Harjuniityn osayleiskaava, Nokia Nokian kaupunki 2010
LKUSNT Liikenneselvitys palvelee Harjuniityn alueen osayleiskaavatyötä, jossa tarkoituksena on laajentaa nykyistä asuinaluetta (noin 1000 asukasta) voimakkaasti länteen ja pohjoiseen (noin 5000 asukasta lisää vuoteen 2030 mennessä). Työssä on kehitetty alueen liikenneverkkoa yhteistyössä kaavoittajan ja tieviranomaisen kanssa sekä varmistettu liittymien välityskyky ja tarvittavat parantamisratkaisut myös ennustetilanteessa. Työn tilaajana on ollut Nokian kaupunki. Työtä ohjanneeseen työryhmään ovat kuuluneet: Tommi Jalkanen Jorma Hakola sko Riihimäki Juha Paattakainen Kari Korpela Nokian kaupunki Nokian kaupunki Nokian kaupunki Nokian kaupunki Pirkanmaan ELY -keskus Selvitys on tehty kevään ja kesän 2010 aikana konsulttityönä -Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet DI Juha Vehmas, DI Laura Jussila ja tekn.yo Outi Harju. Nokialla kesäkuussa 2010
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 4 (29) SISÄLLYSLUETTELO LKUSNT... 3 1 LÄHTÖKOHT J TVOITTEET... 5 1.1 Työn lähtökohdat... 5 1.2 Suunnittelualue ja liikenneverkko...5 1.3 Maankäyttö... 6 1.4 Onnettomuudet... 7 2 LIIKENNEMÄÄRÄT J LIIKENNE-ENNUSTE... 8 2.1 Nykyiset liikennemäärät... 8 2.2 Liikenne-ennuste... 12 3 LIITTYMIEN TOIMIVUUS... 19 3.1 Iltahuipputunti vuonna 2030... 19 3.2 amuhuipputunti vuonna 2030...22 3.3 Herkkyystarkastelut... 22 4 MELUTRKSTELUT... 22 5 LIIKENNEVERKKO... 22 5.1 utoliikenteen verkko... 22 5.2 Liittymäjärjestelyt... 22 5.3 Kevyen liikenteen verkko...22 5.4 Joukkoliikenne...22 6 JOHTOPÄÄTÖKSET... 22
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 5 (29) 1 LÄHTÖKOHT J TVOITTEET 1.1 Työn lähtökohdat Työn tarkoituksena on liikenneselvityksen laatiminen Harjuniityn osayleiskaava-alueelle Nokialla. Tavoitteena on olemassa olevilla ja annetuilla reunaehdoilla ideoida ja etsiä optimaalista liikenneverkkoratkaisua, joka vastaisi sekä lähivuosien että vuosikymmenten haasteisiin. 1.2 Suunnittelualue ja liikenneverkko Suunnittelualue sijaitsee Harjuniityn alueella Nokian keskustan länsipuolella. Suunnittelualue on rajattu etelässä Siuron valtatiehen (mt 2505), idässä Porin yhdystiehen (yt 3001) ja luoteessa voimalinjan linjaa myötäillen. Kettukallion kohdalla kaava-alue ulottuu Siuron valtatien varressa voimalinjan länsipuolellekin. Suunnittelualueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualue Nokialla, jota rajaa Siuron valtatie (mt 2505) ja Porin yhdystie (yt 3001).
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 6 (29) 1.3 Maankäyttö Harjuniityn alueella asuu nykytilanteessa noin 1000 asukasta, ja asutus on pääosin pientaloasutusta. lueella on yksi lähikauppa (Valintatalo) alueen eteläreunassa Sipiläntien eteläpäässä. Koulu- ym. palvelut on haettava alueen ulkopuolelta. Lähin koulu on lhonniityn koulu noin 1,5 km:n päässä. lueelle on 5000 uuden asukkaan lisäksi suunniteltu maksimissaan 100 hoitopaikkainen päiväkoti ja maksimissaan 750 oppilaan ala- ja yläaste. Suunniteltu sijoituspaikka päiväkodille ja koululle on Urpolankadun eteläpäässä (kaavassa merkintä PY). Uuden asutuksen on suunniteltu jakautuvan kahden eri kerrostaloalueen (K) ja pientaloalueiden (P ja ) kesken niin että kerrostaloalueille sijoittuu yhteensä 3000 uutta asukasta ja pientaloalueille loput 2000 asukasta. Suunnittelualueelle on tarkoitus rakentaa lisäksi pieni lähikauppa (maks. 400 m 2.) Urpolankadun itäpäähän (kaavassa merkintä PL). Kuva 2. Harjuniityn osayleiskaavaluonnos.
