TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 PÄLKÄNEEN KUNTA

TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 PÄLKÄNEEN KUNTA Kunnanhallitus 30.3.2015 93 Kunnanhallitus 29.4.2015 113 Kunnanvaltuusto 17.6.2015

SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1. Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa... 3 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä... 9 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 9 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset... 13 1.5. Kokonaistulot ja menot... 15 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous... 17 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely... 22 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 23 2.1. Kunnan ja kuntakonsernin tavoitteiden toteutuminen... 23 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 31 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 67 3.1. Tuloslaskelma... 67 3.2. Rahoituslaskelma... 68 3.3. Tase... 69 3.4. Konsernilaskelmat... 71 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 75 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 75 4.2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 76 4.3. Tasetta koskevat liitetiedot... 79 4.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 83 4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 84 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 86 Vesihuoltolaitos-taseyksikön tilinpäätös... 86 6. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 91 7. LUETTELOT JA SELVITYKSET... 92 LIITE... 93 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 93

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2014 kuntakenttää on edelleen leimannut uudistus sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksesta. Saman vuoden alussa Pälkäneen kunnan organisaatio koki suuren muutoksen sosiaalipalveluiden siirtyessä Kangasalan kunnan vastattavaksi isäntäkuntamallilla. Yhteistyö sosiaalipalveluissa Kangasalan kanssa sujui jo vanhalla rutiinilla, mutta palvelujen tuottamisen näkökulmasta yhteisten toimintamallin kehittäminen jatkuu edelleen. Pälkäneen kunnan hallinnossa tapahtui myös paljon muutoksia. Pitkäaikainen kunnanjohtaja, Esko Arasalo eläköityi marraskuussa 2014. Aloitin kunnanjohtajan vakinaisessa virassa joulukuun alusta, mutta olin hoitanut tehtävää kesäkuusta asti sijaisena. Myös muita henkilöstövaihdoksia tapahtui. Vaihdokset sujuivat mutkattomasti, mutta varmasti osaltaan aiheuttivat asioiden viivästymisiä, mutta myös mahdollisti toimintamallien uudistamista. Kuntarakenneselvitys käynnistyi Kangasalan, Kuhmoisten ja Pälkäneen kesken elo-syyskuussa 2014 kuntien valtuustojen päätöksestä. Kuntien yhteisestä sopimuksesta selvitystyötä tekee ts. hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi. Työ on edennyt asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja jatkuu edelleen vuonna 2015. Valtakunnallisesti kuntatalouden tilanne on edelleen heikentynyt. Verotulokehitys on heikkoa ja kunnat ovat joutuneet sopeuttamaan taloutta valtionosuusleikkauksiin. Pälkäneellä vuoden 2014 tilinpäätös toteutui merkittävästi odotettua paremmin. Hyvä tulos mahdollisti 1,0 miljoonan euron investointivarauksen tekemisen Harjutuulen peruskorjausta varten. Tilikauden ylijäämäksi jäi varauksen jälkeen 326 521 euroa. Talousarvion valmisteluvaiheessa arvioitiin tilinpäätöksen toteutuvan lähes 500 000 euroa alijäämäisenä, joten tulos oli kunnan näkökulmasta erittäin myönteinen. Tilinpäätöksessä näkyy pitkällä aikavälillä toteutetut taloudentasapainottamisen tuomat muutokset, mutta suurin vaikuttava tekijä tilinpäätöksen ylijäämäisyyteen oli sosiaali- ja terveyspalvelut. Pälkäneen sosiaalipalvelujen siirtyessä yhteistoiminta-alueelle valmistelu tapahtui erittäin nopealla aikataululla ja Kangasalan talousarvioon siirrettiin vuoden 2013 talousarvioluvut. Sosiaalipalvelujen tilinpäätös 2013 oli 700 000 euroa alle arvioidun, joten tämä ero vielä kasvoi vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2014 positiivisesta tuloksesta huolimatta talouden tasapainosta ja tasapainottamisesta tulee huolehtia. Joudumme myös jatkossa etsimään uusia talouden tasapainottamiskeinoja, jotta tulevista laihoista vuosista selvitään. Pälkäneen kunnan väkiluvun muutos oli vuonna 2014 negatiivinen, joka tulisi saada kääntymään positiiviseksi. Uusien asuinalueiden kaavoittaminen ja teollisuustonttien lisääminen sekä markkinointi ovat keinoja, joilla voidaan lähteä kilpailemaan väestöstä ja yrityksistä. Työttömyysaste kasvoi Pirkanmaalla vuoden 2014 aikana niin, että se oli joulukuussa 15,9 %. Pälkäneellä työttömyysaste oli joulukuussa Pirkanmaan keskiarvoa matalampi 13,9 %. Pälkäneen kunta jatkoi työllistämistoimintansa kehittämistä vuonna 2012 käynnistyneen Parasta aikaa- Pälkäneen paja hankkeen kautta. Hanke on Pirkanmaan ely-keskuksen 50%:sti rahoittama työllisyyspoliittinen projekti. Hankkeessa on yksi työntekijä. Hankkeen pääasiallisena tavoitteena on luoda seinättömän pajan palveluita lähinnä Pälkäneläisille nuorille työttömille ja pitkäaikaistyöttömille. Hankkeen asiakasmäärä oli vuoden 2014 aikana kokonaisuudessaan 79 henkilöä.

4 Seinättömän pajatoiminnan lisäksi Pälkäneellä käynnistyi kesällä 2014 perinteinen pajatoiminta. Sen tehtäväkenttänä ovat teknisluonteiset avustavat remontointi-, rakennus-, kiinteistönhoito- ja kuljetustehtävät yms. Pajatoiminta sijaitsee Harjutuulen vanhainkodin pihapiirissä ns. Harjulan kiinteistössä. Vuoden 2014 aikana pajatoiminnassa muun muassa remontointiin pajan toimintaan tarvittavat tilat, kunnostettiin luistinkenttien koppeja, toimittiin liikuntapaikkojen hoitoon liittyvissä tehtävissä, rakennettiin aitoja ryhmäperhepäiväkodeille, suoritettiin sosiaalitoimen muuttoja ja niin edelleen. Pälkäneen kunnan työmarkkinatuen kuntaosuus oli vuonna 2014 yhteensä noin 233 000 euroa. Summa on merkittävä, mutta positiivisena suuntauksena voidaan nähdä se, että työmarkkinatukimenot kasvoivat valtakunnallisena keskiarvona 14, 74% vuonna 2014, kun Pälkäneellä ne laskivat 9.33%. Kunnat vapautuvat edellä mainituista menoista pitkään työttömänä olleiden aktivoiduttua. Pitkään työttömänä olleiden aktivointiaste oli Pälkäneellä vuonna 2013 8.7%:a. Vuonna 2014 aktivointiaste oli kasvanut 23%:n ja se on edelleen menossa selvästi parempaan suuntaan. Koko maan aktivointiaste oli vuonna 2013 30.2%:a ja vuonna 2014 30.3%. Aktivointiaste ylitti kuukausitasolla koko maan keskiarvon ensimmäistä kertaa lokakuussa 2014. Mennyt vuosi sisälsi paljon tapahtumia ja hyviä asioita, joita tässä ei tullut edellä mainittua. Haluankin erityisesti kiittää henkilöstöä ja luottamushenkilöitä samaan hiileen puhaltamisesta ja yhteisiin päämääriin pyrkimisestä, vaikka toimintaympäristö on ollut muutoksessa ja kunnan talous tiukoilla. Janita Koivisto kunnanjohtaja 1.1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luopioisten ja Pälkäneen kunnat lakkautettiin 31.12.2006 ja uusi Pälkäneen kunta perustettiin 1.1.2007. Vuoden 2009 alusta lukien valtuustossa on ollut 27 valtuutettua. Kunnanhallinto vuonna 2014 Valtuuston jäsenmäärä: Valtuuston puheenjohtajisto: 27 jäsentä KOK 9, KESK 8, SDP 5, PS 4, VAS 1 Puheenjohtaja Petri Urkko (KESK), 1. varapuheenjohtaja Rainer Zeitlin (KOK) 2. varapuheenjohtaja Maria Aho (SDP) Kunnanhallituksen jäsenmäärä: 9 jäsentä KOK 3, SDP 2, KESK 3, PS 1 Kunnanhallituksen puheenjohtajisto: Puheenjohtaja Eero Laesterä (KOK) 1. varapuheenjohtaja Eveliina Hakala (KESK) 2. varapuheenjohtaja Risto Lindholm (SDP) Kunnanhallituksen esittelijät: kunnanjohtaja Janita Koivisto

