Työterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä



Samankaltaiset tiedostot
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Työterveyshuolto tunnistaa diabetesriskin

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

Kansantautien kanssa työelämässä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Sairauksien ehkäisyn strategiat

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Helsingin Johtajatutkimus syntyneiden johtajien vuoden seurantatutkimus

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

TERVEYSTARKASTUKSET YRITYKSEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas

Miten tästä eteenpäin?

Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija

Diabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

Seurantaindikaattorit

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Tarjouslomake, hinnat

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

Tyypin 2 diabetes sairautena

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

Tarjouslomake, hinnat

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto

Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

IKIHYVÄN kehittämishanke

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Elintapaohjaus valtimotautien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Jaana Lindström 1

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Työterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä Tyypin 2 diabeteksen seulonta ja ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE

Stop Diabetes tutkimushanke hyvinvoinnin edistämisen tukena

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Tarjouslomake, hinnat

Kuormituksen ehkäisy työajoilla

Suklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Kuormituksen ja palautumisen tasapaino työssä

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

Renewing Health Projekti, Eksote. Tuula Karhula

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

StopDia Pysäytetään tyypin 2 diabeteksen eteneminen yhdessä! -ideasta toimivaksi malliksi ja rahoitetuksi tutkimushankkeeksi

METELI-projekti lopetuskokous

Transkriptio:

Työterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä Tyypin 2 diabeteksen seulonta ja ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Tutkimus- ja kehittämishanke. Rahoittajat: Työsuojelurahasto, Suomen Akatemia, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Finnair Sairauskassa Katriina Viitasalo, LL Sisätautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Ilmailulääkäri AME 1 Finnair Terveyspalvelut FAeMC K.Viitasalo 23.11.2011

Tutkimusryhmä Finnair Terveyspalvelut Katriina Viitasalo Anja Koho Markku Vanhanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jaana Lindström Katri Hemiö Markku Peltonen Marko Grönholm, Erkki Kronholm, Timo Partonen Työterveyslaitos Sampsa Puttonen Mikko Härmä Tiina Paunio, Sonja Sulkava, Jukka Alasaari Hanna-Kaisa Hyvärinen, Eeva Kuosma

Tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteet Kehittää työterveyshuollon terveystarkastuskäytäntöä vuorotyövaltaisella työalalla Selvittää Finnairin henkilöstön tyypin 2 diabeteksen riski validoitua FINDRISC -riskitestiä käyttäen Selvittää epäsäännöllisten työaikojen ja niihin liittyvien unihäiriöiden yhteyttä diabetesriskiin ja valtimosairauksien riskitekijöihin Arvioida työterveyshuollon terveysohjausmenetelmien vaikuttavuutta

Diabeteksen riskitestin pisteiden ja verensokeriarvon mukainen elintapaohjaus elintapaohjaus Laajennettu terveystarkastus: Kyselyt, mittaukset ja laboratoriokokeet (mm. paastoverensokeri) RT < 10 pistettä RT = 10-14 pistettä RT > 14 pistettä pistettä pistettä 2h sokerirasitus Lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotto ja terveyskeskustelu, 60 min min DM* Normaali verensokeri i IFG tai DM* Normaali verensokeri i Normaali verensokeri tai tai IFG tai IGT Diabeettisen arvon uudelleen uudelleen mittaus 2h sokerirasitus IFG tai IGT Yksilöohjaus (DH) (DH) 60 min DM Ei ohjausta Yksilöohjaus (RA) 60 min Ryhmäohjaus (RA) 5 x 2 h 6 kk Yksilöohjaus (RA) 60 min 1 kk Yksilöohjaus (RA) (RA) 60 min 5 kk Yksilöohjaus (DH) 30 min Ohjaus diabeteshoitoon

Tutkimuksen osallistumiskaavio 4169 Terveystarkastuksen kohderyhmä (miehiä 56%) 2762 Terveystarkastukseen osallistuneet (66 % kohderyhmästä) 2312 Tutkimukseen suostuneet ja eligible (84 % terveystarkastukseen osallistuneista) 2237 Seurantakäynnille kutsutut 75 henkilön paastoglukoositieto puuttuu (97 % tutkimukseen suostuneista) 1485 Seurantakäynnille osallistuneet (66 % seurantakäynnille kutsutuista) K.Viitasalo 26.11.2010

I-vaiheen tuloksia (poikkileikkausaineisto 2006-2008)