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 7 (29) 1.4 Onnettomuudet Suunnittelualueella on tapahtunut vuosien 2004 2009 aikana 10 tilastoitua liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuudet on koottu Tierekisteri- ja ILIITUtietojen pohjalta. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia on kolme, jotka kaikki sijaitsevat Siuron valtatiellä. Kaksi loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta, yksittäis- ja muu ajoneuvo-onnettomuus, ovat tapahtuneet Siuron valtatiellä lähes suoralla tieosuudella suunnittelualueen länsipuoleisella reunalla. Kolmas loukkaantumiseen johtanut onnettomuus, yksittäisonnettomuus, on tapahtunut Siuron valtatien ja Porin yhdystien liittymässä. Samassa liittymässä on tapahtunut lisäksi omaisuusvahinkoon johtanut polkupyöräonnettomuus. Siuron valtatiellä on tapahtunut kaksi omaisuusvahinko-onnettomuutta. Suunnittelualueella Porin yhdystiellä on tapahtunut neljä omaisuusvahinkoihin johtanutta ajoneuvo-onnettomuutta.
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 8 (29) 2 LIIKENNEMÄÄRÄT J LIIKENNE-ENNUSTE 2.1 Nykyiset liikennemäärät amu- ja iltahuipputuntien liikenne-ennusteiden pohjaksi suoritettiin liikennelaskennat aamulla ja illalla. amulla liikennelaskennat tehtiin kahteen liittymään: Siuron valtatien ja Sipiläntien sekä Siuron valtatien ja Porin yhdystien liittymään. Liittymien sijainnit kartalla on esitetty kuvassa 3 numeroilla 1 ja 3. amulaskennat suoritettiin torstaina 20.5.2010 klo 7.30 8.30. Iltalaskennat tehtiin maanantaina 3.5.2010 klo 15.30-18.30, jolloin laskettiin liikennevirrat kolmesta liittymästä: Siuron valtatien ja Sipiläntien, Siuron valtatien ja Porin yhdystien sekä Porin yhdystien ja Taka-Lauttalankadun liittymissä. Liittymät on esitetty kuvassa 3 numeroilla 1, 2 ja 3. Iltahuipputunti poimittiin aineistosta. Iltahuipputunniksi osoittautui klo 15.45-16.45 välinen aika, paitsi Porin yhdystien ja Siuron valtatien liittymässä, jonka huipputunniksi osoittautui klo 15.30-16.30. 2 1 3 Kuva 3. Iltaliikennelaskennan liittymät ovat kohdissa 1, 2 ja 3. amuliikennelaskennan liittymät ovat 1 ja 3. Suunnittelualueen keskivuorokausiliikenne laskettiin liikennelaskennoista saatujen huipputuntien perusteella. Siuron valtatien keskivuorokausiliikenne Harjuniityn kohdalla on noin 5700 9400 ajon./vrk nykytilanteessa. Liikennemäärät tiellä kasvavat itään päin mentäessä. Raskaan liikenteen osuus on vähäinen, vain noin 2 %. Porin yhdystien vuorokausiliikennemäärä nykytilanteessa on
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 9 (29) noin 1500 3100 ajon./vrk ja raskaan liikenteen osuus on noin 3 %. Liikennemäärät kasvavat tien eteläosissa Siuron valtatietä lähestyttäessä. Taka- Lauttakadun keskivuorokausiliikenne on nykytilanteessa noin 1200 ajon./vrk. Sipiläntien keskivuorokausiliikenne on noin 2500 ajon./vrk, josta raskaan liikenteen osuus on vain noin 1 %. Keskivuorokausiliikenne nykytilanteessa on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Keskivuorokausiliikenne 2010 (suluissa raskaan liikenteen osuus). Liittymien liikennevirrat selvitettiin liikennelaskentojen avulla sekä aamulla että illalla. Liikennevirrat on esitetty liittymittäin kuvissa niin, että aamulaskentojen tulokset ovat kuvissa 5 ja 7 sekä iltalaskentojen tulokset ovat kuvissa 5,8 ja 9.