5 Pöytäkirjanpitäjä: vs. hallintojohtaja Mia Sorri Lautakunnat Sivistyslautakunta (9 jäsentä), vapaa-aikalautakunta (9), tekninen lautakunta (9), rakennuslautakunta (9), ympäristölautakunta (9), tarkastuslautakunta (7), keskusvaalilautakunta (5) Kunnan hallinto-organisaatio 31.12.2014 Pälkäneen Aluelämpö Oy Matti Niikkula Konserniohjaus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Sopimusohjaus Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Jouni Kiviniemi Kunnanjohtaja Janita Koivisto Tilausten valmistelu ja seuranta Yhdyskuntasuunnittelu Aluearkkitehti Marja Kuisma Yleishallinto vs. hallintojohtaja Mia Sorri Sivistystoimi sivistystoimenjohtaja Mauri Nest Tekninen toimi tekninen johtaja Matti Vesava Sosiaali- ja terveyspalvelut Kangasalan yhteistoimintaalue Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut kamreeri Toni Leino Varhaiskasvatus varhaiskasvatuksen päällikkö Juha Forsman Ruokahuolto- ja siivousyksikkö, p. Seija Snäkin-Laitinen Sosiaalipalvelut Yhteistoiminta-alue Kirjanpito Kehittämispalvelut vs. hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi Asiakaspalvelu Tietohallinto tietohallintopäällikkö Harri Pinola Aluejohtajat: Mika Pietilä, va. Kaija- Leena Lindstedt Peruskoulu- ja lukiopalvelut koulunjohtajat, rehtorit Koulut: Kostia, Aitoo, Luopioisten krk, Rautajärvi Yhteiskoulu/Lukio Kiinteistöpalvelut rakennusmestari Markku Nurmi Vesihuoltolaitos käyttöpäällikkö Harri Vierikka Rakennusvalvonta rakennustarkastajat Anitta Käenniemi, Jari Ainasoja Perusterveydenhuolto Yhteistoiminta-alue Erikoissairaanhoito Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Ensihoito Työllisyyspalvelut työpajaohjaaja Panu Raivio Yrityspalvelut Kirjastopalvelut kirjastotoimenjohtaja Seija Heikkilä Vapaa-aikapalvelut liikunta- ja vapaaaikasihteeri Petri Ketola Ympäristönsuojelu ympäristönsuojelusihteeri Hannu Niukkanen Nuorisotyöntekijä Kulttuuripalvelut kulttuurituottaja Marketta Vaismaa

6 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Alustavien tietojen BKT:n vuoden 2014 vuosikasvun ennakoidaan olevan 0,1 %. Nettoviennin vaikutus vuoden ennusteeseen on positiivinen. Yksityinen kulutus ei lisääntynyt vuonna 2014 lainkaan ja yksityiset investoinnit laskivat. Työmarkkinoiden tilanne heikkeni edelleen ja työttömyysaste nousi noin 8,6 prosenttiin. Vuoden 2015 BKT:n kasvuksi ennustetaan 0,9 %. Kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot eivät juuri lisäänny. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Tuonnin kasvua hidastaa kotimaisen kysynnän vaimeus. Työn tuottavuuden kehitys on vaimeaa, sillä nousua kertyy vain 0,8 %. Inflaatio jää 0,8 prosenttiin. (VM taloudellinen katsaus 17.12.2014) Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 mrd euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Vuoden 2014 aikana henkilöstökuluja vähennettiin kunnissa noin 400 miljoonalla eurolla ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri oteta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. (Kuntaliiton tiedote 12.2.2015) Työmarkkinoiden tilanne heikkenee ensi vuoden aikana. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien osuus on nousussa ja siten rakenteellinen työttömyys edelleen kasvaa. Taloudellisen aktiviteetin viriämisestä huolimatta työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä ilmenevät yhteensopivuusongelmat ylläpitävät pitkäaikaistyöttömyyttä. (VM taloudellinen katsaus 17.12.2014) Joulukuussa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kausiluonteisesti korkealle tasolle. Työttömiä työnhakijoita on nyt lähes saman verran kuin heinäkuussa vuonna 1997. Tämä osaltaan kertoo vaikeasta tilanteesta työllistymisen kannalta. Työllisyystilanne oli Pirkanmaalla joulukuun lopussa koko maata heikompi. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 15,9 prosenttia ja koko maassa keskimäärin 13,9 prosenttia. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä oli edelleen kasvusuunnassa vuositasolla verrattuna, muutos oli 8 prosenttia. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi maan kaikkien ELY-keskusten alueilla.

