POSTOPERATIIVISEN HOIDON YLEISOHJEET



Samankaltaiset tiedostot
Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

Tervetuloa seuraamaan toimenpidettä leikkausosastolle!

KÄSIKIRJA POTILAAN HERÄÄMÖVAIHEEN SEURANNASTA JA TURVALLISESTA SIIRROSTA VUODEOSASTOLLE

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

YLÄRAAJAPOTILAAN HOITO SH MARITA LÖNNBÄCK TYKS/TULES/REUMAORTOPEDIA

- Muutokset leikkausosastolla. Anestesiasairaanhoitaja AMK Liisa Korhonen Keski-Suomen keskussairaala

Leikkaukseen saapuvan potilaan valmistelu ja jälkiseuranta El Anne Lahti Dipoli /INTO-päivät

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

Akuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä. Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat

Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas

Neurokirurgisen haavan hoito

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Rankamurtumapotilaan hoito vuodeosastolla Lea Laine, sh, Tyks Traumaosasto

Miten hoitaa mikrovaskulaarisiirteen saavaa potilasta. Heikki Antila Dos. OYL ATOTEK TYKS

HIPEC-potilaan hoito. Avanteenhoidon koulutuspäivät Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14

Varhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä. Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

Heräämökooste. Jaana Hirvijoki. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry, Heräämöprojekti 2014

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK

Rintaontelon tähystys HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

TARKISTUSLISTA-suuntautumisjakso

Anestesiasairaanhoitajan työnkuva ja perehdytys Meilahden sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla

Käsikirurgisen potilaan hoito Heidi Pehkonen

OPERATIIVINEN TOIMINTA-ALUE. Mitä leikkausosastolla tapahtuu. En del av Landstinget Gävleborg

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

Hengityskoulu Perusoppimäärä

Lasten anestesioiden ja heräämöhoidon erityispiirteet. LL Kati Martikainen Lastenanest ja tehoh erit pätevyys PPSHP ja Oulun yliopisto

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala A.Ojala 2014

Miksi leikkausprosesseja kannattaa lyhentää? GKS Jyrki Jalkanen

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3.

Elinluovuttajan tunnistaminen ja hoito. Elinluovuttaja leikkausosastolla

Otsikko. MET Seinäjoen keskussairaalassa. elvytysasiantuntija-sh Kaisu Ikola

Toiminnan kehitys ja järjestelyt

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sinut on kutsuttu vierihoitajaksi. Tehtävänäsi on potilaan vitaalielintoimintojen seuraaminen ja perushoidosta huolehtiminen.

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Leikkaushaavan kestopuudutus. Sulat Arja Hiller Lasten ja nuorten sairaala, HUS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

PÄIVÄKIRURGISEN KORVALAPSEN HOITOPROSESSI

KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Opioideja käyttävän potilaan kivunhoito. Kivunhoidon haasteet TOTEK koulutusiltapäivä anestesialääkäri Risto Kylänpää, TOTEK

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle

Yleissairaus ja anestesia -Vaikea hengitysvajaus ja uniapnea. Anestesiakurssi LT, EL Juha Grönlund TYKS/Teho-osasto

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?

IV-kanyylien käsittely

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle

YLLÄTTÄVÄ HÄTÄTILANNE OSASTOLLA

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

2014 Tarvitaanko monitorointisuositusta Suomessa? Jouko Jalonen.

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

Keskiviikko

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

Syöpäkivunhoidon periaatteet. Ulpu Tervashonka keuhkosairauksien erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Joskus synnytetään keisarileikkauksella

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach Ludwigshafen DE Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Päiväkirurgian peruskurssi

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Erikoisia päikitapauksia

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Hemodialyysihoitoon tulevalle

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

Potilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle

Päiväkirurgisen postoperatiivisen hoitotyön käsikirja

Nykyisin Päijät-Hämeen keskussairaala kuuluu

Global Year Against Pain in Women

Eturauhasen poistoleikkaus

Taskuopas. akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa. Kotihoito

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka Kirurgian vuodeosasto 4B Leikkaus- ja anestesiaosasto

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT


Leikkauspotilaan hoitopolku uudistuu KYS:n Kaarisairaalassa

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

IT-FENTANYYLI, MIKÄ ON SOPIVA MÄÄRÄ? EL PAULA STENMAN,

Anna-Maija Koivusalo

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Transkriptio:

POSTOPERATIIVISEN HOIDON YLEISOHJEET OYS Aneva / Heräämö Laatijat: Seppälä Hilkka sh, Laurila Sinikka sh, Hiivala Kaisa sh Tarkistanut: Rimpiläinen Riikka ayl, kivunhoidon osuus Pakanen Vesa vs oyl Hyväksynyt: Virsiheimo Tuula oh, Hirvijoki Jaana aoh

