saarela. Toiminnantarkastajiksi valittiin Olli Kröger ja Leo Pyöriä sekä varatoiminnantarkastajiksi Leo Laurila ja Ensio Töttö. Kokouksen jälkeen Karjalan tykistörykmentin komentaja everstiluutnantti Jukka Saarela ja killan puheenjohtaja Jaakko Janhunen laskivat seppeleen KTR 2:n muistomerkille. Tämän jälkeen kiltalaiset osallistuivat perinnepäivän muihin juhlallisuuksiin. Vierailu tykistön ja heittimistön ampuma- ja tulenkäyttöharjoitukseen Kiltalaiset pääsivät jälleen tutustumaan 122 H 63 -tykkikaluston sekä heittimistön ammuntaan ampuma- ja tulenkäyttöharjoituksessa Pahkajärvellä. Mukana vierailulla oli myös Mikkelin kenttätykistökiltalaisia. Toimintaa vuonna 2016 Hallituksen järjestäytymiskokous Killan hallitus pitää järjestäytymiskokouksensa Kouvolassa. Kokouksessa valitaan hallituksen toimihenkilöt eri vastuutehtäviin. Tutustuminen Reserviupseerikouluun Tutustumme Reserviupseerikouluun ja uudistuneeseen reserviupseerikoulutukseen Haminassa 2.3. klo Ilmoittautumiset mennessä varapj. puh tai sähköpostitse [email protected] Kevätkokous Lappeenrannassa Kevätkokous pidetään Lappeenrannassa klo Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Esitelmän tilaisuudessa pitää Karjalan tykistörykmentin komentaja everstiluutnantti Jukka Saarela. Varsinainen kokouskutsu julkaistaan myöhemmin sekä lähetetään jäsentiedotteen mukana. Tutustuminen 1.Logistiikkarykmentin toimipisteisiin Hartolassa ja Ähtärissä sekä räjähdekeskukseen Ähtärissä Ajankohta on toukokuun puolivälissä. Tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. Tiedustelut Olli Kröger puh tai sähköpostitse [email protected]. Talkooretki Museo Militariaan Talkooretki ja kiltatykin sekä muiden museotykkien kunnostaminen Hämeenlinnassa Museo Militariassa lauantaina Tutustutaan samalla uusimpiin näyttelyihin. Talkoisiin järjestetään yhteiskuljetus. Ilmoittautumiset mennessä varapj. puh tai sähköpostitse [email protected] Kilta Facebookissa Karjalan Tykistökilta löytyy nyt myös Facebookista. Käy katsomassa ja tykkäämässä facebook.com/karjalantykistokiltary?ref=ts 42

43 Tietoa tulevista tapahtumista Tulevista tapahtumista lisää tietoa Karjalan Prikaatin kilpi - ja Tulikomentoja lehdissä sekä killan kotisivuilla osoitteessa Jäsentiedote lähetetään kaikille jäsenille maaliskuun aikana. Jäsenasiat, uudet jäsenet ja osoitteenmuutokset Muutokset ilmoitetaan killan kotisivuilta tai jäsensihteerille sähkötai kirjepostia käyttäen. Kilta tuotteiden myynti Kiltatuotteiden myynti Lappeenrannassa: ERÄSAIMAA osoite Kievarinkatu 5, Lappeenranta. Kiltatuotteita voi tiedustella myös hallituksen jäseniltä ja killan tilaisuuksista. KTR 2:n perinnekivi Karjalan tykistörykmentin 80-vuotisperinnepäivänä paljastettiin Vekaranjärvellä Kaartinaukion itäreunassa KTR 2:n perinnekivi. Kivi on Ylämaan spektroliittia. Sen suunnittelusta vastasivat KTR 2 -veteraanit Reino Ikävalko ja Pentti Nurmi. Perinnekivessä oleva liekehtivä tykistön ammus ja sen alla oleva numero 2 ovat silloisen KTR 2:n olkatunnuksen tunnusmerkit. Niiden alla olevat paikkakuntien nimet Lappeenranta Viipuri Lappeenranta Valkeala kuvaavat Karjalan tykistörykmentin ja sen perinnejoukko-osastojen sijaintia. Karjalan Tykistökillan hallitus Puheenjohtaja Jaakko Janhunen Kumputie 7 A, Kouvola puh [email protected] Varapuheenjohtaja Erkki Rika puh Yleissihteeri Sini Timonen puh [email protected] Jäsensihteeri Maija Leskinen Haukjärventie 96, Valkeala [email protected] Tiedotusvastaava Lasse Valjakka Varastovastaava Hilla Puhakka Hallituksen muut jäsenet: Tuomas Kola Olli Pasila Timo Rintanen 43

44 Salpausselän Ilmatorjuntakilta ry Kiltamme on kesän ja syksyn aikana järjestänyt lukuisia tapahtumia ja osallistunut muiden kiltojen tapahtumiin. Suunnitelmia ja kehitysideoita olemme miettineet yhdessä Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston kanssa. Yhteistyö on ollut antoisaa ja tulevaisuutta on ollut mukava suunnitella yhdessä. Teksti: Jarmo Saarinen, Salpausselän Ilmatorjuntakillan puheenjohtaja Kuvat: Kari Toivonen, Arto Sulanen Erityiskiitos kuuluu patteriston komentajalle everstiluutnantti Aki Hotille. Hän polkaisi käyntiin Historiikki-projektin, joka onkin ollut merkittävässä osassa tänä vuonna. Olemme tutkineet historiaa ja järjestäneet tilaisuuksia ja kokouksia projektin merkeissä. Ja tapahtumia tulee olemaan paljon vielä ensi vuonnakin. Lisäksi kilta sai runsaasti mahdollisuuksia esitellä toimintaansa niin varusmiehille kuin reserviläisille. Myös henkilökunnan kiltatietoisuutta on lisätty runsaasti. Kiltamme sai myös kunnian kirjoittaa Sotahistoria osion tähän lehteen. Tietoa kaivettiin monista eri lähteistä ja arkistoista. Historian tutkiminen ja sen esille tuominen on osa killan toimintaa. Eloristeily Tämänvuotinen Eloristeily tehtiin Kotkasta Rankkiin. Saarta isännöi nykyisin Ismo Räty. Kotkansaaret. fi sivusto kertoo saaresta ja palveluista enemmän. Matkasimme sinne kaljaasi Vivanilla. Sää suosi meitä ja retki onnistui loistavasti. Vastassamme oli yrittäjä Ismo Räty, joka poikansa kanssa esittelivät saarta ja sen historiaa meille. Matkalle olisi kannattanut kaikkien kiltojen jäsenten tulla mukaan. Tosin mukaan pääsee myös jälkikäteen virtuaalisesti killan sivujen kautta. Kari Toivonen 44

45 Kari Toivonen HII-OP!!! Reivatkaa märssypurje ja spinaakkeli! Kiltapäivänä suunnattiin katseet taivaalta maanpinnalle ja kuoppiin. Syntymässä kisojen ainoa Hole-in-One. Kiltapäivä Jokaiselle vuodelle kehitämme jonkun uuden toimintamuodon. Tälle vuodelle yhteistyökumppanimme KoskiGolfin kanssa yhdessä loimme Patteriston henkilöstölle tykypäivän. Ohjelmassa oli toimitusjohtaja Jari Simolan esittely Eerolan tilan kehityksestä Golf-keskukseksi. Leikkimielisessä puttauskilpailussa nähtiin jopa yksi Hole in One! Kisan jälkeen Hannu Herrasen esitelmä ulkomailla opiskelusta vei meidät kuuntelijat elävästi Washingtoniin. Hänen jakamansa tieto osui kohdeyleisöön täysin. Keskustelusta esitelmän päätyttyä ei meinannut tulla loppua, mutta lopulta Koskikeitaan herkullinen buffeepöytä kutsui meitä ennen saunomista. Saunan lauteilla suunniteltiin ja sovittiin jo seuraavasta tykypäivästä. Kiltamme suosittelee kaikille muillekin vastaavaa päivää samassa paikassa. Puitteet olivat loistavat ryhmällemme. Kiitos Jari Simolalle ja Jari Lavoselle kivasta päivästä Eerolassa. Ilta huipentui MillJazz -tapahtumaan. Runsain eväin varustettuna kiltamme otti vastaan loistavan esityksen. Ilta ei olisi voinut olla hienompi. Sämpylät maistuivat huoltopisteessämme ja musiikki soi mukaansatempaavasti. Ammuntojen seuraaminen Pahkajärvellä Tutustumisen kohteena oli jalkaväen taisteluammunnat T3 ja T4A. Pääsimme myös tutustumaan räjäytysharjoitukseen ja SUOJA 15 -harjoituksessa rakennettuihin linnoitteisiin. Päivän lopuksi kokoonnuimme komentajan saunalle saunomaan ja syömään maittavan iltapalan patteriston komentajan evl Aki Hotin isännöimänä..kilta kiittää Salpausselän Ilmatorjuntapatteristoa ja muita järjestelyihin osallistuneita upeasta esittelystä! Kokouksia ja tulevia tapahtumia Killan syyskokous pidettiin Vekaranjärvellä. Välittömästi kokouksen jälkeen uusi Arto Sulanen hallitus piti järjestäytymiskokouksen. Puheenjohtajaksi valittiin Jarmo Saarinen, varapuheenjohtajaksi Kari Toivonen, hallitukseen valittiin Johannes Hakkarainen, Arto Sulanen, Jukka Stenroos ja Teuvo Märkälä. Salpausselän Ilmatorjuntakillan Kevätkokous 2016 pidetään kello Vekaranjärvellä. Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston ja killan muistelopäivä vietettiin Tilaisuuteen kutsutut koettivat pinnistää muistoja vuosien varrelta Mikko Vainosen ja Hannu Herrasen piiskaamina. Monet mielenkiintoiset tarinat saatiin taltioitua ja ne liitetään Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo 90-vuotta -historiikkiin. 45

46 Tutustuminen Karjalan prikaatin SUOJA2015 -harjoitukseen SUOJA 2015-harjoituksen tarkoituksena oli testata linnoittamisjärjestelmä 2015 kokonaisuutena ja selvittää linnoittamisen johtamista osana muuta pioneeritoimintaa ja Maavoimien taistelutavan edellyttämää taistelutilan muokkaamista. Teksti: Esa Simpanen Kuvat: Ilkka Jaakkola Harjoitus toteutettiin Karjalan prikaatin lähiharjoitusalueella ja Pahkajärvellä välisenä aikana. Harjoituksen johti Kymen pioneeripataljoona, komentaja everstiluutnantti Vesa Valtosen johdolla. Harjoitukseen oli käsketty linnoitustoimisto ja rakennusosastona kolme maanrakennusalan yritystä. Linnoitteet koostuvat kaivannoista, valmisosista koottavista suojista, ajoneuvo-suojista, tuliasemista, majoituskorsuista, vastaanottopesäkkeistä yms. Maastoon oli tehty tai merkitty tehtäväksi noin 300 linnoitetta. Korian Pioneerikilta ry toimi kokoonkutsujana ja osallistujia ilmoittautui n. 50 henkilöä Karjalan prikaatin Kiltayhtymän ja Korian Pioneerikillan kiltalaisia sekä Päijät-Hämeen kiltapiirin kiltalaisia. Pioneereja tuli myös Pääkaupunkiseudun ja Pirkka-Hämeen pioneerikilloista. Kymen pioneeripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Vesa Valtonen toivotti osallistujat tervetulleeksi ja esitteli harjoituksen kulun ja SUO- JA-2015 konseptin seikkaperäisesti. Karjalan prikaati, sen tehtävät ja Kymen pioneeripataljoona nykymuodossaan tulivat tutuiksi vierailijoille. Linnoitustoimiston kokoonpano ja tehtävät esiteltiin kertausharjoituksen reserviläisjohdon toimesta. Suunnitteluperusteet ja käytetyt tietokoneohjelmat tulivat esille puolustusvoimien pioneeriosaajien toimesta. Linnoitustoimiston johto ja heidän kouluttajat vastasivat vierailijoiden kysymyksiin myöhemmin maastokierroksella. Samassa yhteydessä rakentajaosaston päällikkö, YIT:n työpäällikkö kertoi kohteiden toteutumisaikatauluista ja esitteli jo valmiita kaivantoja ja pesäkkeitä. YIT:n työporukka oli tyytyväinen ja motivoitunut komennukseensa. Kenttälounaan, hernerokan, jälkeen tutustuttiin linnoitteisiin, valmiisiin ja puolivalmiisiin kohteisiin sekä valmisosavarastoon. Yksinkertaisista naulalevykehistä kootaan nopeasti pesäkkeitä ja majoituskorsuja. Hirsikehikoista syntyy vastaavia rakenteita ja myös betonivalmisosia käytettiin esim. komentokorsuina. Päätöskahvien nauttimisen yhteydessä oli vielä mahdollisuus kysellä näkemästään. Retken päätteeksi linja-auto kiersi alueet läpi, joihin tulee linnoitteita mm tykistön tuliasemia, vastaanottopesäkkeitä jne. Kiertoajelu Vekaranjärven varuskunta-alueel- 46