7 Pälkäneen työttömyysasteen kehitys kuukausittain vuosina 2012 2014: Pirkanmaalla joulukuun työttömyysaste kasvoi edellisvuoden 14,8 prosentista 15,9 prosenttiin vuonna 2014. Pälkäneellä työttömyysprosentin kehitys on myötäillyt vuoden Pirkanmaan kehitystä, ollen lähimmillään noin -2 % Pirkanmaan työttömyysprosenttia alhaisempi. Pälkäneen työttömyys kääntyi kasvuun kesän 2012 jälkeen ja sama kasvusuunta on jatkunut edelleen vuoden 2014 lopussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni vuoden aikana 2 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrään on pyritty vuoden 2014 aikana vaikuttamaan kunnassa aikaisempaa huomattavasti aktiivisemmalla työllistämis- ja aktivointitoiminnalla. Joulukuun 2014 lopussa yli vuoden työttömänä olleita oli 148 henkilöä. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä 45 henkilöä oli pysynyt samana kuin vuoden 2013 lopussa. Pälkäneen kunnan väkiluku jatkoi vuonna 2010 alkanutta laskua. Tietoja luonnollisesta väestökehityksestä sekä muuttoliikkeestä vuoden 2014 ei ole vielä käytettävissä. Vuosi Miehiä Naisia Yhteensä Muutos Muutos% 2010 3 450 3 497 6 947-65 -0,93 % 2011 3 413 3 467 6 880-67 -0,96 % 2012 3 400 3 435 6 835-45 -0,65 % 2013 3 398 3 397 6 795-40 -0,59 % 2014 3 371 3 353 6 724-71 -1,04 %

8 1.1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuosi 2014 oli uuden Pälkäneen kunnan kahdeksas toimintavuosi. Pälkäne toteutti vuosien 2010 2013 aikana ensimmäistä talouden tasapainotusohjelmaa, joka painottui sosiaalitoimen palvelurakennemuutoksiin. Kunnassa valmisteltiin ja päätettiin vuonna 2013 uudesta talouden tasapainotusohjelmasta, joka kattaa vuodet 2014 2016. Pälkäneen kunnanvaltuusto päätti elokuussa 2011 Paras-lain edellytysten mukaisesti, että kunnan sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta päivähoitoa siirretään yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi vuodesta 2015 alkaen. Orivesi irtisanoutui terveyspalveluyhteistyöstä siten, että Oriveden osalta sopimus päättyi vuoden 2013 loppuun. Kangasalan ja Pälkäne sopivat vuoden 2013 aikana, että sosiaalipalvelut siirto Kangasalan yhteistoiminta-alueelle toteutettiin jo vuoden 2014 alusta. Vuosi 2014 oli ensimmäinen toimintavuosi, jossa sosiaalipalveluiden tuottamisesta vastasi Kangasala. Vuoden 2013 talousarviossa siirryttiin kaikilla käyttötalouden osastoilla nettobudjetointiin. Investointiosa on bruttobudjetoitu. 1.1.5. Kunnan henkilöstö Kunnan palvelukseen jäänyt henkilöstömäärä vuoden 2014 alussa oli 275 henkilöä, mikä sisältää vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön. Vuoden lopussa 31.12.2013 vastaava poikkileikkaustilastoon perustuva henkilöstön määrä oli 406 henkilöä. Vähentyminen johtuu sosiaalipalvelujen henkilöstön siirtymisestä Kangasalan palvelukseen 1.1.2014 alkaen, mikä vähensi Pälkäneen poikkileikkaustiedon mukaista henkilöstömäärää 131 henkilöllä. Kunta laatii erillisen henkilöstötilinpäätöksen. 1.1.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä kunnan muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Kunnan talous ei ole tasapainossa, koska kertaluontoisista eristä puhdistettu tulojen kasvu on ollut vähintään viiden vuoden tarkastelujakso huomioiden hitaampaa kuin menojen kasvu. Vuosikate kattoi tilinpäätösvuoden nettoinvestoinneista vain 55 %, mikä tarkoittaa että loppuosa investoinneista rahoitettiin kunnan kassavaroja vähentämällä sekä lainanotolla. Lainakanta kasvoi vuoden 2014 aikana 2,6 milj. euroa. Vuoden 2014 tilinpäätökseen sisältyy noin 410 000 euron määrästä käyttöomaisuuden myyntivoittoja, joista pääosa kertyi kahden koulukiinteistön myynneistä. Kuntia koskevien suurten uudistushankkeiden jatkumisesta ja mahdollisista uusista valmistelulinjauksista ei ole eduskuntakauden päättyessä saatavilla tietoja, mikä ylläpitää epävarmuutta kunnallisessa päätöksenteossa. Hallituksen hankkeista valtionosuusjärjestelmän sekä kuntalain uudistukset toteutuivat, mutta kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus jäivät tällä hallituskaudella toteutumatta. Vuoden 2015 alusta voimaan tullut valtionosuusjärjestelmän uudistus vähentää Pälkäneen valtionosuuksia lähes noin 520 000 euroa vuodessa vuoden 2014 tasossa, mikä vastaa noin 0,6 prosenttiyksikköä kunnallisveroprosentissa. Siirtymään liittyvän välittömän vähenemisen lisäksi uudet valtionosuuskriteerit mahdollisesti kerryttävät kunnalle valtionosuuksia vähemmän kuin aikaisempi järjestelmä, millä on pitkällä aikavälillä vielä siirtymävaiheen negatiivista muutosta suurempi taloudellinen merkitys. Rahoitusperiaatteen mukaisesti valtion tulee antaessaan kunnille tehtäviä ja velvoitteita varmistua siitä, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset niistä selviytymiseen. Kuntaliitto on Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2018 -esityksessään todennut, että rahoitusperiaatteen toteutuminen on kuntien lisääntyneiden tehtävien ja velvoitteiden sekä mittavien valtionosuusleikkausten vuoksi vakavasti uhattuna.

9 Valtio on lisännyt kuntien vastuuta työttömyyden hoidosta. Työmarkkinatuen kuntaosuutta tulee maksettavaksi työmarkkinatukimenoista vuoden 2015 alusta 50 % jo 300 päivää ylittävistä työttömyysjaksoista aikaisemman 500 päivän sijaan ja lisäksi 1000 päivää ylittävistä 70 %. Velvoiteraja kuntouttavaan työtoimintaan osoittamiseen säilyi kuitenkin 500 työmarkkinatukipäivässä. Pälkäneen välittömäksi kustannusten lisäykseksi vuodelle 2015 on arvioitu noin 100 000 euroa. Aktivoinnista aiheutuvat kustannukset jäävät kunnan maksettavaksi lukuun ottamatta palkkatukea. Uhkana on, että kuntien velvoitteet ja kustannukset työllisyydenhoidosta kasvavat ja epäsuhta kunnille määrättyjen velvoitteiden ja toimivaltuuksien lisäämisessä kasvaa. Kunnan vuosien 2015 2017 investointiohjelman nettomenot ovat yhteensä 12,1 milj. euroa. Taloussuunnitelman vuosikate kattaisi näistä nettoinvestoinneista vain noin 25 prosenttia, mikä tarkoittaisi kunnan merkittävää velkaantumista. 1.1.7. Ympäristötekijät Pälkäneen kunnan luonnon erityispiirteistä on hyvin tietoa, mutta tieto on pääosin kunnan ulkopuolisilla tahoilla. Tämän tiedon kerääminen ja kartuttaminen sekä pinta- ja pohjavesien tilan seuranta ja suunnitelmallinen valvonta ovat tulevaisuudessa tärkeimpiä tehtäviä. Valvontaviranomaisen rooli tulevaisuudessa korostuu lakiuudistuksen vuoksi joka samalla asettaa resursseille paineita. Pohjavesien suojelusuunnitelma on valmistunut kesän 2014 aikana ja se on hyväksytty valtuustossa alkuvuodesta 2015. Suunnitelman mukainen valvonta on jo aloitettu. Pohjavesien seurantaa suoritetaan yhdessä vesilaitoksen kanssa. Kunta oli jo vuoden 2009 talousarviossa varautunut Pälkäneen keskustaajaman jäteveden puhdistamon tehostamiseen vuosina 2009 ja 2010. Puhdistamon rakennushanke käynnistyi viivästysten jälkeen vuonna 2013 ja laitos on valmistunut käyttöön vuoden 2015 alussa. Tavase Oy:n Pälkäneen keskustaajamaan asti yltävä tekopohjavesilaitos asutuksen ja teollisuusalueen keskelle on merkittävä asukkaisiin ja maankäyttöön vaikuttava riskitekijä. Lupapäätös aluehallintovirastosta tulee todennäköisesti kevään 2015 aikana. 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan, hanketoiminnan sekä laskutuksen ja perinnän ohjeen 22.11.2010. Kunnanvaltuusto on 18.12.2014 hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Koko kunnan kattava riskienarviointimenettely, josta johdetaan merkityksellisimmät riskikohteet ja asetetaan seurattavat tavoitteet riskien vähentämiseksi, toteutetaan vuoden 2015 aikana. Selonteot sisäisestä valvonnasta on laadittu osastoittain. Yhteenveto hallinto-, sosiaali-, sivistys- ja teknisen osaston selonteoista sisäisen valvonnan järjestämiseksi esitetään toimintakertomuksen liitteenä. Kunta teki vuonna 2014 päätöksen sisäisen tarkastuksen palveluiden ostamisesta, mutta niiden toteuttaminen jäi vuodelle 2015. 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitus rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa, miten kunnan rahoitus on riittänyt tilikaudella.

