1 (6) YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I VAI- HE, KAAVAT NRO 8256 JA 8257. VIRANOMAISNEUVOTTELU MUISTIO Aika 2.10.2008 klo 14.00-16.50 Paikka Frenckell 4 krs., kokoushuone Strömmer Läsnä Jakelu Aulis Tynkkynen, yliarkkitehti, Ympäristöministeriö Leena Stranden, osastopäällikkö, Pirkanmaan ympäristökeskus Pirjo Hirvonen, lakimies, Pirkanmaan ympäristökeskus Otso Kärkkäinen, ylitarkastaja, Ratahallintokeskus Leena Lusa, maakuntakaavoitusasiantuntija, Pirkanmaan liitto Jyrki Laiho, kaavoitusjohtaja, kake, maankäytön suunnittelu Sakari Leinonen, asemakaava-arkkitehti, kake, maankäytön suunnittelu, (pj.) Antonia Sucksdorff, ympäristöasiantuntija, kake, maankäytön suunnittelu Heidi Dunder, lakimies, hahe, lakimiesyksikkö Jalo Virkki, kaupunginkuva-arkkitehti, virpa, rakennusvalvonta Esa Perttunen, lupa-arkkitehti, virpa, rakennusvalvonta Ulla Lähdesmäki, tutkija, arkeologi, muto, Pirkanmaan maakuntamuseo Hannele Kuitunen, rakennustutkija, muto, Pirkanmaan maakuntamuseo Pekka Mutikainen, johtava palotarkastaja, Tampereen aluepelastuslaitos Riikka Rahkonen, arkkitehti, supa, asemakaavasuunnittelu Jorma Hakola, arkkitehti, supa, asemakaavasuunnittelu Jouko Seppänen, projektiarkkitehti, supa, asemakaavasuunnittelu Ulla Tiilikainen, kaavoitussihteeri, supa, asemakaavasuunnittelu, (siht.) Läsnäolijat, Tarja Jokinen, Pekka Harstila, Tuija-Liisa Soininen, Mikko Härö 1. Kokouksen avaus Järjestäytyminen Puheenjohtaja Sakari Leinonen avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat. Neuvottelun tarkoitus, MRL 66 Kyseessä on MRL:n mukainen viranomaisaloitusneuvottelu, johon kutsut on lähetetty 17.9. Aloite viranomaisneuvottelun pitämisestä ennen Pispalan selvitysaineistojen nähtäville asettamista tuli Pirkanmaan ympäristökeskuksen edustajilta Pispalan asemakaavoituksen ohjausryhmän kokouksessa 2.9.08. Kokouksessa on tarkoitus käydä läpi Pispalan asemakaavoituksen tavoitteet, meneillään olevan kaavoituksen yleistarkasteluvaiheen aikana tehtyjä selvityksiä sekä päättää selvitysten nähtäville asettamisesta. 2. Suunnittelutilanne Lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta Pispalan asemakaavan muuttamiselle oli osittain vanhentuneen, vuodelta 1978 ole van asemakaavan riittämättömyys turvata valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön asemakaavallista suojelua, erityispiirteiden säilymistä ja uudisrakentamisen ohjausta. Pispalan ominaispiirteiden ja rakennetun ympäristön omaleimaisuuden säilyttämiseksi käynnistettiin v. 2004 rakennusjärjestyksen laatiminen alueelle. Tarkoituksena oli asemakaavaa muuttamatta muodostaa alueelle rakentamista ohjaava ohjeisto, mutta työn kuluessa kävi selväksi, että rakennusjärjestys ei tarjoa riittäviä keinoja rakentamisen ohjaukseen. Rakennusten suojelu voidaan ratkaista ainoastaan joko asemakaavalla tai rakennussuojelulain nojalla. Maankäyttö- ja rakennuslain 14.4 mukaan asemakaava syrjäyttää rakennusjärjestyksen määräykset. Näistä syistä
