VALOJUOVA Lapin Ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 3/2013
|
|
- Esa-Pekka Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valojuova 3/13 VALOJUOVA Lapin Ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 3/2013 1
2 TEEMA: Jääkäriprikaati 2015 Tässä lehdessä: Päätoimittajan kynästä 3 Komentajan terveiset 4 Ilmatorjuntakilta 50-vuotta 6 Jääkäriprikaati ROVITPSTO:n komentaja esittäytyy 10 ROVITPSTO Lapin sotilassoittokunta 16 Lapin aluetoimisto 18 Huoltokeskus 2 20 Sodankylä - Lapin tähtikunta 22 EX-rykmenttiläisen kynästä 24 Valojuovassa 10 vuotta sitten 28 Lapin maakuntakomppanian harjoitus 30 Henkilöstöasioita 32 Tapahtumia meiltä ja muualta 34 Aliupseerikurssit - Sotilaspoliisilinja 42 - Ohjuslinja 46 - Johtokeskuslinja 48 - Tulevia tapahtumia 51 Lapin ilmatorjuntarykmentin ja Lapin ilmatorjuntakillan lehti Osoite: Lapin Ilmatorjuntarykmentti Someroharjuntie, ROVANIEMI puh Kotisivut: /lapitr Sähköposti: kirjaamo.lapinilmatorjuntarykmentti@mil.fi Toimituskunta: päätoimittaja, everstiluutnantti Teijo Oksanen AUK:n varapäällikkö yliluutnantti Ilkka Oikarinen tiedotussihteeri Jaana Vienola (taitto) Kuvat: Jaana Vienola sekä erikseen mainitut Aliupseerikurssin linjakuvat: Studio Saraste, Rovaniemi Painosmäärä: 750 kpl, Tornion Kirjapaino 13. vuosikerta Kansikuva: ylikersantti Tommi Keränen JÄÄKÄRIPRIKAATI 2015 KOKOONPANO KOMENTAJA ESIKUNTA APULAISKOMENTAJA HUOLTOKESKUS LAPIN SOTILASSOITTOKUNTA LAPIN ALUETOIMISTO LAPIN JÄÄKÄRIPATALJOONA ROVANIEMEN ILMATORJUNTAPATTERISTO Joukkoyksiköillä on johdossaan yhteensä enintään 9 perusyksikköä Prikaatin komentaja, apulaiskomentaja, esikunta sekä Lapin Jääkäripataljoona ja Huoltokeskus 1 ovat Sodankylässä. Lapin aluetoimisto, Lapin sotilassoittokunta, Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo ja Huoltokeskus 2 ovat Rovaniemellä. 2
3 Valojuova 3/13 Päätoimittajan kynästä Arvoisat Valojuovalehden lukijat, V uosi 2013 alkaa olla kohta paketissa ja kirjattavissa rykmentin vuosiraporttiin. Aselajimme viimeisen itsenäisen joukko-osaston viimeinen toimintavuosi on alkamassa. Vuosi sitten tehdyt puolustusvoimauudistuksen suunnitelmat alkavat muuttua pikkuhiljaa lihaksiksi ja remontin ääniksi. Syksyn aikana rykmenttiin siirtyi henkilöstöä lakkautettavista soittokunnista sekä Pohjois-Karjalan prikaatista. Samoihin aikoihin aloitettiin Rykmenttisalin remontointi Lapin sotilassoittokunnan harjoitus- ja monitoimisaliksi. Lisäksi edellä mainittu rykmentin puolustusvoimauudistuskäsky on jalkautunut Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston, Lapin aluetoimiston, Huoltokeskus 2:n ja Lapin sotilassoittokunnan yksityiskohtaisiksi toimeenpanokäskyiksi. On siis tullut aika alkaa kääntämään rykmenttiä kohti uutta Jääkäriprikaatin kokoonpanoa. Ensimmäisenä perustettava Jääkäriprikaatin organisaatiolaatikko eli Lapin sotilassoittokunta aloittaa toimintansa vuoden 2014 alusta. Samasta päivämäärästä lukien rykmentin komentaja on vahvistanut 4.Ilmatorjuntapatterin uudeksi nimeksi 2.Jääkärikomppania. Henkilöstösiirtojen ja nimenmuutosten ohessa täytyy päivittää myös erilaisia normeja ja toimintaohjeita uuden jääkäriprikaatin mukaisiksi. Tavoitteena on saada nämä asiakirjat vahvistetuiksi ennen toiminnan alkamista Tässä muutoksen vauhdissa ja hurmoksessa tulee myös välillä pohtia, mitä on tullut tehtyä matkan varrella. Tästä hyvänä esimerkkinä on käynnissä oleva rykmentin historiikki. Tässä kohtaa haluankin kiittää työhön lupautuneita henkilöitä, vaikka kirjoitustyöt ovat osaltaan vielä luonnosvaiheessa. Kirjan valmistuminen vuoden 2015 alkuun on vielä selvästi näköpiirissä. Toinen historiaa käsittelevä asia on uuden Jääkäriprikaatin perinteistä tehty esitys Maavoimien esikunnalle ja edelleen päätettäväksi Pääesikunnalle. Toivottavasti päätös perinteistä tulee keväällä, jotta niistä voidaan sitten kirjoittaa seuraavassa Valojuovalehden numerossa. Tämän numeron teemana on Jääkäriprikaati 2015 (JPR2015). Tavoitteena on valaista millaiselta uusi, kahdella paikkakunnalla toimiva, JPR2015 tulee näyttämään. Kokonaisuutena prikaati tulee olemaan Lapin alueen ainoa maavoimien joukko-osasto, jonka tehtävänä on tuottaa maavoimien alueellisia joukkoja Pohjois-Suomen olosuhteisiin, ilmatorjuntajoukkoja kaikille puolustushaaroille sekä Rajavartiolaitoksen joukkoja. Lisäksi prikaati tulee olemaan arktisen koulutuksen osaamiskeskus ja ilmatorjuntaohjusjärjestelmän (90M) valtakunnallinen pääkoulutuspaikka. Teeman pääkirjoittajana on Jääkäriprikaatin komentaja ja muiden teemakirjoittajien painotus on JPR2015:n Rovaniemellä sijaitsevien yksiköiden esittelyssä. Teemakirjoitusten lisäksi on myös saatu tervehdys Sodankylän kunnasta. Omalta osaltani uusi Jääkäriprikaati on konkretisoitunut erilaisten suunnitelmien, käskyjen ja kokousten myötä. Lisäksi asia näkyi myös syksyn kutsunnoissa, joissa minulla oli kunnia olla mukana lautakunnan puheenjohtajana yhden päivän aikana. Uudet palveluspaikkojen nimet Jääkäriprikaati Sodankylä tai Jääkäriprikaati Rovaniemi tuli kirjattua aika monen asevelvollisen palveluspaikaksi. Toivotan mukavia lukuhetkiä kaamokseen sekä hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille! Everstiluutnantti Teijo Oksanen Esikuntapäällikkö JÄÄKÄRI MARK ANTTURI 3
4 Komentajan katsaus Arvoisat Valojuovan lukijat, V uonna 2013 rykmentin tehtävänä oli toteuttaa normaalit maavoimien joukkoosaston perustehtävät sekä toimeenpanna puolustusvoimauudistuksen vuoden 2013 toimenpiteet. Keskeisiä tehtäviä oli kouluttaa varusmiehistä käsketyt sodanajan ilmatorjuntajoukot sekä luoda edellytykset vuoden 2014 uusien sodanajan yksiköiden koulutukselle ja uuden Lapin sotilassoittokunnan toiminnalle. Lisäksi tehtävien ja uudistuksen toteuttamista tuettiin viestinnällä ja henkilöstö pidettiin ajan tasalla uudistuksen etenemisestä. Kuluvan vuoden viimeiset tehtävät päättyvät joulukuun aikana ja vuosiraportin laatiminen on alkanut. Vuoden aikana on saatu jo tuloksia. Niiden perusteella rykmentille sekä varusmies- ja reserviläiskoulutukselle asetetut tavoitteet saavutetaan ja osin myös ylitetään. Olen yrittänyt seurata rykmentin eri tehtäviä ja tapahtumia mahdollisimman paljon livenä ja paikan päällä. Omien havaintojeni ja myös muilta saadun palautteen perusteella, rykmentin, henkilökunnan ja varusmiesten toiminta ja tulokset ovat olleet hyviä. Olen ollut hyvin tyytyväinen. Totta kai aina on jotain korjattavaa ja parannettavaa. On kuitenkin muistettava, että tämä toimintavuosi on ollut erilainen ja varsin kiireinen puolustusvoimauudistuksen toimeenpanosta johtuen. Vuosiraportit ja ylemmät esikunnat kertovat aikanaan lopulliset totuudet, mutta tällä hetkellä en ole huolissani. Myös henkilökunnan työilmapiiri- ja varusmiesten palautekyselyjen tulokset on otettu vakavasti. Tulokset on pyritty analysoimaan oikein sekä korjaamaan havaitut virheet ja toimintatavat. Lehden teemana on Jääkäriprikaati Lapin ilmatorjuntarykmentti ja sen suunnitteluryhmät ovat tehneet tiivistä yhteistyötä Jääkäriprikaatin ja sen vastaavien suunnitteluryhmien kanssa. Kaikkien tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset uuden Jääkäriprikaatin ja sen henkilöstön tehtäville, toiminnalle, hengelle ja tuloksille. Tehtävät ja tavoitteet ovat selvät ja niihin on sitouduttu. Rykmentti on laatinut viime ja tämän vuoden aikana tarvittavat käskyt ja suunnitelmat tulevan vuoden uudistuksen toimeenpanemiseksi. Kaikkia asioita tai yksityiskohtia ei ehkä ole huomattu. Joka tapauksessa jatkamme uudistuksen käytännön toimeenpanoa. Asiat, joita ei ole havaittu, ratkaistaan työn edetessä ja mennään eteenpäin. Samaan aikaan on toteutettava tärkeät perustehtävät ja ensi vuoden lopussa on lakkautettava myös rykmentin esikunta ja rykmentti itsenäisenä joukko-osastona. En mene tarkemmin uudistuksen toimeenpanon yksityiskohtiin Lapin ilmatorjuntarykmentissä, koska esikuntapäällikkö ja rykmentin johtoryhmän jäsenet ovat kirjoittaneet niistä tarkemmin tässä lehdessä. Totean kuitenkin, että vuonna 2014 toteutetaan edelleen rykmentin perustehtävät, koska toiminta jatkuu Someroharjulla