TASEKIRJA 2012 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu)

TASEKIRJA 2012 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu)

KÄYTETYT LYHENTEET AIPAL aikuisopiskelijoiden palautejärjestelmä OE osa-aikaeläkeläinen AITO aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut OKM opetus- ja kulttuuriministeriö ALP aloituspaikka OPAL työvoimakoulutuksen palautejärjestelmä AMKE ammattiosaamisen kehittämisyhdistys OPE.fi opetushenkilöstön tieto- ja viestintä- ASPA opetuksen asiantuntijapalvelut tekniikan osaaminen ASPAL asiakaspalaute OPH opetushallitus AT ammattitutkinto OPO opinto-ohjaaja ATTO ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat OPS opetussuunnitelma BKT bruttokansantuote OPSK oppisopimuskoulutus BSC Balanced Scorecard OPTP opiskelijatyöpäivä CQAF ammatillisen koulutuksen kansal- OPTV opiskelijatyövuosi linen laadunhallintasuositus PAKU palvelu- ja kulttuuriala (Common Quality Assurance SAKKY Savon koulutuskuntayhtymä Framework) SAMI Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto EAT erikoisammattitutkinto SAMIedu koulutuskuntayhtymästä käytetty lyhenne EAKR Euroopan aluekehitysrahasto SAMInet SAMIn intranet ECVET Ammatillisen koulutuksen SOTE sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala opintosuoritusten siirtojärjestelmä TA talousarvio ENN Ennuste TAE talousarvioesitys ESKO Etelä-Savon Koulutus Oy TAV tavoite ESR Euroopan sosiaalirahasto TEKNIIKKA tekniikan- ja liikenteenala HOIKS Henkilökohtainen opetuksen TELLU tekniikan- ja liikenteen-, sekä järjestämistä koskeva suunnitelma luonnonvara- ja ympäristöala HOPS henkilökohtainen opetussuunnitelma TK toimintakertomus ISAKO Itä-Savon koulutuskuntayhtymä TOB työolobarometri ISKUT itä-suomalainen ammatillisen perus- TOLA toiminta- ja laatujärjestelmä koulutuksen palautejärjestelmä TOP työssäoppiminen JORY johtoryhmä TOPS työssäoppimisen palaute KEKE Kestävä kehitys TOT toteutunut KESU koulutuksen ja tutkimuksen TP tilinpäätös kehittämissuunnitelma TR tulosryhmä KV kansainvälinen TS taloussuunnitelma KY kuntayhtymä TVP työvoimapoliittinen L+A lukio + ammatillinen TVT tieto- ja viestintä LIPAL lisäkoulutuksen palautejärjestelmä TYKE työelämän kehittämispalvelu LUOVA luonnonvara- ja ympäristöala TYKY työkyvyn ylläpitö LV lukuvuosi VS viransijainen MITENNA maakuntien työvoima- ja koulutus- YH yhtymähallitus tarpeen ennakointi YV yhtymävaltuusto OA osa-aikainen

SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1-37 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1-16 1.1.1 Kuntayhtymän johtajan/rehtorin katsaus... 1-8 1.1.2 Hallinto... 9-12 1.1.3 Yleinen talouden kehitys... 13 1.1.4 Olennaiset tapahtumat taloudessa... 14 15 1.1.5 Henkilöstö... 15 1.1.6 Ympäristötekijät... 15-16 1.2 Yhtymähallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 17-24 1.2.1 Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä... 17 1.2.2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttaminen ja arviointi... 17 18 1.2.3 Hallintovalitukset... 19 1.2.4 Selonteko riskeistä ja niiden hallinnasta... 19 24 1.2.5 Yhteenveto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä... 24 1.3 Opiskelijamäärien toteutuminen... 25 1.4 Tulorahoituksen toteutuminen... 26 1.5 Laatu- ja tuloskortin tavoitteiden toteutuminen... 27 31 1.6 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 32 35 1.6.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 32-33 1.6.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 34 1.6.3 Tase ja sen tunnusluvut... 35 36 1.7 Yhtymähallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 37 2. TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU... 37 44 2.1 Käyttötalouden toteutuminen... 37 2.1.1 Yhtymäpalvelut... 37 2.1.2 Koulutuspalvelut... 38 40 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 41 2.3 Investointien toteutuminen... 42 2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 42 2.5 Yhtymävaltuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 43 2.6 Tilinpäätöksen trenditietoja... 44 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 45 48 3.1 Tuloslaskelma... 45 3.2 Rahoituslaskelma... 46 3.3 Tase... 47 48 4. LIITETIEDOT... 49 54 5. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 55 56 5.1 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 55 5.2 Tilinpäätösmerkintä... 56 LUETTELOT JA SELVITYKSET... 57 58 JORY 19.2.2013/ käsittely YH 6.3.2013

1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1.1 Kuntayhtymän johtajan/rehtorin katsaus Vuosi 2012 on luonut SAMIedulle hallitusohjelman ohjaamaa strategiaa ja varmistanut seudullisesti vahvaa ammattiopistoa koulutuksen toimintaedellytysten muuttuessa. Hallitusohjelma ja sen mukainen kuntauudistuksen toteutuminen sekä KESUn linjausten vaikutukset ammatillisen koulutuksen toimintaedellytyksiin ovat vahvasti ohjanneet SAMIedun toimintaa ja siten linjanneet myös tiukasti tuloksellisen toiminnan seurantaa pitkin toimintavuotta. Ammatillisen koulutuksen toimintaedellytysten muutosennusteista on rakennettu SAMIedulle uusi strategia, joka korostaa vahvaa pedagogista osaamista, seudullista vaikuttavuutta ja uuteen opettajuuteen nojaavaa, työelämän tarpeisiin vastaavaa palvelutuotantoa. SAMIedu tarjoaa turvallisen ja laadukkaan oppimisympäristön sekä monialaiset ammatilliset tutkinnot henkilökohtaisten opintopolkujen toteuttamiseksi unohtamatta ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa seudun työelämän tarpeisiin näyttötutkintoina tai henkilöstön täydennyskoulutuksena. Työelämän tarpeisiin ja ammatillisten perustutkintojen uudistuksen tuomaan joustavuuteen ja valinnaisuuteen on vastattu ottamalla käyttöön klusterit ja tehostamalla pedagogista osaamista kehityspedagogien tuella. Oppimisympäristöjen kehittämiseen ja eri toimialojen toimintaedellytysten arviointiin on myös kiinnitetty vahvasti huomiota, jotta niin kansallisen kuin seudullisenkin tason haasteisiin ja toimintaympäristön muutoksiin on voitu vastata niin nuorisotakuun kuin aikuisten ikäohjelman vaatimukset huomioiden. Mun Juttu-hanke on hankkeen päättymisen jälkeen luonut hyvän käytännön ja toimintamallin toisen asteen koulutukseen. Lukio-opintoja valinneiden ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden määrä on kasvanut merkittävästi ja opintopolkujen monipuolisuus ja valinnaisuus on kasvamassa. Merkittävää on erityisesti se, että lukiossa opiskelevien valinnat ammatillisen koulutuksen koulutustarjonnasta ovat kasvaneet. Ammattiopiston koulutus- ja työelämän osaamispalvelujen on voitava toimia osana muutosta uudistumalla ja kehittämällä toimivia nykyaikaisia oppimisympäristöjä omalla vaikutusalueellaan. Hallitusohjelman linjaukset kuntauudistuksesta ja ammatilliseen koulutukseen kohdentuvista säästöistä vaikuttavat suoraan ammatillisen koulutuksen järjestämisen edellytyksiin. Kuntauudistuksen toimeenpano on muuttamassa koulutuskuntayhtymän kokonaisuutta, mutta samalla säilyttämässä tässä tilanteessa riittävän väestöpohjan KESUn edellytysten mukaiselle ammatillisen koulutuksen järjestämiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkistanut marraskuussa 2012 ammatilliseen koulutukseen kohdentuvat leikkaussuunnitelmat koulutuksen järjestämislupien suunnitelmapohjaksi maakunnittain ja suuralueittain ilman suoraa kannanottoa koulutuksenjärjestäjäkohtaisiin opiskelijapaikkamääriin. Leikkaukset kohdentuvat merkittävässä määrin Etelä-Savon ja koko Itä-Suomen koko ammatillisen koulutuksen kenttään mukaan luettuina ammatillinen peruskoulutus, ammatillinen lisäkoulutus sekä oppisopimuskoulutus. Opiskelijapaikkojen vähenemisen rinnalle on tulossa myös yksikköhintoihin kohdentuvia leikkauksia, mitkä ohjaavat ja ovat jo ohjanneet koulutuksenjärjestäjiä itse kohdentamaan resursseja tarpeen mukaan. Aikuiskoulutukseen resursseja ohjautuu muutakin kautta, joten aikuiskoulutuksen dynaamisuus, oppimisympäristöjen kehittäminen työelämässä ja ohjauksen kehittäminen ovat näkyneet ja tulevat jatkossa näkymään merkittävänä osana ammatillisen koulutuksen toteutumista. Työvoimahallinnon uudistuneet palvelut tosin ovat näkyneet ammatillisen kapasiteettikoulutuksen vähenemisenä. Yhteishankintakoulutukseen painottuva työvoimakoulutus edellyttää riittävää kriittistä massaa seudulla, jotta osaavan työvoiman riittävyys voidaan varmistaa ja yhteishankinnan resurssit toteutuvat ammatillisena täydennyskoulutuksena.