Tutkimusmuuttujat sukupuolen mukaan Osuus prosentteina tai keskiarvo (± SD) Miehet n=1199 (52%) Naiset n=1113 p-arvo Ikä, v 44.9 (9.2) 44.0 (8.8) 0.021 Ylempi koulutusaste, % 29.7 65.5 <0.001 Tupakointi, % 22.7 18.6 0.016 Alkoholinkäyttö, annoksia/vko 6.9 (7.1) 3.3 (3.6) <0.001 Liikuntaa harrastamattomien osuus, % 18.7 11.8 <0.001 BMI, kg/m 2 26.9 (3.7) 24.4 (4.2) <0.001 Vyötärönympärys, cm 95.3 (11.0) 81.0 (10.9) <0.001 Systolinen verenpaine, mmhg 142 (17) 132 (18) <0.001 Diastolinen verenpaine, mmhg 88 (11) 83 (10) <0.001 Verenpainelääkitystä käyttäviä, % 8.1 4.9 0.002 fp-glukoosi, mmol/l 5.6 (0.7) 5.2 (0.5) <0.001 Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt, % 19.0 6.3 <0.001 Diabetes, % 2.6 0.9 0.003

jatkuu Miehet n=1199 Naiset n=1113 p-arvo (52 %) fs-kol, mmol/l 5.2 (1.0) 5.1 (0.9) <0.001 fs-kol-hdl, mmol/l 1.41 (0.37) 1.83 (0.47) <0.001 fs-kol-ldl, mmol/l 3.23 (0.88) 2.81 (0.84) <0.001 fs-trigly, mmol/l 1.31 (0.68) 0.93 (0.48) <0.001 Kolesterolilääkitystä käyttäviä, % 5.0 2.0 <0.001 hscrp, mg/l 1.66 (3.15) 1.81(3.88) 0.475 MBO % 34.1 17.4 <0.001 Diabetesriskipisteet 6.9 (4.5) 6.2 (4.6) <0.001 Framingham-funktio 11.2 (9.2) 4.7 (5.6) <0.001 Framingham-funktio 20% 16.6 2.9 <0.001 FINRISKI-funktio 3.7 (4.2) 1.3 (1.8) <0.001 FINRISKI-funktio 10% 7.2 0.8 <0.001

Muuttujat diabetesriskipisteluokkissa Osuus prosentteina tai keskiarvo (±SD) Pieni riski pisteitä <10 n=1698 (75.7 %) Kohtalainen riski pisteitä 10-14 n=412 (18.4 %) Suuri riski pisteitä >14 n=132 (5.9 %) p-arvo Ikä, v 43.1 (8.8) 48.9 (7.6)*** 51.0 (7.0)*** <0.001 Miehiä, % 51.4 54.1 54.5 0.504 Ylempi koulutusaste, % 49.2 39.1*** 40.5*** <0.001 Tupakointi, % 19.6 22.1 22.5 0.448 Alkoholinkäyttö, annoksia/vko 5.0 (5.6) 5.6 (6.1) 6.9 (9.6)** 0.008 Liikuntaa harrastamattomia, % 11.4 27.0*** 29.9*** <0.001 BMI, kg/m 2 24.6 (3.4) 28.9 (4.5)*** 30.6 (4.5)*** <0.001 Vyötärön ympärys, naiset, cm 77.7 (8.1) 90.8 (10.7)*** 96.4 (12.8)*** <0.001 Vyötärön ympärys, miehet, cm 92.0 (9.1) 103.8 (10.3)*** 109.2 (9.1)*** <0.001 Systolinen verenpaine, mmhg 135 (18) 143 (19)*** 147 (19)*** <0.001 Diastolinen verenpaine, mmhg 84 (11) 90 (10)*** 92 (12)*** <0.001 Verenpainelääkitystä käyttäviä, % 3.2 13.3*** 32.6*** <0.001 fp-glukoosi, mmol/l 5.3 (0.6) 5.6 (0.6)*** 5.9 (0.9)*** <0.001 Glukoosihäiriöt % 9.0 18.7*** 45.5*** <0.001 Diabetes, % 0.7 2.9** 12.1*** <0.001 *** p < 0.001, **p< 0.01, vertailu pienen riskin ryhmään