47 la kiinnosti monia, jotka näkivät ensimmäistä kertaa mekaanisen prikaatin kokonaisuudessaan. Halleja ja kasarmeja on paljon ja lisää saneerataan ja rakennetaan. Matkalaiset olivat tyytyväisiä näkemäänsä ja haluavat kiittää isäntiään kiinnostavasta ja hyvin hoidetusta tutustumiskierroksesta. Moni pioneerikaan ei ole varusmiesajan jälkeen päässyt tutustumaan nykyaikaiseen linnoittamiseen. On hyvä nähdä, että tässäkin on menty eteenpäin ja linnoittamisen nopeus, niin suunnittelun kuin rakentamisen, vakuutti mukanaolijat. 47

48 Kymen Viestikilta ry Luumäen desanttiradio Kesä1944. Suurhyökkäys Kannaksella riehui säälimättömänä. Sadat ja tuhannet sotilaat kummankin puolen rintamaa kohtasivat matkansa pään. Teksti: Kari Syrjänen, Kymen Viestikilta / Kouvolan Sotilasradiomuseo Kuvat: Kari Syrjänen Koko sodan ajan lähetti Neuvostoliitto useita desanttipartioita Suomeen rintamalinjojen taakse. Ehkäpä tarkoitus oli tiedustella sopivia hyökkäysuria tai tehdä sabotaasia ja tuhotöitä ja näin heikentää kotirintaman moraalia. Suurin osa desanteista jäi kiinni heti laskeuduttuaan, sillä paikalliset asukkaat osasivat olla tarkkoina ja vähänkin epäilyttävät kulkijat ilmoitettiin viranomaisille. Näin kävi myös Luumäen Hermusen kylässä, jonne pudotettiin muutama desantti loppukesällä Ainakin yksi jäi verekseltään kiinni. Loppukesästä löysivät paikalliset asukkaat onkireissullaan eräältä suolammelta pusikoista pilkottavaa omituista narua. Aikansa mättäitä käänneltyään löysivät myös neljä laskuvarjoa taitavasti piilotettuina. Tuoreessa muistissa olivat vielä desanttipidätykset joten asianmukaiset ilmoitukset tehtiin ja paikalliset suojeluskunnan miehet kävivät tutkimassa löytöä. Laskuvarjoista kaksi paljastui muonatorpedon varjoiksi ja kaksi oli miehistövarjoja. Mättäiden alta löytyi myös elintarvikkeita, vaatteita ja muuta tavaraa, mm. vodkaa. Alkoholijuoma katosi piankin kodinturvamiesten kurkkuihin ja muut tavarat toimitettiin jonnekin esikuntiin. Syksyllä tuli vihdoin kauan odotettu tulitauko ja lopulta rauhansopimuskin ja taistelut taukosivat. Hermusen kylässäkin elo palautui jo normaalimmaksi ja erään talon emäntäkin uskalsi jo lähteä suolammen rantaan puolukoita etsimään. Aikansa kuljettuaan potkaisikin jalkansa terävän puulaatikon reunaan. Sisukas kun oli, kiskoi laatikon turpeen alta esiin ja kun ei heti saanut auki, hakkasi laatikkoa käkkärämännyn kupeeseen, kunnes laatikko aukesi. Laatikossa oli ruskea kankainen reppu ja repun sisällä pelottavannäköinen vihreä sähkökoje. Koje kiikutettiin kotiin ja yhdessä pääteltiin että se oli desanttien piilottama radio. Koska sota jo oli ohi, ei ilmoitusta minnekään tehty, vaan radio piilotettiin jonnekin navetan vintin kaappiin. Vuosien kuluessa talon lapset leikkivät radiolla ja kuulokkeet päässä juoksivat ympäri pihaa leikkien desanttia. Lapset kasvoivat ja radio unohtui ylisille. Kesällä 2013 samaisen talon ihmisiä haastateltiin tutkittaessa 1957 talon pellolle pakkolaskun tehneen lentokoneen asioita. Samassa yhteydessä talon asukkaat toivat näytille myös tämän vanhan, lähes 70 vuotta piilossa pysyneen desanttiradion. Radio osoittautui lähes täydelliseksi Sever -desanttiradioksi. Sever suunniteltiin jo 30-luvun loppupuolella pohjoisen asukkaiden yhteydenpitovälineeksi ja sen ensimmäinen nimi oli OMEGA. Laitteen isänä pidetään nuorta in- Sever-desanttiradio hyppylaukkuun pakattuna. Sever-desanttiradio varusteineen. 48

49 sinööriä B.A. Mihailinia joka oli keksinyt nerokkaasti yhdistää vastaanottimen ja lähettimen komponentteja keskenään. Näin varsinaisen radion painoksi tuli vain 2kg. Pääosa laitteista valmistettiin piiritetyssä Leningradissa ja tuotanto ylti yli 2000 kpl kuukaudessa. Osa laitteista varustettiin englantilaisin tekstein ja ne olikin tarkoitettu lähinnä agenttien käyttöön. Myös pääteputki oli alkujaan amerikkalainen, tämä ehkä jossain tilanteessa hämäsi vastavakoilumiehiä radion alkuperän selvityksessä. Laitteen uudeksi nimeksi tuli SE- VER, Pohjoinen ja pääteputkikin pystyttiin jo valmistamaan Neuvostoliitossa. Suomalaisille jäi sotasaaliiksi tiettävästi noin 60 Sever -radiota kiinnisaaduilta desanteilta ja monista moteista ja ne saivat Viestivarikolla stanssatun numeron kylkiinsä. Lähes kaikki saaliiksi saadut radiot olivat akku/paristokäyttöisiä ja tarkoitettu maastossa liikkuville tuhotyöntekijöille Luumäen Sever on hyppylaukkua ja varaosaputkia myöden lähes täydellinen ja mukana on myös harvinaisempi verkkovirtalaite eikä radio ole missään vaiheessa ollut viranomaisten tarkastettavana. Verkkolaitteen mukanaolo viittaa radion olleen ehkä tarkoitettu jonnekin kiinteään käyttöön, jossa sähköä oli saatavilla? Onnekkaiden sattumien kautta radio täydellisine varaosasarjoineen ja virtalähteineen on nyt nähtävänä Kouvolan Sotilasradiomuseolla. Lisää Sever -tietoutta Antero Tannisen kotisivulla: inet.fi/koti/antero.tanninen/agentti. html Kymen Vies killan ja Kouvolan So lasradiomuseon perinteinen SOTILASRADIOPÄIVÄ klo Kouvola-talolla Kymen Viestikillan hallitus 2016 Puheenjohtaja Jukka Puurula p Jussi Hakulinen Maija Jaakkola Juuso Oinasmaa Juhani Kunnasto Kari Syrjänen Kari Taskinen Huomionosoitukset syyskokouksessa Vasemmallta Heikki Eskola, Kari Syrjänen viestiristi ja Erkki Vättö, Erkki Halonen killan pöytästandaari. Kuva: Jussi Hakulinen 49

50 Autojoukkojen Kymenlaakson Kilta ry Puheenjohtajan tervehdys Kymenlaakson Autojoukkojen Kilta (AjK) viettää 6. helmikuuta vuotisjuhlia. Kilta perustettiin Kouvolassa 3. Erillisen autokomppanian perinnekillaksi. Autokomppanian erityisen hyvä automieshenki on vallinnut killan toiminnassa vuosikymmenien ajan ja jatkuu edelleen. Hurtti sotilashuumori jyllää. Tämän vuoden alussa AjK hyväksyttiin myös viralliseksi ampumaseuraksi. Ampumatoiminta on killan aktiivisin toimintamuoto muun toiminnan ohella. Kiltaan on helppo liittyä, uudet jäsenet ovat tervetulleita. Killan omilta kotisivuilta saa lisää tietoa toiminnasta. Juhlallisuudet alkavat seppeleen laskulla sankarihaudalle, jonka jälkeen päiväjuhla alkaa klo Kouvolan Kasarminmäellä. Sen jälkeen nautitaan juhlalounas Kasarmiravintolassa eli ruokalassa. Yksityiskohtainen ohjelma julkistetaan myöhemmin ja on nähtävissä AJK:n kotisivuilla. Toivotamme kaikki autojoukoissa palvelleet ja työskennelleet tervetulleiksi yhteiseen juhlaamme. Laittakaa sana kiertämään ja vietetään muistorikas juhlatilaisuus yhdessä. Timo Pohjola Palkitsemiset Killan ansiolevyke Karjalan huoltopataljoonan kotiuttamisjuhlassa Kersantti Mikael Launonen, korpraalit Tuomas Toikka ja Teo Virolainen, upseerikokelas Risto-Matti Heino Utin jääkärirykmentin kotiuttamisjuhlassa jääkäri Jarno Jumppanen Karjalan huoltopataljoonan aliupseerikurssin päätöstilaisuudessa alikersantit Timi Tikkanen, Tatu Kotkalaakso, Mikael Malminen ja Olavi Lammassaari Hyvästä yhteistoiminnasta Halton Oy:n johtaja Hannu Hokkanen Ampumatoiminta Kesäaikana ammunnan harrastajat ovat harjoitelleet normaaliin tapaan lauantaisin Tyrrissä noin kymmenen hengen voimin. Haminassa ammuttiin 29. Elokuuta Kymenlaakson reserviläisten rynnäkkökiväärikilpailu laukausta. Kilpailijoita oli kaikkiaan 80 ja joukkueita 16. Menestyimme jälleen hyvin. Kiltamme oli asettanut kisaan kolme viisimiehistä joukkuetta. Kiltamme II-joukkue, jossa ampuivat Heimo Kivistö, Janne Mäntylä, Ilkka Repo, Jani Siljander Teksti: Heimo Kivistö Kuvat: kuvien yhteydessä mainitut ja Tero Wallin voitti joukkuekilpailun tuloksella 838 pistettä. Toisena oli Kouvolan reserviläiset 826 pistettä ja kolmantena oli Kouvolan Reserviupseerikerhon I-joukkue 823 pisteellä. Autokillan I-joukkue oli neljäs 809 pisteellä. Joukkueessa ampuivat Veli-Pekka Muona, Juhani Koste, Matti Ahtiainen, Jarno Tani ja Tapani Kuisma. Autokillan III-joukkue sijoittui viimeiseen kolmannekseen keräten arvokkaita kokemuksia. Henkilökohtaisen kilpailun voitti Heimo Kivistö tuloksella 182 pistettä. Hyviä tuloksia ampuivat myös Veli-Pekka Muona 177 (7.), Juhani Koste 173 (13.), Autokillan voitokas joukkue kannattelee kiertopalkintoa Ukko-Pekka - sotilaskivääriä. Janne Mäntylä (vas.), Heimo Kivistö, Tero Wallin ja Jani Siljander. Kuvasta puuttuu Ilkka Repo. Taustalla Kaakkois-Suomen aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Esa Hyytiäinen. Kuva: Päivö Itkonen 50

51 Jani Siljander 172 (14.), Tero Wallin 172 (15.) ja Janne Mäntylä 170 (17.) Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kiltamme saavuttanut kolme voittoa, kolme kakkossijaa ja kolme kolmatta sijaa. Tästä on hyvä jatkaa. Nuorta polvea on nousemassa. Eräiden kilpailussa käytettyjen aseiden heikko kunto tuotti pettymyksiä. Kiltamme osalta neljän varman ampujan tulos jäi reilusti alle normaalin tason. Niin se on, että hyväkin ampuja tarvitsee onnea ja kovia hermoja! Vastaava kisa ammutaan vuonna 2016 Vekaranjärvellä. Talvisodan muistoksi ammutaan Pystykorva kisan osio 2 Tyrrissä 28. marraskuuta. Reserviläisten ampumamesruuskilpailut Koko Suomea käsittävät reserviläisten ampumamesruuskilpailut järjestettiin Utissa elokuuta. Kilpailijita oli 280 ja toimitsijoita noin 100. Heidän muonituksestaan vastasivat kiltaveljet Seppo Oinonen ja Esa Sahanen. 14 autokiltalaista tekivät kisoissa yhteensä 179 talkootuntia. Eniten uurastivat Oinonen ja Sahanen (yli 30 tuntia), Kivistö (23 tuntia), Koste ja Niemelä (yli 10 tuntia), sekä Hyppänen, Päivärinta ja Siljander (kahdeksan tuntia). Kovan helteen kestänyt muonittajapari, Esa Sahanen ja Seppo Oinonen. Kuva: Heimo Kivistö Kiitokset miellyttävästi toteutetusta tutustumisesta tehtaaseen ja vieraanvaraisuudesta! Kevätretki Teimme perinteisen kevätretken 9. toukokuuta Lappeenrantaan yhdessä Kymen Sotilasläänin perinneyhdistyksen kanssa kahdella linja-autolla ( henkeä). Pääoppaamme Kalevi Sirènin johdolla tutustuimme Linnoituksen Majurskassa nautitun tulokahvin jälkeen Etelä-Karjalan museoon, ja erityisesti siellä olevaan hienoon Viipurin pienoismalliin, ja Lappeenrannan taisteluun sen muistomerkillä. Saimme tutustua myös Maasotakouluun Rakuunamäellä Maasotakoulun esittelijän opastuksella. Lounaan jälkeen saimme selostuksen Lappeenrannan kaatuneitten evakuointikeskuksen toiminnasta kesällä 1944 Kasinon viereisen rakennuksen (toimipaikka) edustalla. Tutustuimme Lappeenrannan vaikuttavaan sankarihautausmaahan, jonka muistomerkille yhdistyksien puheenjohtajat Timo Pohjola ja Pekka Tynkkynen laskivat kukkakimpun. Opistonmäellä tutustuimme lukuisiin muistomerkkeihin. Laulettuamme Vapaan kansan lähdimme paluumatkalle Kouvolaan. Kuljettajinamme toimivat kiltaveljet Kai Lampi ja Juha Reinikainen. Erityisesti kiitos Kaille linja-autojen asettamisesta käyttöömme. Autojoukkojen Kymenlaakson Killan yhteystiedot Puheenjohtaja Timo Pohjola [email protected] 30 kiltalaistamme teki tehdasvierailun Kausalaan Halton Oy:n ilmastointitehtaalle. Isäntämme, kiltaveli Hannu Hokkanen (kuvassa keskellä) esitteli tehtaan toimintaa. Toinen isännistämme oli kiltaveli Matti Ahtiainen. Kuva: Rainer Silander. Sihteeri Jani Siljander jani.siljander.sihteeri.ajkk@ gmail.com 51