10 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. TULOSLASKELMA (ulkoiset, teur) 2014 2013 TOIMINTATUOTOT 5 606 5 415 TOIMINTAKULUT -41 371-41 571 Toimintakate -35 765-36 156 Verotulot 21 636 21 030 Valtionosuudet 16 413 16 540 Rahoitustuotot ja -kulut 92 57 Korkotuotot 11 29 Muut rahoitustuotot 132 85 Korkokulut -49-51 Muut rahoituskulut -2-6 Vuosikate 2 375 1 471 Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista -1 305-1 451 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 374 Satunnaiset kulut 0 Tilikauden tulos 1 071 394 Poistoeron lis (-) / väh (+) 256 273 Varausten lis (-) / väh (+) -1000 Rahastojen lis (-) / väh (+) Tilikauden yli-/ alijäämä 327 667 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,6 13,0 Vuosikate/Poistot, % 182,1 101,4 Vuosikate euroa/asukas 353 216 Asukasmäärä 6 724 6 795 Tunnuslukujen laskentaperusteet on esitetty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta 2009. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen ja valtionosuuksien osuuden toiminnan kuluista. Vuodelle 2014 sisältyy toimintatuotoissa noin 410 000 euroa tonttien myyntivoittoja, mikä nostaa vertailuvuoden toimintatuottojen osuutta toimintakuluista. Vuodelle 2013 ei käytännössä sisältynyt lainakaan myyntivoittoja. Ilman myyntivoittoja tuottojen osuus olisi ollut 12,6 %. Toimintakate eli nettomenot, jossa toimintakuluista on vähennetty toimintatuotot poikkeuksellisesti väheni edellisvuodesta -1,1 %. Myös tässä yhtenä merkittävänä tekijänä ovat vuoden 2014 myyntivoitot, jotka puuttuvat edelliseltä vuodelta. Ilman vuoden 2014 myyntivoittoja toimintakatteen kasvu edellisvuoteen olisi ollut 0,1 %. Vaikuttavia tekijöitä matalaan toimintakatteen kasvuun olivat terveyspalvelujen kauttaaltaan maltillinen kustannuskehitys, sekä kunnan talouden tasapainotusohjelman toteuttaminen. Verotulojen painoarvo kunnan tulorahoituksessa kasvoi, kun valtionosuudet vähenivät edellisvuodesta noin 127 000 euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin ja se on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Kunnan velkaantumisen kannalta on oleellista verrata vuosikatetta nettoinvestointeihin, sillä poistoaikoihin

11 liittyvä laskenta on aiheuttanut sen, että poistotaso on ollut kunnassa vuosittaisia nettoinvestointeja selvästi pienempi. Tulorahoitus on kunnan tuloslaskelmassa ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Kunnan oma vuosikate ilman kirjanpidollista satunnaisten erien kirjausta ylitti poistot tilinpäätösvuonna 1,07 milj. eurolla. Kunnan vuosikate on ylittänyt poistot koko uuden kunnan toimintakauden ajan lukuun ottamatta vuotta 2012. Vuosikatetta ovat paransivat vuosina 2007 2011 toiminta- ja rahoitustuottoihin kirjatut yhdistymisavustuserät ja muut kertaluonteiset tuotot. Vuosikatetta asukasta kohden käytetään tunnuslukuna tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Kunnan vuosikate asukasta kohden on 353 euroa, johon sisältyy tonttien myyntivoittojen vaikutusta 61 euroa/asukas. Tilikauden ylijäämä/alijäämä on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden ylijäämä on 326 521 euroa. 1.3.2. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella.

12 RAHOITUSLASKELMA (teur) 2014 2013 Toiminnan rahavirta 1 965 1 466 Vuosikate 2 375 1 471 Satunnaiset erät, netto 374 Tulorahoituksen korjauserät -410-379 Investointien rahavirta -3 790-2 061 Investointimenot -4 320-3 166 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 391 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 526 714 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 824-596 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 68 43 Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 68 43 Lainakannan muutokset 2 589-664 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 200 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -611-664 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -2 216-396 Rahoituksen rahavirta 441-1 018 Rahavarojen muutos -1 383-1 614 Rahavarat 31.12. 2 617 4 000 Rahavarat 1.1. 4 000 5 614 Muutos -1 383-1 614 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toiminnan ja inv. rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 eur -4 669-73 Investointien tulorahoitus, % 55,0 53,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 48,2 42,8 Lainanhoitokate 3,7 2,1 Kassan riittävyys, pv 21 32 Asukasmäärä 6 724 6 795 Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Tunnuslukua heikentää erityisesti vuosi 2012, jolloin toiminnan ja investointien rahavirta oli -4,7 milj. euroa negatiivinen. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Kaavio: Vuosikate ja nettoinvestoinnit vuosina 2009 2013

13 Pääomamenojen tulorahoitusprosentti on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Pääomamenoista tulorahoitus eli vuosikate kattoi 48,2 % ja loput pääomamenoista katettiin kunnan kassan vähentämisellä ja lainanotolla. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Lainanhoitokate kohosi tilinpäätösvuonna arvoon 3,7. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin luetaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassan riittävyys/pv -tunnusluku muodostui 21 päivää ja se väheni 11 päivää edelliseen vuoteen verrattuna. 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta.