vuoden 2014 jälkeenkin ja toimeenpannaan puolustusvoimauudistus lopullisesti käskyjen mukaisesti. Uudistusta ja uusien organisaatioiden toiminnan aloittamista tuetaan tehostetulla viestinnällä. Tulemme kertomaan uudistuksen toimeenpanosta Valojuovan sivuilla myös jatkossa. Oma henkilöstö pidetään ajan tasalla uudistuksen etenemisestä. Tulevia, lähteviä ja erityisesti irtisanomisuhan alaisia henkilöitä tuetaan muutoksessa ohjeiden ja käytettävissä olevien etujen mukaisesti sekä omin toimenpitein. Koko henkilöstön työilmapiiristä, työhyvinvoinnista ja jaksamisesta pidetään huolta organisaation kaikilla tasoilla. Tarvittaessa tehtäviä priorisoidaan tai niiden tavoitetasoja lasketaan. Samalla toivon, että rykmentin hyvä henki, tekemisen korkea taso ja hyvät tulokset siirtyvät henkilöstön mukana uusiin tehtäviin ja organisaatioihin. Kiitän kaikkia rykmenttiläisiä vuonna 2013 tehdystä hyvästä työstä ja tuloksista. Mielestäni rykmentin laatimat käskyt ja suunnitelmat ovat hyvässä valmiudessa ensi vuotta varten. Niillä kyllä pärjätään ja loput tehdään ensi vuonna työn edetessä! Valojuova on myös aliupseerikoulusta valmistuneiden ryhmänjohtajien lehti, joka jää muistoksi hienosta aliupseerikoulun ajasta. Saapumiserän 2/13 aliupseerikoulusta valmistuneet ryhmänjohtajat. Onnittelen teitä aliupseerikoulun suorittamisesta ja toivotan teille menestystä ryhmänjohtajan tärkeässä kouluttaja- ja johtajatehtävässä. Toivotan rykmenttiläisille, Lapin ilmatorjuntakillan jäsenille, yhteistyökumppaneille ja kaikille Valojuovan lukijoille oikein hyvää ja rauhaisaa joulua sekä hyvää uutta vuotta 2014! Everstiluutnantti Arto Ikonen Rykmentin komentaja 4
5 Valojuova 3/13 5
6 Killan kuulumisia Lapin Ilmatorjuntakilta ry 50 vuotta Tuomo Suhonen Rovaniemen Someroharjulla juhlittiin lauantaina lokakuun 26. päivänä varuskunnan Sotilaskodissa 50-vuotiasta Lapin Ilmatorjuntakiltaa, joka toimii nykyisin Ilmatorjuntayhdistyksen Lapin osastona. Lapin sotilassoittokunnan esittämän Rautapatterin marssin (säv. Rauno Haahti) jälkeen killan puheenjohtaja Heikki Haapala toivotti juhlaväen tervetulleeksi ja lähetti seppelpartion talvi- ja jatkosodan muistomerkille. Toisena marssina sai noin satapäinen yleisö kuulla killan kunniamarssin kantaesityksenä. Sen oli Rauno Haahti viime keväänä säveltänyt - jo seuraavaksi aamuksi - puheenjohtajan tiedusteltua tätä edellisenä iltana. Aiemmin pitkään puheenjohtajana toiminut Aarre Seppälä esitteli killan alkuaikoja ja toimintaa vuosien varrelta: 60-luvulla maanpuolustusaate, perinteet ja veteraanit eivät olleet yleisesti ottaen korkeassa kurssissa. Siitä huolimatta Kokkolan seudulla, Pohjanmaan ilmatorjuntapatteriston kotipaikalla heräsi tarve saada koottua kantahenkilökunta ja maanpuolustushenkiset reserviläiset vaalimaan isänmaallisia aatteellisia arvoja yhteiseen yhdistykseen. Niinpä marraskuun kolmantena päivänä 1963 pidettiin yhdistyksen perustava kokous. Seppälä korosti harjoitetun yhteistoiminnan merkitystä joukko-osaston ja lähikiltojen kanssa. Erityisen tiivistä se ollut Lapin ilmatorjuntaupseerien kanssa, mikä johti siihen että it-upseerit sulautuivat kiltaan jokunen vuosi sitten. Ilmatorjuntayhdistyksen puheenjohtaja Heikki Bergqvist keskittyi juhlapuheessaan myös vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Vapaaehtoinen sitoutuu juuri häntä kiinnostavaan toimintaan, eikä massamainen metritavarakoulutus motivoi reserviläistä. Tärkeänä pidetään myös yhdessäoloa ystävien seurassa ja yhdessä tekemistä. Tunteehan yksilö kuuluvansa joukkoon voidessaan sanoa olevansa esimerkiksi Lapin ilmatorjuntakillan jäsen. Varsinkin nuorten rekrytoinnissa pitäisi onnistua pitämällä heitä kiinnostavaa toimintaa. Tässä meitä voi auttaa ilmatorjunnan merkittävä tekninen kehittyminen ja uudet materiaalihankkeet. Yhteiskunnan kannalta voidaan vapaaehtoisjärjestöissä oleva osaaminen ja joukkovoima käyttää yhteisten päämäärien toteuttamiseksi näin haluttaessa. Vapaaehtoisuus onkin oikein hyödynnettynä pienen kansakunnan suuri voimavara, jota ei kannata aliarvioida. Tilaisuuden isänmaallista tunnelmaa kohottivat myös Lapin Lauluveikkojen esitykset, sekä soittokunnan loppuhuipentumana Nuijamiesten marssi. 50-vuotisjuhlan juontajana toimi Risto Laakso. 6
7 Valojuova 3/13 Juhlassa palkittiin seuraavat henkilöt: Kilta kutsui kunniapuheenjohtajakseen Aarre Seppälän Kunniajäseniksi: Rauno Haahti ja Taisto Turpeinen ITY Ansiomitali: Risto Laakso ja Kari Vainio Hopeinen levyke: Jukka Siltanen Kuparinen levyke: Kari Alatalo, Eero Pajula, Heikki Viitanen ja Rovaniemen Sotilaskotiyhdistys ITY standaari: Pekka Lemmetty ja Tuomo Suhonen Lapin Ilmatorjuntakillan standaari: Markku Lainas, Ahti Lappi, Esko Oikarinen ja Lapin Kivituote Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali: Tapani Koivula, Martti Remsu ja Pasi Ruokanen Kiltapuukko: Pekka Laitila Juhlan juontaja Risto Laakso haastatteli Rauno Haahtea, kuinka sävellykset syntyvät minä nyt en osaa oikein sanoa ne tulee vaan tuonne pääkoppaan jostain tuolta ylhäältä, vastasi Haahti. Juhlassa olivat myös Porin prikaatin komentaja eversti Juha Pyykönen (kuvassa oikealla) ja hänen vieressään Ilmatorjuntayhdistyksen puheenjohtaja Heikki Bergqvist. Kuvassa selin kameraan Lapin ilmatorjuntarykmentin komentaja everstiluutnantti Arto Ikonen. Killan puheenjohtaja Heikki Haapala lähetti seppelpartion matkaan. Vas. Pasi Ruokanen ja oikealla Kari Vainio. Ilmatorjuntayhdistyksen puheenjohtaja Heikki Bergqvist piti juhlapuheen. 7
8 Jääkäriprikaati 2015 Jääkäriprikaati asevelvollisten koulutuskeskus ja Lapin maakunnan toimija Jääkäriprikaatin komentaja eversti Petteri Koskinen 8
9 Valojuova 3/13 Hyvät lukijat - rykmenttiläiset, olen varma, että ymmärrämme puolustusvoimauudistuksen tarpeen ja välttämättömyyden. Vain kokonaisvaltainen uudistus mahdollistaa toimivan kokonaisuuden aikaansaamisen. Puolustusvoimauudistuksen perusta on vahvistettu valtioneuvoston selonteossa sekä laki-, asetus- ja säädösmuutoksissa. Uudistuksessa perustettava Jääkäriprikaati (kirjoituksessa Jääkäriprikaati 2015) on joukko-osasto, joka muodostuu yhdistettäessä ja uudelleen organisoitaessa Jääkäriprikaati ja Lapin ilmatorjuntarykmentti. Vastaavasti Jääkäriprikaatin 2015 organisaation kokoonpano ja henkilöstökokoonpano ovat vahvistetut ja toimeenpano on käsketty. Jääkäriprikaati 2015 perustaminen on johdonmukainen ja vaiheittainen kokonaisuus. Valmistelua on toteutettu ja jatketaan Jääkäriprikaatin ja Lapin ilmatorjuntarykmentin yhteisissä suunnitteluryhmissä. Suunnittelun myötä kyetään toiminta ja joukot uudelleen organisoimaan Sodankylään ja Rovaniemelle. Ensimmäiset kokoonpanomuutokset tehdään vuoden 2014 alussa. Tällöin perustetaan uusi Lapin sotilassoittokunta Lapin ilmatorjuntarykmenttiin sekä organisoidaan Jääkäriprikaatin ja Lapin ilmatorjuntarykmentin perusyksiköitä vastaamaan uudistuksen joukkotuotantotehtäviä. Kokonaisuuden organisointi toteutetaan vuoden 2015 vaihteessa siten, että tehtäviin kyetään täysimääräisesti alkaen. Jääkäriprikaati 2015 kokoonpano on esitetty kuvassa 1. Jääkäriprikaati 2015 ydintehtävä on asevelvollisten koulutus. Prikaati kouluttaa taistelukykyisiä jalkaväkija ilmatorjuntajoukkoja. Jääkäriprikaati 2015 on myös arktisen sodankäynnin ja ilmatorjuntakoulutuksen valtakunnallinen osaamiskeskus. Siten Jääkäriprikaati 2015 osaamisvahvuudet ja erityispiirteet rakentuvat molemmista yhdistettävistä joukko-osastoista. Uusina tehtävinä Jääkäriprikaati 2015 ottaa vastaan alueellisia tehtäviä vastaten muun muassa viranomaisyhteistoiminnan valmistelusta ja virka-avusta Lapin maakunnan maa-alueella. Jääkäriprikaati 2015 kokonaisvaltaisella kehittämisellä mahdollistetaan prikaatin edellytykset täyttää nykyistä laajemmat tehtävät joukkoyksiköillä Sodankylässä ja Rovaniemellä sekä Lapin maakunnan alueella. Koulutuksen korkea laatu varmistetaan kouluttajahenkilöstön osaamisen ja lukumäärän nostolla 2,5 kouluttajaan peruskoulutuskauden joukkuetta kohden. Laajemmin käyttöön saatavat alueet ja tilat mahdollistavat aiempaa joustavammat ja kustannustehokkaammat