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 10 (29) Kuva 5. Liikennevirrat Porin yhdystien ja Siuron valtatien liittymässä nykytilanteessa aamuhuipputuntina (laskettu to 20.5.2010 klo 7.30-8.30). Kuva 6. Liikennevirrat Porin yhdystien ja Siuron valtatien liittymässä nykytilanteessa iltahuipputuntina (laskettu ma 3.5.2010 klo 15.30-16.30).
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 11 (29) Kuva 7. Liikennevirrat Sipiläntien ja Siuron valtatien liittymässä nykytilanteessa aamuhuipputuntina (laskettu to 20.5.2010 klo 7.30-8.30). Kuva 8. Liikennevirrat Sipiläntien ja Siuron valtatien liittymässä nykytilanteessa iltahuipputuntina (laskettu ma 3.5.2010 klo 15.45-16.45).
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 12 (29) Kuva 9. Liikennevirrat Porin yhdystien ja Taka-Lauttalankadun liittymässä nykytilanteessa iltahuipputuntina (laskettu ma 3.5.2010 klo 15.45-16.45). 2.2 Liikenne-ennuste Liikenne-ennusteen lähtökohtana ovat nykytilanteen liikennelaskentatiedot, uuden maankäytön synnyttämät liikennetuotosarviot sekä yleinen liikenteen kasvuennuste. Harjuniityn alueen uuden maankäytön synnyttämät matkatuotokset on arvioitu YM:n ohjeen 27/2008 Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa mukaisesti kohdassa 1.3 esitettyihin maankäyttöskenaarioihin perustuen. Uuden asuinalueen on arvioitu synnyttävän yhteensä noin 5300 uutta henkilöautomatkaa vuorokaudessa. Vastaavasti päiväkodin ja koulun on arvioitu tuottavan yhteensä noin 720 henkilöautomatkaa vuorokaudessa ja uusi lähikauppa 380 henkilöautomatkaa vuorokaudessa. Iltahuipputunnin osuudeksi on arvioitu 10 % kokonaisvuorokausiliikenteestä. Liitteessä 1 on esitetty matkatuotosten laskenta. Yleiseksi liikenteen kasvuksi oletetaan 15 % vuodesta 2010 vuoteen 2030 maanteiden tieluokkaisen ja maakuntakohtaisen yleisen kasvuennusteen mukaisesti (Tulevaisuuden näkymiä 3/2007). Raskaan liikenteen osuuksien on oletettu pysyvän nykytilanteen tasolla. Liikenne-ennuste muodostettiin ensin iltahuipputunnille vuonna 2030. Liikennemäärät sijoiteltiin suunnittelualueen liikenneverkolle asiantuntija-arviona käyttäen hyväksi liikennelaskentojen liikennevirtatietoja. Iltahuipputunnin lii-
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 13 (29) kennemäärien perusteella tehtyjen toimivuustarkastelujen tuloksien perusteella haluttiin tehdä myös liikenne-ennuste aamuhuipputunnille Siuron valtatien ja Porin yhdystien liittymään palvelutason selvittämiseksi. amuhuipputunnin liikenne-ennuste tehtiin Siuron valtatien ja Porin yhdystien liittymään sekä Siuron valtatien ja Sipiläntien liittymään. Siuron valtatien ja Porin yhdystien liittymä on tarkastelualueen ns. kriittinen piste, johon liikenne-ennusteen liikennemäärien jakaantuminen vaikuttaa kaikkein herkimmin. Kuvassa 10 on esitetty suunnittelualueen liikenneverkko ja liittymät, joita työssä on tarkasteltu. Liittymät 1, 2 ja 7 eivät ole vielä olemassa ja Taka- Lauttalankadun liittymä (numero 6) on nykyisellään kolmihaaraliittymä ilman yhteyttä Urpolankadulle eli länteen. 7 6 1 2 3 4 5 Kuva 10. Suunnittelualueen liikenneverkko ja tarkastellut liittymät. Kuvissa 11-17 on esitetty liikenne-ennuste liittymittäin vuoden 2030 iltahuipputuntina.