52 Henkilöstötapahtumia Karjalan prikaatissa Karjalan tykistörykmentin uusi komentaja lukien Everstiluutnantti Jukka Saarela on Karjalan tykistörykmentin komentaja. Hän on syntynyt Jalasjärvellä. Saarela suoritti varusmiespalveluksensa III/90 -saapumiserässä Pohjan prikaatissa ja Reserviupseerikoulussa kouluttajakokelaana. Varusmiespalveluksen jälkeen Saarela palveli väliaikaisen opetusupseerin virassa Satakunnan tykistörykmentissä kadettikoulun alkuun saakka. Saarela valmistui 79. kadettikurssilta vuonna 1996 ja aloitti palveluksen Jääkäriprikaatissa. Kun tykistökoulutus Pohjanmaan tykistörykmentissä lakkautettiin 1998, niin Saarela siirtyi palvelemaan Reserviupseerikouluun. Saarela suoritti esiupseerikurssin ja yleisesikuntaupseerikurssin Yleisesikuntaupseerikurssin jälkeen Saarela on palvellut Maasotakoululla Maataistelukeskuksessa , Maavoimien esikunnassa , Maasotakoululla korkeakouluosaston johtajana ja alkaen Karjalan prikaatissa. Everstiluutnantiksi Saarela ylennettiin Etelä-Savon aluetoimiston uusi aluepäällikkö, everstiluutnantti Jyrki Niukkanen Olen syntynyt Karhulassa. Varusmiespalveluksen suoritin Karjalan Jääkäripataljoonassa vuosina Kadettikurssilta 73 valmistuin vuonna 1989, jonka jälkeen palvelin Korialla Kymen Pioneeripataljoonassa ja Reserviupseerikoulussa Haminassa. Yleisesikuntaupseerikurssilta valmistuin vuonna 1999, jonka jälkeen siirryin Keski-Suomen Rykmenttiin (Pioneerirykmentti) Keuruulle. Sen jälkeen olen palvellut esikuntatehtävissä Läntisen Maanpuolustusalueen Esikunnassa, Pääesikunnassa ja Maavoimien Esikunnassa. Viimeisimpinä palvelustehtävinäni ovat olleet Pioneerirykmentin esikuntapäällikkö sekä Maavoimien Esikunnan henkilöstöosaston apulaisosastopäällikkö Tällä hetkellä olen päättämässä 19 kuukauden mittaista neuvonantotehtävää Afganistanissa, Masar-e-Sharifissa ja Kabulissa. Perheeseeni kuuluvat vaimo ja seitsemänvuotias Beagle-uros. Minulla on kaksi jo aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi. Asumme Mikkelissä. Harrastuksiini kuuluvat ensisijaisesti mökkeily, metsästäminen, kalastaminen ja musiikin kuuntelu. 52

53 Uusi Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston komentaja, everstiluutnantti Mikko Mustonen Olin varusmiehenä Vekaranjärvellä Karjalan prikaatin Karjalan tykistörykmentin tulenjohtopatterissa Paluu tuttuun, hyviä muistoja sisältävään joukkoon on varsin mieluisa - aselajin vaihtumisesta huolimatta. Valmistuin Maanpuolustuskorkeakoulun kadettikurssilta Viimeisin tehtäväni puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston materiaaliyksikössä on ollut urani pisin yhtäjaksoinen, kolme ja puoli vuotta syyskuusta 2012 komentajatehtävään saakka. Päätehtäväni sotilasneuvonantajan ja kahden johtoryhmän pääsihteerin roolissa ovat liittyneet kymmensormijärjestelmä kyynärpäitä myöden savessa kansalliseen ja kansainväliseen puolustusmateriaalipolitiikkaan, kehittämisohjelmien ja keskeisten puolustusmateriaalihankkeiden ohjaamiseen, teolliseen, tiede- ja tutkimusyhteistyöhön sekä kotimaisen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden vienninedistämiseen. Yhteistyötä joko Suomessa tai maailmalla on ehtinyt kertyä konkreettisten tapaamisten merkeissä eri tapahtumissa ainakin 24 maan kanssa, ulkomailla nelisenkymmentä kertaa. Aiemmin olen ollut osastoesiupseerina (toimialapäällikkö, päätöksenteon tuen palvelut) Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla, PVSAP KEH -hankkeessa kahden alaprojektin (Joukkotuotanto ja Organizational Management) projektipäällikkönä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjoilla, osastoesiupseerina (hankeupseeri, EKITOja KKITO -hankkeet) Maavoimien materiaalilaitoksen esikunnassa, oppilasupseerina tekniikan lisäopinnoissa, esiupseerikurssilla ja yleisesikuntaupseerikurssilla, tutkijaupseerina muinaisella Ilmatorjuntakoululla, kadettikurssin johtajana samassa paikassa, Panssari-ilmatorjuntapatterin päällikkönä, koulutusupseerina niin ikään muinaisen Panssarivaunupataljoonan esikunnassa sekä Panssari-ilmatorjuntapatterin varapäällikkönä ja opetusupseerina. Olen komentajatehtävän aikana 16- ja 14-vuotiaiden poikien reppuri-iskä vaimon huolehtiessa työnsä ohella huushollista arkipäivien aikana. Työ- ja muiden elämänkokemusteni perusteella mielestäni ensimmäinen ja tärkein menestystekijä jokapäiväisessä työelämässä on avoin ja tasapuolisesti kanssaihmisiä arvostava kommunikointi ja yhteistyö riippumatta henkilöstöryhmästä, tehtävästä, tittelistä tai arvosta - oli kyseessä sitten ihmisten tai asioiden johtaminen, projektityö tai mikä tahansa muu sidosryhmätyö. Pyrin noudattamaan tätä ohjenuoraa myös komentajatehtävässä, jonka katson olevan ensisijaisesti patteriston resurssien ja toimintaedellytysten mahdollistaja annettujen valtuuksien rajoissa. Suuri kiitos edeltäjälleni, Akille! Pidän katseen suunnattuna avoimin mielin kohti tulevaisuutta yhdessä patteriston henkilöstön ja eri yhteistyötahojen kanssa! Kiitos, jos laitat palautetta KILPI-lehdestä toimitussihteerille osoitteeseen [email protected] tai Karjalan prikaati Kilpi-lehden toimitussihteeri PL 5, Vekaranjärvi. 53

54 Ylennykset ja kunniamerkki Tasavallan Presidentti on ylentänyt Puolustusvoimissa luutnantiksi (99.kadettikurssi): kadetti Veikko Elias Hakulinen kadetti Samu Jalmari Himberg kadetti Markus Mikael Hämäläinen kadetti Tuomas Aleksi Hämäläinen kadetti Jesse Aleksi Jaakkola kadettialikersantti Ari-Pekka Koskimies kadetti Jere Juho Aleksi Leppä kadetti Aaro Johannes Liakka kadetti Sami Petteri Litmanen kadetti Lauri Johannes Mattila kadetti Antti Petteri Partanen kadettivääpeli Perttu Veli Olavi Piispa kadettialikersantti Mikko Kalevi Räsänen kadetti Henrik Mikael Salonen kadetti Teppo Oskari Taina kadetti Eemu Tapani Tikanoja Tasavallan Presidentti on ylentänyt Puolustusvoimissa kapteeniksi (SM4): yliluutnantti Jani Tapani Auvinen yliluutnantti Tomi Kristian Eloranta yliluutnantti Väinö Elias Honkasalo yliluutnantti Jukka Antti Paavali Härkönen yliluutnantti Juho Justus Lemström yliluutnantti Ville Erik Mannonen yliluutnantti Lauri Juhani Mattila yliluutnantti Tero Juhani Sakala yliluutnantti Juho Kristian Siren yliluutnantti Toni Tapani Tuhkanen yliluutnantti Mikko Lauri Johannes Virtanen yliluutnantiksi (SM6): luutnantti Simo Alvari Haaksiala luutnantti Jussi Erkki Vihtori Luukka luutnantti Nikolai Alexander Muurman luutnantti Jukka-Pekka Olavi Nuorivuori luutnantti Matti Johannes Nupponen luutnantti Ville Petteri Onikki luutnantti Ilkka Matias Seppänen luutnantti Tomi Juhani Sirvo luutnantti Maija Helena Tomperi luutnantti Anton Nikolai Tuomola luutnantti Lauri Pekka Tapani Väisänen Tasavallan Presidentti on ylentänyt Puolustusvoimissa majuriksi (YEK 57): kapteeni Jyrki Kalevi Kellman kapteeni Jani Pekka Kylä-Harakka kapteeni Jussi Tapani Tuovinen kapteeni Jarno Markus Tyyskä Tasavallan Presidentti on ylentänyt Puolustusvoimissa majuriksi: kapteeni Tuomas Antero Väyrynen teknikko kapteeniksi: teknikkoyliluutnantti Jarkko Sakari Aksels Tasavallan Presidentti on ylentänyt reservissä luutnantiksi: vänrikki (res) Teemu Oskari Kautiainen vänrikki (res) Raimo Antero Toppi Karjalan prikaatin komentaja on antanut palvelusarvon vääpeli: ylikersantti Mikko Jussi Petteri Räisänen ylikersantti: kersantti Allan Ilari Aakala Karjalan prikaatin komentaja on ylentänyt reservissä kersantiksi: alikersantti (res) Allan Ilari Aakala Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö on ylentänyt reservissä kersantiksi: alikersantti (res) Juuso Oskari Alho Keski-Suomen aluetoimiston päällikkö on ylentänyt reservissä kersantiksi: alikersantti (res) Jussi Otto Johannes Udd Puolustusvoimain komentaja on myöntänyt Sotilasansiomitalin korpraali Niko Oliver Karkia 54

55 Siirtyneet Karjalan prikaatista: kapteeni Sami Espo, MAAVE yliluutnantti Markku Savolainen, sotilaseläke eversti Antti Lehtisalo, JPR majuri Kimmo Toivola, MAAVE kapteeni Topi Katalkin, MPKK kapteeni Juuso Orava, MAAVE eversti Rami Saari, PE luutnantti Juho Hannonen, KAARTJR majuri Jari Hyvönen, MAAVE varastomestari Marko Hänninen, 1.LOGR huoltomies Jorma Junnola, eläke ylikersantti Juha-Pekka Kärkkäinen, 1.LOGR kapteeni Johanna Laanola, MAASK kapteeni Iisko Lehto, PORPR kapteeni Aleksi Päivike, MPKK kapteeni Mikko Rasimus, MAAVE kapteeni Simo Raunio, MAAVE everstiluutnantti Mika Tauru, MAAVE kapteeni Mika Toppinen, MAAVE kapteeni Ville Viljaranta, MAASK asentaja Pasi Virolainen, KAARTJR yliluutnantti Ossi Hilden, MAASK varastonhoitaja Kari Päivinen, eläke talouspäällikkö Juha Helmanen, eläke insinöörikapteeni Jouni Tuovinen, UTJR maj Mika Hannukkala, MAASK varastomies Hilkka Helenius, eläke kapteeni Harri Hintsanen, sotilaseläke everstiluutnantti Aki Hotti, ILMASK yliluutnantti Arto Karvinen, sotilaseläke kapteeni Janne Kolari, MAASK majuri Jyri Korhonen, sotilaseläke kapteeni Sami Lähteenmäki, sotilaseläke kapteeni Antti Pienimäki, sotilaseläke majuri Matti Ruokoski, sotilaseläke majuri Jouni Ruotsalainen, MAASK everstiluutnantti Heikki Saarento, sotilaseläke luutnantti Tom Sandberg, MAASK yliluutnantti Juho Siren, PSPR kapteeni Vesa Tiilikainen, sotilaseläke kapteeni Juhani Välikivi, sotilaseläke kapteeni Ari Lumiaho, sotilaseläke kapteeni Paavo Kaivonurmi, MAAVE Karjalan prikaatiin: majuri Jukka Koukkari, MAAVE kapteeni Jaakko Lyytikäinen, MAASK everstiluutnantti Sami-Antti Takamaa, MAASK kapteeni Mikko Vartiainen, MAASK kadettikurssi (kts. ylennykset) majuri Ilkka Ikonen, YEK 57 vääpeli Jani Jokinen, MAASK kapteeni Jyrki Kellman, YEK 57 eversti Pertti Kuokkanen, PE kapteeni Jani Kylä-Harakka, YEK 57 everstiluutnantti Ari Määttä, MAAVE everstiluutnantti Jukka Saarela, MAASK kapteeni Jussi Tuovinen, YEK majuri Mika Lötjönen, MAASK everstiluutnantti Jyrki Niukkanen, MAAVE teknikkokapteeni Jukka-Pekka Nurmela, MAAVE kapteeni Ari Toivola, MAAVE everstiluutnantti Mikko Mustonen, PE 55

