- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.



Samankaltaiset tiedostot
- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy ).

- 1 - koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä.

- 1 - Kaikki varhaiskasvatuksen yksiköt toimivat perhepäivähoidon varahoitopaikkoina.

- 1 - Kaikki varhaiskasvatuksen yksiköt toimivat perhepäivähoidon varahoitopaikkoina.

Koulutoimen päävastuualueen toiminta-ajatuksena on:

Tilivelvollisena viranhaltijana päävastuualueen tehtäväalueista vastaa koulutoimenjohtajan tehtäviä hoitava yhteiskoulun rehtori.

5.7. Sivistyslautakunta

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna

KOULUTUSLAUTAKUNTA 67

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio

KELPO- muutosta kaivataan

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kouluunkin voi eksyä - vai voiko..?

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

Hiukkavaaratalo. Elina Väisänen

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Perusopetuslain muutos

AMMATTISTARTTISEMINAARI Elise Virnes

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Strategia Koululautakunta

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

JOPO eli joustava perusopetus Liperissä

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö

Kouluikkunan käyttö suunnittelun ja päätöksenteon perustana

Lukuvuosi Esi- ja perusopetuksen opetustunnit (tuntikehys) SIVISTYSTOIMI, OPETUSPALVELUT rehtorit , sivistyslautakunta 27.3.

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Rovaniemen opettajien ammattiyhdistyksen koulutuspoliittinen ohjelma 2011

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Koulun nimi lukuvuosi Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Lausuntoja tuntijaosta

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Erityinen tuki ja pidennetty oppivelvollisuus esi- ja perusopetuksessa

Koululautakunta. Varhaiskasvatus

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Koulun nimi lukuvuosi Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

TOINEN KELPO-AALTO. Hokusain aalto

4100 Koulutus-, varhaiskasvatus- ja kirjastopalvelut

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Varhaiskasvatuksen, kehityksen ja oppimisen tuen suunnitelma 2017

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Hyrsylän koulun vanhempien oikaisuvaatimus

Kuukausiraportti 10/2017. Kasvatus- ja opetuslautakunta

Perusopetuksen seutuvertailu

TEHTÄVÄ:KESKITETYT OSASTOPALVELUT JA PERUSKOULUPALVELUT

Yhteinen lapsi yhteiset käytännöt

Suomenkielinen koulutusjaosto. Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma / päivitetty

Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden

Perusopetuksen iltapäivä. Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus Jyväskylä

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Strategia Koululautakunta

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Erityisopetuksen strategia 2007 OPM. Marjatta Takala

Sosiaalilautakunta. Päivähoito TOIMINTA

Eurajoki Raportti kunnanhallitukselle varhaiskasvatuksen siirtymisestä koulutoimeen

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt

5.7. Sivistyslautakunta

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Transkriptio:

- 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu lapsen henkilökohtaisen vasun yhteydessä. Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. Varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään, ottaen huomioon varhaiskasvatuksen ja koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä. Yhteisen koulutuksen järjestäminen aiheesta varhaiskasvatuksen ja koulutoimen työntekijöille. Työntekijöitä osaamista tuetaan mm. täydennyskoulutuksella ja työssä jaksamiseen liittyvillä varhaisen tuen toimintakäytännöillä. Kaikki varhaiskasvatuksen yksiköt toimivat perhepäivähoidon varahoitopaikkoina Valtuustosopimuksen mukaan kaikille 1-2.luokkalaisille järjestetään aamu- ja iltapäiväkerhopaikka. Kesäkerhon toiminta vakiintuu. Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) on toteutettu kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa on käyty kasvatuskumppanuusneuvotteluja lapsen henkilökohtaisen vasun yhteydessä. Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen moniammatillisena yhteistyönä on toteutettu yhteistyöpalaveri koskien varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun välistä yhteistyötä. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle on järjestetty varhaisen tuen käytäntöihin liittyen kaksi eri koulutusta. Työntekijöiden osaamista on tuettu mahdollistamalla eri osaamisalueita tukeviin koulutuksiin osallistuminen. Varahoitoa on toteutettu mahdollisuuksien mukaisesti eri toimintayksiköissä. Kaikille aamu- ja iltapäiväkerhopaikkaa hakeneille 1-2. luokkalaisille on järjestetty kerhopaikka. Lasten kotihoidontuen kuntalisää on maksettu entisten perusteiden mukaisesti vuoden 2015 aikana.

Peruskoulutus 505 000 505 000 164 694 340 306 Peruskoulutus 3 869 027 3 869 027 1 161 436 2 707 590 Tulojen toteutumaprosentti oli 32,61. Menojen toteutumaprosentti oli 30,02. 1.1.2 Peruskoulutus Esiopetus toteutetaan suositusten mukaisena. Perusopetus toteutetaan laadukkaana mm. turvaamalla riittävän pienet ryhmäkoot. Myös ns. jakotunteihin on turvattava riittävä resurssi. Oppimisen tehostettu ja erityinen tuki toteutetaan lain ja asetuksen mukaisena. Perusopetuksen osalta pyritään riittävien oppimistulosten säilyttämiseen. Kuntakeskiarvona peruskoulussa tulisi olla vähintään arvosana 7,5 (esim. perusopetuksen valtakunnallisia kokeita tai päättötodistusten keskiarvojen keskiarvoa mittarina käyttäen). Syrjäytymisen ehkäisemiseksi pyritään säilyttämään jatko-opintoihin sijoittumisessa nykyinen hyvä valtakunnallisen keskitason ylittävä taso. Lukuvuonna 2014-2015 esikouluryhmät ovat kooltaan seuraavat: Huhdan koulu: 8 esioppilasta, erillinen ryhmä. Keskustan koulu: kasi ryhmää; 15 + 14 esioppilasta. Ryhmissä avustajat. Kuivalahden koulu: 2 esioppilasta, ryhmä esi-2 yhteensä 8 oppilasta. Lapijoen koulu: 17 esioppilasta, erillinen ryhmä. Ryhmässä avustaja. Ryhmä siirtynyt 6.10.2014 päiväkoti Metsätähteen. Linnamaan koulu: 8 esioppilasta, erillinen ryhmä. Rikantilan koulu: 4 esioppilasta, ryhmä esi-2 yhteensä 8 oppilasta.