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 14 (29) Kuva 11. Liittymä nro 1: Liikennevirrat ennustetilanteessa IHT vuonna 2030. Kuva 12. Liittymä nro 2: Liikennevirrat ennustetilanteessa IHT vuonna 2030.
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 15 (29) Kuva 13. Liittymä nro 3: Liikennevirrat ennustetilanteessa IHT vuonna 2030. Kuva 14. Liittymä nro 4: Liikennevirrat ennustetilanteessa IHT vuonna 2030.
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 16 (29) Kuva 15. Liittymä nro 5: Liikennevirrat ennustetilanteessa IHT vuonna 2030. Kuva 16. Liittymä nro 6: Liikennevirrat ennustetilanteessa IHT vuonna 2030.
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 17 (29) Kuva 17. Liittymä nro 7: Liikennevirrat ennustetilanteessa IHT vuonna 2030. Kuvissa 18 ja 19 on esitetty liikenne-ennuste liittymittäin vuoden 2030 aamuhuipputuntina Siuron valtatien ja Porin yhdystien sekä Siuron valtatien ja Sipiläntien liittymissä. Kuva 18. Liikennevirrat ennustetilanteessa HT vuonna 2030.
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 18 (29) Kuva 19. Liikennevirrat ennustetilanteessa HT vuonna 2030.
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 19 (29) 3 LIITTYMIEN TOIMIVUUS Harjuniityn alueen maankäytön kehittyminen lisää liikennettä Siuron valtatiellä ja Porin yhdystiellä. Liittymien toimivuutta tarkastelualueella liikenneennusteen toteuduttua on tarkasteltu toimivuustarkasteluilla. Liittymien toimivuustarkasteluissa mitoittavana liikenteenä on edellä kuvattu liikenne-ennuste, jossa Harjuniityn alueen uusi maankäyttö on toteutunut. Vuoden 2030 liikenne-ennuste kuvaa ns. tavallista arkivuorokauden ilta- ja aamuhuipputuntia. Muutamassa palvelutasoltaan heikommassa liittymässä on tehty lisätarkastelu kiertoliittymävaihtoehdolla palvelutason parantamiseksi. Toimivuustarkastelut on tehty Synchro/SimTraffic 7 -ohjelmalla ja kiertoliittymissä kiertoliittymien välityskykytarkasteluihin paremmin soveltuvalla DanKapohjelmalla. 3.1 Iltahuipputunti vuonna 2030 Tarkasteltavan alueen liittymien palvelutasot ennustetilanteessa iltahuipputuntina vuonna 2030 on esitetty kuvassa 20 tulosuunnittain. Palvelutasoluokat perustuvat keskimääräisiin viivytyksiin HCM2000:n mukaisesti. Ennustetilanteessa Porin yhdystien ja Siuron valtatien liittymässä pohjoisen tulosuunnasta vasemmalle kääntyvien kaista toimii palvelutasoltaan luokassa F (erittäin huono). Ennustetilanteessa huonoimman tulosuunnan mukaan luokassa E (huono) on kolme liittymää; Taka-Lauttalankadun liittymä, Urpolankadun ja Siuron valtatien liittymä sekä Siuron valtatien ja Sipiläntien liittymä. Muut tarkastelualueen liittymät toimivat palvelutasoltaan vähintään luokassa C (tyydyttävä). Niihin liittymiin, jotka olivat huonoimman tulosuunnan mukaan vähintään palvelutasoluokassa E, tehtiin lisätarkastelut kiertoliittyminä. Kiertoliittymä parantaa palvelutasoja niin, että Taka-Lauttalankadun liittymä parantuu heikoimman tulosuunnan mukaan ennustetilanteessa luokkaan (erittäin hyvä), Urpolankadun ja Siuron valtatien liittymä luokkaan B (hyvä), Siuron valtatien ja Sipiläntien liittymä luokkaan C (tyydyttävä) sekä Porin yhdystien ja Siuron valtatien liittymä luokkaan C. Jälkimmäiseen liittymään on lisätty toinen kaista Nokian ja Siuron tulosuunnista (ns. turbo-liittymä). Lisätarkastelujen palvelutasoluokat on esitetty kuvassa 21.
