Hyvinvoiva hoitaja hoitaa hyvin Tallinna 13.11.2015 YTM, työnohjaaja Liisa Kallio sh, TtT Marjo Kurki
Onko yhteiskunnassamme yhteisiä merkityksiä vai merkityskato? Vanhusten hoivan päämääränä on taata ikäihmisille hyvä elämä heidän viimeisinä vuosina. Kun päämäärä yhteisistä merkityksistä hämärtyy eli hoivan tavoitteesta hyvästä elämästä katoaa, valtaavat alaa tehokkuus ja säästäminen. Jos hoitotyöstä katoaa merkitykset, on se vakava uhka hoidon laadun lisäksi työhyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle. Merkityskato on vakava kriisi yhteiskunnassa. (Heinämaa, HS 7.11.2015)
Henkilöstön työtyytyväisyys vanhustenhuollossa Työtyytyväisyys on vahvasti työssä pysymistä ennakoiva ja edistävä tekijä. Työyhteisön sosiaalinen pääoma karttuu, kun työpaikalla vallitsee luottamus, me-henki ja vastavuoroisuus. Edistää työskentelyn sujuvuutta ja toimivuutta sekä työtoverin auttamista ja tukemista Vaikutusmahdollisuudet ja oikeudenmukainen johtaminen lisäävät henkilöstön työtyytyväisyyttä, edistävät hoidon laatua ja tuottavuutta. Työaika-autonomian ja -ergonomian huomioiminen. Oikeudenmukaisuuden kokemusta voidaan lisätä hyödyllisiksi koetuilla kehityskeskusteluilla osallistava kehittämistoiminnalla (Stenman ym. 2015)
Kuntoutumista edistävän hoitotyön johtaminen Johtamisessa keskeistä avoimuus päämäärätietoisuus tavoitteiden konkretisoiminen käytännön hoitotyöhön hoitajien voimaantumisen tukeminen johtajan läsnäolo ja saatavuus sovitun linjan pitäminen Esimiehen antama arvostus ja rohkaisu sekä myönteinen palaute auttavat toimimaan tavoitteiden suuntaisesti. Hoitotyöntekijä kokee palkitsevana, että työn voi tehdä hyvin ja tehtyä työtä arvostetaan. (Stenman ym. 2015)
Vastaajista noin puolet koki saavansa pääsääntöisesti riittävästi tukea esimieheltään Epäasiallista kohtelua esiintyi melko paljon ja sitä ei käsitellä riittävästi työpaikoilla. Yli puolet vastaajista oli itse kokenut epäasiallista kohtelua viimeisen vuoden sisällä. Suurin osa epäasiallisesta kohtelusta oli tullut työkaverin taholta Yhteensä 78 % on siis sitä mieltä, että työtahti ja kiire ovat lisääntyneet. Työn tahti ja kiire ovat lisääntyneet eniten kotihoidossa, vanhustenhoidossa ja terveyskeskusten vuodeosastolla. Esimiehet koetaan pääsääntöisesti oikeudenmukaisina. Täydennyskoulutukseen päästään satunnaisesti.
Osaamisen kehittäminen ikääntyneiden hoitotyössä Tutkimuksissa esille nousseet koulutustarpeet ikääntyneiden hoitotyössä liittyvät sekä perusopintojen kriittiseen tarkasteluun että täydennyskoulutuksen saatavuuteen ja osaamisen arviointiin Keskeisiä sisältöjä: Potilasoikeuksiin ja hoitotyön etiikka Ihmisen kohtaaminen ja koskettaminen Hoitoympäristöjen hyödyntäminen ja kehittäminen
Henkilöresurssien kehittäminen Henkilöresurssien käyttöä tulisi kehittää mm. nimeämällä eri osaamisalojen vastuuhenkilöitä työyksiköihin ja kehittämällä omahoitajuutta ikääntyneiden hoitotyössä. Ammattiryhmien välistä työnjakoa tulisi kehittää selkiyttämällä ammattihenkilöiden rooleja ja vastuuta. Sairaanhoitajien roolin vahvistaminen ja ammattitaidon hyödyntäminen aiempaa enemmän mm. muun henkilökunnan ohjaamisessa ja perehdyttämisessä. (Hiltunen 2015)