jatkuu. Pieni riski pisteitä <10 n=1698 Kohtalainen riski pisteitä 10-14 n=412 Suuri riski pisteitä >14 n=132 p-arvo (75.7 %) (18.4 %) (5.9 %) fs-kol, mmol/l 5.1 (0.9) 5.3 (1.0)*** 5.2 (0.9)* <0.001 fs-kol-hdl, naiset, mmol/l 1.89 (0.46) 1.67 (0.44)*** 1.55 (0.46)*** <0.001 fs-kol-hdl, miehet, mmol/l 1.42 (0.38) 1.36 (0.37)* 1.27 (0.36)** <0.001 fs-kol-ldl, mmol/l 2.97 (0.87) 3.22 (0.94)*** 3.17 (0.83)* <0.001 fs-trigly, mmol/l 1.05 (0.58) 1.32 (0.66)*** 1.52 (0.73)*** <0.001 Kolesterolilääkitys, % 2.0 7.3*** 13.6*** <0.001 hscrp, mg/l 1.42 (3.02) 2.54 (4.36)*** 3.33 (5.35)*** <0.001 MBO, % 16.6 51.0*** 70.5*** <0.001 Framingham-funktio 6.6 (7.1) 12.0 (9.7)*** 15.4 (10.3)*** <0.001 Framingham-funktio 20% 6.1 19.9*** 29.4*** <0.001 FINRISKI-funktio 1.9 (2.7) 3.9 (4.2)*** 5.7 (6.2)*** <0.001 FINRISKI-funktio 10% 2.2 8.8*** 13.5*** <0.001 *** p < 0.001, **p< 0.01, vertailu pienen riskin ryhmään

Glukoosihäiriöt riskipisteluokissa miehillä ja naisilla % * * miehet naiset * p < 0.001

Glukoosihäiriöt 45-54 vuotiailla finnairilaisilla ja suomalaisilla* % Finnair D2D aineisto * Peltonen M, Korpi-Hyövälti E, Oksa H ym. Lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys suomalaisessa aikuisväestössä. Dehkon 2D-hanke (D2D). Suom Lääkäril 2006;61:163-70.

Liikuntaa harrastamattomien osuudet finnairilaisista ja suomalaisista* % Finnair Finriski *Finriski 2007 pk-aineisto, jossa työelämässä 66 % miehistä ja 64 % naisista

Tutkimusmuuttujat työaikamuodon mukaan miehillä Regular day work n=471 (39.3%) (percent or mean ±SD) Non-flight shift work n=581 (48.5%) In-flight work n=147 (12.3%) p-value 1 p-value 2 Age, years 46.8 (9.3) 43.9 (8.6) 42.6 (8.6) <0.001 Education, high 3, % 61.8 12.7*** 69.6*** <0.001 Smoking, % 20.0 26.2* 17.1 0.019 0.239 Alcohol, units/week 7.6 (8.6) 6.4 (6.0) 6.1 (5.5) 0.058 0.072 Sedentary lifestyle 4, % 18.2 21.2 10.5 0.014 0.051 BMI, kg/m 2 27.1 (3.8) 27.1 (4.0) 25.8 (3.3)** 0.002 0.012 Waist circumference, 96.1 (11.2) 95.4 (11.1) 91.3 (9.6)* 0.016 0.035 Systolic BP, mmhg 143 (17) 143 (16) 137 (15)** <0.001 0.008 Diastolic BP,mmHg 89 (12) 88 (11) 85 (10) 0.020 0.144 BP medication, % 12.3 5.7* 4.1* 0.012 0.008 fp-glucose, mmol/l 5.6 (0.8) 5.5 (0.6) 5.7 (0.5) 0.087 0.086 Dysglycaemia 5, % 19.5 17.5 23.2 0.106 0.214 Diabetes, % 2.6 2.9 1.4 0.601 0.790 Total chol, mmol/l 5.2 (0.9) 5.2 (1.0) 5.2 (1.2) 0.695 0.823 HDL chol, mmol/l 1.43 (0.37) 1.40 (0.37) 1.42 (0.37) 0.474 0.806 LDL chol., mmol/l 3.22 (0.84) 3.24 (0.88) 3.26 (1.02) 0.595 0.514 Triglycerides, mmol/l 1.34 (0.74) 1.32 (0.69) 1.18 (0.57)* 0.043 0.199 Cholesterol medication, % 7.9 2.9** 4.1 0.030 0.023 hscrp 6, mg/l 1.52 (2.68) 1.85 (3.64)* 1.33 (2.23) 0.011 0.008 MetS IDF 7, % 36.6 32.9 30.5 0.937 0.823 FINDRISC score 7.4 (4.7) 6.8 (4.3) 5.6 (4.3)* 0.035 0.037 Framingham function 8 12.2 (9.4) 11.1 (9.2) 8.4 (8.1) 0.004 0.158 Framingham function 20% 18.4 16.8 10.0 0.039 0.438 FINRISKI function 9 4.2 (4.7) 3.5 (3.9) 2.7 (3.2) 0.254 0.401 FINRISKI function 10% 7.6 7.8 3.6 0.028 0.126 p*** p < 0.001, ** p< 0.01, * p < 0.05, p 1 adjusted for age, p 2 adjusted for age and education, day work as the reference group