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 20 (29) Kuva 20. Tarkastelualueen liittymien liikennevirrat ja palvelutasot tulosuunnittain nykyisillä kaistajärjestelyillä. IHT 2030.
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 21 (29) Kuva 21. Tarkastelualueen liittymien liikennevirrat ja palvelutasot tulosuunnittain, kun vilkkaimmissa liittymissä on kiertoliittymät. IHT 2030.
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 22 (29) 3.2 amuhuipputunti vuonna 2030 Porin valtatien ja Siuron yhdystien liittymässä sekä Siuron valtatien ja Sipiläntien liittymässä liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut vuodelle 2030 tehtiin myös aamuhuipputunnille. Nykyisillä liikennejärjestelyillä Porin yhdystien ja Siuron valtatien liittymä on ennustevuonna 2030 aamuhuipputuntina palvelutasoltaan huonoimman tulosuunnan mukaan luokassa F (erittäin huono) (kuva 22). F Kuva 22. Siuron valtatien ja Porin yhdystien liittymän liikennevirrat ja palvelutasoluokat tulosuunnittain ennustetuilla vuoden 2030 liikennemäärillä ja nykyisillä kaistajärjestelyillä HT 2030. Liittymän muuttaminen kiertoliittymäksi sekä toisen ajokaistan lisääminen Nokian ja Siuron tulosuunnista (ns. turboliittymä) parantaa liittymän toimivuutta palvelutasoon C (tyydyttävä) (kuva 23). C Kuva 23. Siuron valtatien ja Porin yhdystien liittymä kiertoliittymäksi muutettuna. Liikennevirrat ja palvelutasoluokat tulosuunnittain ennustetuilla vuoden 2030 liikennemäärillä HT 2030.
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 23 (29) Vastaavanlainen tarkastelu Sipiläntien liittymässä tuottaa tuloksiksi nykyisillä liittymäjärjestelyillä palvelutasoksi C:n ja kiertoliittymäksi muutettuna (ilman lisäkaistoja) palvelutasoluokan (kuvat 24 ja 25). C Kuva 24. Siuron valtatien ja Sipiläntien liittymän liikennevirrat ja palvelutasoluokat tulosuunnittain ennustetuilla vuoden 2030 liikennemäärillä ja nykyisillä kaistajärjestelyillä HT 2030. Kuva 25. Siuron valtatien ja Sipiläntien liittymä kiertoliittymäksi muutettuna. Liikennevirrat ja palvelutasoluokat tulosuunnittain ennustetuilla vuoden 2030 liikennemäärillä HT 2030.
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 24 (29) 3.3 Herkkyystarkastelut Liikenteen toimivuuden kannalta kriittisin piste on Porin yhdystien ja Siuron valtatien liittymä, jossa liikennemäärät ovat selvästi suurempia kuin muissa liittymissä. Liikennemäärien muutos ja sijoittelu eri reiteille tarkastelualueella vaikuttaa herkimmin tähän liittymään. amu- ja iltahuipputuntina ennustetilanteessa 2030 liikennemäärät voivat kasvaa karkeasti arvioituna noin 10 %, jotta ko. liittymä toimii vielä palvelutasojen D ja E rajalla kuvan 23 mukaisilla littymäjärjestelyillä. Muissa tarkastelluissa liittymissä liikennemäärien kasvukertoimet herkkyystarkasteluiden perusteella ovat hieman isommat. Esimerkiksi Taka-Lauttalankadun liittymässä koko liittymää tarkastellessa liikennemäärät voivat kasvaa noin 50 %, jotta liittymän palvelutaso on D ja E rajalla. Urpolankadun ja Siuron valtatien sekä Siuron valtatien ja Sipiläntien liittymässä liikennemäärien kasvukerroin on luokkaa 15-20% kun liittymä toimii vielä D ja E rajalla. Edellä mainitut herkkyystarkastelut on siis tehty kiertoliittymävaihtoehdoille.