2 (6) rakennusjärjestyksellä ei ole suojelullista tai toimivaa rakentamista ohjaavaa merkitystä asemakaavoitetulla alueella. Päätöksen Pispalan asemakaavan muuttamisesta teki Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 28.5.2007. Muutos koskee Ylä- ja Ala-Pispalan sekä Tahmelan kaupunginosia. Yhdyskuntalautakunta päätti 5.6.2007 rakennuskieltojen määrittämisestä em. alueille. Pispalan asemakaavan muutostyön tavoitteeksi on 24.1.2008 päivätyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määritelty Pispalan valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilyminen ja kehittyminen. Kaavoituksen tavoitteet tarkentuvat suunnitteluprosessin kuluessa. Tavoitteisiin on tarkoitus päästä asemakaavamääräyksillä (mm. käyttötarkoitus, rakennusoikeus, kerrosluku ja rakennusala, suojelumerkinnät, pysäköintinormit, ym.) sekä rakentamistapaohjeilla. Rakentamistapaohjeilla tulee olemaan merkittävä rooli. Väliaikaisilla, koko Pispalaa ja Tahmelaa koskevilla rakentamistapaohjeilla ohjataan poikkeamislupamenettelyä kaavoituksen aikana. Kaava-aluekohtaiset rakentamistapaohjeet laaditaan myöhemmin. Kaavatöiden vaiheistus ja aikataulu Kaavoitus on jaettu yleistarkasteluvaiheeseen ja vaiheittain tapahtuvaan asemakaavoitukseen. Ensimmäisen vaiheessa v. 2008 on käynnistetty kahden osa-alueen asemakaavoitus. Toisen vaiheen kahden osa-alueen kaavoitus käynnistyy v. 2009 alussa. Tavoitteena on saada koko alueen asemakaavoitus valmiiksi v. 2013. Ensimmäisen vaiheen asemakaavoittajina toimivat suunnittelupalvelujen arkkitehdit Riikka Rahkonen ja Jorma Hakola, toisen vaiheen arkkitehdit Jouko Seppänen ja Katariina Laine. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, mielipiteet ja lausunnot OAS oli nähtävillä 25.1.-15.2.2008. Mielipiteitä jätettiin 17 kpl ja lausuntoja 3 kpl (Ratahallintokeskus, Tampereen Vesi ja Pirkanmaan maakuntamuseo). Mielipiteissä otettiin kantaa mm. selvityksiin ja niiden riittävyyteen, inventointiin ja rakennussuojeluun, rakennusoikeuteen, virkistysalueisiin ja Pispalan ryytimaihin, kaava-alueen rajaukseen ja Santalahteen, liikenteeseen ja pysäköintiin sekä kaavaprosessiin. Lisäksi saatiin muutamia tonttikohtaisia mielipiteitä. KaOs-projekti KaupunginOsa (KaOs) projekti on Tampereen kaupungin suunnittelupalvelujen hallinnoima, Pirkanmaan ympäristökeskuksen kautta Euroopan aluekehitysrahaston ja valtion osarahoittama eri alojen asiantuntijoiden, viranomaisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyöhanke, joka käynnistyi v. 2007 lopussa pidetyllä Pispalan ensimmäisellä kaupunginosakonferenssilla. Projekti tavoitteena on kehittää alueellista osallistumista ja eri tahojen vuorovaikutusta sekä tuottaa Pispalan kehityskuva asemakaavoituksen ja Pispalan ja Tahmelan alueiden yleisen kehittämisen tueksi. Projektin osatoteuttaja toimii Pispalan kumppanuusverkosto. Asemakaavoituksen tukena toimivan KaOs-projektin toimintamuotoja ovat mm. osallisten teema työryhmät, ohjatut ryhmätapaamiset sekä konsulttiasiantuntijatyöt (osallistumisen ohjaaminen, kehityskuva, rakennusoikeus-vaihtoehtotarkastelu). Projektin internetsivut ovat osoitteessa www.kaosprojekti.net. Projekti kestää vuoden 2008 loppuun. Santalahden kaavoitus Arkkitehti Jouko Seppänen esitteli Santalahden historiaa ja kaavoitustilannetta. Pispalan vuoden 1945 asemakaavassa Santalahti on teollisuusaluetta. Rautatie ja Paasikiventie katkaisevat yhteydet Näsijärven ja Pispalan välillä. Santalahden osayleiskaavoitus alkoi v. 2001, osayleiskaava sai lainvoiman valituskäsittelyjen jälkeen v. 2008.