Tutkimusmuuttujat työaikamuodon mukaan naisilla Regular day work n=351 (31.5%) (percent or mean ±SD) Non-flight shift work n=229 (20.6%) In-flight work n=533 (47.9%) p-value 1 p-value 2 Age, years 46.6 (8.3) 43.3 (8.7) 42.6 (8.8) <0.001 Education, high 3, % 62.5 48.8** 74.9*** <0.001 Smoking, % 22.3 26.8 12.7** <0.001 <0.001 Alcohol, units/week 3.5 (3.7) 3.2 (4.2) 3.2 (3.3) 0.998 1.000 Sedentary lifestyle 4, % 17.8 15.7 6.2*** <0.001 <0.001 BMI, kg/m 2 25.6 (4.6) 25.5 (4.9) 23.1 (3.1)*** <0.001 <0.001 Waist circumference, 83.5 (11.9) 83.7 (12.5) 78.2 (8.4)*** <0.001 <0.001 Systolic BP, mmhg 135 (19) 130 (17)** 129 (18)** 0.022 0.027 Diastolic BP,mmHg 84 (11) 83 (11) 81 (10) 0.090 0.090 BP medication, % 8.5 4.4 2.8* 0.035 0.032 fp-glucose, mmol/l 5.3 (0.6) 5.2 (0.5) 5.2 (0.5) 0.660 0.190 Dysglycaemia 5, % 9.6 7.3 3.7** 0.019 0.047 Diabetes, % 0.9 0.9 1.0 0.871 0.847 Total chol, mmol/l 5.1 (0.9) 5.0 (0.9) 5.0 (0.9) 0.637 0.906 HDL chol, mmol/l 1.76 (0.46) 1.76 (0.46) 1.92 (0.47)*** <0.001 <0.001 LDL chol., mmol/l 2.93 (0.88) 2.81 (0.80) 2.73 (0.82) 0.210 0.097 Triglycerides, mmol/l 0.96 (0.49) 1.01 (0.52) 0.87 (0.46)* 0.001 0.003 Cholesterol medication, % 2.3 2.6 1.5 0.600 0.742 hscrp 6, mg/l 2.01 (4.19) 2.74 (5.53)* 1.38 (2.78)* <0.001 <0.001 MetS IDF 7, % 22.8 20.5 12.3** 0.003 0.012 FINDRISC score 7.6 (4.8) 7.0 (4.8) 4.9 (4.0)*** <0.001 <0.001 Framingham function 8 6.2 (6.1) 4.7 (5.6) 3.7 (5.0) ** 0.001 0.006 Framingham function 20% 2.7 3.3 2.8 0.251 0.310 FINRISKI function 9 1.6 (2.0) 1.3 (1.8) 1.0 (1.8)* 0.042 0.115 FINRISKI function 10% 0.9 1.4 0.4 0.104 0.194 *** p <.001, ** p<.01, * p <.05, p 1 adjusted for age, adjusted for age and education, day work as the reference group

Diabetesriskipisteet työaikamuodoissa * * Miehet Naiset

Painoindeksi työaikamuodoissa * * Miehet Naiset

Vyötärömitta työaikamuodoissa cm * * Miehet Naiset

mmhg Systolinen verenpaine työaikamuodoissa * * Miehet Naiset

HDL-kolesteroli työaikamuodoissa mmol/l * Miehet Naiset

LDL-kolesteroli työaikamuodoissa mmol/l Miehet Naiset

mg/l Herkkä tulehdusarvo hcrp työaikamuodoissa * * * Miehet Naiset

Vuorotyöhön liittyviä havaintoja poikkileikkausaineistossa: Vuorotyö oli yhteydessä tulehduksen merkkiaineiden kohonneisiin tasoihin 1 CRP levels were 34% higher (p=0.007) in 2-shift workers and 50% higher in 3-shift workers (p<0.001) compared to day workers. Similar differences were found for leukocyte count between day workers and 2-shift workers (p=0.008) and 3-shift workers (p=0.019). Vuorotyössä ateroskleroottisen prosessin eteneminen nopeutuu 1 Chronobiology International 2011;28(6):528-535