TAUSTAA Keskusleikkausosastolla 18 leikkaussalia + toimenpideradiologia + anestesiatoimenpidehuone vaativampiin kanylointeihin n.11 000 leikkausta / v päivystysleikkauksia n 6000 teholle jatkohoitoon n 1000 potilasta / v

TAUSTAA jatkoa Anestesiavalvonnassa ja heräämössä hoidetaan: 10 000 potilasta /v postoperatiivisesti v. 2012 tehtiin 2600 toimenpidettä (CVK:n laitto, cardioversio, puudutukset yms)

TAUSTAA jatkoa Anestesiavalvonta (Aneva) 12 paikkaa (sisältää 2 tehovalvonta- / tehopaikkaa) Toimii 24/7 Pitempiaikaista (yli 3h) ja vaativaa postoperatiivista valvontaa tarvitsevat potilaat Henkilökuntaa: Aamuvuorossa 5 sh Iltavuorossa klo 12-20 2 sh ja klo 14-22 5 sh Yövuorossa 4 sh

TAUSTAA jatkoa Heräämö 10 paikkaa Avoinna ma - pe klo 9-20 Postoperatiivinen hoitoaika < 3h Henkilökuntaa: Klo 9-17 2 sh Klo 10-18 1 sh Klo 12-20 2 sh

OSA-ALUEET Hengitys Verenkierto Nestehoito ja ravitsemus Diureesi Tajunnan taso Lämpötila Kipu / kivunhoito Haava / vuoto

OSA-ALUEET jatkoa Mobilisaatio Pahoinvointi Raportin kirjoittaminen

HENGITYS Välineistöä: happiviikset happimaski (Oxymaski) CPAP hengityskone (Dräger Savina 4kpl) happihöyry hengityspalje

HENGITYS jatkoa Seuranta: happeutuminen (saturaatio, verikaasuanalyysi) ventilaatio (hengitysfrekvenssi, verikaasuanalyysi, intuboidulla etco2) hengitystyö hengitysteiden auki pysyminen sisään- tai uloshengityksen vinkuminen ihon, huulten ja kynsien väriä

Hoito: HENGITYS jatkoa sängynpäädyn kohottaminen kaikilla potilailla (ellei kirurgista estettä) happiviikset: kaikille yleisanestesioiduille potilaille kivunhoitona PCA tai kestoepiduraali puudutetuille potilaille tarvittaessa happimaski, jos happiviiksillä ei saavuteta riittävää happeutumista ( Hox! krooniset keuhkopotilaat esim. COPD)

HENGITYS jatkoa yhteys anestesialääkäriin, jos: saturaatio laskee happilisästä huolimatta ventilaatiovajaus pco2 >6kPa hengitysfrekvenssi >25 CPAP, NIV ja hengityskonehoito lääkärin määräyksestä

VERENKIERTO / NESTEHOITO JA RAVITSEMUS / DIUREESI Välineistöä: EKG-monitorointi NIBP tai invasiivinen verenpaineen mittaus CVK, S-G iv-kanyyli kestokatetri (tarv. urimetri tuntidiureesin mittaamiseksi) rakkopaineen mittaussetti (IAP)

VERENKIERTO Seuranta verenpaine ja syke mitataan vähintään 15 min välein kaikille ASA 3-5 riskiryhmien potilaille 5- kytkentäinen EKG (ST-muutosten seuranta)

VERENKIERTO jatkoa Hoito verenpaine ja syke pidetään anestesialääkärin määräämissä rajoissa potilaan perussairaudet ja lääkitys tehty toimenpide (esim. neurokirurgiset, plastiikkakirurgiset, verisuonileikkaukset) poikkeamiin reagoidaan ennakoivasti, poikkeaman syy huomioiden

VERENKIERTO jatkoa St-tason seuranta; mikäli muutoksia, yhteys anestesialääkäriin rytmihäiriöiden seuranta (takykardia, bradykardia, johtumishäiriöt, supraventrikulaariset rytmihäiriöt) huomioitava potilaat, joilla on perussairauden tai tehdyn toimenpiteen takia lisääntynyt riski kardiovaskulaarisiin ongelmiin

NESTEHOITO JA RAVITSEMUS Seuranta ja hoito nesteen perustarve on 25 35 ml/kg/vrk potilailla, joilla on normaali munuaisten ja sydämen toiminta. nesteytyksen tavoitteena normovolemia huomioi seurannassa perustarpeen lisäksi: leikkausvuoto haihtuminen pre operatiivinen paasto leikkauksen aikainen nesteytys anestesialääkäri määrää nestehoidon

NESTEHOITO JA RAVITSEMUS jatkoa per os ravitsemukseen tulee pyrkiä mahdollisimman pian, ellei kontraindikaatiota esim. suolen obstruktio tai ileus, suolen iskemia, septinen shokki heräämössä voidaan per os antaa vettä, mehua, Providextraa, Fresubin protein energy drink