Johtopäätökset Ikääntyneiden hoitotyön vetovoimaisuutta tulee lisätä Osaamisvaatimuksia tarkentamalla ja tarjoamalla laadukasta ikääntyneiden hoitotyön perusopetusta. Organisaatioiden kiinnitettävä huomiota hyvään ja toimivaan työympäristöön sekä johtamiseen. Uuden sukupolven sairaanhoitajat kaipaavat tiedollisia haasteita, tahtovat tehdä työnsä hyvin ja kehittyä työssään. Hoitotyöntekijöiden työhyvinvointiin tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota Tuloksena ala houkuttelee sitoutuneita ja osaavia työntekijöitä, joiden työpanos näkyy parempina hoitotuloksina ja parantaa tuottavuutta toimivien ja näyttöön perustuvien käytäntöjen jalkautuessa hoitotyön käytäntöön. (Hiltunen 2015)
Omatunto hoitajan voimavarana ja varoitussignaalina Iäkkään ihmisen haavoittuvuuden kohtaaminen tekee hoitajan haavoittuvaksi ja altistaa vaikeille tunteille ja psyykkiselle kuormitukselle. Eettisiin haasteisiin liittyvä stressi voi liittyä moraaliseen stressiin (esim. eettisten periaatteiden ristiriita) tai moraaliseen ahdinkoon (esim. resurssipula) Muistisairaiden hoitotyössä eettisesti haasteellisia tilanteita, joissa tarvitaan rohkeutta nostaa arkaluontoiset asiat työyhteisön käsittelyyn Tiedetään, että kokeneemmat ja vanhemmat hoitajat käyttivät vähemmän fyysisiä rajoitteita ja enemmän vaihtoehtoisia toimintamalleja Tarkasteltava tulevaisuudessa: etiikan opetusta riittävästi perusopinnoissa sairaanhoitajien määrä hoitotyössä (Saarnio ym. 2013)
Myötätuntouupumus Uupumus uhkaa erityisesti, jos hoitaja joutuu jatkuvasti kokemaan avuttomuutta ja riittämättömyyttä esim. työmäärä tai taidot suhteessa vaativiin hoitotilanteisiin. Merkkejä voivat olla runsaat poissaolot, huono työhön sitoutuminen, työtehtävistä kieltäytyminen tai potilaiden valikoiminen. Avoin keskustelu, me-henki ja työnohjaus tärkeitä. Keinoja myötätuntouupumuksen ehkäisyyn kehotietoisuus itsetuntemus itsensä tyynnyttelyn keinot fyysisen ja psyykkisen etäisyyden säätely (Vuorilehto ym. 2014)
Organisaatioin toiminta Lähde: Mukaeltuna Phil Kotter:3 P model) PERUSTEHTÄVÄ TAVOITE (ASIKASLÄHTÖINEN ESIM. HYVÄ ELÄMÄ) - Johtaminen - Itsensä johtaminen RAKENTEET JA RESURSSIT TUNTEET JA VUOROVAIKUTUS
Olemassaolon asemat Minä en ole OK Sinä olet OK Ongelma: itse aiheutettu Ratkaisu: pitää ryhdistäytyä Motivoiva voima: ihmissuhteet Tyypill. tunne: Syyllisyys, riittämättömyys Tyypillinen defenssi : Sisäänpäin kääntyminen Minä olen OK Sinä olet OK Ongelma: rationaalinen Ratkaisu: yhteistyö Motivoiva voima: ihmissuhteet ja kasvu Tyypill. tunne: kuten tässä ja nyt Tyypillinen defenssi: --- Minä en ole OK- Sinä et ole OK Ongelma: maailma on paha Ratkaisu: (psykoott.)vetäytyminen Motivoiva voima: : --- Tyypill. tunne: tyhjyys tai sisäinen tila Tyypillinen defenssi : (psykoott.) vetäytyminen, kyynisyys Minä olen OK-Sinä et ole OK Ongelma: toisten aiheuttama Ratkaisu: valtapelit, muiden muuttaminen Motivoiva voima: selviytyminen yksin Tyypill. tunne: Taistele-Pakene Tyypillinen defenssi: projektio, acting out
Työhyvinvoinnin määritelmä Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät sekä työyhteisöt tekevät hyvin johdetuissa organisaatioissa. Työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi, palkitsevaksi ja elämänhallinnan tunnetta lisääväksi. Työhyvinvointi on työntekijän kokemus siitä, miten turvallista, terveellistä, hyvin johdettua ja hyvin organisoitua hänen työnsä on, ja miten tehokkaasti muutoksia työssä hallitaan, minkä tasoisen tuen yhteisö antaa työntekijälle sekä miten merkitykselliseksi ja palkitsevaksi henkilö kokee työnsä ammattitaito- ja tuottavuusvaatimukset huomioon ottaen. (Anttonen H., Räsänen, T., Työterveyslaitos, 2010)