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 25 (29) 4 MELUTRKSTELUT Karkea melutarkastelu tehtiin poikkileikkaustarkasteluun perustuvalla likiarvomenetelmällä neljässä pisteessä. Perusmelutaso määritettiin ennustetilanteen 2030 liikennemäärillä. Perusmelutaso korjattiin korjaustekijöillä, joihin vaikuttavat raskaiden ajoneuvojen osuus, nopeusrajoitus ja pituuskaltevuus. Lopuksi melutasoa tutkittiin kahdella erityyppisellä poikkileikkauksella maastotapauksen mukaan: Tapauksessa tie on maanpinnan tasossa ja tapauksessa B tie sijaitsee 2 metrin penkereellä. Tarkastelun tuloksiksi saatiin tiekohdittain etäisyydet tien keskilinjasta, josta melutaso alenee asuinalueiden ohjearvomaksimiin 55 db. Tarkastelupisteet on esitetty kuvassa 26 ja tarkastelun tulokset on esitetty taulukossa 1. suinalueen sallitun melutason etäisyys tielinjasta on suurimmillaan 140 metriä ja pienimmillään 30 metriä. Siuron valtatien ja Porin yhdystien liittymän läheisyydessä liikennemäärät ovat suurimmillaan ja asuinalueen sijainnille vaaditaan suurimmat etäisyydet. Tarkemmin koko jaksolla maaston topografian ja tien tasauksen huomioon ottavat tarkastelut asemakaavavaiheessa edellyttävät maastomallipohjaisia melulaskentoja. 4 3 1 2 Kuva 26. Melutarkastelu tarkastelupisteittäin. Taulukko 1. Tarkastelupisteet ja etäisyydet tien keskiviivasta eri maastotapauksilla. Tarkastelupiste 1 2 3 4 KVL 8300 12930 8300 2500 Maastotapaus (etäisyys tien keskiviivasta [m] ) 50 80 60 30 Maastotapaus B (etäisyys tien keskiviivasta [m] ) 100 140 110 60
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 26 (29) 5 LIIKENNEVERKKO Työssä tarkasteltiin Harjuniityn alueen sisäistä liikenneverkkoa ja sen kytkeytymistä ympäröivään liikenneverkostoon. Liikenneverkon sopivaan rakenteeseen vaikuttaa ennen kaikkea maankäyttösuunnitelmat itse suunnittelualueella ja alueen läheisyydessä, mutta myös ympäristölliset reunaehdot ja olemassa olevat tiestö. Tärkeitä tekijöitä ovat yhteydet palveluihin ja erityisesti jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen hyvät ratkaisut. lueen liikenneverkkoa tarkasteltiin pää- ja kokoojakatutarkkuudella, mukaan lukien kevyen liikenteen pääreitit ja joukkoliikenteen reitit. Tarkasteluissa otettiin huomioon myös raideliikenteen aseman tilavaraus Siuron valtatien eteläpuolella. Työn tuloksena syntynyt ehdotus liikenneverkosta on liitteenä 2. 5.1 utoliikenteen verkko Harjuniityn aluetta rajaavat valtion ylläpitämät yhdystiet Porin yhdystie ja Siuron valtatie. Suunnittelualueen läpi kaarevasti etelä-itäsuunnassa kulkeva Urpolankatu on alueen sisäinen runkoyhteys, jonka varteen keskitetään alueen palvelut, kuten koulu ja päiväkoti kadun eteläpäässä ja lähikauppa kadun itäpäässä. Kerrostaloalueet on myös sijoitettu Urpolankadun itä- ja eteläpäihin. Muita pääkokoojakatuja on osoitettu Urpolankadulta pohjoiseen liitettäväksi Porin yhdystiehen lisenjärven kohdalle. Yhteys on eteläpäästään kaksihaarainen, jotta saadaan lenkki joukkoliikenteelle, ja toisaalta voidaan luontevasti vähentää läpiajon