Uusi kunta Päijät-Hämeeseen HARTOLA PADASJOKI ASIKKALA HEINOLA HÄMEENKOSKI NASTOLA KÄRKÖLÄ HOLLOLA LAHTI P ä i j ä t - H ä m e e n k u n t a j a k o s e l v i t y s Tietopaketti joka kotiin
Miksi uusi kunta? Uusi kunta on varautumista tulevaisuuteen Kuntien talous on pitkälle tulevaisuuteen tiukka tarvitaan uusia, tehokkaampia ratkaisuja, jotta veroprosentti voidaan pitää kohtuullisena. Päijät-Häme ikääntyy nopeasti ja tarvitsee muuttovoittoa ja kasvua kipeämmin kuin moni muu maakunta. Kuntien keskinäinen kilpailu hidastaa elinvoimaisen alueen kehittämistä. Siksi on syytä koota voimavaroja. Kun kuntarajat poistuvat, voidaan palveluita suunnitella ja käyttää nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Palvelut turvataan kunnan kaikissa osissa Kasvavat yhteiset voimavarat auttavat uutta kuntaa tarjoamaan hyvät julkiset palvelut kunnan kaikissa osissa. Kunnan kaikki palvelut ovat kuntalaisten käytettävissä asuinosoitteesta riippumatta. Suurempi kunta on houkutteleva työnantaja Osaavasta henkilöstöstä tulee lähiaikoina pula. Isompi organisaatio pystyy kilpailemaan paremmin erityisosaamisesta ja tarjoamaan houkuttelevampia vaihtoehtoja työntekijöilleen. Monimutkainen kuntayhteistyö purkautuu Kuntajakoselvitys on valmistunut Päijät-Hämeen yhdeksän kunnan välinen kuntajakoselvitys on valmistunut. Lopputuloksena selvittäjä Osmo Soininvaara esittää, että Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan ja Padasjoen kunnat sekä Lahden ja Heinolan kaupungit lakkautetaan vuoden 2013 alusta ja perustetaan uusi kunta, jonka nimeksi tulee Lahden kaupunki. Valtuustot päättävät syyskuussa, yhdistyvätkö kunnat Päätösvalta kuntien yhdistymisestä on selvityksessä mukana olleiden kuntien valtuustoilla. Kaikki yhdeksän kunnanvaltuustoa päättävät 13.9.2010, lähtevätkö ne mukaan uuteen kuntaan. Joissakin kunnissa järjestetään loppukesästä 2010 neuvoa-antava kansanäänestys tai mielipidetiedustelu. Jos kaikki kunnat eivät hyväksy yhdistymistä, selvittäjä päivittää sopimukset halukkaiden kesken Selvitys Uuden kunnan aikataulu Päivitys 29.11.2010 Kunnanvaltuustot päättävät, hyväksyvätkö ne suppeamman liitoksen Suunnittelu ja toteutus 2010 2011 2012 2013 1.6.2010 Selvitystyö ja sopimus valmistuivat PÄÄTÖS (PÄÄTÖS) 13.9.2010 Yhdeksän kunnan valtuustot päättävät, lähtevätkö ne mukaan uuteen kuntaan Uuden kunnan toimintaa suunnitteleva yhdistymishallitus aloittaa toimintansa. 1.1.2013 yhdistyvät kunnat lakkautetaan ja perustetaan uusi kunta, nimeltään Lahden kaupunki Uusi kunta Kuntavaalien jälkeen uuden kunnan valtuusto ja hallitus aloittavat toimintansa Kilpailukyky nousee, kun asumisolosuhteita parannetaan Suunnittelemalla maankäyttö ja asuminen yhteisesti ja pitkäjänteisesti vahvistetaan alueen kilpailukykyä sekä houkutellaan alueelle uusia asukkaita ja yrityksiä. Uusi kunta pyrkii kasvattamaan väkimääräänsä jopa 25 000 30 000 asukkaalla 10 vuodessa. Joukkoliikenteessä kunnan roolia vahvistetaan, samalla väestönkasvu antaa edellytyksiä sen palvelutason nostoon. Kuntatalous vahvistuu Kaikilla kunnilla, myös uudella kunnalla, on kasvava paine nostaa veroprosenttia. Suuremmalla kunnalla on kuitenkin paremmat mahdollisuuden kestää talouden heilahteluja. Hoivapalveluihin menee jo nykyisin yli puolet kuntien menoista ja väestön ikääntyminen lisää niiden kysyntää entisestään. Uuden kunnan kyky vastata näistä palveluista on yksittäisiä kuntia parempi. Uusi kunta houkuttelee alueelle uusia työikäisiä asukkaita ja tasapainottaa näin ikäjakaumaa. Hallinto kevenee Hallintoa keventämällä ja päällekkäisiä toimintoja karsimalla siirretään voimavaroja