3 (6) Osayleiskaavassa Santalahti on kerrostalovaltaista aluetta. Asuinalueen sijoittamiselle on reunaehtoja melusuojaus, ilmanlaatu, teollisuusalueen maanperä, voimalinja, kevyen liikenteen yhteydet, valtakunnanväylä ja poikittaisyhteydet Pispalasta. Alueella on jyrkät rinteet; pysäköinti pyritään saamaan maan alle, mikä edellyttää raskaampaa rakentamista; myös teollisuusperinne tuo lähtökohtia rakentamisen massalle. Osayleiskaavassa on suojelumerkintöjä osalla teollisuus- ja asuinrakennuksia osayleiskaavan valmistumisvuoden 2006 jälkeen osa rakennuksista on lähes tuhoutunut. Santalahden asemakaavoitusta ollaan käynnistämistä ja se tulee tapahtumaan kahdessa osassa. 3. Selvitysten tilanne Liikenteellinen esiselvitys Suunnittelupalvelujen suunnitteluinsinööri Mira Takalan tekemässä Pispalan liikenteellisessä esiselvityssä tuodaan esiin mm. ahtaiden ja jyrkkien katujen tuottamat liikenteelliset ongelmat, uusien kevyen liikenteen yhteyksien tarve, jyrkkien rinteiden ja portaiden aiheuttamat esteettömyys ongelmat, alueen läpiajoliikenne ja ylinopeudet sekä pysäköinnin järjestämiseen liittyvät ongelmat. Kommentti Leena Stranden: Esiselvitys on hyvä lähtökohta suunnittelulle, pysäköintikysymys tulee olemaan haaste. Melu- ja tärinäselvitys Selvitys on tarkoitus tilata palvelemaan kaavoituksen 1 ja 2 vaihetta. Lepakkokartoitus Yrjö Siivosen tekemässä lepakkokartoituksessa lepakkohavainnot on jaettu 1, 2 ja 3 luokan alueisiin. Alueelta on tavattu pohjanlepakkoa ja korvayökköä, lähialueelta myös viiksisiippaa. Alueelta ei löydetty lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, mutta kolme merkittävää ruokailualuetta. Ruokailualueet sijaitsevat Pyhäjärven rannoilla, kasvimailla sekä Tahmelan lähteen ympäristössä. Suuria muutoksia tulisi näillä alueilla välttää. Leena Stranden: Tulisi arvioida minkälaisia arvokokonaisuuksia alueelta löytyy kasvillisuuden, kulttuurikasvien ja koko rantavyöhykkeen osalta, eli tulisi selvittää mistä lähtee Pispalan arvo kasvillisuuden suhteen ja tehdä alueelle myös hoitoluokitukset. Arvottaminen tulisi tehdä yleissuunnitteluvaiheessa, jotta pystytään tekemään kokonaiskuvaus Pispalan arvokohteista. Leena Lusa: Maakuntakaavaan Pyhäjärven ranta-alueelle on merkitty ekologinen yhteys, tämä on huomioitava jatkosuunnitelmassa. Arkeologinen inventointi Arkeologinen inventointi on tehty toukokuussa yhtä piha-aluetta lukuun ottamatta. Viranomaislausunto inventoinnin tuloksista saatiin elokuussa, inventointiraportti valmistuu vuoden loppuun mennessä. Alueelta on löydetty10 kiinteää muinaisjäännöstä ja 1 suojeltava rakenne. Alueelta on löydetty mm. venäläisten puolustusvarustusrakennelmia. Muinaisjäännökset tulee merkitä kaavaan aluevarauksella sm ja suojeltavat rakenteet merkinnällä s. Rakennusinventoinnin päivitys Hannele Kuitunen esitteli Pirkanmaan maakuntamuseon projektitutkija Miia Hinnerichsenin tekemää Pispalan rakennusinventoinnin päivitystä. Aikaisemmat inventoinnit tehty 1970-luvulla sekä vuosina 2001-2005. Inventoinnissa on määritelty arvoalueita, kohteita (pihapiirit) ja rakennuksia jaoteltuna kolmeen arvoluokkaan. Inventointiin otettiin uutena mukaan myös 50-60 lukujen merkittävää rakennuskantaa. Inventointiaineisto on viety museon Ympäristö-Siiri tietokantaan, johon voidaan myöntää selausoikeuksia tarpeen mukaan, esim. kaavasuunnittelijoille. Inventointiaineistoja on tarkoitus jossain vaiheessa viedä myös Internettiin.