Aiempi vuorotyö oli miehillä yhteydessä metaboliseen oireyhtymään 2 Among male former shift workers, MetS was more prevalent compared to male day workers (OR 2.13, 95% CI 1.35-3.37). Tärkeätä huomioida työterveyshuollon terveystarkastuksissa 2 SJWEH 2012 Jan 9 [E-pub]

Nopeasti eteenpäin kiertävässä vuorojärjestelmässä yli 45-vuotiailla oli vähemmän unihäiriöitä kuin hitaasti taaksepäin kiertävissä vuorojärjestelmissä: päiväaikainen väsymys (p=.0216), vaikeus nukahtaa (p=.0285), heräily kesken unen (p=.0791), unen pituus (p=.0625) Vuorojärjestelmän ergonomialla voidaan vaikuttaa ikääntyvän vuorotyöntekijän työssä jaksamiseen.

Epäergonomiset vuorojärjestelmän piirteet, vuorotyövuosien määrä ja vaikutusmahdollisuuksien puute olivat yhteydessä unihäiriöihin: aikaiset aamuvuorot (p=.030), peräkkäiset yövuorot (p=.006), yksittäiset vapaapäivät (p=.047), lyhyet palautumisajat (p=.013), taaksepäin kiertävä vuorojärjestelmä (p=.019), vuorotyövuosien määrä (p<.001), vaikutusmahdollisuuksien puute (p<.001) Vuorotyöntekijän unen kannalta on tärkeää, että työntekijä voi vaikuttaa vuorotyöjärjestelyihinsä ja että vuorojärjestelmä varmistaa palautumisen

Yhteenvetoa Seulontavaiheen tuloksista Diabetesriskipisteet ennustavat hyvin myös valtimosairauksien riskiä. Finnairilaiset ovat terveempiä kuin väestö keskimäärin, erityisesti naiset.

Lentävä henkilöstö on terveempää kuin muuta vuorotyötä tai päivätyötä tekevät. Mahdollisia selittäviä tekijöitä? -lentotyössä korkeat terveysvaatimukset -valikoituminen ammattiin -terveyden seuranta -terveelliset elintavat -koulutus

Vuorojärjestelmien ergonomialla voidaan vaikuttaa vuorotyöntekijän terveyteen ja työssä jaksamiseen. Härmä M, Hakola T, Kandolin I, Sallinen M, Vahtera J, Bonnefond A, et al. A controlled intervention study on the effects of a very rapidly forward rotating shift system on sleep-wakefulness and well-being among young and elderly shift workers. Int J Psychophysiol. 2006;59:70 79. Viitasalo K, Laitinen J, Kuosma E, Härmä M. Effects of shift rotation and flexibility of shift system on daytime alertness and cardiovascular risk factors. Scand J Work Environ Health 2008;34(3):198 205

Vuorotyötä tekevät ja aiemmin vuorotyössä olleet päivätyöntekijät, erityisesti miehet, tarvitsevat elintapaohjausta ja tukea terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseksi.

Seurantavaiheen tuloksia 2009-2010

Muutokset tutkimusmuuttujissa seurannan aikana sukupuolen mukaan Keskiarvo (95% luottamusväli) Miehet n=804 (54%) Naiset n=681 (46%) p-arvo Paino, kg 0.4 (0.1 to 0.7) 1.4 (1.1 to 1.7) <0.001 Painon lasku >5%, % 7.7 (6.0 to 9.8) 2.9 (1.8 to 4.5) <0.001 BMI, kg/m 2 0.12 (0.03 to 0.21) 0.50 (0.40 to 0.61) <0.001 Vyötärönympärys, cm 0.1 (-0.3 to 0.4) 1.1 (0.7 to 1.5) <0.001 fp-glukoosi, mmol/l 0.27 (0.23 to 0.31) 0.26 (0.23 to 0.30) 0.676 fs-kol, mmol/l 0.12 (0.06 to 0.17) 0.17 (0.13 to 0.22) 0.136 fs-kol-hdl, mmol/l -0.07 (-0.09 to -0.06) -0.18 (-0.20 to -0.16) <0.001 fs-kol-ldl, mmol/l 0.11 (0.06 to 0.16) 0.28 (0.24 to 0.32) <0.001 fs-trigly, mmol/l 0.16 (0.10 to 0.22) 0.14 (0.11 to 0.17) 0.585 hscrp, mg/l -0.51 (-0.81 to -0.21) -0.31 (-0.66 to 0.03) 0.406 Diabetesriskipisteet 0.8 (0.6 to 0.9) 0.8 (0.6 to 1.0) 0.642