hallinnosta palvelujen tuottamiseen. Kuntalaiset saavat verorahojensa vastineena hyviä kunnallisia palveluja. Tähänastisen kuntayhteistyön haittana on ohjauksen vaikeus: monimutkaiset hallintorakenteet saataisiin yksinkertaistettua. Palveluja järjestetään paikallisesti kuten ennenkin mutta erillisten kuntien sijasta niistä vastaa yksi uusi kunta. Tällainen olisi uusi kunta 2013 Lahden kaupunki Perustettu: nykyisessä muodossaan vuonna 2013, jolloin yhdeksän päijäthämäläistä kuntaa lakkautettiin ja perustettiin uusi, suurempi kunta. Yhdistyneet kunnat olivat nimeltään Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Padasjoki. Asukasluku: 182 900*, Suomen 5. tai 6. suurin kaupunki Pinta-ala: 4507 km² Veroprosentti: 19,5* * Kaupunginvaltuusto: 85 jäsentä, vuodesta 2017 alkaen 67 jäsentä Kaupunginhallitus: 15 jäsentä Kaupunginjohtaja: Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta Henkilöstömäärä: runsas 10 000 (ilman kuntayhtymiä) * Tilastokeskuksen ennuste ** AudiaPron arvio kesällä 2010
Henkilöstön asema turvataan Kuntien vakinaisella henkilöstöllä on viiden vuoden irtisanomissuoja. Henkilöstöä voidaan kuitenkin siirtää toisiin tehtäviin tai uuteen toimipaikkaan. Uusiin tehtäviin henkilöstö tulee palkata ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Yhdistymissopimus Kuntien yhdistymissopimuksessa määritellään, millä ehdoilla Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan ja Padasjoen kunnat sekä Heinolan ja Lahden kaupungit yhdistyisivät 1.1.2013 alkaen. Kunnanvaltuustot päättävät 13.9.2010, hyväksyvätkö ne yhdistymissopimuksen. Lahden kaupunki ja uusi vaakuna Uuden kunnan nimi on Lahti. Uusi kunta käyttää nimitystä kaupunki. Yhdistymishallitus valitsee uudelle kunnalle vaakunan. -johtoryhmä on esittänyt, että uudelle kunnalle suunniteltaisiin kokonaan uusi vaakuna. Uudelle kunnalle iso valtuusto Vuosina 2013-2016 kaupunginvaltuuston koko on 85 valtuutettua eli yhtä suuri kuin Helsingissä. Tällä pyritään turvaamaan, että valtuutettuja saataisiin kaikkien yhdistyvien kuntien alueelta. Vuodesta 2017 alkaen valtuustossa on 67 jäsentä. Kaupunginhallituksessa on 15 jäsentä. Yhdistymishallitus päättää, mitä lautakuntia uuteen kuntaan tulee. Paikallisesta päätöksenteosta vastaavat aluelautakunnat (lue lisää takasivulta). Yhdistymishallitus valmistelee uutta kuntaa Valtuustojen päätettyä kuntaliitoksesta yhdistymisen valmistelua jatkaa yhdistymishallitus, johon kunnat nimeävät luottamushenkilöedustajansa. Yhdistymishallitukseen valitaan 25 jäsentä, jotka jakautuvat seuraavasti: Asikkala 2 Kärkölä 1 Hartola 1 Lahti 10 Heinola 3 Nastola 3 Hollola 3 Padasjoki 1 Hämeenkoski 1 YHTEENSÄ 25 Yhdistymishallitus päättää kuntien ylimääräisistä investoinneista ja pysyvän henkilöstön palkkaamisesta ennen kuntien yhdistymistä. Se myös valmistelee vuodelle 2013 uuden kunnan ensimmäisen talousarvioesityksen, josta päättää uuden kunnan valtuusto. Lähipalvelut säilyvät Lähipalvelut turvataan vähintään jokaisessa kuntakeskuksessa. Lähipalveluihin kuuluvat: Varhaiskasvatus (päivähoito ja esiopetus) Peruskoulu Terveysasema, jossa lääkärin vastaanotto Hammaslääkäri Neuvolapalvelut Nuorisotyö Vanhusten palvelut Lähiliikuntapaikat Kirjasto Kulttuurityö Sosiaalityöntekijän vastaanotto Neuvontaa tarjoava kunnan palvelupiste Erikoissairaanhoito saman katon alle perusterveydenhuollon kanssa Uusi kunta vastaa, ensimmäisenä kuntana Suomessa, myös erikoissairaanhoidon tuottamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään siten, että perus- ja erikoispalvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Tämä tarkoittaa, että