4 (6) Inventointiprosessissa kokeiltiin uudenlaisia vuorovaikutus- ja tiedottamismenetelmiä mm. KaOsprojektin kautta, esim. järjestämällä Mikä Pispalassa on arvokasta? keskustelutilaisuus, kiertokävelyjä sekä asukastapaamisia. Keskustelu arvoista osallisten kanssa poikkeaa normaalikäytännöstä osallisten kanssa ollut näkemyseroja siitä mikä on arvokasta. Arvoluokitus on herättänyt eniten keskustelua. Luokitusta käytetään apuna aineiston käsittelyssä. Pispalan alue on monimuotoinen, joten arvioinninkin on oltava monimuotoista. Arvioinnissa on lähdetty Pispalan lähtökohdista, eli alueita, rakennuksia ja tontteja on verrattu toisiin Pispalassa, ei muualla sijaitseviin kohteisiin. Siitä kuinka arvot välittyvät kaavaan, tulee keskustella laajasti - Pispalaa ei hallita kaavalla, vaan myös monilla muillakin keinoin. Väliaikainen rakennustapaohje Pispalan ja Tahmelan väliaikaisen rakennustapaohjeen on laatinut arkkitehti Hanna Lyytinen. Ohjeen on tarkoitus toimia poikkeuslupaharkinnan tukena. Tavoitteena on laatia ohje, joka tukee vanhan rakennuskannan ominaispiirteiden säilymistä, uudisrakentamisen sovittamista ympäristöön sekä historiallisen kerroksellisuuden ja paikan erityisyyden vaalimista. Haasteena on alueen monimuotoisuus ja erilaiset osa-alueet, on vaikea saada kaikille alueille sopivia ohjeita. Ohje koostuu teemakorteista, jotka koskevat tonttia, rakennusta, julkisivuja ja pihaa.. Ohjeissa ei ole suojelusisältöä, tämä tulee vasta kaavakohtaisiin ohjeisiin. Poikkeuslupaharkinnassa suojelu kysymykset käsitellään kohteittain. Ohjeen laajuus on ongelma, tulisiko sitä tiivistää, vai puuttuuko vielä asioita? Kuinka toimii käytännössä asukkaille, rakennusvalvonnassa ja poikkeuslupaharkinnassa? Uusvanha/moderni kysymys rakentamisessa on noussut vahvana esiin. Ohjeen käyttö edellyttää joka tapauksessa tonttikohtaista harkintaa ja soveltamista. Ohje tullaan tarkistamaan nähtävillä olon jälkeen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella, jonka jälkeen ohje viedään hyväksymiskäsittelyyn. Hannele Kuitunen: Poikkeuslupaharkinnassa ohje tuntuu toimivan, mutta suojelukysymykset ovat ongelma. Esa Perttunen: Ohjeessa hyvää se, että kiinnitetty huomiota massoitteluun, toisin kuin vanhassa kaavassa joka salli suuria massoja. Tulee harkita kuinka pitkälle yksityiskohtiin ohjeistuksessa mennään. Herättänyt huomiota että ohje kieltää uusvanhan rakentamisen, johon ihmiset taas ovat olleet tyytyväisiä. Uusvanhan suunnittelu on monelle suunnittelijalle helpompaa kuin modernin, ympäristöön sopeutuvan suunnittelu. Ei välttämättä löydy suunnittelijoita. Sakari Leinonen: Poikkeuslupatyöryhmä on hyvä testikenttä ohjeelle. Hannele Kuitunen: Suurin haaste on kuinka saada rakennukset säilymään, siihen ei ohjeista ole apua. Pellinrypytys on käytännön ohjaustyötä. Sakari Leinonen: On kiinni kohteesta, miten yksityiskohtaisia ohjeita käytetään. Pirjo Hirvonen: Poikkeamispäätökset vaikuttavat myös tulevaan kaavaratkaisuun. Lupakäsittelyssä on tarpeen huolehtia, ettei kaavoituksen tavoitteeksi asetettu kulttuuriympäristön säilyttäminen vaarannu. Hannele Kuitunen: Poikkeamistyöryhmässä on keskusteltu esim. purkutapauksissa, kuinka päätös vaikuttaa kaavan tavoitteisiin. Rakennusoikeus-vaihtoehtotarkastelu KaOs-projektin tilaama, Ramboll Finland Oy:n laatima rakennusoikeus-vaihtoehtotarkastelu koostuu rakennusoikeusanalyysistä ja vaihtoehtotarkastelusta.