toiminta- ja koulutusjärjestelyt. Vastaavasti prikaatin tukipalveluita kytketään tiiviimmin osaksi puolustusvoimien kokonaisuutta. Ilmatorjuntakoulutuksessa vahvistetaan valtakunnallisia kärkiosaamisalueita. Arktisen sodankäynnin erityisosaamista hyödynnetään ja kehitetään edelleen Lapin olosuhteisiin. Lisäksi arktista koulutus-osaamista tarjotaan ja rakennetaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti yhteensopivaksi. Perustamisen toteutusvaiheessa vuonna 2014 tehtäviä toteutetaan Jääkäriprikaatin ja Lapin ilmatorjuntarykmentin henkilöstöllä aiempaa laajemmalla pohjalla. Tavoitteina ovat rinnakkainen johtaminen, tavoitesuuntautunut työskentely ja riittävän ajantasainen tiedon kulku. Tämän myötä Jääkäriprikaati 2015 perustamisen tilannekuva välittyy suunnittelun ja päätöksien lähtökohdaksi ja vastaavasti tietoisuus tavoitteiden ja päätöksien perusteista muodostuu jokaiselle. Johtamis- ja yhteistyöprosessin onnistuminen on lähtökohtaisesti kaikkien tekijöiden yhteinen tulos. Muutos tehdään yhdessä. Jääkäriprikaati 2015:n haastavin valmistelutehtävä ovat uudistetut ja yhteen sovitetut toiminnot. Uudistumistarve perustuu puolustusvoimien toimintojen uudelleen järjestämiseen sekä Jääkäriprikaati 2015:n kokoonpanoon ja toimintaan kahdella paikkakunnalla. Uuden toimintatavan luomisen mahdollistavat henkilöstön sitoutuminen tulevaan, asiantuntijuus toimeenpanossa sekä vuorovaikutteinen yhteistoiminta. Kannustan painottamaan uudistuksien mahdollisuuksia ja niiden hyödyntämistä toimintaedellytyksiemme turvaamiseksi. Henkilöstön merkitys uudistuksessa on ratkaiseva. Jääkäriprikaati 2015 toimintakyky vahvistuu tosiasiallisesti vain tulevan henkilöstönsä osaamisen myötä. Jääkäriprikaati 2015 tehtäviin suunniteltua henkilöstöä ja kadetteja on perehdytetty tavoitteena henkilökohtaisten siirtovalmiuksien nostaminen. Jääkäriprikaatia ja Lapin ilmatorjuntarykmenttiä on jo vahvistettu uudella henkilöstöllä kuluvana vuonna. Lapin ilmatorjuntarykmentin edellä mainittuihin kokoonpanomuutoksiin liittyy tehtävään määräyksiä vuonna Lähinnä suunnittelutehtäviin esitetään määrättäväksi Jääkäriprikaatiin henkilöstöä myös osin kesällä Selkeä pääosa Jääkäriprikaati 2015 henkilöstöstä esitetään määrättäviksi tehtäviinsä Jääkäriprikaatissa ja Lapin ilmatorjuntarykmentissä vallitsee erinomainen vire ja tekemisen meininki. Jääkäriprikaatin 2015 perustamisen voima ovat henkilöstön valmius ja kyky uudistua sekä asevelvollisten maanpuolustustahto ja sitoutuminen palvelukseen. Puolustusvoimain komentajan vahvistama kokoonpano on sivulla 2. 9
10 ROVITPSTO:n komentaja esittäytyy Everstiluutnantti Tero Ylitalo Tervehdys kaikille Valojuovan lukijoille A loitin Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston komentajana , joten tätä luettaessa monien teidän kanssa on jo päästy käytännön yhteistyön kimppuun. Esittäytymismielessä kuitenkin pari sanaa omista taustoistani. Olen siis everstiluutnantti Tero Ylitalo ja vuosimallia Juuret ovat alun perin Etelä- Pohjanmaalla, mutta suurin osa kouluvuosista kului Satakunnassa. Ja senkin jälkeen on tullut sen verran asuinpaikkaa vaihdeltua, ettei mikään murre ole häiriöksi asti päässyt tarttumaan. Varusmiespalvelukseni aloitin kesäkuussa 1988 Turussa Varsinais-Suomen ilmatorjuntarykmentissä. Palveluksen jälkeinen kesä kului Turussa vänrikkinä, jonka jälkeen aloitin Kadettikoulun. Valmistuttuani elokuussa 1992 aloitin työskentelyn kouluttajana Parolannummella Panssari-ilmatorjuntapatterissa. Koulutuskalustoina yksikössä olivat 23ITK61, JOKE87 sekä ilmatorjuntapanssarivaunut SU-57 ja ITPSV90 Marksman. Sotilasuran alkumetreille osui myös vuonna 1993 käyty ITO90-kurssi, jolla haettiin lähinnä valmiuksia toimia kyseisen yksikön SApäällikkönä. Aikanaan tehtävät vaihtuivat saman yksikön varapäällikön ja myöhemmin päällikön tehtäviin. Syksyllä 1998 siirryin Maanpuolustuskorkeakouluun kadettien ilmatorjuntaopettajaksi. Parin vuoden opettajatehtävän ja sitä seuranneiden esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikurssien jälkeen tie vei vuonna 2002 Mikkeliin. Itäisen maanpuolustusalueen esikunnan operatiivisella osastolla majurille löytyi erilaista tekemistä, kuten ilmapuolustusasioita, toiminnan ja resurssien suunnittelua ja seurantaa, maavoimien organisaatiomuutoksen valmistelua sekä monia muita asioita. Vuonna 2004 sain mahdollisuuden palvella reilut kuusi kuukautta kriisinhallintaoperaatiossa Kosovossa. Tehtävä oli KFOR: n johtoesikunnan psykologisen sodankäynnin osastolla ja on pakko myöntää, että tehtävä oli varsin avartava ja opettavainen kokemus enimmäkseen rautaan ja ampumiseen tottuneelle sotilaalle. Kesällä 2006 oli jälleen siirto edessä ja alkoi parin vuoden jakso Pääesikunnan operatiivisella ja suunnitteluosastoilla. Tehtäväkenttään liittyi ilmapuolustusasioita, operatiivista suunnittelua ja erityisesti informaatiosodankäynnin kehittämistä. Syyskuussa 2008 siirryin Puolustusministeriöön ja sotilaan univormu vaihtui väliaikaisesti siviilipukuun eli aloitin työskentelyn yleissihteerin tehtävässä Turvallisuus- ja puolustusasiain komiteassa. Omalla toimikaudella komitean suurimpina projekteina olivat Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS2010) päivitystyö sekä valtionhallinnon valmiusharjoitukset. Paljon tehtiin myös pienempiä juttuja ja noiden kolmen vuoden aikana olikin ensiluokkainen mahdollisuus perehtyä turvallisuus- ja varautumisasioihin kaikkien yhteiskunnan toimialojen ja toimijoiden laajuudessa. Loppukesällä 2011 vaihdoin päälle taas maastopuvun ja siirryin osastoesiupseeriksi Naton operaatioesikuntaan Belgian Monsiin. Siellä tekeminen keskittyi Naton kumppanimaille suunnatun suorituskykyjen evaluointi- ja palauteohjelman (OCC E&F) toimeenpanoon ja kehittämiseen. Pariin vuoteen mahtui välillä haastaviakin hetkiä erilaisten kansallisten erityispiirteiden parissa, mutta vastaavasti myös hienoja mahdollisuuksia tutustua vieraisiin maihin, kulttuureihin ja toimintatapoihin. Tutuksi tuli sotilaiden toiminta ja suorituskyvyt niin Itävällan alpeilla, Jordanian autiomaassa kuin Kazakhstanin arollakin. Kuin yhdessä hujauksessa paluu Suomeen oli edessä ja matka jatkui Rovaniemelle, jossa nyt ollaan. Mukana pohjoiseen muutti myös vaimoni Kati, joten vapaa-aikanakin tulee varmaan tutustuttua Rovaniemeen ja Lappiin aikaisempaa perusteellisemmin. Oli hienoa tulla tällaiseen tehtävään ja joukkoon. Ja nyt ensimmäisten kuukausien kokemuksella tunne on vain vahvistunut. Rovaniemen ilmatorjuntapatteristolla on maine, jota voi ja pitääkin ylpeänä vaalia. Rehti tekemisen meininki, osaavat ja aktiiviset kouluttajat sekä motivoituneet ja parhaansa yrittävät varusmiehet ovat tähän joukkoon monessa yhteydessä liitettyjä ominaisuuksia. Ne luovatkin mainiot edellytykset hyville tuloksille, joihin tässä joukossa on vuosien varrella totuttu. Käynnissä oleva puolustusvoimauudistus etenee ja muutos tulee näkymään konkreettisesti myös Rovaniemen ilmatorjuntapatteristossa. Yksiköissä tapahtuu muutoksia, tehtäviä ja henkilöstöä vaihtuu sekä joitakin totuttuja toimintamalleja joudutaan pohtimaan ja toteuttamaan uusilla tavoilla. Kaiken muutoksen keskellä on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että patteriston keskeinen perustehtävä säilyy ennallaan. Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo antaa tulevaisuudessakin laadukasta koulutusta asevelvollisille ja tuottaa korkeatasoisia joukkoja joukkotuotantovelvoitteidensa mukaisesti. Kaikesta muutoksestakin kyllä selviydymme tämän ydintehtävän ohella, toisiamme työssämme oikealla tavalla tukien. Haluan osaltani toivottaa kaikille Valojuovan lukijoille rauhallista joulua ja voimia tulevaan vuoteen. 10
11 Valojuova 3/13 ROVITPSTO:n lippu vaihtuu komentajalta toiselle merkkinä vastuun vaihtumisesta. Kuvassa vasemmalla majuri Tero Repo ja oikealla everstiluutnantti Tero Ylitalo. Takana lippu-upseeri luutnantti Vilho Rantanen. 11