14 TASE, VASTAAVAA (teur) 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT 38 265 35 438 Aineettomat hyödykkeet 189 221 Aineettomat oikeudet 1 14 Muut pitkävaikutteiset menot 187 207 Aineelliset hyödykkeet 31 463 28 540 Maa- ja vesialueet 3 583 3 358 Rakennukset 13 786 13 723 Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 042 9 580 Koneet ja kalusto 414 503 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 637 1 376 Sijoitukset 6 614 6 677 Osakkeet ja osuudet 6 066 6 061 Muut lainasaamiset 538 606 Muut saamiset 10 10 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 536 552 Valtion toimeksiannot 0 0 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 536 552 VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 956 5 867 Vaihto-omaisuus 0 0 Enakkomaksut 0 0 Saamiset 2 339 1 867 Lyhytaikaiset saamiset 2 339 1 867 Myyntisaamiset 899 574 Lainasaamiset 0 13 Muut saamiset 146 728 Siirtosaamiset 1 294 553 Rahat ja pankkisaamiset 2 617 4 000 VASTAAVAA 43 757 41 857 TASE, VASTATTAVAA (teur) 2014 2013 OMA PÄÄOMA 25 220 24 894 Peruspääoma 15 061 15 061 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 9 833 9 166 Tilikauden yli-/alijäämä 327 667 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 6 503 5 759 Poistoero 5 503 5 759 Vapaaehtoiset varaukset 1 000 0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 649 651 Valtion toimeksiannot 0 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 649 651 VIERAS PÄÄOMA 11 385 10 553 Pitkäaikainen 8 287 5 785 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 999 2 591 Lainat julkisyhteisöiltä 147 174 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Muut velat 3 141 3 020 Lyhytaikainen 3 098 4 767 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 686 472 Lainat julkisyhteisöiltä 27 32 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 24 61 Ostovelat 809 1 918 Muut velat 360 387 Siirtovelat 1 193 1 897 VASTATTAVAA 43 757 41 857

15 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Kunnan omavaraisuusaste on ylittänyt 70 prosentin rajan vuosina 2009 2014. Suhteellinen velkaantuneisuus % -tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on ollut alle 30 % vuosina 2009 2014. Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Kunnan lainakanta kasvoi edellisvuodesta 2,59 milj. euroa. Lainakanta euroa/asukas kasvoi 871 euroon/asukas. Kunnan lainasaamiset ovat vähenivät 68 000 eurolla. 1.5. Kokonaistulot ja menot TASEEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Omavaraisuusaste, % 72,5 73,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 26,0 24,4 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 e 10 159 9 833 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa / asukas 1 511 1 447 Lainakanta 31.12. 5 858 3 270 Lainakanta 31.12., euroa / asukas 871 481 Lainasaamiset, 1000 euroa 538 606 Asukasmäärä 6 724 6 795 Kunnan kokonaistulojen ja menojen laskelma kuvaa kunnan rahan lähteet ja rahan käytön. Kokonaistulo- ja -menokäsitteet kattavat varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. KOKONAISTULOT JA MENOT TP 2014 TULOT teur % MENOT teur % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 5 606 11,9 Toimintakulut 41 371 89,3 Verotulot 21 636 45,9 Korkokulut 49 0,1 Valtionosuudet 16 413 34,8 Muut rahoituskulut 2 0,0 Korkotuotot 11 0,0 Satunnaiset kulut Muut rahoitustuotot 132 0,3 Satunnaiset tuotot +/- Pakollisten varausten muutos Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntitappiot - Pys.vast. hyödykk. luovutusvoitot -410-0,9 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointi Käyttöomaisuusinvestoinnit 4 320 9,3 menoihin 5 0,0 Pys.vast.hyödykkeiden luovutustulot 526 1,1 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 68 0,1 Antolainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 200 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 611 1,3 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 47 186 93,2 Kokonaismenot yhteensä 46 353 100,0

16 Tuloslaskelmaosan tuotot Tuloslaskelmaosan kulut, %

17 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Pälkäneen kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt: Tytäryhteisöt Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Pälkäneen Aluelämpö Oy Kuntayhtymät Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Hämeen päihdehuollon ky Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Pirkanmaan liitto Koulutuskeskus Tavastia Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty Ei yhdistelty X X X X X X X Osakkuusyhteisöt Luopioisten vesihuolto Oy Kiinteistö Oy Pienteollisuustalo Kiinteistö Oy Pälkäneen liikekeskus Tredu-Kiinteistöt Oy As Oy Rantakukka As Oy Luopioisten Retkitie As Oy Aitoonrivi As Oy Luopioisten Retkipirtti As Oy Kyläkantola As Oy Tiilivakki As Oy Luopioisten Kokinrivi As Oy Luopioisten Kyynärötarha Osakkuusyhteisöistä (omistus vähintään 20 %, mutta alle 50 %) on konsernitilinpäätökseen jätetty yhdistelemättä asunto-osakeyhtiöt ja Kiinteistö Oy Pälkäneen liikekeskus, koska niiden merkitys on vähäinen riittävän ja oikean kuvan antamiseksi konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. 1.6.2. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa Konserniohjeet on hyväksytty vuonna 2009 ja konserniohjetta on täydennetty ja tarkistettu valtuuston päätöksillä 10.12.2012 ja 13.2.2014. Konserniohje sisältää tytäryhteisöjen neuvotteluvelvoitteille asetetut euromääräiset rajat. Kunnanvaltuusto määrittelee kunnan tavoitteet ja sen mukaiset kunnan omistajapoliittiset linjaukset, päättää pääsääntöisesti talousarvion yhteydessä kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista ja hyväksyy konserniohjeet. Kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan muodostama konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konserniohjauksella tarkoitetaan omistajaohjausta ja tytäryhtiöiden valvontaa koskevien ohjeiden antamista. Omistajaohjaus on kunnan edustajien päätösvallan käytön ohjaamista yhtiökokouksissa tai vastaavassa toimielimessä. Konserniyhteisöissä ei ole käytössä keskitettyjä konsernitoimintoja. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhtiöissä Konsernijohdon ohjeita liittyen tytäryhtiöiden toimintaan on välitetty pääasiassa tytäryhtiön hallituksissa toimivien kunnan viranhaltijoiden kautta. Tilikauden aikana Pälkäneen Aluelämpö Oy on X X X X X X X X X X X X

18 pyytänyt oikeassa päätöksentekojärjestyksessä konsernijohdon ennakkokäsitystä investointien toteuttamiseen, kun konserniohjeiden euromääräinen raja on ylittynyt. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteuttamista koskeva arviointi Kunnanhallitus on käynyt vuosittain kehityskeskustelut tytäryhtiöiden edustajien kanssa. Määrämuotoiset tavoitteet konserniyhtiöille asetettiin ensimmäisen kerran talousarviossa 2013. Tavoitteiden asettaminen on selkeyttänyt konserniohjausta. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta on aiemmin perustunut tytäryhteisöjen toimittamiin tilinpäätöksiin. Konserniyhtiöille asetettaviin tavoitteisiin on vuodesta 2013 alkaen sisällytetty joitakin tunnuslukuihin perustuvia tavoitteita. Tunnuslukujen määrä nykyisellään ei riitä vielä systemaattiseen taloudellisten riskien analysointiin. Taloudellisen aseman seurantaa ja analysointia tulee kehittää ja lisätä tunnuslukuvertailua. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Konserniohjeen mukaan konserniyhteisön johto vastaa siitä, että sillä toiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen on tarvittava riskienhallintasuunnitelma. Pälkäneen Asuntotuotanto Oy on toteuttanut vuoden 2013 aikana laajan kiinteistökohteiden kuntokartoituksen, jonka perusteella yllättävien korjaustarpeiden riskiä voidaan vähentää ja perustaa korjaussuunnittelu kiireellisyysjärjestykseen. 1.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Pälkäneen aluelämpö Oy laajensi vuoden 2014 aikana yhtiön kaukolämpöverkkoa Onkkaalan keskustan alueella sekä edelleen Asevelitien alueelle. Pirko-Kiinteistöt Oy sulautui yhdessä Tao-Kiinteistöt Oy:n ja Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskeskuksen kanssa Tredu-Kiinteistöt Oy:ksi. Tredu-Kiinteistöt Oy aloitti toimintansa 1.7.2014. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymähallitus päätti 3.7.2014 lopettaa palvelutuotannon Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa 31.10.2014 ja YT-menettelyn lopputuloksena irtisanoa koko henkilöstön 11.9.2014. Kunnanhallitus on 3.3.2015 päättää esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi purkusopimuksen Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän purkamisesta.