DIUREESI Seuranta virtsamäärää seurataan katetroidulla potilaalla vähintään tunnin välein tuntidiureesin tulee olla 0,5 1 ml/kg virtsan värin seuranta (veri, tummuus, sakkaisuus) katetroimattoman potilaan rakon täyttyminen (edellisen virtsauksen ajankohta, nesteytys, virtsamäärän tarkistaminen skannerilla)

DIUREESI jatkoa Jos diureesia ei tule, tarkista nestetasapaino pidä yllä riittävä perfuusiopaine kivunhoito (kipu + elimistön stressi ja inflammaatio lisäävät ADH:n eritystä) tarkista preoperatiivinen munuaisten toiminta: kreatiniini, kalium, nesteenpoistolääkitys

Seuranta: TAJUNNAN TASO anestesiasta herääminen jos potilas ei ole heräteltävissä tai jos ahdistuneisuus, levottomuus, sekavuus jatkuu poikkeavan kauan mieti syyt? potilaan ko-operaatio? Vertaa preop. tila kaikilla neurologisilla, neuroradiologisilla ja potilailla, joilla tajunnan taso heikentynyt, käytetään arvioinnissa ja seurannassa GCS-pisteytystä

Mittausvälineistöä: korvalämpömittari keuhkovaltimokatetri kuumemittari termistorikatetri Hoitovälineistöä: lämpöpuhallin lämmitetyt peitot lämmitetyt nesteet LÄMPÖTILA

LÄMPÖTILA jatkoa Seuranta / hoito: alilämpöistä potilasta lämmitettävä aktiivisesti lämmittämisen tehoa seurattava hypotermiasta aiheutuvia haittavaikutuksia mm. voimakkaan tärinän seurauksena potilaan hapenkulutus lisääntyy hemodynaamisia komplikaatioita: rytmihäiriöitä, verenpaineen lasku tai nousu ja sykkeen lasku haavan paranemisen hidastuminen ja tulehdusriski

KIPU / KIVUNHOITO Kivunhoitomenetelmiä: iv, per os epiduraali PCA paikallis- ja hermopuudutukset multimodaalinen analgesia: opioidien rinnalla parasetamoli ja/tai hermopuudutukset

KIPU / KIVUNHOITO jatkoa Seuranta: kivun voimakkuus ja kivunhoidon teho sekä mahdolliset leikkauskomplikaatiot säännöllisin väliajoin kivun laatu sijainti kesto esiintymistiheys

KIPU / KIVUNHOITO jatkoa Kivun voimakkuuden arvioinnissa käytetään VAS-mittaria (numeraalinen, visuaalinen tai sanallinen). Tulos kirjataan anestesiatietojärjestelmään. Huomioi, että leikkauskivun lisäksi kivun syy voi olla krooninen sairaus, esim. niveltulehdus, syöpäkipu, neuropaattinen kipu tai leikkausasennon aiheuttama nivelien yliojennus, painauma, iskemia lihaksissa tai virstarakon ylivenyttyminen.

KIPU / KIVUNHOITO jatkoa Hoito heräämössä ensisijaisesti Oxynorm / Morfin iv. Huom! tarvittaessa neuropaattiseen kipuun oma spesifi lääkitys. oraalinen kipulääkitys voidaan harkitusti aloittaa pienemmissä leikkauksissa heräämössä/ leikkauspäivän iltana, suuremmissa leikkauksissa yleensä 1-3 vrk:n kuluttua. G-I kanavan leikkauksissa mahdollisesti vielä pitemmän ajan kuluttua. huom! Fast-Track potilaiden oma ohjeistus. heräämössä tulehduskipulääkkeet annetaan i.v (Ketorin, Dynastat ), osastolla p.o. (Burana ) Lisäksi kaikille parasetamoli, ellei vasta-aiheita.

KIPU / KIVUNHOITO jatkoa Epiduraalinen kivunhoito heräämössä hoito aloitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa (tarv. testataan spin.puudutuksen jälkeen jalkojen liike ennen aloitusta) nukutetulle potilaalle voidaan aloittaa epiduraalinen kivunhoito heti, ellei estettä (esim. selkäpotilaat) jos potilaalla menee postoperatiivisesti epiduraalinen opioidilääkitys, voi heräämössä valvotusti antaa tarvittaessa lisäksi esim. Oxynormia iv. katetrin toimivuus (ellei ole testattu salissa) testataan puudutteilla: kylmä/lämpö/kosketustuntorajat, ellei vastetta, tarkistetaan katetri (onko kinkannut, luistanut pois paikaltaan tms)

KIPU / KIVUNHOITO jatkoa PCA-pumput (Deltec, Braun, Baxter) johtopuudutukset puudutepumput (PainBuster, MultiRate)

KIPU / KIVUNHOITO jatkoa myös intuboitu tai sedatoitu potilas tarvitsee kivunhoitoa jos kipua ei saada hallintaan, on kirurginen komplikaatio suljettava pois joskus kivunhoito voi vaatia esim. potilaan voimakasta sedatoimista ja tilapäistä nukuttamista

HAAVA / VUOTO Haavasidoksen tarkoitus immobilisointi imeä haavaerite haavan suojaaminen jäähtymiseltä säilyttää riittävä kosteus suojata haava ulkoiselta kontaminaatiolta ja traumalta Leikkaushaavasidos valitaan leikkaussalissa potilaskohtaisesti.