Muutokset tutkimusmuuttujissa seurannan aikana diabetesriskipisteiden mukaan miehillä Keskarvo (95% luottamusväli) Miehet Pieni riski, Kohtalainen riski, Suuri riski, pisteitä <10 pisteitä 10-14 pisteitä >14 p-arvo n=589 n=165 n=50 Paino, kg Painon lasku >5%, % 0.69 (0.40 to 0.98) -0.46 (-1.20 to 0.28) -0.20 (-1.89 to 1.49) 0.003 4.7 (3.2 to 6.8) 17.0 (11.6 to 23.6) 12.0 (4.5 to 24.3) <0.001 BMI, kg/m 2 0.21 (0.12 to 0.30) -0.15 (-0.38 to 0.09) -0.05 (-0.59 to 0.50) 0.004 Vyötärön ympärys, cm fp-glukoosi, mmol/l fs-kol, mmol/l fs-kol-hdl, mmol/l fs-kol-ldl, mmol/l fs-trigly, mmol/l hscrp, mg/l Diabetesriskipisteet 0.21 (-0.13 to 0.56) -0.36 (-1.24 to 0.52) -0.38 (-2.11 to 1.35) 0.312 0.26 (0.22 to 0.30) 0.32 (0.23 to 0.41) 0.21 (0.00 to 0.42) 0.335 0.19 (0.12 to 0.25) -0.04 (-0.18 to 0.09) -0.17 (-0.42 to 0.08) <0.001-0.07 (-0.09 to -0.05) -0.09 (-0.12 to -0.05) -0.04 (-0.11 to 0.02) 0.358 0.18 (0.12 to 0.23) -0.05 (-0.18 to 0.08) -0.15 (-0.37 to 0.08) <0.001 0.17 (0.12 to 0.23) 0.14 (-0.08 to 0.36) 0.09 (-0.25 to 0.42) 0.785-0.50 (-0.85 to -0.15) -0.76 (-1.41 to -0.10) 0.24 (-1.08 to 1.55) 0.371 1.0 (0.8 to 1.2) 0.4 (0.0 to 0.9) -0.7 (-1.6 to 0.2) <0.001

Muutokset tutkimusmuuttujissa seurannan aikana diabetesriskipisteiden mukaan naisilla Keskarvo (95% luottamusväli) Naiset Pieni riski, Kohtalainen riski, Suuri riski, Pisteitä <10 pisteitä 10-14 Pisteitä >14 p-arvo n=507 n=132 n=42 Paino, kg 1.35 (1.04 to 1.66) 1.62 (0.95 to 2.28) 1.56 (-0.45 to 3.57) 0.755 Painon lasku >5%, % 2.0 (0.9 to 3.6) 4.5 (1.7 to 9.6) 9.5 (2.7 to 22.6) 0.031 BMI, kg/m 2 0.47 (0.36 to 0.59) 0.59 (0.35 to 0.83) 0.59 (-0.17 to 1.34) 0.651 Vyötärön ympärys, cm fp-glukoosi, mmol/l 1.18 (0.77 to 1.59) 1.02 (0.15 to 1.89) 0.63 (-1.64 to 2.90) 0.762 0.25 (0.21 to 0.29) 0.29 (0.22 to 0.36) 0.35 (0.14 to 0.56) 0.291 fs-kol, mmol/l 0.20 (0.14 to 0.25) 0.11 (-0.01 to 0.23) 0.10 (-0.14 to 0.33) 0.273 fs-kol-hdl, mmol/l fs-kol-ldl, mmol/l -0.19 (-0.22 to -0.16) -0.14 (-0.18 to -0.09) -0.17 (-0.25 to -0.08) 0.145 0.32 (0.27 to 0.37) 0.17 (0.06 to 0.27) 0.14 (-0.04 to 0.31) 0.007 fs-trigly, mmol/l 0.13 (0.10 to 0.16) 0.15 (0.06 to 0.24) 0.24 (0.11 to 0.38) 0.185 hscrp, mg/l -0.25 (-0.54 to 0.04) -0.27 (-1.52 to 0.97) -1.22 (-3.32 to 0.88) 0.416 Diabetesriskipisteet 1.1 (0.9 to 1.3) 0.4 (-0.1 to 0.8) -0.7 (-1.7 to 0.3) <0.001