19 1.6.4. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA (teur) 2014 2013 TOIMINTATUOTOT 22 392 21 830 TOIMINTAKULUT -56 544-56 578 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta / tappiosta -2 0 Toimintakate -34 154-34 749 Verotulot 21 636 21 030 Valtionosuudet 16 413 16 540 Rahoitustuotot ja -kulut -126-174 Korkotuotot 19 36 Muut rahoitustuotot 134 87 Korkokulut -202-212 Muut rahoituskulut -77-84 Vuosikate 3 768 2 648 Poistot ja arvonalentumiset -2 179-2 343 Suunitelman mukaiset poistot -2 179-2 343 Tilikauden yli- ja alipariarvot -8 0 Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos 1 582 305 Tilinpäätössiirrot -931 151 Vähemmistöosuudet -26-13 Tilikauden yli-/ alijäämä 625 443 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toimintatuotot/Toimintakulut % 39,6 38,6 Vuosikate/Poistot, % 173 113 Vuosikate euroa/asukas 560 389 Kunnan asukasmäärä 6 724 6 795

20 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA (teur) 2014 2013 Toiminnan rahavirta 3 515 2 770 Vuosikate 3 740 2 648 Satunnaiset erät, netto 0 374 Tulorahoituksen korjauserät -226-252 Investointien rahavirta -4 970-3 857 Investointimenot -5 541-5 382 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 793 Pysyvien vastaavien hyödyk. luovutustulot 155 353 Pysyvien vastaavien myyntivoitot / tappiot 410 379 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 456-1 087 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 56 34 Antolainasaamisten lisäykset -3 0 Antolainasaamisten vähennykset 59 34 Lainakannan muutokset 781 169 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 588 1 132 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 004-962 Lyhytaikaisten lainojen muutos 9-1 Oman pääoman muutokset 26-56 Muut maksuvalmiuden muutokset -1 839-327 Rahoituksen rahavirta 837-180 Rahavarojen muutos -619-1 267 Rahavarat 31.12. 4 710 5 345 Rahavarat 1.1. 5 329 6 611 Muutos -619-1 267 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Investointien tulorahoitus, % 67,6 57,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 57,7 48,0 Lainanhoitokate 3,3 2,4 Kassan riittävyys, pv 27 31 Asukasmäärä 6 724 6 795

21 KONSERNITASE, VASTAAVAA (teur) 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT 44 856 41 689 Aineettomat hyödykkeet 596 566 Aineettomat oikeudet 318 275 Muut pitkävaikutteiset menot 278 291 Aineelliset hyödykkeet 42 051 38 849 Maa- ja vesialueet 3 935 3 686 Rakennukset 20 764 20 945 Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 627 10 112 Koneet ja kalusto 2 181 2 322 Muut aineelliset hyödykkeet 21 14 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 524 1 770 Sijoitukset 2 209 2 275 Osakkuusyhteisöosuudet 1 588 1 591 Osakkeet ja osuudet 315 313 Muut lainasaamiset 283 351 Muut saamiset 23 20 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 583 619 VAIHTUVAT VASTAAVAT 8 748 9 109 Vaihto-omaisuus 243 214 Saamiset 3 794 3 550 Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 3 794 3 550 Rahoitusarvopaperit 67 82 Rahat ja pankkisaamiset 4 643 5 262 VASTAAVAA 54 186 51 417 KONSERNITASE, VASTATTAVAA (teur) 2014 2013 OMA PÄÄOMA 24 405 23 720 Peruspääoma 15 060 15 067 Arvonkorotusrahasto 7 7 Muut omat rahastot 41 41 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 8 672 8 163 Tilikauden yli-/alijäämä 625 443 VÄHEMMISTÖOSUUDET 150 93 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 7 605 6 667 Poistoero 5 527 5 793 Vapaaehtoiset varaukset 2 078 874 PAKOLLISET VARAUKSET 728 498 Eläkevaraukset 47 1 Muut pakolliset varaukset 681 497 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 704 774 VIERAS PÄÄOMA 20 594 19 663 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 10 533 8 267 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 3 497 3 348 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 1 179 890 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 5 385 7 158 VASTATTAVAA 54 186 51 417

22 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Omavaraisuusaste, % 59 59 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 34 33 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 e 9 297 8 606 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa / asukas 1 383 1 267 Konsernin lainakanta 31.12. 11 712 9 157 Konsernin lainakanta 31.12., euroa / asukas 1 742 1 348 Konsernin lainasaamiset, 1000 euroa 283 351 Kunnan asukasmäärä 6 724 6 795 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallitus päättää esittää tilikauden 1 070 633,30 euron suuruisen tuloksen käsittelystä seuraavaa: - tehdään (-) 1 000 000,00 euron suuruinen investointivaraus Harjutuulen vanhustenhuollon yksikön peruskorjaukseen tehostetuksi palveluasumisyksiköksi - tuloutetaan aikaisemmin tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan (+) 255 887,33 euroa - tilikauden ylijäämä 326 520,63 euroa siirretään tilikauden yli-/alijäämätilille.