56 ...-Ilmatorjuntapatterin avattua tulen, kääntyivät ja poistuivat-... Ilmatorjunta-aselaji viettää vuosipäiväänsä marraskuun viimeisenä. Päivä on myös talvisodan syttymispäivä, jolloin ilmatorjunta, nuorimpana aselajina, sai tulikasteensa ja ampui alas ensimmäiset kolme viholliskonetta 314:sta sodassa saavuttamastaan ilmavoitosta. Teksti: Kenraaliluutnantti evp Hannu Herranen ja Salpausselän Ilmatorjuntakillan puheenjohtaja Jarmo Saarinen Kuva: Jarmo Saarinen Vuosittain ilmatorjuntajoukot ja niiden taustayhteisöt juhlistavat päivää erilaisin tilaisuuksin ja seremonioin. Näin myös Kouvolassa, jossa Salpausselän ilmatorjuntapatteristo ja joukko-osaston kilta ovat vuosikaudet sytyttäneet muistotulet ja laskeneet kukkaistervehdyksen Paraatikentän perinnetykille. Vuotuinen muistohetki aloitetaan aina kello 10.58, jolloin marraskuussa 1939 Kouvolassa olleet ilmatorjuntajoukot avasivat tulen ensimmäistä kertaa ilmavihollista kohti. Mutta tapahtuiko todella näin, sillä ensipäivän tapahtumista ja aikatekijöistä on esitetty muitakin näkemyksiä? Lähes kahdeksan vuosikymmenen takaisten tapahtumien selvittämiseksi tietoja etsittiin Kansallisarkiston ja Kouvolan kaupunginarkiston kokoelmista, kahdesta opinnäytetutkimuksesta sekä kolmesta paikallishistoriaa käsittelevästä kirjasta. Jo pintapuolinen lähdemateriaaliin tutustuminen paljasti, että sodan ensitapahtumista ja niiden yksityiskohdista todellakin löytyy runsaasti toisistaan poikkeavia tietoja, muistikuvia ja mielipiteitä. Muita lähteitä väheksymättä tärkeimmiksi ja luotettavimmiksi osoittautuivat kauppalan väestönsuojelutoimia kuvaavat alkuperäisasiakirjat sekä entisen Sota-arkiston kokoelmiin kuuluvat 26.Kevyen ilmatorjuntapatterin (26.Kev.It.Ptri) ja 28.Raskaan ilmatorjuntakonekivääripuolijoukkueen (28.Rask.It.KKpuoliJ) toimintakertomukset. Tekstissä joukkojen nimissä on käytetty ajankohdan lyhentämistapaa. Ilmatorjuntaa keskitetään kauppalaan Jo ennen talvisotaa laadituissa puolustussuunnitelmissa Kouvolan alueen merkitys rautatiekuljetuksia kanavoivana, strategisena liikennesolmuna oli otettu huomioon. Silloiset voimavarat huomioon ottaen Kouvolan-Korian suojaksi olikin kaavailtu mittavaa ilmatorjuntavoiman käyttöä ainakin niin pitkäksi aikaa, kunnes liikekannalle pantujen joukkojen keskityskuljetukset olisivat ylittäneet Kymijoen ja ohittaneet asema-alueelle muodostuvan liikenteellisen pullonkaulan. Toki suojaamistarve tulisi jatkumaan Kymijoen ylikulun ja Kouvolan ratapihan osalta tämän jälkeenkin. Ensimmäinen kauppalan ilmatorjuntaan tarkoitetuista tuliyksiköistä oli insinööriluutnantti Sarkamiehen johtama 11.Kev.It.Ptri, joka täydennettiin rauhan ajan kantajoukosta sodan ajan vahvuuteensa Helsingissä ja siirrettiin YH:n alkuvaiheessa, lokakuun 8. päivänä Kouvolaan. Täällä patteri ajoi suppeaan tuliasemaryhmitykseen radan alapuolella Kouvolankylässä sijainneen palokunnantalon läheisyyteen. Mutta kovin pitkään patteri ei Kouvolan ilmatorjuntaa vahvistanut, sillä se käskettiin jo palaamaan jaoksittain Helsinkiin ja Riihimäelle. Lähes samanaikaisesti helsinkiläispatterin Kouvolaan saapumisen kanssa perustettiin varuskunnassa K-SR:n tiloissa ilmatorjuntatorjuntayksiköitä Kymenlaakson omista reserveistä. Lokakuun puoliväliin mennessä kauppalassa muodostettiin nimittäin kaksi kevyttä ilmatorjuntapatteria (5. ja 26.Kev.It.Ptri) ja kaksi raskasta ilmatorjuntakonekiväärijoukkuetta (28. ja 29.Rask. It.KKJ). Kenttäarmeijan saatettua loppuun suoja- ja keskitysvaiheensa alettiin ilmatorjuntajoukkoja siirtää suunnitelmallisesti pois Kouvolasta, jonka ilmatorjuntaan jäi lopulta vain 26.Kev. it.ptri ja puolijoukkue 28.Rask. ItKKJ:sta. Käytännössä tämä tarkoitti, että kauppalan ja täydennyskuljetusten suojaamiseen oli käytettävissä neljä 40 mm ilmatorjuntakanuunaa ja yksi 7,62 mm ilmatorjuntakonekivääriä. Niinpä torjunta-aluetta pyrittiin kasvattamaan hajauttamalla kevyen patterin ryhmitystä. Kolme päivää ennen vihollisuuksien puhkeamista patterin jaokset olivatkin asemissaan radan alapuolella Loikalan pellolla ja Kotkankalliolla puolijoukkueen ainoan konekiväärin ollessa tuliasemassa asemalla sijainneen toimistorakennuksen katolla. 29.Rask.ItKKJ oli puoles- 56

57 taan ryhmittynyt heti perustamisensa jälkeen kivääreittäin Korian rautatiesillan molempiin päihin suojamaan Kymijoen ylikulkua. Torstaiaamu sarastaa Kouvolassa Marraskuun viimeinen päivä valkeni Kymenlaaksossa harmaana, mutta ajankohtaan nähden melko leutona. Pakkasta oli vain muutama aste ja pilvet matalalla. Pilvipeitteen taakse jäänyt alkutalven aurinko oli noussut Kouvolassa kello ja paikkakunnan toiminnot käynnistyneet kuten niin monet kerrat aieminkin. Sää- ja valaistusolosuhteiden puolesta lentotoiminta oli toki mahdollista, mutta painostavasta sodan uhkasta huolimatta tuskin monikaan osasi pommitusta odottaa. Myöhemmin saatiin tietää, että kotialueen pommitukset käynnistyivät monella paikkakunnalla juuri viholliskoneiden suunnistuksen mahdollistaneen päivänvalon sarastaessa, mutta aamupäivän ensi tunteina ei Kouvolassa ollut havaittavissa mitään pommituksiin viittaavaa. Pian alkaisi kuitenkin tapahtua. Kutsumattomat vieraat saapuvat Sodan ensimmäinen ilmahälytys (IH) annettiin kauppalassa kello 10.27, joskin ilmatorjunnalle oli käsketty torjuntahälytys (TH) jo kello Vajaa puoli tuntia IH:n jälkeen saatiinkin kaakkoiselta taivaalta ensihavainnot vihollisesta. Muodostumassa olevasta tilanteesta on merkitty konekivääripuolijoukkueen toimintakertomukseen lyhyt toteamus Klo yritti kaksi 2-moottorista SB konetta tulla Kouvolaan, mutta it.ptrin avattua tulen kääntyivät ja poistuivat. Osasto ei avannut tulta pitkän kantomatkan vuoksi 26.Kev.It.Ptri oli toimintakertomuksensa mukaan yksikkö, joka viholliskoneet havaittuaan kello avasi tulen 4500 m etäisyydeltä ja käytti ensitorjuntaan 16 kranaattia. Eräistä vakuutteluista ja uskomuksista huolimatta konekiväärillä ei siis suuren etäisyyden johdosta ammuttu. Koneissa ei osumia havaittu, mutta tulituksen seurauksena vihollinen saatiin kääntymään pois. Kauppalassa ei ensimmäisen ilmahyökkäyksen seurauksena kuollut tai haavoittunut kukaan, mutta ilmatorjuntapatterin II jaoksen tuliasemassa räjähti kranaatti putki- tai lentoratavarmistuksen pettäessä ja kolme tykkisotilasta haavoittui. Pommitettiin, ei pommitettu Entä sitten kauppalan ensipommitus, tapahtuiko se sodan ensimmäisenä päivänä? Toimintakertomusten ja eräiden muiden lähteiden perusteella ei, joten asiantuntijoiden keskuudessa sitkeästi elävät väitteet pommituksesta perustunevat suulliseen perimätietoon. Ilmatorjuntaa vailla olleet Utin tukikohta ja Kaipiaisten asema-alue sen sijaan joutuivat päivän kuluessa pommituksen kohteiksi, Utti jopa kahdesti. Se, ovatko edellä esitetyt dokumentteihin perustuvat tiedot oikeita tai vääriä, jää lukijan oman päättelyn varaan. Kiistatonta faktaa kuitenkin on kahden SB 2-tyyppisen koneen ilmaantuminen Kouvolan taivaalle talvisodan ensimmäisenä päivänä. Myös kouvolalaisia säikähdyttäneen ensimmäisen ilmahälytyksen alkamisajasta ollaan yhtä mieltä. Mutta lähes kaikesta muusta vallitseekin sitten erilaisia mielipiteitä. Näitä ristiriitoja on tiedoissa, todisteluissa ja näkemyksissä koneiden tuloajasta, lentoreitistä ja -korkeudesta sekä toiminnasta. Yhteisymmärrys puuttuu lisäksi 26.Kev.It.Ptrin jaoskohtaisesta tuliasemien sijainnista ja ensimmäisestä tulenavausajasta. Myös tiedot 28.Rask.ItKKpuoliJ:n konekiväärien määrästä, tuliasemista ja osallistumisesta ensimmäisen sotapäivän torjuntoihin vaihtelevat. Yleensä vähiten tietojaan perustelleiden tahojen ollessa kaikkein vakuuttuneimpia omista mielipiteidensä oikeellisuudesta. Artikkelin laatijoiden selvityksiin perustuen ilmatorjuntayhteisöjen järjestämän muistoseremonian alkamisaika, kello 10.58, pitää siis paikkansa ja perinnettä voidaan edelleen viettää vanhoilla perusteilla! Artikkeli on lyhennelmä kirjoittajien laatimasta selvityksestä, joka on kokonaisuudessaan luettavissa Salpausselän Ilmatorjuntakillan kotisivuilta Kouvolan ilmatorjunnassa palvelleille kunniaa tehden. 57

58 Kaartilaisen kantilta Tässä artikkelissa luodaan lyhyt katsaus Karjalan prikaatin Kilpilehden (jäljempänä Kilpi) historiaan sen syntyyn ja sen edeltäjiin. Teksti: Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Sami-Antti Takamaa Kuvat: Puolustusvoimat Karjalan Kaartin Rykmentti perustettiin vuonna Perustaja oli marsalkka Carl Gustav Mannerheim. Kilpi-lehden juuret ulottuvat aikaan ennen talvisotaa, kun silloinen Karjalan Kaartin Rykmentin komentaja eversti A.J. Svensson antoi syksyllä 1937 määräyksen oman joukko-osastolehden perustamisesta. Lehden nimi oli Karjalan Kaartilainen. Lehden kaksi näytenumeroa ilmestyi jo samana syksynä vuonna Lehti oli vaatimaton ja tavalliselle sanomalehtipaperille painettu, eikä valitettavasti Karjalan prikaatin arkistossa ole noilta vuosilta yhtään painosta tallessa. Lehden vastaavana päätoimittajana toimi silloinen rykmentin komentajan apulainen everstiluutnantti L. Leanderin. Tehtävä vastannee nykyistä esikuntapäällikön tehtävää, joten ympyrä on sulkeutunut. Karjalan Kaartilaisen viralliset numerot alkoivat ilmestyä vuonna 1938 todennäköisesti 12 kertaa vuodessa. Nelisivuisen lehden vuosikerta maksoi 10 markkaa ja irtonumero markan. Talvisodan alkaessa lehti lakkasi ilmestymästä ja julkaisutoiminta jäi unhon yöhön kahdenkymmenen vuoden ajaksi, kunnes arvokkaan työn jatkaja oli painettu jälleen lehden muotoon. Karjalan prikaatin tehtävänä on Karjalan Kaartin Rykmentin perinteiden vaaliminen, jotka sille annettiin perustamisvuonna Perinteitä ja veteraanien muistoa vaalimaan perustettiin myöhemmin vuonna 1957 Karjalan Kaartin Kilta. Kilta julkaisi vuonna 1959 ensimmäisen lehden nimeltään Karjalan Kaartin Kilta. Lehti oli luonteeltaan vuosijulkaisu. Julkaisun koko on noin A5 ja siinä on 16 sivua sekä kannet. Lehdessä on seitsemän sivun verran asiaa perinteistä, aukeama kaartilaisen muistelua sekä seitsemän sivua jäsenrekisteriä. Valitettavasti arkistosta puuttui myös lehti numero 1/60, mutta oletettavasti siitä numerosta lähtien lehden nimi muuttui Kaartilaiseksi. Aliupseerikurssit näyttävät tulevan osaksi lehteä vuoden 4/1968 (elokuu) numerosta lähtien. Reservin aliupseerikurssin (RauK) johtajan kapteeni Esko Korjalan tervehdystä oppilaille ei ole ajan hammas syönyt. Tervehdys käsittelee teorian soveltamista käytäntöön, esimiesaseman merkitystä, johtajan esimerkillisyyttä, itsensä jatkuva kehittämistä sekä hyvän hengen merkitystä myös jatkopalvelusaikana. Kurssikuvat koostuvat kuvien lisäksi oppilaiden nimen, iän, ammatin sekä lyhyen luonnehdinnan, kronikan muodossa. Tässä muutama poiminta lehdestä 4/68 ilman henkilöiden sukunimiä. Veikko, -48, leikkaaja, Helsinki. Veti ampumaleirillä kivikovan aamulenkin. Puolentoista tunnin polkupyörämarssin raskaan kranaatinheittimistön maalialueella. Puolustusammunnan paras ryhmyri. Tuvan ensimmäinen tupakansion lukija. Elähän ny. 58