Sydänmaan koulu: 3 esioppilasta, ryhmä esi-2 yhteensä 15 oppilasta. Ryhmässä avustaja. Opetusministeriön suosituksen mukaan esiopetusryhmään saa kuulua enintään 13 oppilasta. Jos esiopetusta antavan opettajan ohella ryhmän työskentelyyn osallistuu enimmän aikaa koulunkäyntiavustaja, opetusryhmän enimmäiskoko voi olla kuitenkin enintään 20 oppilasta. Varsinaisia määräyksiä yleisopetuksen ryhmäkoosta ei ole, mutta suositeltavaa olisi, että perusryhmät olisivat maksimissaan 24-25 oppilaan suuruisia alkuopetuksessa ja 7.- 9. luokilla noin 20 oppilaan suuruiset. Perusopetusasetuksen 2 :n mukaan erityisopetuksen ryhmässä saa olla enintään kymmenen oppilasta. Suurimmat ryhmät Keskustan koulussa ja Lapijoen koulussa ovat 25 oppilasta. Näissä ryhmissä on käytössä osan aikaa erityisopettaja samanaikaisopettajana sekä Opetushallituksen osaksi rahoittama resurssiopettaja. Perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 keskimääräinen ryhmäkoko on 16,6 oppilasta ja esiopetusryhmät mukaan lukien 15,9 oppilasta. Vuosiluokkien 7-9 opetusryhmien keskimääräinen ryhmäkoko on 14,8 oppilasta. Erityisopetuksen pienryhmissä on Keskustan koulussa 4 + 5 + 8 ja yhteiskoulussa 7 oppilasta. Ryhmät ovat lainmukaiset. Lisäksi kunnassa toimii kaksi kiertävää laaja-alaista erityisopettajaa ja luokilla 7-9 laaja-alainen erityisopettaja. Peruskoulunsa päättäneiden päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo ei ole vielä tiedossa. Tietoa jatko-opintoihin pääsystä ei ole vielä käytettävissä. Peruskoulutus 48 500 48 500 22 056 26 444 Peruskoulutus 5 839 153 5 839 153 1 778 394 4 060 758 Tulojen toteutumaprosentti oli 45,48. Menojen toteutumaprosentti oli 30,46 1.1.3 Keskiasteen koulutus

Lukiokoulutuksen oppimistuloksissa tulisi säilyttää nykyinen hyvä taso. Lukio tarjoaa kattavan kurssitarjonnan. Kurssitarjonta toteutetaan siten opiskelijoita palvelevasti, että opiskelijat voivat käyttää opiskeluajan tehokkaasti. Pyritään kasvattamaan suoritettujen kurssien osuutta. Opetusta kehitetään siten, että se lisää opiskelijoiden valmiuksia osallistua sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Eurajoen lukion opiskelijoiden sijoitus keväällä 2014 oli HS:n tilastossa 301. (vertailtu perusopetuksen päättötodistusta ja ylioppilastuloksia), STT:n 327. (vertailtu pakollisten aineiden puoltoääniä). MTV:n tilastossa ei ollut järjestysnumeroa (vertailtu kaikkien kirjoitusaineiden puoltoääniä). Lukioita vertailuissa oli mukana n. 400. Eurajoen lukion tulokset olivat keskiarvoa alempana. Kuitenkin erot olivat varsin pieniä ja ylioppilaiden lukumäärä (20 kpl) oli pieni. Täten sijoitus valtakunnallisesti saattaa vaihdella huomattavastikin vuosittain. Vuoden 2015 tietoja ei ole vielä käytettävissä. Kurssitarjontaa on pidetty laajana, jotta valinnat voitaisiin hyvin toteuttaa. Etenkin ensimmäisen vuoden kurssitarjotinta on pidetty laajana, jotta on voitu tukea opiskelijoita, joiden opinnoissa on aikaisemmin ollut vaikeuksia. Edellisenä lukuvuonna alkanut tutor-toiminta on vakiinnuttanut paikkansa. Opiskelijoiden tukena toimii myös ryhmänohjaus ja ohjaajat, joiden toimintaa kehitetään jatkuvasti. Abeille on järjestetty abi-infopäivä, jossa lukion entiset opiskelijat esittelevät opintopaikkaansa. Opettajat ovat saaneet koulutusta mm. sähköisten oppimisympäristöjen käytöstä ja tietotekniikasta on tullut luonteva osa opetusta jo useissa oppiaineissa. Yli 30 opiskelijaa on suorittanut hyväksyttävästi kymmensormijärjestelmäkurssin. Lisäksi kaikilla ensimmäisen vuoden opiskelijoilla on käytössään kannettava tietokone. Ensimmäinen Abitti-harjoituskoe (sähköinen ylioppilaskoe) on järjestetty toukokuussa 2015. Keskiasteen koul. - - - - - Keskiasteen koul. 936 450-936 450 274 435 662 015

Menojen toteutumaprosentti oli 29,31. 1.1.4 Aikuiskoulutus Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. Aikuiskoulutus - - - - - Aikuiskoulutus 115 000-115 000 23 647 91 352 Menojen toteutumaprosentti oli 20,56.