12 ROVITPSTO 2015 Everstiluutnantti Tero Ylitalo Johdanto P uolustusvoimauudistuksesta ja erityisesti Lapin ilmatorjuntarykmenttiä sekä Jääkäriprikaatia koskevista muutoksista on kerrottu paljon tässäkin lehdessä, joten näihin kantaviin perusteisiin ei tässä yhteydessä palata. Osana näitä muutoksia on Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston tulevaisuus. Nimi säilyy ja joitakin samoja tehtäviä säilyy, mutta moni asioita muuttuu niin patteriston sisällä kuin ulkoisissakin liittymäpinnoissa. Kaiken muutoksen keskellä on hyvä pitää mielessä, että patteriston keskeinen perustehtävä säilyy ennallaan. ROVITPSTO antaa tulevaisuudessakin laadukasta koulutusta asevelvollisille ja tuottaa korkeatasoisia joukkoja joukkotuotantovelvoitteidensa mukaisesti. ROVITPSTO 2015 tulee muodostumaan esikunnasta ja kolmesta, erilaisen tehtäväkentän omaavasta perusyksiköstä. Seuraavien kappaleiden myötä on tarkoitus antaa lukijalle tiivistetty kuva erityisesti siitä, miltä uusi patteristo näyttää ja mitä siellä tehdään. 12
13 Valojuova 3/13 Ilmatorjuntapatteri Vuoden 2015 alusta alkaen Rovaniemen ilmatorjuntapatteristossa koulutetaan ilmatorjuntajoukkoja yhdessä perusyksikössä. Ilmatorjuntapatterin varusmiesvahvuus tulee olemaan, saapumiserästä riippuen, varusmiestä. Hieman pelkistetysti voidaan todeta, että nykyiset, useammalle perusyksikölle jakautuvat ilmatorjunnalliset joukkotuotantovelvoitteet säilyvät ennallaan ja ainoa muutos on hallinnon siirtyminen yhden päällikön vastuulle. Aivan näin ei asia kuitenkaan ole, mutta totta toinen puoli, niin kuin sanotaan. Tosiasia on kuitenkin se, että tulevan ilmatorjuntapatterin päällikkö on paljon vartijana. Hänen voidaankin sanoa olevan eräänlainen pienoispatteriston komentaja, jos asiaa nykytilaan vertaillaan. Yksikköön muodostetaan kaksi erillistä koulutusosastoa. Ensimmäisen muodostaa aliupseerikurssi ja toisen joukkotuotanto-osasto. Yksikössä tullaan kouluttamaan ilmatorjuntaohjuspattereita (90M), ilmatorjunnan johtoportaita (06) ja ilmatorjunnan tutkajaoksia (87M). Yksikön tehtäväkenttään kuuluvat myös edellä mainittujen yksikkötyyppien kertausharjoitusten järjestäminen tai vaihtoehtoisesti operatiivisten käyttäjien järjestämien harjoitusten tukeminen. Yksikkötyyppien koulutus toteutetaan niin sanottua vuorotteluperiaatetta käyttäen. Kun aliupseerikurssilla koulutetaan johtoportaan (06) johtajia, on samaan aikaan joukkotuotanto-osastolla käynnissä ilmatorjuntaohjuspatterin (90M) erikois- ja joukkotuotantokausien koulutus. Seuraavan saapumiserän osalta roolit luonnollisesti vaihtuvat. JÄÄKÄRI MARK ANTTURI 13
14 Ilmatorjuntaohjuspattereita koulutetaan kaikkien puolustushaarojen ja toimintaympäristöjen tarpeisiin. Ilmatorjuntapatteri on puolustusvoimauudistuksen loppuun saattamisen jälkeen ainoa perusyksikkö Suomessa, joka antaa koulutusta ilmatorjuntaohjusjärjestelmälle 90M. Yksikössä annetaan koulutusta muun muassa seuraaville ilmatorjunnan järjestelmille: JONE, YVI1M/ ITLKI06, MOSTKA87M, ITO90M, ITO90MMOS, ITO90MVALE, 23ITK61, 12,7ITKK96. Lisäksi yksikössä koulutetaan ilmatorjunnan huoltojaoksia, joilla on kalustonaan muun muassa ensihoito- ja muonitusryhmien erikoisvälineistöä sekä annetaan koulutus ilmatorjunnan uusitulle radiokalustolle. Tehtäväkenttä on siis kohtuullisen laaja. Tästä johtuen yksikön henkilökunnan tuleekin olla monipuolisia osaajia. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan perustettavassa ilmatorjuntapatterissa työskentelee 25 kantahenkilökuntaan kuuluvaa. Perustamissuunnitelmassa esitetyn tavoitteen mukaisesti jokaisen henkilökuntaan kuuluvan tulee hallita vähintään yksi johtoportaaseen (06) kuuluva järjestelmä (JONE, YVI1M/ITLKI06, MOSTKA87M) sekä ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 90M. Lisäksi jokaisen on hankittava koulutus 23ITK61- ja 12,7ITKK96-asejärjetelmille. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo järjestää henkilöstölleen koulutustapahtumia ja kursseja sekä etsii aktiivisesti mahdollisuuksia kouluttaa henkilöstöään valtakunnallisilla kursseilla lähivuosien aikana. Yksikön perustamisessa ja koulutuksen käynnistämisessä on toki omat haasteensa, koska organisaatio poikkeaa tähän asti totutuista malleista. Keskeisenä tavoitteena on pitää koulutuksen taso ja laatu nykyisellä korkealla tasollaan myös tulevina vuosina, ja siinä aiomme myös onnistua. 2. Jääkärikomppania Rovaniemen ilmatorjuntapatteristoon perustetaan jo vuoden 2014 alussa Maavoimien taistelutapa 2015 mukaista koulutusta antava jääkärikomppania. Koulutus aloitetaan portaittain siten, että perustamisvuonna yksikkö kouluttaa kaksi jääkärijoukkuetta. Vuoden 2015 keväällä koulutetaan jääkärijoukkue ja komentojoukkue sekä syksyllä jääkärijoukkue ja huoltojoukkue. Tämän jälkeen yksikkö tuottaa kokonaisen komppanian kahdessa saapumiserässä, pois lukien kranaatinheitinjoukkueen, joka tuotetaan Sodankylässä. Varusmiesvahvuus tulee olemaan tuolloin varusmiestä. Henkilökunta siirtyy yksikköön porrastetusti siten, että pääosa henkilöstöstä tulee yksikköön vuoden 2015 alussa. Erilaisista taustoista tulevat kouluttajat perehtyvät uusiin tehtäviin tarvittaessa jo ennen siirtoaan yksikköön. Portaittain kasvava joukkotuotanto mahdollistaa henkilökunnan perehdyttämisen myös koulutuksen edetessä. Hajautetun jääkärikomppanian taistelutapa, kalusto ja henkilöstö on monipuolinen kokonaisuus. Komppaniassa palveleva varusmies saa monipuolisen ja fyysisesti sekä henkisesti vaativan koulutuksen. Jokainen taistelija saa hyvät yleistiedot ja -taidot jalkaväen eri tehtävistä sekä syventävät tiedot omasta erityistehtävästään. Yksikön monipuolisissa tehtävissä löytyy kiinnostavia tehtäviä monenlaisille osaajille. Komppanian taistelu on tilanteen mukaan laadittu kokonaisuus, joka sisältää hyökkäyksiä, puolustusta, viivytystä ja tuliylläkköjä. Periaatteena on: ISKE - TUHOA - ISKE UUDELLEEN JOSSAIN MUUALLA. Jääkärijoukkue tuottaa vastustajalle tappioita epäsuorantulen, sulutteiden ja panssarintorjunta-aseiden yhteisvaikutuksella. Joukkue on varustettu laajalla valikoimalla optiikkaa (punapistetähtäimiä, kiväärikaukoputkia ja pimeänäkölaitteita), miina- ja sinkokalustoa sekä viestivälineitä. Aseistukseen kuuluu rynnäkkökiväärien lisäksi kevyitä konekivääreitä ja ilmatorjuntakonekivääreitä. Komppanian komentojoukkueen henkilöstöön kuuluu tiedustelijoita, tarkka-ampujia, viestimiehiä ja panssarintorjuntamiehiä. Viestimiehet rakentavat komppanian viestiverkon, jonka ylläpito mahdollistaa komppanian päällikön reaaliaikaiseen paikkatietoon perustuvan johtamisen MATI-taistelunjohtojärjestelmällä. Tiedustelijat selvittävät vihollisen määrän, laadun ja suuntautumisen pysyen itse salassa. Ohjusryhmä tuhoaa vastustajan panssarivaunuja moderneilla NLAW-panssarintorjuntaohjuksilla. Tarkka-ampujat taistelevat pitkän kantaman päästä aseistuksenaan tarkkuuskiväärit. Huoltojoukkue täydentää komppanian taisteluvälinemateriaalin sekä muonitustäydennykset ja muut huoltotarpeet. Huoltojoukkueen ensihoitopaikalla kyetään antamaan lääkäritasoista ensiapua. Hajautetun jääkärikomppanian henkilöstöltä vaaditaan kykyä oma-aloitteiseen toimintaan. Tehtävä on kyettävä toteuttamaan yllättävissäkin tilanteissa sekä puutteellisilla resursseilla. Taistelijoiden on säilytettävä toimintakykynsä ja kyettävä jatkamaan taistelusuunnitelman toteuttamista saarrettuna vastustajan syvyydessä. Esikunta- ja huoltokomppania Rovaniemen ilmatorjuntapatteristoon perustetaan vuoden 2014 syyskuun alusta Esikunta- ja huoltokomppania. Täysimittainen koulutus yksikössä käynnistyy vuoden 2015 alussa. Keskimääräinen varusmiesvahvuus EHK:n osalta tulee olemaan Esikunta- ja huoltokomppaniassa tullaan kouluttamaan täydennys- ja kuljetusjoukkueita, ensihoitojoukkueen evakuointiryhmiä, huoltopalvelujoukkueita, 14