Nuorten yhteiskuntatakuu, nuorisotakuu sekä nuorten osaamisohjelma ja niiden toteutumiseen valmistautuminen ovat näkyneet seudullisena varautumisena niin hankkeiden yhteistyöverkostoina kuin SA- MIedun ennakoivana rahoituksen suunnitteluna ja rahoitushakuina. Seudullinen toimintamalli on kuitenkin toimintavuoden aikana vielä puuttunut, mikä on asettanut haasteita koulutuksen ja ohjauksen palvelutuotannon kehittämiselle. Koulutuksen kehittämissuunnitelman (KESU) tavoitteet vuoteen 2016 ohjaavat monia asioita. Resurssien kannalta koulutuksen järjestämislupien arviointi on ollut avaintekijä. Aloituspaikkojen suuntaamisessa on otettu huomioon KESUn mitoituskehykset, maakuntaliiton työvoima- ja aloittajatarvelaskelmat sekä paikalliset työvoimatarpeiden ennakointitiedot. Näissä onnistumisen lisäksi koulutuksen järjestäjän laadullista hyvyyttä mitataan jatkuvasti opetussuunnitelmien sisällöillä, koska työammattien osaamistarpeet muuttuvat koko ajan. Näissä kaikissa onnistuminen edellyttää entistä läheisempää yhteistyötä yritysten, edunvalvontayhteisöjen, työhallinnon ja koulutuksen kesken. Toiminta- ja taloussuunnitelman toteutuminen 2012. SAMIedun 2012 laatu- ja tuloskortille yhtymävaltuusto on hyväksynyt tavoitteet, jotka ovat jakautuneet seuraavien prosessimittareiden alle sisältäen yhteensä 44 laadullista ja määrällistä tavoitetta: 1) Toimivat prosessit, 2) Asiakassuuntautuneisuus, 3) Työelämälähtöisyys ja kumppanuudet, 4) Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena, 5) Johtajuus, 6) Tuloshakuisuus, 7) Henkilöstö voimavarana, 8) Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen sekä 9) Yhteiskunnallinen vastuu. Asetetut tavoitteet on saavutettu merkittävien muutosten keskellä hyvin ja yksityiskohtaiset tiedot on raportoitu erikseen kortilla. SAMIin opiskelijaksi hakeutumisen tilanne ja sen kehittyminen vuonna 2012 on rohkaisevaa arvioitaessa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta; opiskelijaksi haussa 1. toiveen hakijatilanne/aloituspaikat on 450/456 = 98,7% (v. 2011 406/460 = 88,3%) Yksikköhintarahoituksen kannalta SAMIedun viimeisen viiden (2008-2012) vuoden opiskelijamäärät ovat kehittyneet seuraavasti (suluissa TA-luku) 1515(1485) 1480(1485) 1483(1464) 1454(1455) 1345 (1411). Kehitys osoittaa, että ennakoinnin osoittama haasteellinen pudotus on osunut tämän talousarviokauden toteutumaan, mikä on tarkoittanut jo käyttösuunnitelmien sopeuttamista syyskauden aikana tulorahoitukseen, jotta asetettu vuosikate ylipäätään on voitu saavuttaa. Yhtymävaltuustolta anottiin koulutuspalveluille 250 t :n nettotulojen alituslupa johtuen opiskelijamäärässä tapahtuneista muutoksista. Vastaava säästöt toteutettiin yhtymäpalvelujen nettomenoissa. SAMIedun talous on edelleen jokseenkin vahvalla ja vakaalla pohjalla. Budjetoidun taloudellisen tuloksen takeena on hyvin toimiva suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä. Opiskelijamäärän olennaisen vähenemisen vaikutusta talouteen kompensoivat sellaiset tuloerät, joita ei voitu budjetoinnissa ottaa huomioon (esim. tulosrahoitus). Tasekirjassa taloutta koskevat erittelyt ovat omina taulukoinaan jäljempänä. Tulosrahoituksen 2012 tulos SAMIedun sijoituksen osalta oli 72. mikä on sama kuin edellisenä vuonna. Yksikköhintapäätöksen mukaisesti tulosrahaa ammatilliseen peruskoulutukseen kohdentuu 338 000, ammatilliseen lisäkoulutukseen 119 830 ja oppisopimuskoulutukseen 13 550, mikä kokonaisuutena vastaa samaa tasoa kuin edellisenävuonna. Tavoite päästä 1. kolmannekseen on edelleen realistinen. Tärkeätä on vahvistaa systemaattista ennakointityötä ja varmistaa koulutustarjonta aloille, jotka työllistävät valmistumisen jälkeen parhaiten. Opiskelijamäärät, ikärakenne ja suoritukset. Opiskelijamäärätavoitteet eivät toteutuneet kokonaisuudessaan (toteuma 1980) asetetun tavoitteen (2207) mukaisesti. Normiopiskelijoiden määrä (toteuma 1345) jäi jonkin verran tavoitteesta (1411), aikuiskoulutuksen tavoitteesta (796) saavutettiin vain 80 % (toteuma 636). Opiskelijatyöpäivinä mitattuna koulutuksen kokonaisvolyymi toteutui 87 % tasolla (438.980/381.051). Aikuiskoulutuksen toteutumaan on vahvasti vaikuttanut hankintasopimuksiin kirjattujen volyymien alittuminen ja osin muuttunut kilpailutilanne, missä SAMIedu on menettänyt puitesopimusjärjestelyjen kautta työvoimakoulutusta hinnan perusteella, vaikka koulutuksen laatu, toteutussuunnitelmat, oppimisympäristöt ja