Muutokset tutkimusmuuttujissa seurannan aikana interventiohin osallistumisen mukaan Keskiarvo (95% luottamusväli) Ei osallistunut n=1206 Osallistui n=279 p-arvo Paino, kg 0.90 (0.69 to 1.12) 0.71 (0.13 to 1.28) 0.461 Painon lasku >5%, % 4.1 (3.1 to 5.4) 11.5 (8.0 to 15.8) <0.001 BMI, kg/m 2 0.30 (0.23 to 0.37) 0.27 (0.08 to 0.46) 0.712 Vyötärönympärys, cm 0.6 (0.4 to 0.9) 0.2 (-0.4 to 0.9) 0.252 fp-glukoosi, mmol/l 0.26 (0.23 to 0.29) 0.30 (0.23 to 0.37) 0.219 fs-kol, mmol/l 0.18 (0.14 to 0.22) 0.00 (-0.09 to 0.08) <0.001 fs-kol-hdl, mmol/l -0.12 (-0.13 to -0.11) -0.12 (-0.15 to -0.09) 0.892 fs-kol-ldl, mmol/l 0.22 (0.18 to 0.26) 0.05 (-0.03 to 0.13) <0.001 fs-trigly, mmol/l 0.16 (0.12 to 0.20) 0.13 (0.03 to 0.23) 0.561 hscrp, mg/l -0.44 (-0.66 to -0.21) -0.34 (-1.06 to 0.38) 0.735 Diabetesriskipisteet 0.9 (0.7 to 1.0) 0.5 (0.2 to 0.9) 0.049

Verenpaineen mittaustilanteen standardointi kliinisessä tutkimusasetelmassa on haasteellista

Yhteenvetoa Seurantavaiheen tuloksista Epäedullista painon ja vyötärön ympäryksen kehitystä ei tässä hankkeessa onnistuttu finnairilaisilla pysähdyttämään. Kuitenkin

Ohjausta saaneet saavuttivat paremmin diabetesriskin kannalta merkittävän vähintään 5%:n painonlaskun ja vähintään 5%:n painonlasku oli yleisempää kohonneen diabetesriskin henkilöillä

Ravitsemusasiantuntijan ja diabeteshoitajan ohjaus auttaa % Terveystarkastus Terveystarkastus + ravitsemusohjaus

Ravitsemusohjaus auttaa % Pieni riski Kohtalinen riski Suuri riski pisteitä <10 pisteitä 10-14 pisteitä >14

Ravitsemus- ja elintapaohjausta saaneilla rasva-arvojen muutos oli suotuisampi. Miehillä rasva-arvoissa tapahtui selvempi lasku kuin naisilla. Diabetesriskipisteet laskivat suuren riskin ryhmässä.

Muita havaintoja: Terveystarkastukseen osallistuneet olivat tyytyväisiä (asiakastyytyväisyys 4-4,5 /5). Yksilöohjaus oli halutumpaa kuin ryhmäohjaus. Työterveyshuolto sitoutui henkilöstön hyvinvoinnin ja lentoturvallisuuden kannalta tärkeäksi kokemaansa toimintaan.

Miehet osallistuivat paremmin seurantakäynnille kaikissa ikäryhmissä miehistä 67%, naisista 61% Vanhemmat osallistuivat seurantaan nuorempia halukkaammin: 60 vuotiaista tai vanhemmista 76% alle 40 vuotiaista 53% Seurantaan osallistuneet olivat myös osallistuneet useammin ravitsemusasiantuntijan ja/tai diabeteshoitajan interventioihin 64% kohtalaisen diabetesriskin henkilöistä 68% korkean diabetesriskin henkilöistä

Kehittämiskohteita Pienen riskin henkilöt, erityisesti nuoret tarvitsevat myös terveysneuvontaa ja elintapaohjausta 1. Ravitsemusohjaajan palveluita tarvitaan työterveyshuollossa. Ryhmämuotoisen ohjauksen järjestäminen vuorotyöntekijöille vaatii uudenlaisia toimintamalleja. 1 Paino nousee keskimäärin 5kg 10v uodessa 50 ikävuoteen asti, jonka jälkeen painonnousu hidastuu! (julkaisematon tieto suomalaisesta väestötutkimusaineistosta / Markku Peltonen)