15 Valojuova 3/13 komentojoukkueita ja sotilaspoliisijoukkueita. Yksikön vahvuuteen tulevat kuulumaan varuskunnan sotilaskuljettajakurssilaiset, vahvuuden ollessa noin 60 varusmiestä. Lisäksi yksikön vastuulla on ilmavoimien Rovaniemellä palvelevien erikoiskoulutettujen sekä varuskunnallisiin tehtäviin sijoitettujen varusmiesten yleinen sotilaskoulutus ja hallinto. Esikunta- ja huoltokomppania tuottaa ilmavoimien tarpeisiin huoltokomppanioita, joiden tehtävänä on huoltaa tukikohtia kaikkine huollon toimialoineen. Täydennys- ja kuljetusjoukkue vastaa nimensä mukaisesti huollon toimialojen täydennyksistä, sekä mahdollisten ajoneuvorikkojen sattuessa evakuoinnista. Huoltopalvelujoukkueen repertuaariin kuuluu puolestaan tukikohdan henkilöstö muonittaminen. Ensihoitojoukkueen tärkeimpänä tehtävänä tukikohdan alueella on antaa henkeä pelastavaa ensiapua loukkaantuneille. Komentojoukkue vastaa yksikön hallinnosta ja lähettitoiminnasta, sekä komentopaikan perustamisesta ja suojaamisesta, joka hoidetaan vartiomiesten toimesta. Huollon aliupseerikoulutukseen valitut tullaan komentamaan pääsääntöisesti Kainuun prikaatin Kajaaniin. Sotilaspoliisijohtajaksi valittujen osalta aliupseerikoulu käydään Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston ilmatorjuntapatterissa, josta löytyy myös ilmatorjunnan aliupseerikurssi. Ilmavoimien varusmiesjohtajat ja erikoiskoulutettu miehistö koulutetaan Tikkakoskella keskitetyn haun kautta. Yksikön koulutuksen suunnittelussa ja käynnistämisessä on varmasti omat haasteensa, koska kyseessä on uusi yksikkötyyppi ja vastaavia kokonaisia huoltoyksiköitä ei ole aiemmin Rovaniemellä tuotettu. Henkilökunnan osalta osaamiskartoitus on tehty ja sen perusteella on kartoitettu uusia osaamistarpeita. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 aikana esikunta- ja huoltokomppaniaan siirtyvää henkilökuntaa jatkokoulutetaan ja kurssitetaan aktiivisesti, jotta laadukkaaseen koulutukseen on olemassa edellytykset heti vuoden 2015 alusta alkaen. Lopuksi Edellä kuvatun paketin rakentaminen edellyttää vielä monenlaisia isoja ja pieniä toimenpiteitä, ennen kuin lopullinen maali häämöttää. Mutta tavoite on kirkas ja suunnitelma selvä, joten maalinauha saadaan kyllä kunnialla katkeamaan. Moni Valojuovan lukija liittyy tähän käynnissä olevaan muutosprosessiin osallistujan, ohjaajan, tukijan tai jonkin muun roolin kautta. Patteriston kannalta kaikki panokset on tärkeitä ja yhdessä saamme varmasti rakennettua toimivan kokonaisuuden. Patteriston perusyksiköiden nimistä on vahvistettu vain 2. Jääkärikomppania. Muut ovat vielä työnimiä. Yhteistyöterveisin ROVITPSTO 15
16 Lapin Sotilassoittokunta Lapin sotilassoittokunnan päällikkö musiikkimajuri Juha Tiensuu Lappilainen sotilasmusiikki muutoksessa Kun edellisen kerran Puolustusvoimien soittokuntaorganisaatiota alettiin muuttaa luvulla, tuli vakavasti harkittavaksi varuskuntasoittokunnan perustaminen Rovaniemelle. Eräs tärkeimmistä syistä soittokunnan perustamiselle oli se, että kaupunkiin siirrettiin kaksi tärkeää joukko-osastoa. Soittokunnan nimeksi tuli Rovaniemen Varuskuntasoittokunta ja se aloitti toimintansa Näin tehtiin sotilasmusiikin kannalta merkittävä päätös, olihan tällä päätöksellä saatu sotilasmusiikki ulotettua koko maan alueelle. Puolustusvoimien sotilasmusiikkialaa on kehitetty etupainotteisesti puolustusvoimauudistustyö huomioiden. Seitsemän sotilassoittokuntaa lakkautetaan vuoden 2013 loppuun mennessä ja jäljelle jääviä viittä sotilassoittokuntaa kehitetään merkittävästi. Soittokuntien keskittäminen avaintoiminta-alueille mahdollistaa niiden kustannustehokkaan toiminnan ja toiminnallisen kehittämisen. Vaikka sotilassoittokuntien lukumäärä vähenee, toimintaympäristön ja toimintakulttuurin muutoksella tavoitellaan näkyvämpää vaikuttavuutta suhteutettuna nykyiseen tilanteeseen. Muutoksen myötä sotilasmusiikin rooli puolustusvoimien maineenhallinnan tekijänä kasvaa. Työpaikkoina sotilassoittokunnista saadaan houkuttelevampia ja kiinnostuksen myötä myös rekrytoinnin odotetaan helpottuvan. Sotilasmusiikkia maan huipulta Lapin sotilassoittokunnan arvostus on tällä hetkellä erittäin korkealla lappilaisen yleisön keskuudessa. Siitä ovat todisteina usein täydet konserttisalit ja positiivinen palaute niin esimiehiltä kuin yleisöltäkin. Arvostus tulee seremoniallisuudesta, monipuolisuudesta ja kansanomaisuudesta. Orkesteri on viime vuosina panostanut voimakkaasti muun muassa lappilaiseen ja saamelaiseen musiikkiin. Lapin sotilassoittokunta onkin mielletty hyvin lappilaiseksi orkesteriksi. Pohjois-Suomen joukko-osastojen komentajat ovat hyvin ymmärtäneet soittokunnan pitämien konserttien PRarvon ja ovat mielellään olleet konserteissa isäntinä. He ovat kutsuneet konsertteihin joukko-osastonsa omia yhteistyökumppaneita. Puolustusvoimien omat tilaisuudet ja tarpeet ovat myös tulevaisuudessa tärkeimmässä roolissa, mutta sotilasmusiikin rooli on tulevaisuudessa muutakin kuin pelkkiä säveliä. Se on kaupunkikulttuurin elävöittäjä, puhallinmusiikin kansallinen kärkiosaaja, kansallistunteen nostattaja ja puolustusvoimien pehmeiden arvojen viestinviejä. Sotilassoittokuntien kehittyminen perustuu suurelta osin konserttitoimintaan puhallinmusiikin ja orkesteritoiminnan eri muotoina. Se on myös erikoistumista, jonka eräänä tärkeänä tehtävänä on nostaa puhallinmusiikki tasavertaiseksi musiikkikulttuurin muodoksi. Lisäksi kehittymistä leimaa halu löytää uutta yleisöä ja yhteistyökumppaneita. Kokoonpanoltaan uudistunut ja suurempi Lapin sotilassoittokunta on vuoden 2014 alusta Pohjois-Suomen ainoa ammattipuhallinorkesteri. Sen tehtäviin kuuluvat puolustusvoimien tilaisuuksien lisäksi vahva ja innovatiivinen vaikuttaminen Lapin alueen musiikkikulttuurissa, opetustoiminta, äänitejulkaisut sekä konsertit ja mielenkiintoiset kantaesitykset huippusolistein ja kapellimestarivierailijoiden kera. Kaikki tämä tekee Lapin sotilassoittokunnasta omaleimaisen ja aktiivisen toimija kulttuurisesti rikkaassa Pohjois-Suomessa. Uuden Lapin sotilassoittokunnan kirjavahvuus tulee olemaan Sotilasmusiikin kaksijakoinen tehtävä Suomessa sotilasmusiikilla on kaksijakoinen tehtävä. Yhtäältä osana suomalaista musiikkikulttuuria se tarjoaa ja kehittää monipuolista puhallinmusiikkia. Toisaalta sen tärkein tehtävä on maanpuolustustyön tukeminen moni-ilmeisin keinoin. Nykyisin sotilasmusiikki liikuttaa ajatuksia ja herättää tunteita. Maanpuolustustahto on asian ydin, jota sotilasmusiikin tulee pyrkiä vahvistamaan. Sotilasmusiikki on suositumpaa kuin koskaan ja se tavoittaa tuhansia kuulijoita niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Puolustusvoimat onkin linjannut, että sotilasmusiikki kuuluu koko kansalle. Sotilassoittokuntien on seurattava vääjäämättä puolustusvoimissa ja yhteiskunnassa tapahtuvaa kehitystä. Valtioneuvoston selvityksen pohjalta tehdyt poliittiset päätökset sekä puolustusvoimien omat ratkaisut näyttelevät merkittävää osaa myös soittokuntien tulevaisuuden osalta. Tärkein kysymys kehitettävien soittokuntien tulevaisuudessa onkin, miten sotilas- 16
17 Valojuova 3/13 musiikki lunastaa paikkansa puolustusvoimissa ja kansan sydämissä nyt ja tulevaisuudessa, sekä miten se saadaan kuulumaan koko kansalle? Sotilasmusiikin tarvitsijoita on nykyisin enemmän kuin soittokuntia ja tulevaisuudessa esiintymisten priorisointi nousee aivan uuteen merkitykseen. Lapin sotilassoittokunnan erityisenä haasteena tulevaisuudessa onkin soittotoiminta-alueen laajuus, joka ulottuu Utsjoelta Pyhäjärvelle (Pohjois-Pohjanmaa) saakka. Yksi historian suurimmista muutoksista suomalaisessa sotilasmusiikkiorganisaatiossa on loppusuoralla. Kun projekti on saatettu kuluvana vuonna kunnialla loppuun ja soittokuntien toimintaedellytykset tulevaisuudessa turvattu kaikilta osin, eli saavutettu uusi asento, voimme kansalaisina jäädä luottavaisin mielin odottamaan ja seuraamaan uuden sotilasmusiikkiorganisaation mukaisten sotilassoittokuntien toiminnan käynnistymistä sekä mielenkiinnolla seuraamaan ja kuuntelemaan niiden tulevaa musiikkitarjontaa. 17