työelämälähtöisyys on arvioitu korkealle. Ammatillisen peruskoulutuksen (normiopiskelijoiden) määrän pudotus jakautuu useille koulutusaloille, eikä suoraa johtopäätöstä jonkin koulutusalan selkeään vetovoimaisuuden pudotukseen voida osoittaa. Opiskelijamäärän kokonaiskehitys on normiopiskelijoiden osalta selkeä tulevaisuuden huolenaihe, vaikka muutoksille on olemassa selkeät laskennalliset perusteet. Opiskelijamäärä muodostuu neljästä isosta tekijästä: aloittaneet, keskeyttäneet, läpäisy (tutkinnot) ja ikäluokan kehitys. Vuoden 2011 ja 2012 välillä näissä tapahtui hieman muutosta: aloittaneita 17 enemmän, keskeyttäneitä 3 enemmän, perustutkinnon suorittaneita 7 vähemmän ja ikäluokan pieneneminen 21, josta arviolta 12 ammatilliseen koulutukseen kohdistuvaa. Kokonaisuutena kuva on hieman positiivisempi kuin vuonna 2011. Nämä yhteensä pudottavat normiopiskelijoiden määrää kuitenkin edelliseen vuoteen verrattuna 109 opiskelijaa, joten selvästä tason muutoksesta on kysymys. Huomionarvoista on, että kaksi suurinta syytä (aloittaneet ja keskeyttäneet) ovat sellaisia, joihin voidaan vaikuttaa markkinointia ja vetovoimaa lisäämällä sekä toisaalta keskeyttämisen syitä tarkemmin selvittäen ja niitä ennakoiden. Erityisesti keskeyttämisen kasvu on suuri haaste, koska sekin on opiskelijan palaute epäonnistumisesta. Tätä opiskelijan hiljaista tietoa meidän pitää käyttää pedagogisen osaamisen kehittämisessä. SAMIedun opiskelijoiden ikärakenne vuosina 2007-2012 näkyy oheisesta taulukosta. Jakaumat ovat pysyneet suunnilleen vakaina aikuisten ja nuorten välillä. Kokonaisopiskelijamäärä 20.9.2012 oli 2184. Perustutkintoa tästä joukosta opiskelee 1436 (1429) opiskelijaa, joista vajaa puolet (653) on peruskoulusta tulleita (alle 19v) ja reilu puolet (54%) yli 19v. Muuta kuin perustutkintoa (ammatti- ja erikoisammattitutkinto sekä muut lyhytkurssit, passikoulutus jne) opiskelee 748 (897) opiskelijaa. Ikärakennejakaumat osoittavat, että alle 19v osuus kaikista opiskelijoista on kolmannes 30% (31,6%) ja yli 19v osuus noin kaksi kolmannesta 70% (68,4%). Aikuiskoulutuksen kasvaneesta osuudesta sekä elinikäisen oppimisen toteutumisesta kertoo mm. se, että peruskoulusta tulevien perustutkintoa suorittavien osuus koko toiminnan laajuudesta on 653 / 30% (702 / 30,2 %). SAMIn opiskelijoiden ikäjakaumat Ikäryhmä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Normi < 19 v 812-52,5 % 834-53,3 % 801-53,1 % 770-49,7 % 702-49,2 % 653-47,0% 19-24 v 427-27,7 % 399,25,5 % 370-24,5 % 416-26,9 % 364-25,4 % 399-28,7% > 24 v 305-19,8 % 331-21,2 % 339-22,4 % 363-23,4 % 363-25,4 % 337-24,3 % Normi yht. (20.9.) 1544-100 % 1564-100 % 1510-100 % 1549-100 % 1459-100 % 1389 100 % Kaikki opiskelijat <19 v 827-34,2 % 875-36,3 % 833-36,3 % 813-35,0 % 736-31,6 % 730-33,4 % 19-24 v 582-24,1 % 554-22,9 % 458-20,0 % 581-25,0 % 591-25,4 % 553-25,3 % > 24 v 1011-41,7 % 984-40,8 % 1005-43,7 % 928-40,0 % 999-43,0 % 901-41,3 % Kaikki opiskelijat yht. (20.9.) 2420-100 % 2413-100 % 2296-100 % 2322-100 % 2326-100 % 2184-100 % Opiskelijoiden suoritusten jakauma vuonna 2012 oli seuraava (suluissa edellinen vuosi): perustutkinnot 547 (554), joista 340 (331) opetussuunnitelmaperusteisena ja 207 (223) näyttötutkintoina, ammattitutkinnot 552 (410), erikoisammattitutkinnot 68 (23), kaikki tutkinnot yhteensä 1167 (987). Lisäystä edelliseen vuoteen 18,2%. Kaikkien perustutkintojen (normi, tvp, oppisopimus ja muu) määrä on hieman laskenut osuudella 1,3%. Oppisopimuskoulutus tutkintoon johtavana koulutusväylänä on edelleen jonkin verran pienentynyt oppisopimuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen paikkamäärän alenevan kehityksen ja seudullisten palkkatukiratkaisujen ohjaamana. Tosin perustutkintoina toteutettavan koulutuksen hienoinen kasvu on auttanut kokonaistalouden suotuisaan kehitykseen. Muita suorituksia yhteensä 1739 (1310). Koulutuspalveluja käyttäneiden asiakkaiden kokonaismäärä oli 5123 (5047).

Tutkintosuoritusten määrä on selkeästi kasvanut, samoin tavoitteeksi asetettu asiakkuuksien määrä, mikä oli myös asetettu toiminnallisiksi tavoitteiksi toimialoille ja klusterimalliin siirryttäessä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus tilastointipäivänä 20.9.2012 kaikista opiskelijoista (2184) oli 162 (7,4%). Kansalaisuuden mukaan näistä suurimmat ryhmät ovat venäläiset 36 (56) ja myanmarilaiset 32 (36). Ulkomaalaisista 103 (89) opiskelee normirahoituksella, joista 86 (37) tutkintotavoitteisesti ja joista myös suurimman kieliryhmän muodostavat venäläiset 31 (23). Henkilöstötavoitteiden toteutuminen. Henkilöstösuunnitelma toteutui vuonna 2012 hieman alle talousarvion ollen keskimäärin 309 (talousarvioluku on 317). Toteutumaan on vaikuttanut eniten koulutuspalveluiden vähenemä 11 työntekijää sekä yhtymäpalvelut yhden työntekijän vähenemä. Henkilöstön sisäisiin siirtoihin SAMIssa vaikutti merkittävästi toimialojen järjestelyt klusterimalliin siirtymisen yhteydessä. Henkilöstömäärän toteutuma on linjassa vähenevän opiskelijamäärän kanssa. Samaan aikaan myös työvoimapoliittisen koulutuksen kysyntä väheni. Oppilaitoksen henkilökunnasta 60,3 % on naisia ja miehiä 39,7 %. Kehittämishankkeet. Vuonna 2012 SAMI oli toteuttamassa 55 (56) eri kehittämishanketta. Hankkeille myönnetty määräraha oli SAMIn osalta yhteensä noin 3,3 M (2,9 M ). Kuntayhtymän hankkeet ovat yhteistyöhankkeita, joissa ammatti- ja aikuisopisto toimii hallinnoijana tai yhteistyökumppanina. Hankkeista 25 (24 ) oli OPH:n valtionavustushankkeita, 11 (11) rakennerahastohankkeita (ESR- ja EAKR), 6 ELY-keskusten rahoittamia TYKE-hankkeita sekä 13 (17) muulla rahoituksella, kuten kv-rahoituksella toteutettuja hankkeita. Kehittämishankkeet ovat painottuneet vuoden 2012 aikana opetuksen sisältöjen ja menetelmien kehittämiseen, yritysyhteistyön ja työssäkäyvän työvoiman osaamisen vahvistamiseen, kvvalmiuksien parantamiseen sekä osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen. Hankkeiden avulla on myös parannettu erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintomahdollisuuksia, koulutustarpeiden ennakointia sekä jatko-opintoihin ohjautumista. Hannu Fyhr vs. kuntayhtymän johtaja/rehtori

VISIO SAMIedu on pedagogisesti vahva ja alueellisesti laajapohjainen koulutuksen järjestäjä. Vain oppijoista voi tulla mestareita. ARVOPERUSTA Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa vallitsee kannustava ja välittävä oppimisilmapiiri, jossa tuetaan elinikäistä oppimista ja ohjataan kehittymistä ammatintaitajaksi. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa on välittävä ja vuorovaikutteinen työilmapiiri, jossa ammattitaitoinen henkilöstö kumppanuuksien kautta kehittää omaa työtään ja työelämän osaamista.