HAAVA / VUOTO jatkoa Seuranta Haava: haavakipu verenvuoto ja verenpurkauman synty haavan ympäristön väri turvotus / pinkeys haavan eritys laskuputkien eritys ja ympäristö stooman vitaliteetti

HAAVA / VUOTO jatkoa Seuranta Sidos: paikallaan pysyminen kireys läpivuoto ja sidoksen imukyky stoomapussin kiinnitys

HAAVA / VUOTO jatkoa Hoito: läpikostunut haavasidos vaihdetaan paremmin imevään sidokseen alle 24 tunnin ikäinen haava hoidetaan steriilisti avonaisten haavojen läpikastuessa poistetaan päällimmäiset sidokset ja tilalle laitetaan riittävästi uusia imeviä sidoksia vuotoa voidaan hillitä laittamalla haavalle kylmäpakkaus ja raajojen alueella lisäksi kohoasento ja kompressio

HAAVA / VUOTO jatkoa jos leikkaushaavasta tai dreenistä jatkuvaa / lisääntyvää vuotoa tarkista Hb konsultoi kirurgia ja anestesiologia alipainehoidon (V.A.C. ) aloittaminen viimeistään 2 h leikkauksen lopusta ja tarkistaminen, että alipaine pysyy

MOBILISAATIO Potilaan perusliikkumisen, toimintakyvyn ja hengitystoiminnan palautuminen normaaliksi anestesian ja leikkauksen jälkeen sekä painehaavaumien ehkäisy. Erillinen luento aiheesta iltapäivällä.

PAHOINVOINTI Seuranta pahoinvoinnin voimakkuus ja ilmeneminen hoitotyön toimenpiteiden ja lääkityksen teho huomioidaan riskitekijät esim. aiempi postoperatiivinen pahoinvointi, taipumus matkapahoinvointiin, leikkaustyyppi, anestesia-aineet

PAHOINVOINTI jatkoa Hoito oksentava potilas käännettävä kyljelleen aspiraation välttämiseksi ennaltaehkäisevä lääkitys tärkeä erityisesti riskipotilailla jos ensimmäinen lääke ei auta, on kokeiltava toista

PAHOINVOINTI jatkoa hoitotyön toimenpiteitä helpottamaan potilaan oloa nesteytyksen, hengityksen, hapetuksen, asento- ja kivunhoidon toteuttamisella ja rauhallisella liikuttelulla on tärkeä merkitys potilaan pahoinvoinnin ehkäisyssä ja hoitamisessa

KIRJALLINEN RAPORTTI OSASTOLLE SIIRTYESSÄ Lyhyt yhteenveto postoperatiivisesta hoidosta Huomioitava myös leikkauksen aikaiset poikkeamat voinnissa (esim. kardiorespiratoriset ongelmat) Kommentoituna hemodynamiikan mahdolliset ongelmat ja hoito Hengitykseen liittyvät jatkohoidon ohjeet (lisähapen tarve, asentohoito, pupu = pulloon puhallukset)

KIRJALLISEN RAPORTIN jatkoa Kommentti leikkaushaavasta / sidoksesta sekä leikkaus- ja dreenivuodosta Maininta tajunnan tasosta (muistamattomuus, sekavuus, neurologiset potilaat) Maininta mobilisaatiosta, potilaan liikkumiskyvystä sekä tarvittavat asentohoitoohjeet Omaisten yhteydenotot

TOIMINTAA OHJAAVAT Tsekkauslistan käyttö potilaan tullessa heräämöön ja osastolle lähtiessä Siirtokriteerien täyttyminen potilaan siirtyessä vuodeosastolle ( Käsikirja potilaan heräämövaiheen seurannasta ja turvallisesta siirrosta vuodeosastolle. Julkaistu 12.6.2012. www.hotus.fi) Fast-track ohjeet

HAASTEITA ARJEN KESKELLÄ Leikkauskohtaisten postoperatiivisten ohjeiden laatiminen Olemassa olevien ohjeistusten tuominen käytännön tasolle Uuden anestesiatietojärjestelmän sisäänajo Suuri remontti tulossa ja sen myötä organisaatiomuutoksia