18 Lapin Aluetoimisto 2015 Everstiluutnantti Pekka Helasterä Aluetoimiston pääll OPSEKTORI Sektjoht ASEVELVSEKTORI Sektjoht Osastoesiups Osastoups Osastoesiups Osastoups Tstosiht Tstosiht Tstosiht Puolustusvoimauudistus muuttaa puolustusvoimien aluehallinto-organisaatiota ja sen myötä myös aluehallintojakoa lukien. Nykyiset neljä sotilaslääniä ja niiden esikunnat lakkautetaan ja niiden nykyisiä tehtäviä siirretään sekä joukko-osastoille että Maavoimien esikunnalle. Uudistuksen yhteydessä myös kaikki nykyiset 19 aluetoimistoa lakkautetaan ja niiden tilalle perustetaan 12 uutta aluetoimistoa. Puolustusvoimien aluetoimistot ovat melko uusia organisaatioita, sillä ne on perustettu vuoden 2008 alussa asevelvollisuusasioiden ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen sekä sodan ajan valmistelujen hoitamiseksi ja yhteyden pitämiseksi alueen reserviin. Kolme aluetoimistoa toimi tuolloin osana alueellisia sotilasläänin esikuntia, kuten Lapin aluetoimisto Lapin sotilasläänin esikunnassa. Loput 16 aluetoimistoa kuuluivat maavoimien joukko-osastojen kokoonpanoihin. Puolustusvoimien alueorganisaatio on toiminut nykyisessä muodossaan vuoden 2010 alusta alkaen, jolloin kolme alueellista sotilaslääniä, muun muassa Lapin sotilaslääni ja sen esikunta, lakkautettiin. Muutos tapahtui siis vain kaksi vuotta edellisen muutoksen jälkeen. Tällä hetkellä maa on jaettu asetuksella neljän sotilasläänin ja 19 aluetoimiston toimialueeseen. Pohjois-Suomen sotilaslääni on jaettu neljän aluetoimiston toimialueeseen: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi sekä Ylä-Lappi. Nykyisessä kokoonpanossa on toimittu siis noin neljä vuotta. Muutokset alueorganisaatiossa ovat siis olleet melkoisen nopeita. Vuoden 2015 alusta alkaen perustettavat aluetoimiston muodostetaan jo olemassa olevien aluetoimistojen perustalle. Aluetoimistojen vastuualueet, henkilöstömäärät ja joillakin aluetoimistoilla myös nimi ja fyysinen sijainti muuttuvat nykyisestä. Tehtävät varsinkin asevelvollisuusasioiden osalta säilyvät pääpiirtein nykyisellään. Pohjois-Suomessa muutos tarkoittaa sitä, että uusina aluetoimistoina pohjoisessa aloittavat vuoden 2015 alusta alkaen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto Oulussa sekä Lapin aluetoimisto Rovaniemellä. 18
19 Valojuova 3/13 Puolustusvoimauudistuksessa perustettavat aluetoimistot kuuluvat hallinnollisesti johonkin maavoimien joukko-osastoon, kuten Lapin aluetoimisto omana organisaationa Jääkäriprikaatiin. Lapin aluetoimiston päällikön hallinnollisena esimiehenä tulee toimimaan Jääkäriprikaatin apulaiskomentaja. Asevelvollisuusasioissa aluetoimistot tulevat olemaan kuitenkin Maavoimien esikunnan alaisia. Asetelma saattaa vaikuttaa hieman monimutkaiselta, mutta aluetoimiston näkökulmasta muutos voi olla jopa selkeämpi kuin nykyään. Hallinnollisesta johtosuhteesta huolimatta yksikään aluetoimisto ei kuitenkaan sijoitu samalle paikkakunnalle niin sanotun emojoukko-osaston esikunnan kanssa. Ne tulevat toimimaan pääosin maakunnallisten väestökeskusten lähellä. Siitä syystä Lapin aluetoimisto tulee sijoittumaan Rovaniemelle eli käytännössä samoihin tiloihin, joissa nykyinen Lapin aluetoimisto toimii. Lapin osalta tuleva muutos tarkoittaa varsinkin vastuualueen osalta paluuta entiseen. Lapin aluetoimiston toimialue asevelvollisuusasioissa tulee olemaan koko Lapin maakunta eli sama, joka oli Lapin sotilasläänillä vuoteen 2008 saakka. Tehtävät asevelvollisuusasioita lukuun ottamatta sekä kokoonpano ovat toki erilaiset. Lapin aluetoimistolla tulee olemaan myös operatiivisia vastuita eli poikkeusolojen suunnittelutehtäviä, mutta ne ovat hieman erilaiset nykyiseen verrattuna. Aluetoimisto vastaa jatkossakin yhteydenpidosta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Lapin koulutus- ja tukiyksikköön. Lisäksi tehtäviin tulee kuulumaan niin vapaaehtoisten harjoitusten kuin reservin kertausharjoitusten järjestäminen sekä tietysti maanpuolustustyön tekeminen omalta osaltaan. Muiden kuin asevelvollisuusalan tehtävien osalta vastuut Jääkäriprikaatin ja aluetoimiston kesken ovat vielä osin vahvistamatta. Merkittävänä asiana muutoksessa tulee olemaan henkilöstömäärän väheneminen. Muutama vuosi sitten Lapin sotilasläänin esikunnassa palveli lähes 100 ihmistä. Vuonna 2008 esikunnan kokoonpanoon kuului 21 henkilöä ja tällä hetkellä Lapin aluetoimiston kokoonpanossa on 14 tehtävää. Vuoden 2015 alusta tehtäviä on enää 10, joten muutos on ollut merkittävä. Aluetoimiston organisaatioon tulee kuulumaan päällikön lisäksi asevelvollisuussektori ja operatiivinen sektori, kuten tälläkin hetkellä. Asevelvollisuussektorin henkilöstömäärä tulee olemaan kolme sotilasta sekä kolme siviiliä ja operatiivisen sektorin vahvuus kolme sotilasta. Aluetoimiston henkilöstö tulee myös vaihtumaan jonkin verran. Tämän hetken suunnitelman mukaan nykyisestä Lapin aluetoimiston henkilöstöstä kuusi jatkaa aluetoimistossa vuoden 2015 alusta alkaen. Lapin ilmatorjuntarykmentistä tulee kaksi sotilasta ja Jääkäriprikaatista yksi. Ylä-Lapin aluetoimistosta ei sen sijaan tule ketään Lapin aluetoimistoon. Suunnittelun tässä vaiheessa nimiä ei ole syytä vielä kirjoittaa, koska tehtävään määräyksiä ei ole olemassa. Ne annetaan vuoden 2014 kuluessa. Lapin aluetoimiston osalta muutoksen valmistelut ovat edenneet yhteistoiminnassa Ylä-Lapin aluetoimiston kanssa. Muutosta helpottaa se, että Lapin aluetoimisto toimii jatkossakin nykyisissä tiloissa Someroharjulla. Keskeisin asia muutoksessa on tiedon välittäminen asevelvollisuusasioissa Ylä-Lapin ja nykyisen Lapin aluetoimiston välillä. Muutoksen aikana on huolehdittava siitä, että asevelvollisten asioiden hoitaminen jatkuu keskeytymättä vuodenvaihteen 2015 yli. Tähän on varauduttu hyvällä suunnittelulla ja jatkuvalla yhteydenpidolla nykyisten aluetoimistojen kesken. Lapin aluetoimiston asevelvollisuussektorin henkilöstö kävi tutustumassa elokuussa 2013 Ylä-Lapin aluetoimiston kutsuntatilaisuuksiin muun muassa Sodankylässä. Perehtyminen jatkuu syksyn 2014 aikana. Pääosa aluetoimiston yhteistyöosapuolista ovat puolustusvoimien ulkopuolisia tahoja. Tästä johtuen muutoksesta tiedottaminen ajoissa on hyvin tärkeää. Tätä työtä tekevät molemmat aluetoimistot koko ajan omilla vastuualueillaan. Perinteet ovat puolustusvoimissa edelleen tärkeitä. Tämän hetken tiedon mukaan tuleva Lapin aluetoimisto vaalii nykyisten aluetoimistojen, Lapin sotilasläänin esikunnan sekä Rovaniemen ja Kemin sotilaspiirien perinteitä. Perinnepäivä on 24.2 ja kunniamarssina Martti Parantaisen Asemies. Lisäksi voidaan mainita, että jokaisella aluetoimistoilla on oma pöytästandardi. Someroharjulla on jo nyt esillä sotilasläänin ja sotilaspiirien perinnemateriaalia, jota tarpeen mukaan täydennetään. Puolustusvoimauudistus on aluetoimiston näkökulmasta tarkoituksen mukainen. Aluetoimistojen ja niiden päälliköiden asema ja rooli selkiytyy nykyisestä. Tärkeintä on kuitenkin se, että asevelvollisten asioiden hoitaminen jatkuu muutoksen yli katkeamatta. 19
20 HUOLTOKESKUS 2 perustaminen (JPR2015) Huoltokeskuksen päällikkö majuri Mika Niskanen JPR2015-organisaatioon perustetaan alkaen esikunnan hallinto-osaston alaisuuteen kaksi huoltokeskusta, jotka ovat suoraan hallinto-osaston apulaisosastopäällikön (oto huoltopäällikkö) johdossa: Huoltokeskus 1, Sodankylä (HKESK1) Huoltokeskus 2, Rovaniemi (HKESK2). Huollon järjestelyjen ja organisaatiomuutosten kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta puolustusvoimauudistukseen liittyen vastaa Jääkäriprikaati, jossa päävastuuhenkilönä toimii prikaatin huoltopäällikkö majuri Mika Aikio ( saakka). Huoltokeskus 2:n perustamisen suunnittelusta ja toteutuksesta Rovaniemellä vastaa Huoltokeskuksen päällikkö majuri Mika Niskanen apunaan huoltolaitosten johtajat sekä heidän 1. sijaisensa. Tässä vaiheessa Huoltokeskus 2:n perustamisen perustana on JPR2015 -organisaation mukainen ja vahvuinen tehtäväkokoonpano. Mahdollisesti käynnissä oleva Kunnossapito 15 -projekti saattaa vaikuttaa Huoltokeskus 2:n tehtäväkokoonpanoon ja se otetaan huomioon tehtävien päätösten perusteella. Lapin ilmatorjuntarykmentin huoltokeskus Nykyisellään LAPITR:n huoltokeskus asemoituu rykmentin organisaatiossa alla olevan kuvan mukaisesti siten, että se on hallinnollisesti suoraan esikunnan alaisuudessa. Esikuntapäällikkö toimii huoltokeskuksen päällikön hallinnollisena esimiehenä. Huolto-osaston päällikkö käskee huoltokeskuksen päällikölle huollon toimialatehtävät. Huoltokeskuksen päällikkö johtaa huoltokeskusta (vahvuus 58), johon kuuluvat Rovaniemen korjaamo (ROVKMO 25) varasto-osasto (VAROS 15) ja kuljetuskeskus (KULJKESK 17). ROVKMO (25) Korjaamon johtaja insinöörimajuri Juha Suomalainen HUOLTOKESKUS (58) Huoltokeskuksen päällikkö majuri Mika Niskanen KULJKESK (17) Kuljetuskeskuksen päällikkö kapteeni Veli-Pekka Oja Jääkäriprikaati 2015:n huoltokeskus 2 Huoltokeskus 2:een Rovaniemelle perustetaan seuraavat huoltolaitokset: Kunnossapitokeskus 2, Rovaniemi (KUPIKESK2) Materiaalikeskus 2, Rovaniemi (MATKESK2) Kuljetuskeskus 2, Rovaniemi (KULJKESK2). VAROS (15) Varastopäällikkö yliluutnantti Teppo Lankila 20