houkuttelevuutta. Siuron valtatieltä on nykyisten Sipiläntien ja Urpolankadun liittymien lisäksi esitetty uudet kokoojakatuliittymät voimalinjan molemmin puolin. Uudet asuinalueet voivat toimia hyvin em. yhdysteiden ja kokoojakatujen kautta, mutta voimalinjan lähelle on esitetty varaukset, jotka mahdollistavat kahden kokoojayhteyden jatkamiseen länteen ja liittämisen voimalinjan länsipuolelle esitettyyn kehämäiseen yhteystarpeeseen Porin yhdystien ja Siuron valtatien, laajemmin jopa valtateiden 11 ja 12 välillä. Liikenneverkkokuvassa on esitetty alustavia hahmotelmia myös alemmista kokoojayhteyksistä: Niiden ja tonttikatujen paikat suunnitellaan ja päätetään asemakaavoitusvaiheessa. Silloin päätetään kaikkien katujen poikkileikkaukset ja muut liikenneympäristön toimivuuteen ja turvallisuuteen oleellisesti vaikuttavat mitoitus- ja järjestelyratkaisut. Keskeisintä on luoda yksityiskohdiltaankin katumiljöötä, joka tukee asetuttua nopeustasoa (30 40 km/h) eikä muutoinkaan houkuttele läpiajoliikennettä. 5.2 Liittymäjärjestelyt Toimivuustarkasteluiden tuloksien perusteella neljässä Harjuniittyä palvelevassa yhdystien liittymässä on syytä varautua kiertoliittymän rakentamiseen. 1) Siuron valtatien ja Porin yhdystien liittymässä, jota kautta kulkee käytännössä kaikki Harjuniityn ja kaupungin keskustan välinen liikenne. Liittymä on syytä toteuttaa ns. turbo-liittymänä lisäämällä toinen kaista Nokian ja Siuron tulosuunnista Siuron suunnasta. Kapasiteettia voidaan edelleen lisätä rakentamalla Siurosta Nokian suuntaan ja Nokian suunnasta oikealle kääntyvillä omat kiertotilan ohittavat ajokaistat. Edellytyksenä on kevyen liikenteen alikulku.
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 27 (29) 2) Taka-Lauttalankadun ja Porin yhdystien liittymässä on myös tarve kiertoliittymälle ennustevuonna. Liikenneturvallisuussyistä kiertoliittymä tulisi kuitenkin toteuttaa heti, kun Urpolankatu jatketaan liittymään neljänneksi haaraksi. Yhdystiellä tulee varmistua, että kiertoliittymä näkyy molemmista suunnista vähintään 150 metrin päästä tai tien tasausta on parannettava. Tässä kuten muissakin liittymissä välityskyky voitaisiin varmistaa kanavoidulla ja valo-ohjatulla liittymällä, mutta kiertoliittymä on turvallisempi liittymätyyppi, jonka ajonopeuksia hillitsevä turvallisuusvaikutus ulottuu laajalle ja siinä kokonaisviivytykset ovat liikennevaloliittymää pienemmät. Tieviranomaisen lähtökohtana myös on, että maanteille ei rakenneta uusia nelihaaraliittymiä kuin valo-ohjattuna tai kiertoliittymänä eli kanavointi ei voisi toimia ensivaiheen ratkaisunakaan. 3) Urpolankadun ja Siuron valtatien liittymän sekä 4) Siuron valtatien ja Sipiläntien liittymän toimivuus paranevat oleellisesti, kun ne rakennetaan kiertoliittymiksi. Lisäksi ne rauhoittavat merkittävästi liikennettä. Nykyisten tasoliittymien välityskyky on kuitenkin vielä pitkään sinänsä riittävä. Harjuniityn alueen sisällä kapasiteettiongelmia ei ole, mutta liittymävalinnoilla voidaan merkittävästi vaikuttaa läpiajohalukkuuteen ja kadun ylittämisturvallisuuteen. semakaavavaiheessa on hyvä harkita myös liittymien korottamista esim. koulun kohdalla Urpolankadun ja Lautamiehenkadun liittymässä. 