SAMI-PROSESSIT (CQAF perusteet) toimivat prosessit asiakassuuntautuneisuus työelämälähtöisyys ja kumppanuudet toimintojen tarkastelu kokonaisuutena johtajuus tuloshakuisuus henkilöstö voimavarana jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen yhteiskunnallinen vastuu Prosessimittarit (9/11) SAMI-RESURSSIT Henkilöstön, talouden, tilojen ja laitteiden avainprosessit ja tunnusluvut Resurssimittarit (10) SAMIedu luo edellytyksiä laaja-alaiselle oppimiselle ja kehittyvälle opettajuudelle. Laatumittarit (6) Ulkoisen ja itsearvioinnin avainprosessit ja palautteet SAMI-VAIKUTTAVUUS Vain oppijoista voi tulla mestareita. Kansallisen tuloksellisuusarvioinnin perusteet. Tulosmittarit (7) SAMI-UUDISTUMINEN Tasapainoisen laatu-/ tuloskortin (BSC) ja laadunhallinnan suosituksen (CQAF) yhteensovittaminen strategisessa suunnittelussa ja tuloksellisuuden arvioinnissa SAMIedussa

Itä-savon koulutuskuntayhtymä (Samiedu) Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto (SAMI) Organisaatio Jäsenkunnat (8) Yhtymävaltuusto Tarkastuslautakunta Yhtymähallituksen työjaos Yhtymähallitus Rakennustoimikunta Johtoryhmä Kuntayhtymän johtaja/ rehtori Apulaisrehtori Talousjohtaja TELLU Kuljetus Rakentaminen Teknologia SOTE Hyvinvointi Hoito ja huolenpito PAKU AITO Koulutuspalvelut Työelämäpalvelut / TYKE Oppisopimustoimisto ASPA Koulutuspäällikkö Koulutuspäällikkö Koulutuspäällikkö Matkailu- ja ravintolapalvelut Liiketalous- ja kulttuuri Palvelupäällikkö Koulutuspäällikkö Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Opiskelijan ohjaus ja tukeminen Nivelvaiheen koulutus Yleishallinto Yhtymäpalvelut Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Henkilöstöpäällikkö Kehittämis- ja viestintäpalvelut Kehityspäällikkö Taloushallinto ja sisäiset palvelut Kiinteistöpalvelut Kiinteistöpäällikkö Ruokahuoltopalvelut Ruokahuoltopäällikkö Klusterimallinen toimialan ORGANISAATIOKAAVIO KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ TUTKINTOKOORDINAATTORI TUTKINTOKOORDINAATTORI TOIMIALAN JOHTOTIIMI tutkintokoordinaattorit, kehityspedagogit, OPOT OSAAMISKLUSTERI Kehityspedagogi OSAAMISKLUSTERI Kehityspedagogi OSAAMISKLUSTERI Kehityspedagogi

SAMIEDUN ASIANTUNTIJA- JA OSAAMISSTRATEGIA KOULUTUSPROSESSIT Pedagoginen johtaminen Opetussuunnitelmatyö, klusterit, kehityspedagogit, koulutusprosessien auditointi, pedagogiset katselmukset Opetus ja oppimisen ohjaus Toimialojen ja koulutusalojen johtaminen, työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja tutkintotilaisuudet, resurssiohjaus, tutkintojen koordinointi Asiantuntijapalvelut Opinto-ohjaus, opintopolut, opiskelijahuolto, työvalmennus, palveluohjaus, asuntolapalvelut, erityisopetus, vapaaajanohjaus, ammattitaitoa täydentyvät tutkinnon osat (ATTO) Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut Lisäkoulutuksen, työvoimakoulutuksen ja yritysten henkilöstökoulutuksen, koordinointi ja sopimusvalmistelu oppisopimuskoulutus, työelämän ja aikuiskoulutuksen laadun kehityshankkeet, HALLINTOPROSESSIT Yhtymäpalvelut ja yhtymäjohtaminen Strateginen suunnittelu, johtoryhmätyö, yleishallinto, sidosryhmätyö, viestintä KEHITTÄMISPROSESSIT Kehittämis- ja viestintäpalvelut Hanketoiminta, kv-toiminta, TVT ja verkkooppiminen, markkinointi ja viestintä, laatu- ja tulosohjaus, ennakointi OPISKELIJAT JA ASIAKKAAT TALOUSPROSESSIT Taloushallinto ja sisäiset palvelut Laskenta, seuranta ja raportointi, investoinnit ja rahoitus, resurssiohjaus, hankinnat ja vakuutukset, kiinteistöpalvelut, ruokahuoltopalvelut HENKILÖSTÖPROSESSIT Henkilöstö ja tietohallintopalvelut Palvelussuhdeasiat, yhteistoiminta ja työsuojelu, tietojärjestelmät HENKILÖSTÖN KOLLEGIAALISUUS JA KEHITTYVÄ ASIANTUNTIJUUS Henkilöstön kollegiaaliset ryhmät, osaamisen kehittäminen, ennakointityö, kumppanuus- ja yhteistoimintaverkot

1.1.2 Hallinto 1.1.2.1 Organisaatio Itä-Savon koulutuskuntayhtymä ylläpitää monialaista, yhdistettyä oppilaitosta nimeltään Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Yhtymävaltuustoon nähden sitovia käyttötalousosan tulosalueita ovat yhtymäpalvelut ja koulutuspalvelut, joiden sitovuustasona on toimintakate. Lisäksi yhtymävaltuustoon nähden sitovia ovat tuloslaskelmaosan vuosikate, investointiosan netto ja rahoitusosan vaikutus maksuvalmiuteen. Kuntayhtymän hallintoa ja yhtymäpalveluja johtaa kuntayhtymän johtaja/rehtori, koulutuspalveluja apulaisrehtori sekä taloushallintoa ja sisäisiä palveluja, investointeja ja rahoitusta talousjohtaja. Em. tulosalueet jakautuvat edelleen yhtymähallitukseen nähden nettotasolla sitoviksi tulosyksiköiksi seuraavasti: Tulosalue Tulosyksikkö Yhtymäpalvelut Koulutuspalvelut Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa - Luottamushenkilöhallinto - Hallintopalvelut - Taloushallinto ja sisäiset palvelut - Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut - Kehittämis- ja viestintäpalvelut - Tekniikan ja liikenteen ala - Kulttuuriala - Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala - Luonnontieteiden ala - Matkailu-, ravitsemis- ja talousala - Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala - Luonnonvara- ja ympäristöala - Asiantuntijapalvelut - Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut - Rahoitustuotot ja -kulut - Talonrakennus - Irtaimistohankinnat - Rahoitus 1.1.2.2 Johtoryhmä Kuntayhtymän toimintojen yhteensovittamisesta ja kehittämisestä vastaa kuntayhtymän johtaja/rehtori apunaan kuntayhtymän johtoryhmä, jonka jäsenet kuntayhtymän johtaja/rehtori nimeää. Kertomusvuoden aikana johtoryhmään ovat kuuluneet kuntayhtymän johtaja/rehtori, apulaisrehtori, talousjohtaja, henkilöstöpäällikkö, kehityspäällikkö ja 1.8.2012 alkaen koulutuspäälliköt, kiinteistöpäällikkö ja ruokahuoltopäällikkö. Lisäksi johtoryhmään ovat kuuluneet opetushenkilöstön edustaja ja muun henkilöstön edustaja. Johtoryhmän sihteerinä on toiminut johdon sihteeri.