Päijät-Hämeen keskussairaala ja terveyskeskukset kuuluvat samaan organisaatioon. Asiakas voi valita sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut mistä tahansa uuden kunnan eri alueilla sijaitsevista palvelupisteistä. Kunnat sitoutuvat hoitamaan talouttaan huolella Yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousarvionsa vuodelle 2012 siten, että ne tavoittelevat viimeisenä toimintavuotena ylijäämää. Kun uusi kunta aloittaa toimintansa 1.1.2013, siirtyvät kaikkien liittyvien kuntien omaisuus, velat ja velvoitteet uuden kunnan nimiin. Poliittinen sopimus tarkentaa tavoitteita Yhdistymissopimuksen yhteydessä kunnanvaltuustot hyväksyvät myös poliittisen sopimuksen. Poliittisessa sopimuksessa luodaan tarkempaa tulevaisuudenkuvaa uudelle kunnalle ja tarkennetaan monia asioita, kuten paikallisdemokratiaa ja joukkoliikenteen kehittämistä. Yllä on esitelty pääkohdat kuntien yhdistymissopimuksesta. Sopimus ja selvitysraportti ovat nähtävillä kuntien kirjaamoissa. Materiaaliin voi tutustua myös osoitteessa www.uusikunta.fi Selvittäjät Valtiovarainministeriö nimitti marraskuussa 2009 Päijät-Hämeen kuntajakoselvitykselle kaksi selvittäjää. Osmo Soininvaara, valtiotieteen lisensiaatti, yrittäjä, kirjailija Soininvaara on kuntajakoselvityksen päävastuinen selvittäjä, joka vastaa selvityksen kokonaisuudesta ja yhdistymissopimuksen laatimisesta kuntien kesken. Soininvaara tunnetaan myös vihreiden entisenä puheenjohtajana ja peruspalveluministerinä. Markku Lehto, valtiotieteiden tohtori, sosiaali- ja terveysministeriön ent. kansliapäällikkö Lehto on laatinut selvitykseen ja yhdistymissopimukseen sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat osiot. Hänet tunnetaan sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön viran lisäksi puheenjohtajuudestaan sosiaaliturvan uudistamista pohtineessa Sata-komiteassa.
Kysymyksiä uudesta kunnasta Palvelut Säilyvätkö terveysasemat nykyisten kuntien alueella? KYLLÄ. Lähipalvelut, joihin myös terveysasemat kuuluvat, säilyvät vähintään nykyisten kuntien kuntakeskuksissa. Miten uusi kunta parantaa joukkoliikennettä? Työssäkäyntiä helpotetaan parantamalla joukkoliikennettä kuntakeskusten ja uuden kunnan keskustan välillä. Keskustaan on tavoitteena saada niin tiheät vuorovälit, ettei liikkumista tarvitse suunnitella aikataulujen mukaan. Selvitetään, kannattaako uuden kunnan siirtyä pääkaupunkiseudun käytäntöön, jossa kunta suunnittelee itse aikataulut ja määrää lippujen hinnat. Julkista tukea joukkoliikenteelle lisätään. Rautatieaseman yhteyteen toteutetaan matkakeskus, jonka kautta valtaosa linja-autoista kulkee. Voiko peruskoulun valita vapaasti? KYLLÄ. Oppilailla on oikeus hakeutua mihin tahansa peruskouluun uuden kunnan alueella. Kunnan tarvitsee järjestää kuljetus kuitenkin vain lähimpään kouluun. Talous Mikä olisi uuden kunnan veroprosentti? Arvio veroprosenteista itsenäisinä kuntina ja uudessa kunnassa: vuosi Lahti Heinola Hollola Nastola Asikkala Padasjoki Kärkölä Hämeenkoski Hartola uusi kunta 2013 19,5 21 20,5 19,75 20 20,5 21,75 21 20,5 19,5 2018 20,5 22,75 21,25 20 20,75 21,75 22,5 21 22 20,5 19,5 %. Asiantuntijoiden laatiman arvion mukaan uuden kunnan veroprosentti olisi 19,5 toiminnan alkaessa vuonna 2013. Tämä tarkoittaisi sitä, että yhdistymisvuonna 2013 heinolalaisen, 30 000 euroa vuodessa ansaitsevan asukkaan kunnallisvero kevenisi noin 450 euroa, jos hän olisi uuden kunnan asukas. Yhtä paljon ansaitsevalla Kärkölän alueen asukkaalla verot kevenisivät arviolta 675 euroa vuodessa. Kuntien tuloveroprosenttien kehitys riippuu yleisestä talouden kehityksestä ja mm. valtion