5 (6) Keskustelussa todettiin, että selvitys on vaikealukuinen, ja esim. maksimikäytön määritelmä on ongelmallinen. Vaihtoehtotarkastelu tässä vaiheessa suunnittelua on liian aikaista, siinä mennään jo kaavaratkaisujen puolelle. Leena Stranden esitti, että selvityksestä asetetaan perusaineisto nähtäville ja vaihtoehtotarkastelua jatketaan myöhemmin. Pirjo Hirvosen mukaan oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden selvittäminen Pispalan kaavoituksessa edellyttää hyvin yksityiskohtaista, tontti ja rakennuskohtaista tarkastelua, jonka yhteydessä tarkastellaan yhtenä kysymyksenä myös rakennusoikeusoikeuskysymykset. Ratkaisut tehdään vasta kaavoituksen edetessä, ei vielä perusselvitysvaiheessa. Nyt tehty rakennusoikeusvaihtoehtotarkastelu voi luoda perusteettomia odotuksia osallisille. Leena Stranden ehdotti kaikkien inventoinnissa ykkösluokkaan määriteltyjen kohteiden tarkastelua ryhmänä, ei kortteleittain niin kuin selvityksessä tehty. Kohdekohtaisen tutkimisen kautta voidaan selvittää mihin kysymyksiin tarvitaan vastauksia. Myös Hannele Kuitunen kannatti inventoinnissa luokiteltujen tonttien kohdekohtaista tarkastelua. Riikka Rahkonen kysyi onko olemassa esimerkkejä suojeluluokkiin sidotusta suojelukaavasta? Aulis Tynkkysen mukaan hyviä esimerkkejä ei ole tarjolla ja voi olla, että arvoluokituksesta ei löydy ratkaisua, vaan mukana pitää olla muitakin komponentteja, kuten esim. hyväksyttävyys osallisten ja päätöksentekijöiden keskuudessa. Ratkaisuperusteet tulisi olla pitäviä oikeuskäsittelyjä silmälläpitäen. Vat -alueella täytyy huomioida myös maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Laki ei edellytä samaa tehokkuuslukua kaikille, mutta millä perusteilla voidaan tehdä variaatiota, on ongelmallinen kysymys. Esim. rantarakentamisessa on paljon kaavatapauksia, joissa lähtökohtana on samanlaisessa asemassa olevat, ei samalla kaava-alueella olevat. Kriteerien täytyy kuitenkin olla ymmärrettäviä ja perusteltavissa olevia. Erottelevia kriteerejä voisivat olla esim. maastolliset ja liikenteelliset tekijät, eli muitakin kuin vain rakennusperintö, jolloin kokonaisuus olisi mahdollista säilyttää, eikä vain yksittäiset rakennukset. Pirjo Hirvosen mukaan laissa puhutaan yhdenvertaisuudesta samanlaisessa tilanteessa olevien kesken. Rakennusperinnön ja kulttuurimaiseman säilyttäminen ovat Pispalan kaavan tärkeä sisältökysymys; kaavan tulee täyttää myös muut sisältövaatimukset. Keskustelussa tuli myös esiin, että Pispalassa ongelma ei ole niinkään rakennusoikeus kuin rakentamisen ohjaus. Rakennukset ovat tärkeitä Pispalan säilymiselle, täytyy selvittää onko joissain mahdollisissa suojelukohteissa tulossa ongelmaa rakennusoikeuden suhteen. Kehityskuvatyö; KaOs-analyysit Ulla Tiilikainen esitteli lyhyesti KaOs-projektin tilaamaa, TTY:n EDGE-kaupunkitutkimuslaboratorion tekemää Pispalan kehityskuva-analyysityötä. Kehityskuvan työstämistä jatketaan 22.- 23.11. pidettävässä Pispalan 2. kaupunginosakonferenssissa. 4. Jatkotyö Viranomaistavoitteet Rakennusoikeus-vaihtoehtotarkastelusta tulee karsia pois keskeneräinen vaihtoehtotarkastelu ennen selvityksen nähtäville asettamista. Rakennusoikeustarkastelun täydentämisestä järjestetään erillinen työneuvottelu. Viranomaisyhteistyön toivotaan jatkuvan koko Pispalan kaavoituksen ajan. Ratahallintokeskukseen toivottiin toimitettavaksi Santalahden osayleiskaava. Kaavoitustyön seuraavat vaiheet Rakennusoikeusselvityksestä karsitaan pois vaihtoehtotarkasteluosuus, jonka jälkeen selvitysaineisto ja väliaikainen rakentamistapaohje asetetaan nähtäville (loka-marraskuun vaihteessa).
6 (6) 2. kaupunginosakonferenssin jälkeen KaOs-projektin konsultit viimeistelevät Pispalan visioraportin. Koko projektin loppuraportti valmistuu tammi-helmikuussa. Vuoden 2009 alussa väliaikainen rakentamistapaohje viedään hyväksymiskäsittelyyn ja aloitetaan kaavoituksen II vaiheen selvitysten teko. I vaiheen kaavaluonnosten on tarkoitus valmistua keväällä 2009. 5. Kokouksen päättäminen Sakari Leinonen päätti kokouksen klo 16.50