1.1.2.3 Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuuston poliittinen voimasuhdejakauma on seuraava: KESK 9, SDP 6, KOK 2, VIHR 1 ja VAS 1 eli yhteensä 19 jäsentä. Varsinainen jäsen Puheenjohtajisto Muukkonen Erkki pj, Savonlinna Loikkanen Tuomas 1. vpj, Savonlinna Kontiokorpi Paavo 2. vpj, Parikkala Jäsenet Niiranen Lauri, Enonkoski Haikka Juhani, Kerimäki Kettunen Leena, Kerimäki Kosonen Matti, Kesälahti Laamanen Raimo, Punkaharju Pulkka Anneli, Punkaharju Kärkkäinen Tuula, Rantasalmi Eronen-Raivio Maarit, Savonlinna Kantanen Ari, Savonlinna Kosonen Ossi, Savonlinna Makkonen Maire, Savonlinna Makkonen Lea, Savonlinna Sipari Ilkka, Savonlinna Turtiainen Tarja, Savonlinna Ikonen Asmo, Sulkava 11.10.2012 saakka Nissinen Eetu, Sulkava 12.10.2012 alkaen Virtanen Hilkka, Sulkava Varajäsen Kutvonen Reijo, Savonlinna Tuovinen Pauli, Savonlinna Paajanen Antti, Parikkala Muhonen Heli, Enonkoski Tiainen Teemu, Kerimäki Siljola-Kiiskinen Sointu, Kerimäki Kankkunen Pekka, Kesälahti Otranen Pauli, Punkaharju Pulkkinen Pasi, Punkaharju Myllys Auli, Rantasalmi Kirmanen Nina, Savonlinna Lybeck Markku, Savonlinna Laukkanen Aija, Savonlinna Kautto Anna-Mari, Savonlinna Lyytinen Raimo, Savonlinna Jaatila Kimmo, Savonlinna Käyhkö Päivi, Savonlinna Sinkkonen Tarja, Sulkava Ahonen Vesa, Sulkava Yhtymävaltuusto kokoontui kertomusvuoden aikana 2 kertaa. Yhtymävaltuuston pöytäkirjanpitäjänä toimi johdon sihteeri Ulla Tanninen. Lisäksi 3.4.2012 pidettiin jäsenkuntakokous. 1.1.2.4 Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi on asetettu tarkastuslautakunta, jonka tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida valtuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunnan poliittinen voimasuhdejakauma on seuraava: KESK 2, SDP 2 ja KOK 1 eli yhteensä 5 jäsentä. Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtajisto Virtanen Hilkka pj., Sulkava Saarelainen Ari, Savonlinna Kantanen Ari vpj., Savonlinna Niiranen Lauri, Enonkoski Jäsenet Kämäräinen Liisa, Rantasalmi Sinkkonen Tarja, Sulkava Luostarinen Jarmo, Savonlinna 31.7.2012 saakka Laukkanen Aija, Savonlinna Kokko Sampsa, Savonlinna 1.8.2012 alkaen Nousiainen Markku, Savonlinna Räsänen Pirjo, Rantasalmi

Tarkastuslautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana 6 kertaa ja työkokouksia pidettiin 3. Tarkastuslautakunnan teknisenä sihteerinä toimi koulutussihteeri Päivi Matilainen. 1.1.2.5 Tilintarkastuspalvelut Tilintarkastuspalvelut on ostettu PwC Julkistarkastus Oy:ltä ja vastuunalaisena tilintarkastajana on toiminut JHTT, KHT Elina Hämäläinen. 1.1.2.6 Yhtymähallitus Yhtymähallituksen poliittinen voimasuhdejakauma on seuraava: KESK 5, SDP 3 ja KOK 1 eli yhteensä 9 jäsentä. Varsinainen jäsen Puheenjohtajisto Uimonen Anna-Liisa pj, Savonlinna Linnamurto Jarmo vpj., Savonlinna Jäsenet Asikainen Ari, Kesälahti Backman Anja, Savonlinna Lahtinen Reijo, Punkaharju Saarikoski Arja, Enonkoski Suomalainen Tuukka, Kerimäki Söderholm Jan, Savonlinna Tolvanen Pirjo, Rantasalmi Varajäsen Röpelinen-Pitkänen Carita, Savonlinna Tammisuo Jukka, Savonlinna Ikonen Asmo, Sulkava Kiesiläinen Merja, Savonlinna Nousiainen Sirkka, Punkaharju Sistonen Eero, Savonlinna Karjalainen Jouni, Kerimäki Kosonen Ossi, Savonlinna Stenberg Eija, Punkaharju Yhtymähallituksen esittelijänä ja sihteerinä toimi kuntayhtymän johtaja/rehtori Keijo Pesonen 30.11.2012 saakka sekä vs. kuntayhtymän johtaja/rehtori Hannu Fyhr 1.12.2012 alkaen. Yhtymähallituksen kokouksiin osallistuivat myös yhtymävaltuuston puheenjohtajat sekä talousjohtaja ja apulaisrehtori. Yhtymähallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 16 kertaa ja yhtymähallituksen työjaos 3 kertaa. Lisäksi pidettiin 3 yhtymähallituksen iltakoulua. 1.1.2.7 Tilivelvolliset Vuoden 2012 tilivelvollisia olivat tarkastuslautakunnan, yhtymähallituksen ja rakennustoimikunnan jäsenet, kuntayhtymän johtaja/rehtori, talousjohtaja, apulaisrehtori, henkilöstöpäällikkö, kehityspäällikkö, palvelupäällikkö, koulutuspäälliköt sekä kiinteistöpäällikkö ja ruokahuoltopäällikkö vastuualueidensa mukaisesti.

1.1.2.8 Ammattiosaamisen näyttöjen toimikunta Lain (L 601/2005 25 a ) mukaan ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuksen järjestäjän tulee asettaa toimielin, joihin kuuluu koulutuksen järjestäjää, opettajia ja opiskelijoita sekä asianomaisen alan tai asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämää edustavia jäseniä. Toimielin hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Yhtymähallitus on päättänyt SAMIedun ammattiosaamisen näyttöjen toimikunnan toimintasäännön kokouksessaan 19.11.2009, tämän jälkeen uusittu toimintasääntö on hyväksytty yhtymähallituksen kokouksessa 19.12.2012. Toimintasääntöä sovelletaan Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen päätöksenteko- ja kokousmenettelyissä. Toimikunnan puheenjohtajana toimi kuntayhtymän johtaja/ rehtori Keijo Pesonen ja 1.12.2012 alkaen vs. kuntayhtymän johtaja / rehtori Hannu Fyhr ja varapuheenjohtajana toimi apulaisrehtori Arja Koli ja 1.8.2012 alkaen vt. apulaisrehtori Maire Huopalainen ja 1.10.2012 alkaen apulaisrehtori Ritva Ylitervo. Toimikunnan sihteerinä toimi kehityspäällikkö Riikka Ruotsalainen ja 1.5.2012 alkaen kehittämiskoordinaattori Jonna Kokkonen. Ammattiosaamisen näyttöjen toimikuntaan kuuluu 20 jäsentä ja 1 varajäsen. Ammattiosaamisen näyttöjen toimikunta on kokoontunut vuonna 2012 kaksi kertaa. Ammattiosaamisen näyttöjen toimikunnan jäsenet 1.1.2013 alkaen: vs. Kuntayhtymän johtaja / rehtori, Hannu Fyhr puheenjohtaja Kehittämiskoordinaattori Jonna Kokkonen, sihteeri Yhtymähallituksen edustaja, yhtymähallituksen puheenjohtaja Anna-Liisa Uimonen Yhtymähallituksen edustaja (vara) Jarmo Linnamurto Esittelijät / koulutuksen järjestäjä Apulaisrehtori Ritva Ylitervo Koulutuspäällikkö, Riikka Ruotsalainen Kulttuuriala, Matkailu-, ravitsemis- ja talousala, Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon sekä Luonnontieteiden alat Koulutuspäällikkö Raija Peippo, Luonnonvara- ja ympäristöala, Tekniikan ja liikenteen ala Koulutuspäällikkö Hannele Kojo, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Koulutuspäällikkö Heli Kukkohovi, Erityisopetus Työelämän edustajat / ammatillisten neuvottelukuntien puheenjohtajat Kauppias Olli Österlund Johtaja Helkamari Knaapi Ruokapalvelupäällikkö Helena Vaahtoluoto Yrittäjä Juha Räisänen Toimitusjohtaja Terho Kaskinen Tuotantopäällikkö Harri Reinikainen Ylityönjohtaja Kalevi Makkonen Osastonhoitaja Kirsi Torikka Yrittäjä Ansu Piispanen Toiminnanjohtaja Jukka Nokelainen Opettajaedustaja johtoryhmästä lehtori Juha Piironen Opiskelijaedustaja SAMIn oppilaskunnan puheenjohtaja Miina Luukkanen