23 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Kunnan ja kuntakonsernin tavoitteiden toteutuminen 2.1.1. Kunnan tavoitteet Tavoite: Prosessien kuvaaminen parhaiden toimintatapojen löytämiseksi ja omaksumiseksi sekä kunnan toiminnan ja palveluiden laadun määrittelyn käynnistäminen Vuoden 2014 aikana kuvataan kunnan perus- ja palveluprosessit. Prosessikuvausten yhteyteen kirjataan lainsäädännön velvoitteet ja määritellään kunnan järjestämien palveluiden laatukriteerit asiakasnäkökulmasta. Vastuuhenkilöt: Osastopäälliköt prosessien kuvaamisen osalta ja kehittämispäällikkö kuvaamistyön käynnistämisen ja koordinoinnin osalta. Tavoite: Sähköisten tietojärjestelmien käytön tehostaminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen Kuntalaisten sähköisen asioinnin tarpeiden selvittäminen ja kehittämistavoitteiden asettaminen selvitystyön pohjalta. Kunnan päätöksentekoprosessien sähköistäminen: luottamushenkilöiden sähköisen verkkopalvelun käytön laajentaminen ja tehostaminen. Vastuuhenkilö: Kunnanhallituksen asettama työryhmä Toteutuminen kummankin tavoitteen osalta Tapahtuneista ja tulevista henkilöjärjestelyistä johtuen kumpaakaan tavoitetta ei täysimääräisesti voitu toteuttaa vuoden 2014 aikana. Molempia tavoitteita on kuitenkin päästy toteuttamaan nopealla aikataululla varhaiskasvatuksen osalta. Kunnanhallitus asetti 22.5.2014 varhaiskasvatuksen osalta erilliset tavoitteet. Päivähoidon ydinprosessit on kuvattu (asiakkuuden syntyminen ja lastenhoito, kasvatus/varhaiskasvatus). Kuvauksista on tehty sekä sanalliset että graafiset esitykset. Laatukriteeristö saatiin luotua vuoden loppuun mennessä. Laatukriteeristöön perustuva asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin tammikuussa 2015. Parhaillaan analysoidaan kyselyn vastauksia. Sähköisestä päivähoitoasioinnista ollaan laadittu tarjouspyyntö, joka on viety Hilma-järjestelmään viikolla 12. 2.1.2. Kuntakonsernin tavoitteet Tytäryhtiö: Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Toteutuminen Tavoite Toteutuminen Mittari 2013 2014 2014 Käyttöaste % (Vuokratuotot maksimivuokratuotosta) 96,14 % väh. 97 % 90,89 % Yhtiö kattaa vuokratuloilla käyttömenot sekä ylläpitoinvestoinnit ilman konserniemon avustuksia toteutunut toteutunut Yhtiön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu toteutunut toteutunut Jatkuvuussuunnitelman toteutuksen aloittaminen 2014 ei toteutunut Yhtiön tunnusluvut TP 2013 TP 2014 Liikevaihto 1 199 587 1 150 213 Materiaalit ja palvelut -845 344-764 486 Henkilöstökulut -22 194-2 0146 Poistot ja arvonalentumiset -146 093-140 168 Liiketoiminnan muut kulut -3 569 Liikevoitto (-tappio) 185 201 219 947

24 Rahoitustuotot ja -kulut -60 581-46 724 Tilinpäätössiirrot -124 620-173 210 Tilikauden voitto/tappio 20 12 Lainat rahoituslaitoksilta 2 104 053 1 928 414 Lainat emolta 255 340 246 508 Omavaraisuusaste 37,2 % 20,9 % Tot. vuokra/m2 keskimäärin 8,47 8,09 Lainavastuut, euroa/asm2 188,17 176,01 Tytäryhtiö: Pälkäneen Aluelämpö Oy Toteutuminen Tavoite Toteutuminen Mittari 2013 2014 2014 Kaukolämmön myynti MWh/vuosi 5 204 (-8,1%) myynnin kasvu 6 040 (+16,1%) Kaukolämpöt. hyötysuhde (myyty/tuotettu MWh) 79 % hyötysuhteen nostaminen 85 %* Kaukolämmön kokonaishinta /MWh 136,46 66 % korkeimmasta 120,00 tariffista Yhtiö kattaa liiketoimintatuloilla käyttömenot sekä ylläpitoinvestoinnit ilman konserniemon avustuksia toteutunut toteutunut Yhtiön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu toteutunut toteutunut Osinkotuottotavoite, ei aseteta vuodelle 2014 Yhtiön tunnusluvut TP 2013 TP 2014 Liikevaihto 572 779 584 607 Materiaalit ja palvelut -358 518-229 957 Henkilöstökulut -29 873-26 253 Poistot ja arvonalentumiset -33 104-77 278 Liiketoiminnan muut kulut -62 089-96 602 Liikevoitto (-tappio) -89 196 154 517 Rahoitustuotot ja -kulut -52 287 57 126 Tilikauden voitto/tappio 27 704 97 391 Lainat rahoituslaitoksilta 1 875 000 1 805 556 Lainat emolta 0 0 Omavaraisuusaste 9,8 % 12,6 % * hyötysuhteen tunnusluku ei ole vertailukelpoinen edellisiin vuosiin tuotantojärjestelyjen muutoksesta johtuen. 2.1.3. Strategian seuranta Strategiaan sisältyvässä toimenpideohjelmassa on strategian tavoitteista johdetuille toimenpiteille määritelty omat mittarit, joita seurataan osavuosiraportoinnin ja tilinpäätöksen yhteydessä.

25 Toimenpideohjelman seuranta Kaavoitus ja maapolitiikka Toimenpide Aikataulu Vastuu 1. Sitoutuminen Pälkäneen alueen kehittämiseen 1.1 Maankäytön suunnittelun toteuttamisohjelma (Harava-työkalu) kehityskuvan jatkoksi: edesauttaa sitoutumista Mittarit 2013-2014 Pilottiryhmä: kunnanjohtaja, aluearkkitehti, kehittämispäällikkö Toteutuminen (aluearkkitehti) Pilotille esitettyjen tavoitteiden toteutuminen 2. Aktiivinen maaseutumaisen rakentamisen tukeminen Harava-kysely toteutettu. Tulosten analysointi on vielä kesken. 2.1 Riittävä tonttikoko 2.2 Rakennusjärjestyksen tarkistaminen (vrt. kehityskuva vapaa-ajan asunnot vakituiseksi ja haja-asutusalueen rakentaminen) 2.3 Kriteeristön käyttöönotto mökin muuttamisesta omakotitaloksi (mitä useampi kriteeri täyttyy, muutos mahdollinen) Mittarit Koko aika 2013 2013 Toteutuminen (rak.valvonta) Aluearkkitehti Johtoryhmä, aluearkkitehti, rak.valvonta johtoryhmä Tonttikoko Myönnetyt haja-asutusalueen rakennusluvat: ja perustelut Kehityskuvan määrittelemät kriteeristöt, muutettujen mökkien määrä 3. Teollisuusalueiden kaavoitus 2.2 Rakennusjärjestystä ei ole muutettu. 2.3 Kriteeristöä mökin muuttamisesta omakotitaloksi ei ole vielä tehty. Rautajärven osayleiskaava etenee hyvää vauhtia. Roholan alueen kaavoitus on vireillä ja etenee suunnitelmien mukaisesti. Tonttikoko on suunnitelmien mukainen. Rakennusjärjestys määrittää haja-asutusalueille minimissään 4 000m2 tonttikoon. Tonttikoot kuitenkin vaihtelevat tästä ylöspäin. Kaiken kaikkiaan myönnettyjä lupia on 50, joista omakotitaloja 5, vapaaajan asuinrakennuksia 6 ja muita majoitusliikerakennuksia 3. Muut luvat koskevat lähinnä talous-, varasto- ja saunarakennuksia. Mökkimuutoksia ympärivuotiseen asuinkäyttöön ei ole ollut. 3.1 Kaavoitettavien alueiden kartoitus kuntakeskuksessa (vrt. kehityskuva) 3.2 Kehityskuvatyössä määriteltyjen alueiden kaavoituksen toteuttaminen 3.3 Kevyen liikenteen väylien, maisemapolkujen ym. alueiden suunnittelu (vrt. kehityskuva) 2013 2013-2013 - Johtoryhmä, aluearkkitehti Kunnanjohtaja, aluearkkitehti Kunnanjohtaja, aluearkkitehti Mittarit Toteutuminen (aluearkkitehti) Tehty selvitys Kehityskuvatyön seurantamittarit Kaavoitettavia, uusia alueita on tarkasteltu. Kevyen liikenteen väyliä on tarkasteltu erityisesti Roholan alueella, jossa liikenneväyliä on kehitetty osana käynnissä olevaa kaavoitustyötä, aktiivisesti toimittu taajamien viihtyisyyden lisäämiseksi, kylät kehittäneet omaa toimintaa mm. Innovatiiviset Kylät-hanke Luopioisissa. Asukkaiden osallisuutta on lisätty mm. Harava-kyselyä apuna käyttäen sekä on toteutettu vuorovaikutteisia kaavaprosesseja.