Seuranta-aineiston tarkastelua jatketaan: Interventioiden vaikuttavuuden arvioimiseksi Finnair aineistossa interventioihin osallistuneiden ja FINRISKI aineistossa terveysohjausta vaille jääneiden suuren riskin ryhmien vertailu. Miten ravitsemusohjaajan ja diabeteshoitjan antamat interventiot vaikuttavat ja miten pelkkä työterveyshoitajan tai lääkärin terveystarkastus vaikutaa? Työaikoihin liittyvien terveysriskien tunnistamiseksi Unihäiriöiden yhteys vuorotyön terveysriskeihin Päivätyö- ja vuorotyöryhmien tarkempi alaryhmäanalyysi Lentävän henkilöstön terveyden tarkempi analyysi mm. aikaerorasituksen suhteen Geneettisten mekanismien vaikutusten arvioimiseksi

Julkaisuja Tyypin 2 diabeteksen seulonta ja ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Tutkimus- ja kehittämishanke loppuraportti. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/8e6d385b-c6e8-4133-9e78-516f1a6fc16f Occupational Health Care identifies risk for type 2 diabetes and cardiovascular disease. Viitasalo, Lindström, Hemiö, Puttonen, Koho, Härmä, Peltonen Primary Care Diabetes 2012 Feb 3 [E-pub]. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/s1751991812000046 The relationship between current and former shift work and the metabolic syndrome. Puttonen, Viitasalo, Härmä SJWEH 2012 Jan 9 [E-pub]. http://www.sjweh.fi/show_abstract.php?abstract_id=3267 Effect of Shiftwork on Systemic Markers of Inflammation. Puttonen, Viitasalo, Härmä Chronobiology International 2011;28(6):528-535 Reducing the risk of type 2 diabetes with nutrition and physical activity - efficacy and implementation of lifestyle interventions in Finland. Lindström, Absetz, Hemiö, Peltomäki, Peltonen Public Health Nutrition 2010; 13 (6A), 993-999.

Jatkotutkimuksia Vuorotyöunihäiriödiagnostiikan kehittäminen riskihenkilöiden tunnistamiseksi työterveyshuollossa. Tutkitaan kuormittuneisuuteen ja uupumukseen altistavia perimän tekijöitä sekä epigeneettisten mekanismien aktivoitumista erilaisissa stressialtistustyhmissä (aikaero, vuorotyö). Uneen, mielialaan ja ravinnonkäyttöön yhdistettyjen geneettisten varianttien yhteys stressiin liittyvään hiilihydraattinälkään.

Lopuksi Kehitetty terveystarkastusmalli osoittautui toimivaksi ja palaute oli hyvin myönteistä Altistusperusteisiin terveystarkastuksiin voidaan helposti yhdistää elintapoihin ja yksilöllisiin ominaisuuksiin liittyvien terveysriskien seulonta. Työterveyshuollon arkityöhön kiinteästi linkittyvä työntekijän sekä työelämän tarpeita palveleva tutkimus- ja kehittämishanke tuottaa konkreettisia välineitä ja käytäntöjä työterveyshuoltoon. Laaja-alaisen asiantuntijaverkoston kanssa yhteistyössä toteutettu tutkimushanke onnistuu normaalin työterveystoiminnan ohessa ja kehittää toimintaa.

T2D-hankkeesta ja käynnistyneistä jatkotutkimuksista saatavaa tietoa voidaan käyttää työaikajärjestelmien kehittämiseen terveyden edistämiseksi ja vireystilan varmistamiseksi vuorotyössä. Epäsäännöllisten työaikojen lisääntyessä samanaikaisesti työn tehokkuus- ja vireystilavaatimusten kanssa, työntekijöiden terveyden ja työkyvyn varmistaminen on monella muullakin kuin lentoturvallisuuteen liittyvällä toimialalla kriittistä työvoiman ikääntyessä.

Kiitos! K.Viitasalo 23.11.2011

Frekvenssi 0.02.04.06.08.1 0-9 pistettä: Miehet: 74.6% Naiset: 77.0% 10-14 pistettä: Miehet: 19.1% Naiset: 17.4% 15-26 pistettä: Miehet: 6.4% Naiset: 5.6% Miehet Naiset 0 5 10 15 20 25 Tyypin 2 diabeteksen riskipisteet

.10 Men.10 Women Regular day work Regular day work Non-flight shift work Non-flight shift work.08 In-flight work.08 In-flight work Density.06 Density.06.04.04.02.02 0.0 0.0 0 5 10 15 20 25 Type 2 diabetes risk score (FINDRISC) 0 5 10 15 20 25 Type 2 diabetes risk score (FINDRISC)