1.1.3 Yleinen talouden kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja hitaan kasvun vaiheen arvioidaan jatkuvan vielä ainakin vuoden 2013 alkupuolelle. Euroalue ja EU ovat kääntyneet lievään taantumaan, jonka arvioidaan oikenevan hitaaksi kasvuksi vuoden 2013 lopulla. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, kuluttajien ja yritysten epäluottamus sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Suomen kansantalouden ennustetaan supistuvan vuonna 2012 0,1 %. Vuonna 2013 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,5 %. Huolimatta talouskasvun supistumisesta työllisten määrä on kasvanut vuonna 2012. Työllisyys on kuitenkin lähtenyt heikkenemään vuoden 2012 lopulla ja työllisyyden uskotaan supistuvan myös vuonna 2013. Vuoden 2012 työttömyysasteeksi ennustetaan 7,7 %, josta sen ennustetaan kohoavan 8,1 %:iin vuonna 2013. Vuoden 2012 työllisyysasteeksi ennustetaan 69,1 %. Työllisyysasteeseen vaikuttaa väestörakenteen muutos suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos tulee vuonna 2012 olemaan keskimäärin 2,8 %. Vuonna 2013 keskimääräisen inflaation odotetaan hidastuvan 2,2 prosenttiin. Merkittävin inflaatiota hidastava tekijä on edellistä vuotta alhaisempi korkotaso. Toisaalta arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksikölle vuoden 2013 alusta aiheuttaa nousupaineita kuluttajahintoihin. Heikentyneet kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan, jonka alijäämän ennustetaan kuitenkin pienenevän vuonna 2013 hallituksen sopeutustoimien ansiosta. Kuntatalous Kuntatalouden alijäämän uskotaan syvenevän vuonna 2012 verotulojen kasvun hidastumisen seurauksena. Kuntien veroprosenttien korotukset kompensoivat osittain veropohjien kasvun hidastumista vuonna 2013. Kuntatalouden investointien ei uskota kasvavan vuonna 2013, mutta kulutusmenot sen sijaan nousevat väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Keskeisiä tunnuslukuja: 2010 2011 2012* 2013* Bruttokansantuote, muutos-% 3,3 2,7-0,1 0,5 Kuluttajahintaindeksi, muutos-% 1,2 3,4 2,8 2,2 Työllisyysaste, % 67,8 68,6 69,1 69,1 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,1 * ennuste Lähde: Valtiovarainministeriön kansantalousosaston Suhdannekatsaus 2/2012 20.12.2012

1.1.4 Olennaiset tapahtumat taloudessa 1.1.4.1 Kuntayhtymän talouden kehitys Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston opiskelijamäärä jäi vuonna 2012 tavoitteesta. Opiskelijamäärän väheneminen alkoi jo vuoden 2011 loppupuoliskolla eikä opiskelijamäärä noussut vuoden 2012 aikana riittävästi, jotta tavoitteisiin olisi päästy. Kokonaisopiskelijamäärä oli 1 980 (TA 2 207). Valtionosuusrahoituksen perusteena oleva ammatillisen peruskoulutuksen painotettu opiskelijamäärä oli 1 345 (TA 1 411). Muiden opiskelijoiden määrä vuosiopiskelijoiksi muutettuna oli 636 (TA 796), joista oppisopimusopiskelijoiden osuus oli 276 (TA 300). Vuodelle 2012 vahvistettu Itä-Savon koulutuskuntayhtymän ammatillisen koulutuksen opiskelijakohtainen yksikköhinta oli 10.891,87. Tähän hintaan sisältyi erillisen hakemukseen perustuvaa harkinnanvaraista yksikköhinnan korotusta n. 155,00 /opiskelija sekä tuloksellisuuden perusteella myönnettyä rahoitusta n. 236,50 /opiskelija. Toimintatulojen yhteismäärä on 22.189.083,90. Vuodesta 2011 toimintatulojen määrä on pienentynyt 4,6 %. Syynä tulojen vähentymiseen on opiskelijamäärä sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa, mutta myös aikuiskoulutuksessa. Toimintamenojen yhteismäärä on 21.069.375,15. Toimintamenot pienenivät edellisestä vuodesta 2,6 %. Opiskelijamäärän pienentyessä jouduttiin toimintamenoja sopeuttamaan. Henkilöstömäärän pienentymisestä huolimatta henkilöstömenot kasvoivat edellisvuodesta johtuen työ- ja virkaehtosopimuksen yleiskorotuksista. Palvelujen ja tilikauden ostojen osalta säästöjä saatiin edellisvuoteen verrattuna 13,0 %. Henkilöstömenojen osuus toimintamenoista on 71,9 %. Vuosikate jäi edellisvuotta pienemmäksi ollen 1.046.352,88. Opiskelijamäärän väheneminen pienensi toimintatulojen määrää. Vastaavia säästöjä haettiin toimintamenoista. Sopeuttamistoimenpiteinä toteutettiin henkilöstön sisäistä rekrytointia ja henkilöstömäärä pienenikin edellisvuodesta 8 henkilöllä. Lisäksi palvelujen ja tarvikkeiden ostoja toteutettiin erittäin harkitusti ja myös näin saatiin merkittäviä säästöjä aikaiseksi. Talousarvion vuosikatetavoitteesta jäätiin 6 %. Vuoden 2012 kokonaisinvestoinnit olivat yhteensä 309.498,90. Tästä rakennusinvestointien osuus oli vain 51.083,04 ja irtaimistohankintojen osuus 258.415,86. Talousarvioon oli varattu entisen asuntolarakennuksen peruskorjaus, mutta taloudellisista syistä se päätettiin siirtää tuleville vuosille ja samalla tarkentaa myös tilojen tulevaa käyttötarkoitusta. Maksuvalmius on pysynyt hyvänä koko vuoden. Koulutuskuntayhtymän rahavaroja on kartuttanut valtionosuusrahoitus, joka perustuu edellisen vuoden opiskelijamääriin. Opiskelijamäärän pienentyessä tilinpäätöksessä on varauduttu valtionosuusrahoituksen palautukseen helmikuussa 2013. Myös rakennusinvestointiin varatut rahavarat on edelleen talletettuna tulevaa käyttöä varten. 1.1.4.2 Arvio tulevasta kehityksestä Tammikuun tilastointipäivänä 20.1.2013 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä oli 1310 opiskelijaa. Se on samalla tasolla edellisen vuoden tilaston kanssa (1313 opiskelijaa).