59 Matti, -48, nuoriso-ohjaaja, Nurmijärvi. Armoton soittelija. Kova mies taisteluharjoituksissa ja konekivääriampujana Pahkajärvellä. Pingotteli usein. Hurtti huumori esiin. A5-kokoista lehteä tehtiin pienin koko variaatioin sekä hieman erilaisin vuosijulkaisumäärin. Lähteiden perusteella vuosina julkaistiin ainoastaan yksi numero vuodessa. Karjalan prikaatin arkistoista puuttuvat noilta vuosilta ainakin lehdet vuosilta 1972, 1976 ja Vuonna 1979 julkaistu Kaartilainen oli ulkoasultaan nykyisen Kilpi-lehden mitoissa. Julkaisussa päätoimittajan everstiluutnantti Heikki Koskelon kirjoituksessa maalaillaan tummia pilviä kiltatoiminnan jatkuvuudelle. Oli ilmeistä, että hiljaiset vuodet kielivät jonkin asteisesta kriisistä. Vuoden 1979 lehdessä on vähän kirjoituksia ja silmiinpistävän paljon valokuvia. Vuoden 1/1986 -Kaartilainen on ensimmäinen lehti, jonka kansikuva on väreissä. Lehdessä on muun muassa seuraavat artikkelit; Kenraali Sakari Annala - Karjalan prikaatilla on vakuuttavia näyttöjä, Pentti Lehtimäki - Militarisoituuko maailma, everstiluutnantti Hannu Paronen - Rauhan turvana Libanonissa sekä Tiesitkö, että -palsta. Tiesitkö, että -palstalla oli seuraavan kaltaisia tietoiskuja: - Pahkajärven ampuma-alueen ensimmäiset tykinlaukaukset ammuttiin 6. syyskuuta Ensimmäisenä yksikkönä Valkealan varuskuntaan siirtyi Karjalan prikaatin viestikomppania Valkealan sotilaskodissa valmistettiin vuonna 1985 tarkalleen hillomunkkia. Vuoden 1989 viimeinen numero oli viimeinen lehti, joka ilmestyi Kaartilainen nimellä. Kipinänä muutokselle oli prikaatin organisaatiomuutos. Silloinen prikaatin komentajan eversti Kalevi Rissasen antoi kiltatoiminnalle selkeät suuntalinjat, jonka pääkohdat olivat seuraavat. Tulevaisuudessa prikaatissa toimivat killat ovat kaikki yhdenvertaisessa asemassa. Prikaatiin ja varusmiehiin suuntautuvassa toiminnassa pitää olla yksi ja sama linja sekä se, että Karjalan prikaatin tukee jatkossa vain yhtä julkaisua. Numerosta 1/90 lehden nimeksi oli annettu Kaartilainen Vauhtipyörä. Nimen muutoksen päättämisestä ei ole lehdessä kerrottu, mutta nimi alkuperästä kylläkin. Kaartilaisen alkuperä onkin selvä ja loppuosa vauhtipyörä tuli Kymen Jääkäripataljoonan killan julkaisusta nimeltä Vauhtipyörä. Ensimmäisen kerran värikuvat ilmaantuivat sisäsivuille numerosta 3/1995 lukien. Vuoden 1/98 lehdessä julistettiin lehden nimikilpailu, koska killat tai lehden toimituskunta eivät olleet keksineet uutta nimeä. Seuraava lehti 2/98 ilmestyikin jo uudella nykyisellä nimellä Karjalan Prikaatin Kilpi. Tuo nimi oli valittu 29 nimiehdotuksen joukosta voittajaksi. Lehdellä meni muutenkin hyvin. Se valittiin vuoden 1998 kiltalehdeksi. Arvokas tunnustus hyvin tehdystä työstä. Lehden kannessa oli myös kuvattu kilpi, johon oli asemoitu kiltojen tunnukset. Tästä perinteestä luovuttiin vuonna Lehti ilmestyi sinisävytteisenä aina vuoden 2005 toiseen numeroon asti. Numerosta 1/06 lähtien lehden ulkoasu muuttui ja kannen layout pysyi samankaltaisena aina lehteen 1/13 saakka. Numerosta 2/13 lähtien lehti on nykyisen kaltainen pienin sisäisin viilauksin. Toivon, että intoa lehden edelleen kehittämiselle löytyy. On hienoa ja arvokasta, että prikaatin ja sen perinnejoukkojen historiaa on tallennettu näinkin systemaattisesti lehden muodossa. Lehden jutuista saa varsin hyvän käsityksen elämisen rytmistä ja tuulista, joita kunakin aikana on ollut pinnalla. Kirjoituksessa on tullut esille puutteita Karjalan prikaatin hallussa olevista lehdistä. Mikäli tiedätte tai teillä on näitä historiallisia lehtiä, niin pyydän ottamaan yhteyttä Karjalan prikaatin toimistosihteeri Maria Tuomiseen. 59

60 Karjalan prikaatin aliupseerikoulut ja -kurssit I-jakso , II-jakso Aliupseerikurssin 2/2015 ryhmänjohtajat Onnittelen teitä aliupseerikurssin menestyksekkäästä suorittamisesta! Takananne on puoli vuotta sotilaskoulutusta. Sinä aikana teidät on perehdytetty oman aselajinne taistelutekniikkaan ja sodan ajan ryhmänjohtajan tehtäviin. Olette myös saaneet kouluttajakoulutusta sekä johtamistaidollista valmennusta rauhan ajan tehtäviin. Saamanne koulutus antaa teille hyvät edellytykset aloittaa ryhmänjohtajana ja jatkaa johtajana kasvamistanne sekä soveltaa opittua käytännössä. Tammikuussa saatte johdettavaksenne alokkaita. Opetelkaa heti tuntemaan oma ryhmänne ja kohdelkaa kaikkia oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti. Armeijan toimintaympäristö on heille alussa outo. Uudet asiat on opetettava vaiheittain rauhallisesti opastaen. Muistakaa, että olette osa ryhmäänne, luokaa siihen heti hyvä yhteishenki. Koulutuksen tulee olla aina asiallista, vaativaa ja siihen kuuluu rehti sotilaallinen kurinalainen toiminta. Olkaa itse esimerkkejä kaikessa toiminnassa. Suomalainen arvostaa asiansa osaavaa esimiestä. Opetelkaa aina asiat niin, että osaatte ja kykenette itse näyttämään miten asiat tehdään. Ryhmänjohtajan on aina kyettävä johtamaan joukkoaan sen kärkitaistelijana! Nuorille johtajille on erityisen tärkeää valmistautua huolella yksittäisiin johtamis- ja kouluttamistehtäviin. Kouluttajanne ohjaavat ja tukevat teitä. Kun eteenne tulee tilanne, jossa tarvitsette tukea, turvautukaa oma-aloitteisesti esimiehiinne. Johtakaa ryhmäänne rohkeasti ja kehittäkää johtajuuttanne oman itsenne varaan. Muistakaa, että todellinen arvovalta ja alaisten kunnioitus hankitaan osaamisella ja omalla esimerkillisellä toiminnalla. Toivotan teille kaikille menestyksekästä ja mielenkiintoista johtajakautta. Karjalan prikaatin komentaja Prikaatikenraali Jari Kallio Johda edestä - omalla esimerkillä Teksti: 1.Panssarijääkärikomppania, kapteeni Ilja Varha Alikersantit, olette nyt valmistuneet aliupseerikursseiltanne ja ansainneet kulmaraudat rintapieliinne. Suuret onnittelut siitä. Tämä ei missään nimessä tarkoita sitä, että teidän työnne olisi tehty. Päinvastoin, nyt se on vasta alkamassa. Tähänastinen koulutus on luonut pohjan kaikelle sille, mitä tulette tulevina kuukausina tarvitsemaan. Teidät on koulutettu sodan ajan johtajiksi ja käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että teidän avulla tulevista alokkaista koulutetaan hyvin toimiva ja yhtenäinen sodan ajan joukko. Se tulee vaatimaan uhrauksia myös teiltä ja ennen kaikkea tinkimätöntä huolellisuutta kaikessa mitä teette. Älkää siis piiloutuko arvomerkkienne taakse, vaan luokaa tuleviin alaisiinne luotettava kuva hyvästä johtajasta. Toivon jokaisen teistä ymmärtävän, että johtajan uranne on vasta alkamassa. Teille annettu koulutus on varmasti riittävä siihen, että pystytte toimimaan aselajinne vaativissa tehtävissä. Koulutus on tuonut mukanaan myös suuren vastuun, vastuun omista alaisista. Omalla toiminnallanne te luotte palvelukseen astuvalle alokkaalle kuvan siitä, kuinka hyviä te omassa työssänne olette. Vaikka teilläkään ei kokemusta johtajana toimimisesta hirveästi ole, niin siitä huolimatta te olette alokkaan silmillä katsottuna raudan lujia taistelijoita. Tämän ei saa antaa hämätä, vaan jo ensimmäisistä päivistä lähtien ottakaa vastuu toiminnastanne ja opastakaa uusia taistelijoita kehittymään päivä päivältä paremmiksi. Tämä vaatii teiltä pitkäjänteisyyttä, uskallusta ja uskoa omaan tekemiseen. Eteen tulee varmastikin tilanteita, joissa teiltä mitataan 60

61 kykyä soveltaa johtamistaidon oppitunneilla opetettuja asioita. Osa tilanteista on helppoja ja osa erittäinkin vaikeita. Ensimmäisinä päivinä tilanteet voivat olla niinkin yksinkertaisia kuin kengännauhan sitomisen opettaminen, tai sängyn petaaminen. Palveluksenne loppupuolella eteen saattaa tulla tilanteita, joissa teidän todellisia motivointitaitoja koetellaan, kun samaa asiaa tehdään 500:ttä kertaa. Tärkeintä näissä kaikissa eteen tulevissa tilanteissa on kuitenkin se, että te johdatte toimintaa joukon edestä, omalla esimerkillänne. Te olette kuitenkin ryhmänne esitaistelija, kuka vastaa siitä, että ryhmälle annettu tehtävä hoidetaan kunnialla loppuun saakka. Ja se ei tule onnistumaan, mikäli teidän alaisenne eivät luota teihin. Sodan ajan puolustusvoimien selkäranka koostuu tehtävänsä osaavista reservin aliupseereista. Ottakaa siis johtajakauden tehtävänne riittävällä vakavuudella, sillä mahdollisessa kriisitilanteessa te itse vastaatte oman ryhmänne toiminnasta ja osaamisesta. Kukaan ei enää olekaan katsomassa peräänne ja korjaamassa virheitänne. Varusmiespalveluksen aikainen pieneltä tuntuva ryhmänne onkin yhtäkkiä tärkeä osa suurta kokonaisuutta, jonka vastuulla on kansalaistemme hyvinvointi ja turvallisuus. Näistä vakavista sanoista huolimatta muistakaa, että teidän ei tarvitse olla valmiita johtajia aliupseerikurssin päätyttyä. Teillä on kaksi kuukautta aikaa harjaantua ryhmänjohtajana kouluttajatehtävissä 1/16 saapumiserän alokkaiden kanssa. Vain tekemällä oppii ja vain tekevälle sattuu! Tämän jälkeen teillä on neljä kuukautta aikaa harjaantua ryhmänjohtajan tehtävissä kaikissa maavoimien aselajeissa. Käyttäkää tämä aika hyväksenne ja pistäkää kaikki osaamisenne peliin. Kouluttajat kyllä opastavat teitä parhaansa mukaan, ette ole yksin. Palveluksenne päättyessä voitte tyytyväisinä todeta tehneenne parhaanne, enempää teiltä ei tulla vaatimaankaan. Sama asenne kaikessa varusmiespalveluksen jälkeisessä tekemisessä tulee kantamaan hedelmää. Laittakaa itsenne rohkeasti likoon, kehittykää johtajina vastoinkäymisiä pelkäämättä ja tehkää parhaanne! Aliupseerikoulun ja -kurssien päälliköt: Tykistön aliupseerikurssit kapteeni Kalle Raninen Pioneeri aliupseerikurssit kapteeni Esa Riihimäki Ilmatorjunta-aliupseerikurssi kapteeni Valtteri Kuusisto Viestialiupseerikurssi kapteeni Paavo Kaivonurmi Esikuntakomppanian aliupseerikurssit kapteeni Jaakko Tuomi Karjalan Huoltopataljoonan aliupseerikurssit kapteeni Matti Niemeläinen 61