26 Talouden ja palveluiden tasapaino Toimenpide Aikataulu Vastuu 1. Kunta täyttää terveen talouden tunnusmerkit 1.1 Laadittavaksi tulevan talouden tasapainotusohjelma ja sen toteuttaminen: kaikki toimijat, sisältäen kolmannen sektorin Mittarit Sektorikohtainen arviointi 2. Kunnalla on toimivat peruspalvelut 2.1 Arvioidaan palveluiden toteuttamistapa tasapainoisesti koko kunta huomioiden (palveluiden taso ja laatu, toimijatahojen määrittely) Mittarit 2013-2018 Luottamuselimet, työntekijät: vastuu johtajilla Toteutuminen Kunnanvaltuusto on käsitellyt kaikkia osastoja koskevan tasapainottamisohjelman 7.11.2013. Seuranta on annettu tarkastuslautakunnan tehtäväksi. Tasapainotusohjelman toteutumista seurataan lisäksi talousarvioiden ja tilinpäätösten yhteydessä. 2013-2014 Kunnanhallitus, lautakunnat Toteutuminen Kuntarakenneselvitystä on laadittu vuoden 2014 aikana, jolloin on myös kerätty tietoja alueellisesta palvelujen toteuttamisesta. Kunnan oma kuntakohtainen palvelujen toteuttamistavan arviointi jää vuodelle 2015. Kustannustehokkuus Toimintakate euroa/ asukas 2011 2012 2013 2014 Pälkäne 4 937 5 157 5 268 5 319 Manner-Suomi 4 603 4 859 4 989 5 045 Erotus -334-298 -279-274 Kustannusseuranta Vertailukunnat Palvelujen laadun arviointi 3. Kunnan veroprosentit ovat kohtuulliset Palvelujen laadun arvioinnissa ei ole otettu käyttöön koko kunnan kattavaa menetelmää. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta kerätään tietoja hyvinvointisuunnitelmassa ja hyvinvointikertomuksissa. 3.1 Käytetään tarkkaa harkintaa kokonaisvaltaisesti määriteltäessä kunnan veroprosenttia (arvioidaan säästökohteet uudestakin näkökulmasta, tehdään pitkän tähtäimen suunnittelua) Mittarit Arvioidaan vuosittain erikseen Toteutuminen (kamreeri) Valtuusto Seurantavertailu, Keskiarvo ja sen kehitys Kunnallisveroprosentti, Pälkäne ja keskiarvovertailut 2012 2013 2014 2015 Pirkanmaan 19,48 19,62 20,12 20,24 keskiarvo 6 000 10 000 19,80 19,98 20,33 20,53 as. kunnat* Pälkäne 20,00 20,00 20,50 21,00

27 Kiinteistöveroprosentit, Pälkäne ja Pirkanmaan keskiarvot 2012 2013 2014 2015 Pirkanmaa 0,99 1,00 1,02 yleinen kv.ka Pälkäne yleinen 0,80 0,80 1,00 kv. Pirkanmaa 0,45 0,48 0,49 vak.as. ka. Pälkäne vak. 0,40 0,40 0,45 as. kv. * vuodet 2012-2013: 6 000 8 000 asukkaan kunnat. Henkilöstöpolitiikka Toimenpide Aikataulu Vastuu 1. Hallittu henkilöstöpolitiikka palveluiden ja laadun turvaamiseksi 1.1 Henkilöstöresurssi suunnataan ja mitoitetaan oikein 1.2 Esimiesten tehtävien selkeyttäminen ja johtamisosaamisen kehittäminen 1.3 Suunnitellaan toiminta ja muutokset henkilöstön kanssa: sitoutuminen ja motivointi 1.4 Työyhteisötaitojen kehittäminen: koulutus 1.5 Henkilöstön kustannustietoisuuden lisääminen 1.6 Perehdytys Mittarit Työn kuormittavuus, tehtäväkuvat Henkilöstön osallistuminen Koulutuspäivät, asiakaspalaute Taloudellinen ja tehokas toiminta Mittarit Työn kuormittavuus, tehtäväkuvat Henkilöstön osallistuminen Koulutuspäivät, asiakaspalaute Taloudellinen ja tehokas toiminta Mittarit Työn kuormittavuus, tehtäväkuvat 2013- Esimiehet Koko työyhteisö: vastuu esimiehillä Esimiehet Johtoryhmä, esimiehet Osastojoht. esimiehet Esimiehet Toteutuminen, Yleishallinto Työkuormitus on loppuvuotta kohti mentäessä lisääntynyt. Laadittava kuntarakenneselvitys lisää työmäärää erityisesti esimiestasolla. Yhteistyötoimikunta kokoontuu tarvittaessa. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti. Virasto- ja osastokokouksia on pidetty tarpeen mukaan. Koulutuspäiviä on myönnetty ja järjestetty kunnassa tarpeen mukaan. Henkilöstön poissaoloihin ei ole käytetty sijaisia. Työpajatoiminta on käynnistetty ja sillä pyritään vähentämään kunnan työmarkkinamaksuja. Toteutuminen, Sivistysosasto Työnkuormitus on lisääntynyt erityisesti esimiestasolla, myös jossakin määrin erityistehtävissä toimivilla. Tehtäväkuvia on päivitetty. Tilanne ei ole muuttunut aiemmasta arviosta vaatii toimenpiteitä. Henkilöstökokoukset ja kehityskeskustelut ovat toimivina käytäntöinä Toimii pääosin hyvin. Henkilöstö on osallistunut aktiivisesti koulutuksiin. Henkilöstön koulutusaktiivisuus pääosin hyvällä tasolla Taloudelliseen tehokkuuteen on pyritty rakenteiden mahdollistamissa puitteissa. Säästöpaketti on toteutumassa pääosin hyvin. Toteutuminen, Tekninen osasto Työn kuormitus on lisääntynyt niin esimiestasolla kuin tekijätasollakin. Tehtäväkuvia ei ole päivitetty. Ruokahuolto- ja siivousyksikössä tehtävänkuvat päivitetty keväällä 2014