Vuoden 2013 talousarvion vastaava koko vuotta kuvaava opiskelijamäärä on 1325. Tämän toteutuminen edellyttää syyskuun tilastointipäivän opiskelijamääräksi 1346. Hallitusohjelmaan kirjatut ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästötoimenpiteet näkyvät osittain jo vuonna 2013. Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintoja ja opiskelijatyövuosia pienennettiin ja tämä johti koulutuskuntayhtymässä ammatillisen lisäkoulutuksen volyymin 9,2 % laskuun vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna. Myös oppisopimuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamääriä laskettiin vuodesta 2012 33 %. Työvoimapoliittisen koulutuksen volyymit laskivat vuonna 2012, mutta vuoden 2013 tavoite on asetettu haasteellisesti kasvujohteiseksi. Vuodelle 2014 opetus- ja kulttuuriministeriö suunnittelee koulutuksen järjestämislupiin leikkauksia. Esitys Etelä-Savon alueelle on n. 21 %:n leikkaus. Määrällisen sääntelyn lisäksi on odotettavissa myös leikkauksia yksikköhintoihin. Tulevien vuosien investointisuunnitelmat täsmentyvät sen jälkeen, kun oppimisympäristöjen osalta käydyt suunnitelmat tarkentuvat. Opiskelija- ja henkilöstömäärään suhteutettuna koulutuskuntayhtymän tilat ovat täällä hetkellä ylimitoitetut ja ylimääräisistä tiloista on tavoitteena luopua sitä mukaa kun toiminnoille on löydetty korvaavat tilat. Kuntayhtymän rahavarat riittävät vuoden 2013 talousarvion mukaisiin investointeihin edellyttäen, että vuosikatetavoite saavutetaan. 1.1.5 Henkilöstö Kuntayhtymän henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 305 henkilöä, missä on vähennystä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan 12 henkilöä. Henkilöstökulujen kokonaissumma vuonna 2012 oli 15.159.335,46 eli 71,9 % käyttötaloudesta, edellisen vuoden taso oli 69 %. Sairauspoissaolot olivat keskimäärin 9,9 työpäivää / henkilö, sairauspoissaolot olivat samalla tasolla edellisenä vuotena. Vuonna 2012 toteutettiin työyhteistyökysely. Muutokset eivät olleet merkittäviä (+/- 0,2) vuoteen 2011 verrattuna. TOB2012 on purettu jokaisella toimialalla sekä sovittu kehittämiskohteet. Työyhteisökyselyyn vastasi 220 henkilöä (73,58 %). Seuraava työyhteisökysely toteutetaan syksyllä 2014. Opetustoimen henkilöstön työelämän jaksoille osallistui 16 opettajaa, näistä muodostui 460 työpäivää. Liukuva työaika laajennettiin vuonna 2012 koskemaan myös ruokahuollon henkilöstöä. Henkilöstöstä on laadittu erillinen henkilöstöraportti. 1.1.5 Ympäristötekijät Etelä-Savon ympäristökeskus myönsi 23.4.2009 toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Varpalaan rakennetulle jätevedenpuhdistamolle. Laitos otettiin käyttöön 15.12.2009. Laitoksen toimintaa tarkkaillaan lupaehtojen mukaisesti otettavilla näytteillä.

Savonlinnan kaupungin ympäristölautakunta on vaatinut Varpalan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten muuttamista. Aluehallintovirastolle on toimitettu Itä-Savon koulutuskuntayhtymän vastine. Vastine on toimitettu määräaikaan, 30.11.2011, mennessä. Vastineessa ympäristölupahakemuksen laatinut sekä laitoksen suunnittelun toteuttanut Kiuru&Rautiainen Oy / Jyri Rautiainen toteaa johtopäätöksenä, että uuden puhdistamon myötä Särkilahden syvänteen vedenlaatu on parantumassa. Asiasta ei 31.1.2012 mennessä ollut annettu päätöstä. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä toimi koordinoijana Opetushallituksen hankkeessa Kestävän kehityksen toimintasuunnitelmien ja sertifiointien edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa. Hankkeen tavoitteena oli saada kestävä kehitys kiinteäksi osaksi eri ammattialojen opetusta sekä oppimisympäristöjen kehitystä. Hanke kesti vuoden 2012 loppuun. Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat mm. kestävän kehityksen (KEKE) ohjausryhmän ja työryhmien vakiinnuttaminen sekä SAMItasoisen KEKE-toimintaohjelman ja -suunnitelman rakentaminen. Lisäksi matkailu- ravitsemis-, ja talousalalle myönnettiin vuonna 2012 OK- KA-säätiön (Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö) kansallinen Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti. Sosiaali- terveys - ja liikunta-ala tavoittelee vastaavan sertifikaatin saamista keväällä 2013. SAMIedu on voimakkaasti mukana valtakunnallisissa kestävän kehityksen hankkeissa. Hankkeet tukevat SAMIedun strategiasta johdettuja prosesseja ja tuovat laadullista lisäarvoa koulutusaloille. SAMIedu on mukana osatoteuttajina valtakunnallisissa Ympäristöosaamisen kehittäminen työelämässä ja Kestävän kehityksen WEB-arviointijärjestelmä - hankkeissa.

1.2 YHTYMÄHALLITUKSEN SELONTEKO SISÄINEN VALVON- NAN JÄRJESTÄMISESTÄ 1.2.1 Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Yhtymähallitus on kokouksessaan 19.4.2007 hyväksynyt kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjeen, jonka mukaisesti sisäinen valvonta on olennainen osa johtamisjärjestelmää. Kuntayhtymän tarkastussäännön mukaan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus. Hallintosäännöllä ( YV 3.12.2009) ja yhtymähallituksen päätöksellä ( YH 19.11.2009) on määritelty tilivelvollisten vastuualueet ja ratkaisuvalta. Sisäisen valvonnan ohje löytyy SAMInetistä kohdasta taloushallinto ja sisäiset palvelut/taloushallinto. Kuntayhtymässä ei ole sisäistä tarkastusta järjestetty omaksi erilliseksi tehtäväksi. Sisäisen valvonnan tehostamiseksi käytössä on sähköiset järjestelmät seuraavissa toiminnoissa: laskujen käsittely, henkilöstön poissaolojen käsittely, Dynasty-asianhallinta sekä vuoden 2013 alussa käyttöönotettu matkalaskujen käsittely. SAMInetissä on kuvattu toimialojen ja klustereiden toiminta ja siihen on koottu keskeiset säännöt, ohjeet ja tiedotteet sekä lomakkeet. Henkilöstöllä on mahdollisuus käyttää SA- MInettiä myös oppilaitoksen ulkopuolelta. Kuntayhtymän sopimukset kootaan sähköiseen sopimusrekisteriin, jolla varmistetaan, että sopimuksiin liittyvät oikeudet ja velvoitteet tulevat hoidetuiksi. Tilivelvolliset huolehtivat rekisterin ajantasaisuudesta. Delegoinneista on koottu delegointirekisteri. Koulutuspalvelujen tositteiden hyväksymisoikeudet on päivitetty klusterirakenteen mukaisesti talousjohtajan päätöspöytäkirjalla. 1.2.2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttaminen ja arviointi Toiminnalliset tavoitteet on kirjattu talousarvion laatu- ja tuloskorttiin. Tilivelvolliset raportoivat vastuualueensa toiminnan ja talouden toteutumisesta välitilinpäätösten 30.4 ja 31.8. yhteydessä. Lisäksi tilivelvolliset raportoivat sisäisen valvonnan toteutumisesta 30.9. tilanteesta syksyn opiskelijamäärän valmistuttua. Toiminnan ja talouden toteutumista seurataan johtoryhmissä kuukausittain ns. kuukausiraportin avulla. Raportissa esitellään tulosyksiköiden oleelliset tapahtumat, opiskelija- ja henkilöstömäärän kehitys sekä taloudellisten tavoitteiden toteutuminen. Vuoden 2012 aikana toteutettiin koulutusaloilla yhteensä 7 sisäistä auditointia kohdistuen perus- ja ammattitutkintoihin. Lisäksi pidettiin 3 pedagogista katselmusta. SAMIedun tietohallinnon ja SAMIn tietoturvan riskeistä teetettiin ulkoinen arviointi, johon perustuen mm. varmistusjärjestelmä on jaettu kahteen tilaan vuonna 2012 ja palautussuunnitelman testaus tehdään vuonna 2013 sekä työasemien keskitetty automaattinen päivitys toteutetaan Windows 8 käyttöjärjestelmään siirtymisen yhteydessä vuonna 2013. Vuoden 2012 aikana taloushallinnon toimesta suoritettiin 4 yksiköiden kassantarkastusta. Tarkastuksissa ei löytynyt huomautettavaa. Lisäksi syksyn 2012 aikana on tarkastettu menojen kohdentumista oikeille kustannuspaikoille ja pyydetty tilivelvollisia tekemään tarvittavat menojen oikaisut.