62 Kymen jääkäripataljoona Jääkärilinja Jääkärilinjalla koulutuksensa saa pääosa hajautetun jääkäripataljoonan jääkärikomppanioiden johtajistosta. Linjan oppilaat valmistuvat ryhmänjohtajiksi ja Reserviupseerikouluun komennetut joukkueenjohtajiksi joukkoon, joka toimii laajalla alueella hajautetusti, mutta iskee viholliseen kootusti. Tärkein keinovalikoima vihollisen tuhoamiseksi on yhdistelmä hyvin valmisteltuja väijytyksiä, nopeita tuliylläköitä ja häikäilemättömiä iskuja. Taistelutapa vaatii hyvää fyysistä kuntoa, oma-aloitteellisuutta ja taisteluhenkeä. Jalkaväen johtaja johtaa joukkoaan etulinjassa, omalla esimerkillään! Jalkaväen johtajien tulee lisäksi hallita eri aselajien tuen suunnittelu omaan taisteluunsa liittyen. Tyypillistä jääkärilinjalle on mahtava yhteishenki, loistavat kouluttajat sekä jatkuva hyvä olo. Toimimme parhaissa mahdollisissa olosuhteissa (yöllä, kylmässä ja märässä) ja kouluttajat oikein innostavat hyviin suorituksiin ja hyvään yhteishenkeen kouluttamalla ja opettamalla asiat meille rauhallisella, ruusuisella äänellään. Jääkärilinjan koulutus antaa loistavat valmiudet siviilielämään, varsinkin jos on ajatellut toimia luonnon parissa tai yöhommissa. Varustuksemme on parasta mahdollista mitä tarjolla on, unohtamatta polkupyöriä, jotka tulevat hyvin tutuiksi kurssin aikana. Takarivi: Lehtomäki Janne, Kontinen Rasmus, Turunen Samuli, Hyttinen Janne, Haapaniemi Karri, Keinänen Jeri, Vehviläinen Peetu, Kivinen Henri, Kolmas rivi: Vettenranta Ville, Vesa Roope, Riihelä Aapo, Karhu Santeri, Penna Aabel, Smith Veikka, Vainio Miika, Salmi Juuso Toinen rivi: Kalenius Jani, Hirvonen Otto-Harald, Aho Pekka, Syrjäjä Matteus, Lindroos Timo, Rautio Riku, Gebremedhin Blen, Palmroos Christian Eturivi: kok Koliseva Miro, ylil Ahvonen, alik Hirvonen Niki Kuvasta puuttuu: Kovalainen Jarkko, Pohjolainen Samuel, Miettinen Joonas 62

63 Kymen jääkäripataljoona Rynnäkkövaunulinja Rynnäkkövaunulinjalla koulutetaan CV9030 -miehistöjä vaativiin sodan ajan tehtäviin panssarijääkärikomppanioissa. Kalustokurssin 3. viikon jälkeen koulutus eriytyy johtaja-, ampuja- ja ajajatehtäviin. Johtajista koulutetaan aliupseereita ja osa komennetaan PSRUK:uun reservinupseereiksi koulutettaviksi. Rynnäkkövaunulinja jatkaa taistelukoulutusvaihetta aina seuraavan P-kauden loppuun asti, jonka jälkeen peruskoulutetut vaunumiehet jatkavat harjaantumista osana panssarijääkärijoukkuetta. CV-linjalla vallitsee rento tekemisen meininki, niin kuin panssariaselajeissa yleensä. Koulutus ei ole fyysisesti niin vaativaa kuin muilla linjoilla, mutta moderni vaunu tuo omat haasteensa ja opiskeltavaa piisaa paljon. Hyvän vaunumiehen tulee tuntea vaununsa läpikotaisin ja kyetä taistelukentällä itse suorittamaan tarvittavat huoltotoimenpiteet. Yhdessä panssarijääkärien kanssa rynnäkköpanssarivaunut muodostavat tulivoimaisen iskuryhmän. Etsi ja tuhoa! Takarivi: Pohjola Tino, Tuomainen Juha, Pigg Matias, Lehtonen Joel, Vauhkonen Aleksi, Pajunen Valentin, Ritvaniemi Eemil Eturivi: Myrttinen Riku, Laasasenaho Leevi, kapt Hämäläinen, vääp Niemi, Tuominen Juuso, Laukkanen Kalle 63

64 Kymen jääkäripataljoona Panssarintorjuntalinjalinja Panssarintorjuntalinjalla koulutetaan panssarintorjunta-aliupseerit hajautetun taistelutavan joukkoihin. Osa oppilaista valikoituu Reserviupseerikouluun ja sitä kautta joukkueenjohtajan tehtäviin. Panssarintorjuntamiesten käytössä on valtakunnan uusin ja tehokkain panssarintorjunta-aseistus: NLAW ja PSTOHJ2000 -aseistuksella kyetään tuhoamaan kaikki modernit panssarivaunut, eikä vihollisen panssarit ole turvassa edes yön pimeydessä. Hajautettu taistelutapa vaatii johtajilta oma-aloitteellisuutta ja häikäilemättömyyttä. Vihollisen panssareita vastaan isketään laajalla toiminta-alueella yllättäen ja nopeasti, tuottaen mahdollisimman suuri tuho nopeasti, jonka jälkeen joukko väistää alueelta vihollisen vielä yrittäessä toipua iskusta. Panssarintorjuntalinjalla pidetään vahvasti kiinni perinteistä. Panssarintorjujat ovat ylpeitä siitä mitä tekevät ja syystäkin. Usein panssarintorjunta yhdistetään raskaiden esineiden kantamiseen ja metsässä ryynäämiseen, vaikka tämä ei ole koko totuus. Panssarintorjunta vaatii hyvää fyysistä suoriutumiskykyä, sekä vahvaa mieltä. Tämän olen huomannut siirtyessäni panssarintorjuntalinjalle. Vertaiseni ovat mahtavia tyyppejä ja ryhmähenki meillä on linjoista parhain. Linjan kouluttajat jaksavat motivoida meitä ja tämä nostaa taistelutahtoa joka kerta. Takarivi: Tuupanen Roope, Valkjärvi Antti, Huurre Mikko, Lipitsä Miika, Paajanen Santeri, Hulkkonen Ville Eturivi: Metsäpelto Miika, Savolainen Kai, alik Matikka, ylil Kananen, Kettula Jere, Ikäläinen Juho 64

65 Kymen jääkäripataljoona Tiedustelulinja Tiedustelulinjalla koulutetaan tulevat tiedustelualiupseerit, sekä Reserviupseerikouluun komennettavat tiedusteluryhmien johtajat. Koulutus on vaativaa, sillä omaksuttavia asioita on paljon ja tiedustelutiedon merkitys muiden joukkojen taistelun onnistumiseksi on keskeinen. Tiedustelujohtajilta vaaditaan runsaasti soveltamistaitoa, koska tiedustelijat toimivat tehtävissään pääsääntöisesti itsenäisesti, omillaan toimeen tullen. Tiedustelukoulutukselle tyypillisiä aiheita ovat kaiken näköiset metsässä ryynäämiset ja rinkkaan hajoamiset. Tiedustelu koostuu monista eri osista, joista todennäköisesti hajottavinta ovat vesistöylitykset. Tiedustelun moni mieltää pelkästään metsässä kävelyksi ja ei ollenkaan tärkeäksi muiden aselajien kannalta, mutta totuus on toinen. Tiedustelukoulutuksessa pääsee tekemään monia siistejä juttuja kuten partiotiedustelua. Yöllä metsässä hiippailun moni voi mieltää epämiellyttäväksi, mutta henkilökohtainen mielipiteeni asiasta on päinvastainen. Ninjailu ja muu hiljainen toiminta tulee omaksua ja tunnetustihan tiedustelijat ovat prikaatin kovimpia jätkiä. Takarivi: Hildebrand Sebastian, Höyhtyä Miikka, Piironen Jouni, Hanttunen Tommi, Rajala Juuso, Puolakka Antti, Rintamäki Julius, Mänttäri Julius, Elonen Arttu, Pylkäs Aleksi, Mantere Iiro Toinen rivi: Korte Miika, Jussila Lauri, Pesiö Simo, Poukka Joona, Jantunen Arhippa, Ypyä Topias, Nordström Anttoni, Lehto Juho, Aho Emil, Lehtinen Joel Eturivi: Ylil Lindeman, Kok Juvonen 65

66 Kymen jääkäripataljoona Tulenjohtolinja Tulenjohtolinjalla koulutetaan jalkaväkijoukkojen epäsuorantulen ammattilaiset. Linjalta valmistuu tulenjohtoaliupseerit, tulenjohtajiksi ja tiedustelutulenjohtajiksi koulutettavien koulutus jatkuu Reserviupseerikoulussa. Kaikkiin Kymen jääkäripataljoonan kouluttamiin jalkaväen joukkoihin kuuluu tulenjohtoryhmiä tai -partioita, jotta joukko kykenee tehokkaasti käyttämään epäsuoraa tulta taistelunsa tukemiseksi. Jalkaväen joukkueenjohtajan tai tiedusteluryhmänjohtajan tärkeimpänä taistelijaparina toimii yleensä juuri tulenjohtaja. Tämän takia tulenjohtolinjan oppilaista koulutetaankin sekä taitavia tulenjohtajia, että tehokkaita jalkaväen taistelijoita. Tulenjohtolinjalla ei ole ehkä varusmiesten keskuudessa se parhain mahdollinen maine, mutta silti koulutus on kovaa ja vaativaa; tulenjohtajat kuitenkin ovat niitä vaarallisimpia miehiä taistelukentällä. Tulenjohtajan koulutus vaatii fyysisen suorituskyvyn lisäksi myös runsaasti älliä. Tästä syystä koulutus onkin loistava sekoitus käytäntöä sekä teoriaa: välillä päästään ammuttamaan kranaatinheitinjoukkuetta, kun taas välillä opiskellaan kynä sauhuten. Tulenjohtolinjalla on myös mitä mainioin ryhmähenki. Takarivi: Luomala Aku, Nilsson Miko, Honkalammi Mikael, Huhti Simo, Hassanein Samir, Kulas Danilo, Lippojoki Elmo, Lares Pauli, Käis Kare, Parkkonen Teemu, Martikainen Juho Kolmas rivi: Roos Sami, Toikka Tino, Saarikoski Teemu, Mussalo Joona, Lehtimäki Hannes, Kivi Akseli, Yli-Honkaluoma Toni, Luukkonen Niko, Kauppi Henrik, Piipponen Petteri Toinen rivi: Poukka Henry, Hietala Joona, Toivanen Aleksi, Jämsä Miko, Hämäläinen Jere, Nyfors Henri, Turppo Mikko, Lahti Samu, Leinonen Otto, Eerola Jyri, Grönmark Jaakko Eturivi: kok Turpeinen, ylil Vaara, kok Metso, kok Tyrväinen 66

67 Kymen jääkäripataljoona Sissiradistilinja Sissiradistien koulutus on osa tiedustelukoulutusta, joka annetaan Kymen jääkäripataljoonassa. Tuleville kurssilaisille pidetään valintakokeet jo peruskoulutuskauden aikana, jolloin kenellä tahansa prikaatiin saapuvalla alokkaalla on mahdollisuus hakea koulutukseen. Koulutuksessa korostuu tekninen osaaminen ja teoriatiedon hallitseminen, sekä fyysisyys. Radistit koulutetaan osaksi tiedustelujoukkuetta ja heillä on suuri vastuu siitä, että saadut tiedustelutiedot saadaan toimitettua tarvitsijoille pitkienkin matkojen päästä. Radistilinjalla 2/15 saapumiserässä kurssin aloitti 11 varusmiestä, joista yksi valittiin Reserviupseerikouluun. Kaikki tulivat heti alkuun hyvin toimeen kaikkien kanssa ja olemme tutustuneet toisiimme hyvin. Meidän yhteishenki on yksi tekijä mikä pitää meidän motivaatiota yllä. Ryhmässämme on paljon erilaisia ihmisiä eri vahvuuksilla. Linjallemme tyypillistä on vahva suorittaminen, sekä rento tunnelma. Siitä huolimatta, että rentous vallitsee tekemisissämme, voidaan sanoa että kyse on prikaatin kovimmasta koulutuksesta/ryhmästä. Olemme hyväkuntoisia sekä fyysisesti, että psyykkisesti. Koulutuksessamme yhdistyy tiedustelu sekä radistin toiminta. Kurssista noin puolet käymme tiedustelulinjan kanssa ja puolet omaa radistikoulutusta, mitä tehdään myös vapaa-ajalla. Takarivi: Lehto Juho, Venho Pyry, Zachariassen Julius, Tapio Markus, Rokala Pauli Eturivi: Ripatti Juho, Friman Väinö, Vääp Arjanne Sampsa, Nuutinen Jaakko, Rautiainen Jaakko, Vänskä Jonathan 67