toimenpiteistä. Asiantuntijoiden arvion vahvin viesti onkin kuntien välisten erojen arvioiminen. Arviolla pyritään kuvaamaan, miten uuden kunnan tilanne poikkeaisi tilanteesta, jossa kunnat jatkavat erillään. Joutuuko jokin kunta maksamaan toisten velkoja? EI. Kuntien yhdistyessä myös niiden omaisuus ja velat siirtyvät uudelle kunnalle. Selvitystä varten laadittu kuntien taseanalyysi kertoo, että kaikilla selvityskunnilla on jonkin verran velkaa, mutta myös omaisuutta. Kaikilla kunnilla omaisuutta on velkoja enemmän. Nettovelkaa asukasta kohden on eniten joissakin pienemmissä kunnissa, mutta niiden kokonaismäärä uuden kunnan taloudessa on hyvin pieni. Tukeeko valtio yhdistymistä rahallisesti? KYLLÄ. Valtio maksaa uudelle kunnalle yhdistymisavustusta 8,9 miljoonaa euroa. Rahoja käytetään muun muassa alueellisten palvelupisteiden toiminnan käynnistämiseen sekä tietojärjestelmien yhtenäistämiseen. Tu t u s t u u u d e n k u n n a n t a l o u s e n n u s t e e s e e n j a t a s e a n a ly y s i i n : w w w.uusikunta.f i
Aluelautakunnat tuovat paikallisen näkökulman päätöksentekoon Alueellisesta päätöksenteosta uudessa kunnassa vastaavat kahdeksan aluelautakuntaa, jotka noudattavat ainakin alkuvaiheessa vanhoja kuntarajoja. Kaikilla muilla yhdistyvillä kunnilla, paitsi Lahdella, on oma aluelautakuntansa. Yhdistymishallitus voi perustaa uusia aluelautakuntia tai siirtää niiden rajoja asukkaita kuultuaan. Aluelautakunnat ovat linkki kuntalaisten ja uuden kunnan päätöksenteon välillä. Niiden kautta saadaan esiin alueiden tarpeet ja kehittämistoiveet. Aluelautakunnilla on käytössään vuosittainen budjetti, jonka suuruus on 30 euroa alueen asukasta kohden. Rahoilla ne tukevat kulttuuri- ja järjestötoimintaa, harrastusmahdollisuuksia ja tapahtumia alueellaan. Vuotuisen budjetin lisäksi aluelautakunnille osoitetaan määräraha yksityistieavustuksiin, joiden jakamisesta ne päättävät. Keskustaajaman ulkopuoliset aluelautakunnat käsittelevät myös alueensa asemakaavoja ja tekevät niistä esityksensä kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Kuhunkin aluelautakuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä, jotka valitaan alueen asukkaista puolueiden saamien äänten perusteella. Missään muussa Suomen kunnassa ei ole toteutettu yhtä kattavaa paikallista vaikuttamisen järjestelmää. Yhteys kuntaan alueellisen palvelupisteen kautta Jokaisen yhdistyvän kunnan alueelle perustetaan vähintään yksi alueellinen palvelupiste. Niissä tarjotaan kunnan ja muita julkishallinnon palveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Palvelupisteissä voi esimerkiksi luovuttaa ja vastaanottaa asiakirjoja, laittaa asioita vireille ja saada tukea sähköisten palvelujen käytössä. Palvelupisteissä toimivat työntekijät ovat osa uuden kunnan keskushallintoa. Palvelupisteitä on mahdollista sijoittaa esimerkiksi kirjastoihin tai entisiin kunnanvirastoihin. Mikä muuttuisi kuntalaisen kannalta? Muodostuisi yksi kunta, jolla on yksi valtuusto ja hallitus sekä yksi kuntajohtaja yhdeksän erillisen sijasta Paikallisesta päätöksenteosta vastaisivat aluelautakunnat entisten kunnanvaltuustojen sijaan Kuntakeskuksissa entiset kunnanvirastot muuttuisivat uuden kunnan monipalvelupisteiksi Jotkin taksat, kuten vesimaksu, saattavat nousta tai laskea Satoja teitä ja katuja nimettäisiin uudelleen, koska saman kunnan alueella ne eivät voi olla samannimisiä Joukkoliikenne tehostuisi Kuntarajat eivät enää rajoittaisi asiointia, vaan palveluita voisi hakea itselle sopivimmasta paikasta, esimerkiksi työpaikan läheltä -hankkeessa mukana olevat kunnat. w w w.uusikunta.f i