Kouluturvallisuuden ylläpitämiseksi toteutettiin vuosittaiset poistumis- ja pelastusharjoitukset yksiköittäin. Tapahtuman jälkeen pidettiin palautetilaisuudet, joissa sovittiin mahdollisista parannustoimenpiteistä. Opiskelijamäärän pienenemisen aiheuttama toimintatulojen väheneminen tiedostettiin jo heti vuoden alussa, jolloin tehtiin toiminnan sopeuttamissuunnitelma ja sovittiin rekrytointiperiaatteista sekä palvelujen ja ostojen 4 %:n säästötavoitteesta. Toimenpiteet tuottivat tuloksia ja vuoden 2012 lopussa henkilöstömäärä oli vähentynyt 12 henkilöllä talousarvioon nähden. Myös palvelujen ja ostojen osalta säästöjä saatiin tavoitetta enemmän. Tilivelvolliset raportoivat tilanteesta 30.9.2012 vastuualueensa sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan toteutumisesta. Raporteissa nousi esiin mm. seuraavia seikkoja: Yhtymäpalvelujen osalta raporteissa nousi esiin mm. henkilöstöresurssien väheneminen ja henkilöstön vaihtuvuus, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet toimintojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä työssäjaksamiseen. Hanketoiminnan osalta on edelleen syytä kiinnittää huomioita hankkeiden valintaan ja niiden yhteyttä strategiaan. Kiinteistöjen käyttömenot olivat keskimäärin 15 % opiskelijakohtaisesta yksikköhinnasta. Talouden kiristyessä on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota tilojen käyttöasteeseen ja ylimääräisistä tiloista luopumiseen. Koulutuspalvelujen osalta yhteisenä huolenaiheena oli opiskelijamäärien jääminen tavoitteita pienemmiksi sekä normi- että aikuiskoulutuksen osalta. Tähän on reagoitu mm. vähentämällä lähiopetustuntien määrä 28 tuntiin/viikko. Lisäksi ryhmäkoon pienentyessä on ryhmiä jouduttu yhdistämään. Viran- tai toimenhaltijoiden siirryttyä pois koulutuskuntayhtymän palveluksesta on paikat täytetty SAMIn sisältä aina kun se on ollut mahdollista. Koulutuspalvelujen osalta henkilöstömäärä on pienentynyt vuoden aikana 9 henkilöä. Lisäksi vuoden 2012 aikana on jatkettu sisäisiä auditointeja ja pedagogisia katselmuksia. Tarkastushavainnot, mahdolliset puutteet ja niiden edellyttämät toimenpiteet kirjataan tarkastuksesta laadittavaan raporttiin. Vuoden 2012 aikana tehtiin yhteistyössä työelämän edustajien kanssa mittava metsä- ja kuljetusklusterin selvitystyö, jonka johtopäätöksenä todettiin, että metsä- ja kuljetusalan aloituspaikkamäärä ja tutkinnot tulee säilyttää vähintään ennallaan. Työryhmä ei nähnyt estettä Varpalan kiinteistöstä luopumiselle ja koulutuksen siirtämiselle SAMIkampukselle tai sen läheisyyteen. Lisäksi työryhmä näki tärkeänä, että varmistetaan opetushenkilöstön tämän hetken ja tulevaisuuden työelämäosaamisen tarpeet. Yhteistyössä työelämän edustajien kanssa (mm. toimialaraadit ja ammatilliset neuvottelukunnat) on pyritty kehittämään koulutuksia entistä paremmin työelämän tarpeet huomioiden. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kuntayhtymän hankintaohje on SAMInetissä kohdasta taloushallinto ja sisäiset palvelut/taloushallinto. Hankinnat on tehty noudattaen hankintalakia ja hankintaohjetta. Hankintojen osalta voidaan todeta, että sisäinen valvonta on ollut riittävää, sillä hankintapäätöksiin liittyen vuoden 2012 aikana ei tehty yhtään oikaisuvaatimusta eikä valitusta markkinaoikeuteen. Yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti tilivelvollinen voi myydä vastuualueensa irtainta omaisuutta 20.000 :oon saakka. Sitä suuremmista myynneistä päättää yhtymähallitus. Vaaratilanteiden varalta rakennukset ja alueet on varustettu mahdollisuuksien mukaan sähköisin portein, valvontakameroin sekä kulunvalvontalaittein.

1.2.3 Hallintovalitukset Tilikauden aikana ei ole tehty hallintovalituksia. 1.2.4 Selonteko riskeistä ja niiden hallinnasta Koulutuskuntayhtymässä ei ole laadittu erillistä riskienhallintapolitiikkaa. Riskejä ja niihin varautumista on käsitelty mm. koulutuskuntayhtymän ammattiopistostrategiassa ja sisäisen valvonnan raportissa 30.9.2012. Kuntayhtymän omaisuus ja henkilöstö on vakuutettu vakuuttamispolitiikan mukaisesti. Vakuutusyhtiön kanssa vuosittain käytävissä neuvotteluissa päivitetään vakuutukset vastaamaan sen hetkistä tilannetta. Alla on esitetty selonteko keskeisistä kuntayhtymän toimintaan liittyvistä riskeistä sekä niihin varautumisista. 1. Kuntauudistus ja ammatillinen koulutus Hallitusohjelman kuntauudistus ja sen toteutumat ovat vaikuttamassa myös ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkostoon. Koulutuksen kehittämissuunnitelman linjausten mukaan koulutuksen järjestäjän väestöpohjavaatimus on vähintään 50 000 asukasta. SAMIedun osalta koulutusyhtymän nykyinen alue on noin 62.000 asukasta. SAMIedun opiskelijoista selkeä enemmistö tulee jäsenkuntien alueelta ja vähemmistöosa ulkokunnista yhteensä n. 58 eri kunnasta. Edelleen voidaan kuitenkin todeta, että SAMIedun toimialueena on koko maa. 8.2.2012 julkaistun kuntarakennetyöryhmän raportin (s.80) mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjärakennetta on tarpeen tarkastella kuntaa laajempana kokonaisuutena. Raportissa todetaan useaan otteeseen, että koulutuksen järjestäjien tulee olla riittävän suuria, vahvoja ja profiloituneita toimijoita sekä resursseiltaan sellaisia, jotka voivat turvata ammattiopistojen koulutusalojen investoinnit tiloihin, laitteisiin ja kalustoihin sekä henkilöstön vahvaan ammatilliseen ja pedagogiseen osaamiseen. Merkittävää riskiä on vielä nykyisessä kuntauudistustilanteessa nähtävissä siinä, että koulutuksen järjestäjän omistuspohja olisi kaupunkitaustainen; kuntien peruspalvelujen ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen välillä ei ole suoria sidonnaisuuksia. Ammatillinen koulutus ei ole kunnallinen peruspalvelu. Ammatillisen koulutuksen rahoitus ohjataan ylläpitäjälle eikä jäsenkunnilta peritä maksuosuuksia käyttötalouteen eikä investointeihin. Huomion arvoista tämän hetkisessä koulutuksen järjestämislupien uudelleen arvioimisen tilanteessa on, että nykyisenkin Savonlinnan kaupungin väestöpohja jää alle koulutuksen kehittämissuunnitelmassa asetetun 50 000 asukkaan tavoitteen. Tämä olisi omiaan heikentämään SAMIedun toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä suhteessa muihin ammattiopistoihin, jos rahoitus ohjautuu kaupungille, mistä seurauksena voi olla uhkaa nykyiseen käyttötalouden ja investointien rahoituspohjaan. SAMIedun osalta jatkossakin tavoitteena on mieluiten laajentaa omistajahallinnon pohjaa kuin kaventaa sitä. Samanaikaisesti kun opetus- ja kulttuuriministeriö on suosittanut laajempaa järjestäjäpohjaa, se ei voi toisaalla myöntää järjestämislupia nykyistä kapeammalle pohjalle. Siksi kuntauudistuksen rinnalla on perusteltua arvioida SAMIedun tulevaisuusvaihtoehtoja maltillisesti. Eri tulevaisuusvaihtoehtoja arvioitaessa erityisen tärkeää on ottaa huomioon ammattiopistojen tasavertaisten toimintaedellytysten turvaaminen. SAMIedun kohdalla on perusteltua selvittää