68 Itä-Suomen viestipataljoona Viestiasemalinja Viestialiupseerikurssilla koulutetaan sodan ajan ryhmänjohtajia M12 A- ja E-viestiasemille. Viestiasemat muodostavat pataljoonan viestiverkon rungon, sekä tarjoavat tukiasemapalveluita alueellaan. Viestiasemien muodostama kenttäviestiverkko voidaan mieltää pataljoonan keskushermostona, joka yhdistää iskevät osat tuki- ja suunnitteluosiin. Ilman tätä selkärankaa pataljoonan toiminta vaikeutuisi huomattavasti. Kurssin vahvuus I-jaksolla on noin 80 oppilasta joista noin 20 valitaan koulutettavaksi reservin upseeriksi, lääkintä-, huoltopalvelu-, aseseppä- ja moottorialiupseeriksi. I-jaksolla koulutus keskittyy taistelu- ja johtajakoulutukseen. Lisäksi opitaan aselajin perustaitoja, kuten päätelaitteiden käyttö. Viestiasemalinjalle koulutetaan viestiryhmänjohtajalle tarvittavat tiedot ja taidot, joten koulutuksen painopiste on aselajikoulutuksessa. Pääosa koulutuksesta tapahtuu maasto-olosuhteissa. Viestiasemalinja perehtyy M12 A-tyypin viestiasemaan ja harjaantuu sen perustamisessa. Koulutus sisältää myös huomattavan määrän laitekoulutusta. Takarivi: opp Vesala Esa, opp Kinnunen Pietu, opp Kuiko Juho, opp Mustonen Arttu, opp Wilander Henri, opp Saari Sakari, opp Mohamed Abdifatah, opp Paasonen Paavo, opp Ikävalko Otto, opp Savia Alex Neljäs rivi: opp Alanen Joel, opp Vainio Valtteri, opp Pukkila Eero, opp Boman Niko, opp Holmberg Robert, opp Filppula Oskari, opp Taimisto Tino, opp Tuukkanen Eemil, opp Prathumwong Winai, opp Tukiainen Antti Kolmas rivi: opp Vainio Janne, opp Mast Arttu, opp Viitanen Aaro, opp Tuppurainen Juuso, opp Luotinen Roope, opp Acar Azad, opp Karppi Aleksi, opp Valjakka Juha, opp Vesanen Santtu Toinen rivi: opp Huolman Elina, opp Hyttinen Pinja, opp Suutari Roope, opp Salmi Gene, opp Matikainen Juha, opp Möttönen Riina, opp Salonen Sanna, opp Rautavirta Niina, opp Lääti Anni, opp Siljander Antti Eturivi: alik Perkiömäki Jarkko, alik Lehtinen Joel, kok Erjama Melina, ltn Oinasmaa Juuso, kok Gale Johannes, alik Salmi Tuomas, alik Toivonen Henna 68

69 Itä-Suomen viestipataljoona Komppanian viestilinja Viestialiupseerikurssilla koulutetaan sodan ajan ryhmänjohtajia M12 A- ja E-viestiasemille. Viestiasemat muodostavat pataljoonan viestiverkon rungon, sekä tarjoavat tukiasemapalveluita alueellaan. Viestiasemien muodostama kenttäviestiverkko voidaan mieltää pataljoonan keskushermostona, joka yhdistää iskevät osat tuki- ja suunnitteluosiin. Ilman tätä selkärankaa pataljoonan toiminta vaikeutuisi huomattavasti. Kurssin vahvuus I-jaksolla on noin 80 oppilasta joista noin 20 valitaan koulutettavaksi reservin upseeriksi, lääkintä-, huoltopalvelu-, aseseppä- ja moottorialiupseeriksi. I-jaksolla koulutus keskittyy taistelu- ja johtajakoulutukseen. Lisäksi opitaan aselajin perustaitoja, kuten päätelaitteiden käyttö. Komppanian viestilinjalle koulutetaan viestiryhmänjohtajalle tarvittavat tiedot ja taidot, joten koulutuksen painopiste on aselajikoulutuksessa. Komppanian viestilinjan oppilaat harjaantuvat toimimaan E-viestiaseman kanssa. Harjaantuminen tapahtuu pääosin maasto-olosuhteissa. Viestilinjan taistelijat koulutetaan liittämään palveltavien joukkojen johtamispaikat viestiverkkoon. Takarivi: opp Lipo Vili, opp Kupias Taneli, opp Mikkonen Vili, opp Vilhunen Aukusti, opp Venetvaara Aarni, opp Arppo Mikko Toinen rivi: opp Waaramäki Vili, opp Hatara Jerry, opp Jedidi Amir, opp Ramula Niko, opp Lähde Micke, opp Viitala Tuija Eturivi: alik Mäyrä Anton, alik Sakki Tommi, kers Juuti Otto, kok Arppe Hanna, alik Viitanen Miika, alik Jolkkonen Kiril 69

70 Itä-Suomen viestipataljoona Esikuntakomppania Esikuntakomppanian aliupseerikurssilla koulutetaan johtajia sotilaspoliisi- ja komentopaikkajoukkueisiin. Aliupseerikurssin ensimmäisellä jaksolla oppilaille luodaan perusteet jääkäriryhmän johtamiseen taistelussa. Perustehtävää tukee monipuolinen ase- ja ampumakoulutus, sotilaskuntoa ylläpitävä liikuntakoulutus sekä johtajakoulutus erityisesti johtamisen ja kouluttamisen perusteiden osalta. Koulutushaara-asioiden viitekehyksenä kurssilla toimii hajautetun pataljoonan taktinen komentopaikka. Aliupseerikurssin toisella jaksolla oppilaat koulutetaan johtamaan oman toimialansa ryhmiä sekä oman koulutushaaransa vaatimat erityistaidot. Komentopaikkalinja harjoittelee komentopaikkojen toimipisteiden perustamista, suojausta, ylläpitoa ja siirtoja. Sotilaspoliisilinja harjoittelee komentopaikkojen toimintaan liittyviä valvonta- ja suojaustehtäviä sekä taistelua rakennetulla alueella. Lisäksi sotilaspoliisilinjalla erikoistutaan voimankäytön perusteisiin Takarivi: opp Tiitta Paavo, opp Patrikainen Matias, opp Vartiainen Jesse, opp Siili Onni-Oskari, opp Mäkinen Miikka, opp Puranen Joni, opp Lehtimäki Mikko, opp Örmark Tom, opp Selenius Robin, opp Muiniekka Daniel, opp Stockmakare Simo Neljäs rivi: opp Takkinen Eetu, opp Nieminen Juho, opp Graves Samuli, opp Khayat Roope, opp Hamberg Mikael, opp Niemenmaa Janne, opp Kontiola Jani, opp Ryky Antti, opp Odarenko Daniil, opp Koivu Joni Kolmas rivi: opp Aittamaa Juho, opp Silvennoinen Roni, opp Kettunen Antti, opp Saaristo Teemu, opp Mäkelä Joonas, opp Isosomppi Joona, opp Pöllänen Pekka, opp Olvinen Eetu, opp Roimela Samppa, opp Khunthong Smith, opp Antikainen Eemeli Toinen rivi: opp Väänänen Jeremias, opp Parkkinen Roosa, opp Mikkonen Jani, opp Korhonen Petri, opp Heikkilä Timi, opp Forsman Jimi, opp Raiski Viljami, opp Lindgren Mirko, opp Kuisma Hanna, opp Sopanen Essi Eturivi: alik Kuronen Jani, alik Miettinen Joonas, kok Kisonen Jere, kapt Auvinen Jani, vänr Nieminen Nicolaj, kok Kassimäki Sami, alik Hiltunen Joona, alik Leinonen Niko Kuvasta puuttuu: opp Kouhia Mikael, opp Marei Karim, opp Ersta Vesa, opp Valima Jere 70

71 Kymen pioneeripataljoona Pioneerilinja/Raivaajalinja Pioneeri- ja raivaajalinjan yhteinen aliupseerikurssi on hyvähenkinen ja kunnianhimoinen. Kurssin vahvuus on 85 oppilasta, joihin kuuluvat 1. ja 2. Pioneerikomppaniassa sekä Raivaajakomppaniassa on peruskoulutuskauden aloittaneiden lisäksi 17 komennusmiestä. Kaikki oppilaat sekoitettiin kurssin kolmeen joukkueeseen ja linjoja ei jaettu omiin joukkueisiinsa. Sekajoukkueiden ansiosta kurssilaiset pystyivät luomaan hyvän hengen ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Kurssien yhdistäminen on antanut paljon puhuttavaa kurssilaisille ja se on luonut paljon kiinnostusta pioneeriaselajin kaikkia koulutushaaroja kohtaan. Suuri komennusmiesten määrä on tuonut paljon väriä kurssille, koska ihmiskirjo on entistäkin suurempi ja kurssin kulttuuri on saanut vaikutuksia muista joukko-osastoista. Kurssin AUK1-vaiheen aikana raivaajat ja pioneerit opettelevat yhdessä pioneeriryhmän toimintaa etenkin teoriassa, mutta myös käytännössä. Kurssilaisille on jäänytkin päällimmäisenä mieleen taisteluampumaharjoitus. Harjoituksen aikana kurssilaiset pääsivät näyttämään taitonsa taisteluammunnoissa, sekä pioneeritoiminnalle tärkeä räjäyttäminen tuli tutuksi. Onnekkaimmat taistelijat pääsivät ampumaan harjoitusrakettien lisäksi raskaalla kertasingolla ja kevyillä kertasingoilla. Teksti: Oppilas Veli Linnossuo Takarivi: Oppilaat Hantula Ilkka, Ryynänen Tommi, Kivitie Jaakko, Innanen Julius, Martas Ville, Kir javainen Aleksi, Loikala Markus, Kola Axel, Kojo Jesse, Lytz Jyri, Rantanen Joona, Sainio Antti, Jumisko Joonas, Pigg Sami, Immonen Torsti Viides rivi: Oppilaat Nykänen Joel, Secomandi Mikael, Lindholm Jan, Siirilä Jani, Kuittinen Otto, Kataja-Aho Eetu, Ojala Osku, Karhu Jimi, Nurmi Matias, Laine Timi, Pelkonen Erwin, Martikainen Iivo, Aaltonen Sebastian, Lepistö Ville, Malinen Olli Neljäs rivi: Oppilaat Tuominen Vilppu, Luhtanen Aleksi, Vornanen Valtteri, Termonen Pessi, Tynkkynen Jani, Kaitila Volter, Nabbs Samuel, Kangasmaa Kosti, Lämpsä Eetu, Kola Jere, Kankanen Aaro, Sysmäläinen Tony, Sihvola Lauri, Mustajoki Milko, Remitz Jaakko Kolmas rivi: Oppilaat Kirvesmäki Joonas, Roiha Ville, Savinainen Juuso, Mustonen Matias, Laakso Tuomas, Lindén Tuomas, Säilä Matias, Kuusisto Jonas, Aavaluoma Tommi, Alikirri Jere, Gren Henrikki, Kyllönen Erik, Jokiranta Pauli, Mohamed Jibril, Berlin Rasmus Toinen rivi: Oppilaat Törmä Ville, Linnossuo Veli, Kemppainen Teemu, Sillanpää Erkki, Jokela Antti, Niemelä Mikko, Yrjölä Tuomas, Pakarinen Tommi, Rusi Eetu, Miettinen Eemeli, Kultanen Nico, Myllylä Matti, Perko Markus, Kurttila Piitu Eturivi: Opp Rajala Matti, Alik Salmi Juha, Alik Törrönen Paavo, Kok Keskinen Leevi, Kok Vepsäläinen Joonas, Vänr Hämeen-Anttila Olavi, Ltn Sutinen Kimmo, Ltn Hutri Tapio, Ltn Lajunen Timo, Ltn Sandberg Tom, Kok Ekqvist Réne, Kok Hirvonen Roope, Alik Paavola Jari-Pekka, Alik Viipuri Tuomas, Alik Asp Aapo Kuvasta puuttuu: Kapt Mannonen Ville, Ylik Roitto, Ylik Soinvirta, oppilaat Koponen Juha, Hutri Joni, Forsblom Emil, Haakana Matvei, Järvinen Jonne, Kotilainen Heikki, Rajavuori Topi, Tarkiainen Miika, Viitala Aki 71

72 Salpausselän ilmatorjuntapatteristo Asejärjestelmälinja Ilmatorjunnan asejärjestelmiä jaotellaan niiden kantaman ja toimintaperiaatteen mukaisesti. Karjalan prikaatin koulutusvastuussa on pääosin lyhyen ja erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä sekä ammusilmatorjuntajärjestelmiä. Tällä kurssilla oli toista kertaa järjestelmän hankinnan jälkeen koulutuksessa puolustusvoimien uusin ohjusjärjestelmä, ilmatorjuntohjus (15) STINGER. Ilmatorjuntaohjus (15) on olalta laukaistava, ammu ja unohda-tyyppinen järjestelmä, jonka hakeutuu lämpö- ja uv-säteilyyn. Aikaisempiin ilmatorjunta-aliupseerikursseilla koulutettuihin järjestelmiin verrattuna ITO15-ryhmät ovat liikkuvampia, itsenäisempiä sekä aktiivisempaan toimintaan kykenevämpiä. Aliupseerikurssin ensimmäisen jakson aikana perehdytään ohjusryhmän taistelun johtamisen perusteisiin, sekä hankitaan maastoskootterin ajoluvat. Kurssin toisella jaksolla linjan oppilaat harjaantuvat johtamaan ryhmänsä tulenkäyttöä ilmatorjunnan johtoportaan tuottaman ennakkovaroituksen avulla annetun tehtävän mukaan. Ohjusryhmät taistelevat levittäytyen useiden kilometrien etäisyydelle toisistaan, mikä edellyttää asejärjestelmälinjalta valmistuvilta johtajilta kykyä niin itsenäiseen toimintaan kuin laajojen kokonaisuuksien hallintaankin sekä erityistä henkistä ja fyysistä kestävyyttä. Takarivi: Oppilaat Wasastjerna Niklas, Enwald Max, Lassila Antti, Flinck Juho, Järvinen Niklas, Halinen Iiro, Lipsanen Miko, Varinen Jesse, Kolehmainen Antti, Krok Jere Neljäs rivi: Oppilaat Korjus Joonas, Heliö Mikko, Kujala Veikko, Ylimys Nikolai, Ihalainen Antti, Kerttula Arttu, Huhtilainen Aappo, Toivanen Joonas, Hartikainen Teemu Kolmas rivi: Oppilaat Kurki Oskari, Braunschweiler Aki, Mäkelä Jere, Luoma Otto, Piilemä Mika, Saari Valtteri, Torni Simo, Akili Elie, Lind Jaan, Wogayehu Ilari Toinen rivi: Oppilaat Sundberg Kim, Nieminen Miika, Keränen Tuukka, Toivonen Joel, Nurmi Juho, Torri Harri, Ilvesniemi Akseli, Karhu Samu, Huuskola Riku Eturivi: Alikersantti Tirronen Miska, upseerikokelas Väisänen Ville, luutnantti Lohi Eetu, upseerikokelas Maukonen Eero, alikersantti Häikiö Jani 72