21 Valojuova 3/13 Huoltokeskus 2:n organisaatio ja vahvuus on alla olevan kuvan mukainen. KUNNOSSA- PITOKESKUS 2 (17) Kunnossapitokeskus 2:n päällikkö HUOLTOKESKUS 2 (42) Huoltokeskus 2:n päällikkö MATERIAALI- KESKUS 2 (13) Materiaalikeskus 2:n päällikkö KULJETUS. KESKUS 3 (11) Kuljetuskeskus 2:n päällikkö Varuskunnallinen yleishuolto Huoltokeskus 2 vastaa osana Jääkäriprikaatia Rovaniemen varuskunnan yleishuollon toteuttamisesta. Jääkäriprikaatin huollon järjestelyt kirjoitetaan vuoden 2014 aikana valtakunnallisen ohjeistuksen mukaiseksi normiksi, joka astuu voimaan alkaen. Normi sisältää JPR2015 -organisaation mukaiset huollon järjestelyt toimialoittain sekä Sodankylän ja Rovaniemen huoltolaitoksien asiakaspalveluohjeet. Muonituksen toteuttaa Leijona Cateringin varuskuntaravintola Somero. Terveydenhuollosta vastaa Sotilaslääketieteen keskuksen Rovaniemen terveysasema ja kiinteistöjen yllä- ja kunnossapidon hoitaa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Rovaniemen paikallistoimisto. Huoltokeskus 2:n vastuut, toimintaympäristö ja tilajärjestelyt Huoltokeskus 2 tukee huollollisesti joukkotuotantojoukkojen (varusmiehet) ja asevelvollisten (reserviläiset) koulutusta ja tuottaa varuskunnalliset yleishuoltopalvelut. Varuskunnallisesti Huoltokeskus 2:een ja sen huoltolaitosten tuottamiin palveluihin tukeutuvat JPR:n lisäksi Lapin lennosto Puolustushallinnon rakennuslaistos Pohjois-Suomen johtamisjärjestelmäkeskus Logistiikkalaitos Varuskuntaravintola Somero/ Leijona Catering, Rovaniemen terveysasema/sotilaslääketieteen keskus sekä valtakunnallisesti myös muut joukko-osastot liittyen joukkojen harjoitustoimintaan Pohjois- Suomessa ja Rovajärven ampumakenttäalueella. Huoltokeskus 2:n huoltolaitokset toimivat nykyisissä rykmentin aikaisissa tiloissa. Huoltokeskus 2:n johto sijoitetaan vuoden 2015 aikana rakennus 20:een Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston esikunnan yhteyteen. 21
Maavoimien muutos ja paikallisjoukot
j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000
LisätiedotEtupyörä. Jääkäriprikaatin joukko-osastolehti 1/2015
Etupyörä Jääkäriprikaatin joukko-osastolehti 1/2015 Etupyörä 1/2015 Pääkirjoitus... 4 Jääkäriprikaatin komentajan tervehdys... 6 Apulaiskomentajan palsta... 7 Lapin lennosto, Rovaniemen varuskunta... 8
LisätiedotKaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja
Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen II vaihe,
Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite
LisätiedotPuolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe
Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI
PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN
LisätiedotSuomalainen asevelvollisuus
Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT
LisätiedotKainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus
Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut
LisätiedotMPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta
MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan
LisätiedotPuolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa
johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMajuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta
Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien
LisätiedotMajuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta
Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien
LisätiedotPAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA
PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA Eversti Risto Kolstela Apulaiskomentaja Paikallispuolustuksen organisointi Vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Henkilöstön rekrytointi Osasto 29.4.2015
LisätiedotVaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004
PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa
Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille
LisätiedotKevätretki Tykistöprikaatiin
Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien
LisätiedotMAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ
MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien
LisätiedotSuorituskykyjen kehittäminen 2015+
PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen
LisätiedotPuolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -
Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS Maakuntauudistuksen johtoryhmä 21.12.2017 Valmiuspäällikkö Tapani Rossi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus MAAKUNTALAKILUONNOS HE 15/2017,
LisätiedotMPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet
MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä
LisätiedotPohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863
Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto 1232/73/2009 3.11.2009 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Kainuun maakunta -kuntayhtymän lausuntopyyntö, asiakirja Dnro
LisätiedotASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA
ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden
LisätiedotPIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT
PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry Yhdistyksen päämäärät Uusien jäsenien hankkiminen ja sisarien aktivoiminen toimintaan Sisarten keskinäinen arvostava yhteistyö Yhdistyksen
LisätiedotSotilaallinen maanpuolustus ja Lapin puolustusjärjestelyt
Sotilaallinen maanpuolustus ja Lapin puolustusjärjestelyt Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 23.-24.11.2016 VALMIUTTA OSAAMISTA - SUORITUSKYKYÄ 24.11.2016 1 24.11.2016 1 Sisältö Toiminta- ja
LisätiedotSodankylän kunnan tervehdys
LAPIN ALUEELLINEN MAANPUOLUSTUSKURSSI NRO 51 30.1. 3.2.2017 / LUOSTO Maanantai 30.1. 08.00 - Linja-autokuljetus Rovaniemeltä 10.00-12.00 Ilmoittautuminen, lounas 12.00-12.40 Kurssin avaus Lapin sotilassoittokunta
LisätiedotTEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO
TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1
LisätiedotSuunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo
Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan
LisätiedotKeskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020
Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen
LisätiedotValtion henkilöstö ja tulevaisuus. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtio Expo
Valtion henkilöstö ja tulevaisuus Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg 7.5.2019 Valtio Expo Julkisen hallinnon on yhdessä varmistettava julkisen talouden kestävyys Tuottavuus Toimivat ja tehokkaat
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistus SOTEMAKU-ohjausryhmä Asko Peltola
Maakunta- ja sote-uudistus 27.5.2015-8.3.2019 SOTEMAKU-ohjausryhmä Asko Peltola 29.3.2019 1 Mistä kaikki alkoi? Pääministeri Sipilän hallitusohjelma 27.5.2015: Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden
LisätiedotMAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN
MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta
LisätiedotPuolustusvoimat kuljettajakouluttajana
Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne
LisätiedotMARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)
MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
Lisätiedot4.7.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT JA SIJOITTAMINEN
1 (6) PUOLUSTUSVOIMIEN ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT JA SIJOITTAMINEN 1 ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT 1.1 Nykytila Aluetoimisto on sotilasläänin esikunnan alainen aluehallintoviranomainen.