73 Salpausselän ilmatorjuntapatteristo Johtamisjärjestelmälinja Ilmatorjunnan johtamisjärjestelmien tarkoitus varsinaisten johtamisyhteyksien tuottamisen lisäksi on muodostaa paikallisesti vallitsevasta ilmatoiminnasta radioteitse tulenjohtodatan muodossa ampuville tuliyksiköille välitettävää tietoa, sekä täydentää valtakunnallista ilmatilannetietoutta omilla tutkillaan. Johtamisjärjestelmälinjalla koulutetaan mm. tulenjohtodatan lähetyspiste- ja viestiryhmien johtajia, taistelunjohtoryhmien valvontajohtajia, sekä johtokeskuksen tutkaryhmiin valvonta-aliupseereita teknisesti haastaviin laitteisiin. Aliupseerikurssin ensimmäisessä vaiheessa kaikki oppilaat saavat perusteet lähetyspistelaite- ja viestiryhmien kalustosta sekä johtamisesta. AUK 2-vaiheessa linja eriytyy kolmeen opintosuuntaan: lähetyspiste- ja viestiryhmä-, johtamisajoneuvo- (ITJONE) sekä maalinosoitustutka-opintosuuntaan. Näissä koulutusryhmissä annetaan tärkeät perusteet lähetyspisteryhmän, viestiryhmän tai maalinosoitustutkaryhmän johtamiselle sekä toimimiseen osana ilmatorjunnan taistelunjohtopaikan kokoonpanoa. Takarivi: Oppilaat Mäkinen Aleksi, Rantanen Tuure, Seppänen Kaapo, Yläjoki Valerius, Litmanen Rainer, Welling Aake, Lähteenmäki Topias, Kohtanen Kalle, Saarikoski Ville, Lehikoinen Roope, Ahonen Jesse Toinen rivi: Oppilaat Holopainen Jenna, Tanskanen Tommi, Hertell Rasmus, Mölsä Marko, Kumpulainen Henri, Lintunen Anssi, Anttolainen Jaakko, Heininen Lauri, Makkonen Santeri, Busi Roberto, Korhonen Henna-Riina Eturivi: Upseerikokelas Pölönen Patrik, kersantti Hernandez-Seppänen Erica, upseerikokelas Ronkainen, alikersantti Lindfors Kuvasta puuttuu: Alikersantti Auvinen Mika, alikersantti Vakkari Antti 73

74 Karjalan tykistörykmentti Kranaatinheitinlinja Kranaatinheittimistö yhdistää tykistön tulivoiman ja jääkäritoiminnan nopeuden, ja on siten kiinteä osa moderneja maavoimia. Tykistöaliupseerikurssin kranaatinheitinlinjalla koulutetaan päteviä ja päättäväisiä johtajia vaativiin sodanajan tehtäviin. Kovalla kunnolla, lujalla tahdolla ja hyvällä yhteishengellä KRH edustaa ehdotonta kansainvälistä kärkiosaamista. AUK I aikana opittiin kevyen kranaatinheittimen perusteet, sekä mittaus ja viestivälineiden käyttöä. Näiden lisäksi opetettiin tasotyöskentelyn perusteet ampuma-arvojen laskemiseen. AUK II aikana ammuttiin ensimmäiset kovat ammunnat kevyellä kranaatinheittimellä ja syvennettiin opittuja taitoja kranaatinheitinjoukkueen eri tehtävistä. Takarivi: Sahlberg Henri, Von Bagh Juho, Qasim Abdiasis, Laasonen Jonne, Kölsä Acer, Varis Miko, Tinakari Vili, Schubert Patrick, Halme Rami, Rekola Miska, Hiltunen Kaarlo, Vuorinen Aapo, Ojala Vili, Nisonen Jari, Soukko Leo Kolmas rivi: Henriksson Rasmus, Hallikas Teemu, Orimus Eetu, Purovesi Eero, Jussila Matias, Kivimäki Kaarle, Aliu Fuad, Rämö Oskari, Lehto Joonas, Nykänen Jaakko, Smeds Oskari, Hellgren Mika, Gustafsson Rasmus Toinen rivi: Acao Rodriguez Pedro, Mäki Henri, Oikarainen Lauri, Salomaa Daniel, Pesonen Jere, Muurimäki Jesper, Salla Petrus, Aromäki Tommi, Stirling Matt, Toivanen Martti, Klemi Juuso, Rinkinen Terhi Eturivi: Alikersantti Haatanen Henri, kokelas Saviranta Rasmus, luutnantti Lesonen Tuomas, kokelas Malinen Roope, alikersantti Puurtinen Panu Kuvasta puuttuu: ylikersantti Hyyryläinen Henri 74

75 Karjalan tykistörykmentti Tuliasemalinja Yhteishenki on kasvanut uusiin korkeuksiin kesän helteistä talven kylmyyksiin siirryttäessä. Tämä on lujittanut tulevien ryhmänjohtajien sekä apukouluttajien intoa ja tahtoa suorittaa annettua tehtävää vaadittua korkeammalla tasolla. AUK I aikana opiskeltiin 122 H 63 - kaluston toimintaa ja käyttöä taistelutilanteessa, viestikaluston käsittelyä sekä laskijoiden toimintaa, samalla opiskellessa johtamista niin teorian kuin käytännön harjoituksen kautta. Takarivi: Halila Mikko, Kylmänen Arto, Autere Miro, Iikkanen Jimi, Hämäri Tomi, Niskanen Mika, Metso Niko, Juutilainen Justus, Suolanen Elmeri, Porras Oskari, Neuvonen Vili, Pulkkinen Pyry Kolmas rivi: Hellman David, Mäkinen Juho, Korhonen Simo, Ruotsi otto, Karppi Ville, Häkkinen Lauri, Holmström Aleksi, Kierikka Tommi, Oikkonen Tomi, Kuoppala Heikki, Lehtelä Janne, Ylitalo Antti Toinen rivi: Mäkelä Elisa, Karvonen Kalle, Kettunen Severi, Salmi Aleksi, Ahtola Tomi, Vehmas Juha, Muhli Ville, Länsisalo Elias, Väisänen Timo, Denic Elma, Luhio Anna Eturivi: Alikersantti Rekilä Aaro, kokelas Alatalo Olli, luutnantti Siikilä Juho, yliluutnantti Zerni Tommi, ylikersantti Sopanen Jarkko, alikersantti Närhi Aleksi, kokelas Hyppölä Jooa, alikersantti Kaijomaa Henri 75

76 Karjalan tykistörykmentti Viestilinja Tykistöaliupseerikurssin viestilinja kouluttaa tykistön viestijärjestelmän selkärangan, viestialiupseerit. Tehtävänä on luoda sekä ylläpitää komentopaikan ja tuliasemien väliset viestiyhteydet. AUK I aikana opittiin hallitsemaan järjestelmän laitteet, tietokoneista parikaapeliyhteyksiin. AUK II aikana syvennyttiin järjestelmän saloihin ja harjaannuttiin patteriston komentopaikan perustamisessa, niin ampuma- kuin taisteluharjoituksissakin. Viestilinja hoitaa tehtävänsä tarkasti ja täsmällisesti. Viesti on voimaa. Takarivi: Valkeapää Ernesti, Pylkkänen Miska, Quinn Jasper, Tuovinen Joonas, Fagerström Mikael, Yrjänheikki Niko, Asikainen Markus, Myllärinen Joona, Malmivaara Jesse, Kallio Martti Toinen rivi: Rouvinen Roosa, Häkkinen Ilari, Mella Matias, Ollikainen Antti, Korsi Matias, Rannisto Sakari, Majuri Jari, Kulmavuori Maura, Laakkonen Hilla Eturivi: Alikersantti Piiroinen Hanna, luutnantti Peltonen Veijo, kokelas Kanervo Atte, alikersantti Hannus Mika Kuvasta puuttuu: Yliluutnantti Mäkinen Janne 76

77 Karjalan huoltopataljoona Huollon aliupseerilinja Karjalan huoltopataljoonan aliupseerikurssin I-jaksolla opetuksen painopiste on jääkäriryhmän toiminnassa, johtamisen ja kouluttamisen perusteita unohtamatta. Ryhmän puolustus ja hyökkäys kaikkine eri toimintoineen ja välineineen tulevat oppilaille pitkien harjoituspäivien aikana tutuiksi. Opetus huipentuu neljän vuorokauden simulaattoriavusteiseen taisteluharjoitukseen, jossa ei hikeä ja väsymystä säästellä. Oppilasharjoituksissa tulevat johtajat pääsevät suunnittelemaan ja pitämään toisilleen harjoituksia. Johtamisen harjoittelu taas liittyy aina olennaisena osana kaikkeen toimintaamme. Aliupseerikurssin I-jakson päättyessä osa oppilaista valitaan jatkamaan opintojaan reserviupseerikurssille, muiden jatkaessa aliupseerikurssin II-jaksolle. II -jaksolla kurssi jakautuu neljään linjaan; huoltopalvelu, kunnossapito-, lääkintä- ja kuljetusaliupseerilinjaan. Opetuksen painopiste siirtyy enemmän koulutushaarakoulutukseen, edelleenkään unohtamatta jääkäriryhmän perustaistelumenetelmiä ja johtaja- ja kouluttajakoulutusta. Kurssin yhtenä tavoitteena onkin tuottaa huollon erikoisjääkäriryhmien johtajia, jotka osaavat niin taistelun jalkaväen tapaan kuin myös huollon oman toimialan erikoisosaamisen. Huoltopataljoonan omien oppilaiden lisäksi AUK II-jaksolle osallistuu suuri määrä oppilaita valtakuntamme itäisen alueen joukko-osastoista. Kurssin päättyessä heidän mukanaan siirtyy pataljoonasta valtaisa määrä huollon osaamista eri palveluspaikkoihin ja myöhemmin reserviin. Takarivi: Rummukainen Jyri, Pasanen Juho, Pulkkinen Jaakko, Nevalainen Juha, Heikkilä Niko, Untolahti Niki, Hämäläinen Toni, Myllärinen Markku, Ollila Henri, Ronkainen Antti, Huutoniemi Lauri Neljäs rivi: Huttunen Eetu, Helaakoski Valtteri, Jaakonmäki Otto, Musakka Joonas, Karvonen Ville, Laurinmäki Mikko, Palm Simo, Siekkinen Eero, Rusanen Alex, Salmela Kimmo, Seppänen Neea Kolmas rivi: Tikkanen Ilkka, Pulkkinen Kasper, Salmi Eerik, Sipola Samuel, Huuskonen Tuomas, Ahokas Antti, Välilä Ville, Armila Oliver, Carlsson Joonas, Huynh Anh, Sääski Janne Toinen rivi: Silvennoinen Ira, Wrangell Wili, Koljonen Ville, Issakainen Nico, Puntanen Jaakko, Mikkonen Juho, Benjamin Tasa, Luumi Riku, Vanhanen Anni, Kananen Kati Eturivi: Alikersantti Saarela Pasi, Alikersantti Pulkkinen Roope, Alikersantti Suomalainen Robert, Alikersantti Lamminmäki Jaakko, Ylikersantti Hongisto Leevi, Luutnantti Helistén Dani, Alikersantti Snygg Altti, Alikersantti Järvinen Oskari, Alikersantti Pusila Kalle 77

78 Karjalan prikaati toivottaa lukijakunnalleen rauhallista Joulua ja menestyksekästä vuotta

79 79

80 Karjalan prikaatissa tapahtuu Palvelukseenastuminen 1/ Vala- ja Vakuutuspäivä 1/ Etelä-Savon aluetoimiston vuosipäiväkonsertti, Mikkeli Kaakkois-Suomen aluetoimiston vuosipäiväkonsertti, Lappeenranta Kymen jääkäripataljoonan perinnepäivä 1.4. Salpausselän ilmatorjuntapatteriston perinnepäivä Karjalan prikaatin vuosipäivä Sotilaiden 5-ottelun SM-kilpailut 9.6. Rosvopaistitapahtuma Kesäasukastapaaminen Vekaranjärvellä