LisätiedotVALOJUOVA Lapin ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 1/2014
VALOJUOVA Lapin ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 1/2014 Joukko-osaston perinteet 1 TEEMA: Lapin ilmatorjuntarykmentin perinteet Tässä lehdessä: Päätoimittajan kynästä 3 Komentajan katsaus 4 Ilmatorjuntakillan
LisätiedotLentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013
Lentosotakoulu Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulun tehtävät Taito ja tahto 1. Sotilaallinen puolustus Lentokoulutus Ilmavoimien
LisätiedotTEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien
Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien
LisätiedotOIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen
OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii
LisätiedotLehden pääteema: Lapin Ilmatorjuntarykmentin tehtäväkenttä 1.1.2010 alkaen AUK 2/09 4.6.2010
VALOJUOVA 4.6.2010 Lehden pääteema: Lapin Ilmatorjuntarykmentin tehtäväkenttä 1.1.2010 alkaen AUK 2/09 4.6.2010 Tässä lehdessä: Päätoimittajan kynästä 3 Komentajan ajatuksia 4 Uuden komentajan esittely
LisätiedotRetki Panssariprikaatiin 10.5.2011
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa
LisätiedotValtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)
LisätiedotAnna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!
Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa
LisätiedotIlmoita halukkuudestasi valmiusyksikkökoulutukseen kyselylomakkeessa.
Yleistä Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää halukkuutesi eri koulutusvaihtoehtoihin sekä fyysisen kuntosi tilanne. Päämääränä on sijoittaa sinut jo ennakolta haluamasi koulutusvaihtoehdon mukaiseen
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan
Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan
LisätiedotNaiset turvallisuuden eturivissä
Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Döbelninkatu 2 00260 Helsinki Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 10 naisten maanpuolustustyötä
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotVerkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu
Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Jaana Lerssi-Uskelin 6.6.2014 - Työhyvinvointifoorumin mahdollistamana - Verkosto työpaikan työhyvinvointitoimijoille - Verkosto jonka toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:
LisätiedotMaanpuolustuskoulutusyhdistys MPK
Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke
MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen
LisätiedotHenkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663
Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 1 (6) 684 Lausunto Varautuminen ja kokonaisturvallisuus - komiteamietinnöstä HEL 2011-000148 T 00 01 06 Päätös päätti antaa komiteamietinnöstä seuraavan lausunnon:
LisätiedotTYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki
TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen
LisätiedotMATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta
MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta Professori Pentti Leppänen Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Oulun paikallisjaoston puheenjohtaja MATINE PENTTI LEPPÄNEN, 13.10.2011 1 Oulun paikallisjaosto
LisätiedotSyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1
SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke 2018-2019 11.2.2019 11.2.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 TAVOITTEET JA KESKEISET TEHTÄVÄT 1. Luodaan mallin pysyvää toimeenpanoa
LisätiedotKontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö
Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat
LisätiedotMatkalla uuteen maakuntaan
Matkalla uuteen maakuntaan Lapin maakuntauudistuksen viestintä & osallisuus Kemin henkilöstölle Jenni Lintula 27.11.2017 Maakunta- ja sote-uudistus on suurin Suomessa koskaan tehty julkisen hallinnon kokonaisuudistus.
LisätiedotMaanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminta Lapissa Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi Rovaniemi 24.11.2016 Lapin KOTU -yksikön päällikkö Antti Tölli Mikä on MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys
Lisätiedot6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.
Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen
LisätiedotLapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO
Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-
LisätiedotKaartin jääkärirykmentti Uudenmaan aluetoimisto HELSINKI. Käsky 1 (5) M
Käsky 1 (5) 8.1.2018 1. PEVIESTINTÄOS AJ2511/11.2.2013: PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN VAIKUTUS SOITIOTOIMINTAAN JA SOITTOTILAUSTEN KOKOAMINEN 2. PVOHJE VIESTINTÄ 010- PEVIESTINTÄOS HK33/15.1.2014: SOTILASMUSIIKKI
LisätiedotMaanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto
Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät
LisätiedotJyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset
Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,
LisätiedotALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0
1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,
LisätiedotHyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien
Jalkaväen vuosipäivä 16.11.2018. Mikkeli Herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Tervetuloa Jalkaväen vuosipäivän päiväjuhlaan. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotPanssariprikaati 8.8.2013
Panssariprikaati 8.8.2013 Agenda Panssariprikaatin perinteet Panssariprikaatin tehtävät, organisaatio ja resurssit Panssariprikaatin varusmieskoulutus Panssariprikaatin virka-apu Kehittäminen Agenda Panssariprikaatin
LisätiedotKainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet
1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta
LisätiedotTehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle
Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus Kuntajohtajakokous 24.3.2017 Kari Hakari muutosjohtaja Ajankohtaista Valtakunnallisesti:
LisätiedotHYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI
HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä
LisätiedotAVAK-malli Keski-Uudellamaalla. Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta
AVAK-malli Keski-Uudellamaalla Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta Kunnan alueellinen valmiuskeskus Kunnan alueellinen valmiuskeskus on paikka/kiinteistö, jonne kunta on varannut tilat häiriötilanteiden
LisätiedotRAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011
1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten
LisätiedotTervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon
LisätiedotILMATORJUNTA 4 / 2012 PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS TEEMANA. aselajin järjestö- ja ammattilehti
ILMATORJUNTA aselajin järjestö- ja ammattilehti 4 / 2012 PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS TEEMANA ILMATORJUNTA 4 2012 Ilmatorjuntayhdistyksen jäsenlehti Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013! Kuva: Puolustusvoimat
LisätiedotHätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi
Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin
LisätiedotMatkalla uuteen maakuntaan
1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,
LisätiedotHyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa
Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotVARMISTIN. tervetuloa. Hämeen aluetoimistoon Kirkkokadulle! s.6. Päijät-Hämeen maakuntajoukkojen lehti 4/2014
VARMISTIN Päijät-Hämeen maakuntajoukkojen lehti 4/2014 Tänäkin vuonna järjestetään suosittu talvikurssi Sysmässä 3 Uutta voimaa Panssariprikaatista 5 tervetuloa Hämeen aluetoimistoon Kirkkokadulle! s.6
LisätiedotViestiupseeriyhdistys ry.
Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotEsimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä
Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke
LisätiedotISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee
ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan
LisätiedotOsaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1
Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset
LisätiedotNaiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO
Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 11 naisten maanpuolustustyötä tekevää ja tukevaa järjestöä
LisätiedotJalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä
1 Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä 16.11.2018. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555 asti. Kustaa (I) Vaasan johtaman
LisätiedotMaakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina
Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotHavaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012
Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä
LisätiedotIitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015
IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015 VER29.3 Hallitus 2015 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-0859670 Jouni Laurikainen, liik. ups. 040-8451070
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 10/ (10) Pohjois-Pohjanmaan liitto, kokoushuone Siikasali, Sepänkatu 20, Oulu
POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 10/2018 1 (10) Maakuntauudistuksen johtoryhmä Aika 14.11.2018 klo 13:05-16:13 Paikka Pohjois-Pohjanmaan liitto, kokoushuone Siikasali, Sepänkatu 20, Oulu Läsnä Harju
LisätiedotPalokuntien toimintaohjelma
Palokuntien toimintaohjelma Yhteiskunnan muutokset aiheuttavat muutostarpeita yhdistystoiminnassakin. Ratkaisuehdotus: PALOKUNTIEN TOIMINTAOHJELMA Palokuntien toimintaohjelma Kentällä huomattiin tarve
LisätiedotPuolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012
Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen
Lisätiedot