5.3 Kevyen liikenteen verkko Tarkastelualueen kevyen liikenteen verkon lähtökohtana ovat alueella jo olevat kevyen liikenteen väylät sekä olemassa olevat virkistysreitit. lueen sisällä on erityisesti haluttu turvata mahdollisuus sujuvaan ja turvalliseen omin voimin tapahtuvaan arkiliikkumiseen, etenkin asunnoilta kouluille, työpaikoille, päiväkodille ja joukkoliikenteen pysäkeille. Lisäksi on otettu huomioon reittien jouhea liittyminen ulkopuoliseen verkkoon. Liikenneverkkokartalla on esitetty tärkeimmät kevyen liikenteen yhteydet, joita asemakaavavaiheessa täydennetään paikallisilla väylillä. Tärkeimmät yhteydet kulkevat erillisinä kevyen liikenteen väylinä kokoojakatujen varressa ja lisäksi on useita oikoreittejä viheralueiden kautta eri osa-alueiden välillä. Tonttikaduilla jalankulku ja pyöräily tapahtuvat lähtökohtaisesti ajoradalla. Tarkemmassa suunnittelussa on tärkeää varmistua liikenneturvallisuudesta ja turvallisuuden tunteesta ym. viihtyisyydestä mitoittamalla katutila tiiviisti ja linjaamalla pienipiirteisesti sekä esim. korottamalla kotikadut kokoojakadulta saavuttaessa. Yhdysteillä kiertoliittymät turvaavat jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tien ylitystä, mutta ainakin Porin yhdystien ja Siuron valtatien liittymässä on varauduttava yhdystien alikulkuun liikenteen vilkkauden ja kiertoliittymän lisäkaistojen takia. semakaavavaiheessa alikulkuvaraus on syytä tehdä myös Urpolankadun molempiin päihin yhdysteiden ali. Kevyen liikenteen pääreitit ovat valaistuja, mukaan lukien pääulkoilureitit. lueella on entuudestaan laaja virkistysreittien verkosto, joka reitistöltään hieman uudistettuna on säilytetty ja ulotettu palvelemaan koko rakennettavaa aluetta. Reitit palvelevat talvella latuverkkona. Kaikki risteämiset auto- ja kevyen liikenteen väylien kanssa on esitetty eritasoon. Yhdessä viereisen lhonniityn alueen kanssa muodostuu kaksi erityisen käyttökelpoista rengasreittiä lyhyempää matkaa kulkeville. Sekä idän että lännen suuntaan on osoitettu kaksi reittiä pidempimatkaiseen virkistyskäyttöön.
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 28 (29) 5.4 Joukkoliikenne Toimivan joukkoliikenteen reitin tärkein verkollinen kriteeri on saavutettavuus. Tavoitteena on saada kaikki alueen asukkaat alle 1000 metrin kävely/pyöräilyetäisyydelle lähimmästä pysäkistä. Siuron suunnan bussireitti on esitetty ajettavaksi Urpolankadun ja siitä voimalinjalta länteen muodostetun lenkin kautta, jolloin etäisyystavoite täyttyy lähes koko alueella. Reitti voidaan liittää hyvin sekä suoraan keskustaan että Taka-Lauttalan alueen kautta keskustaan kulkevaan vaihtoehtoiseen reittiin. Liikenneverkolla on otettu huomioon myös varautuminen raideliikenteen palveluihin: semapaikka on osoitettu keskeisesti Urpolankadun kohdalle entisten Harjuniityn ja Haaviston seisakkeiden välillä olevalle suoralle. seman lähelle ja samalla Siuron valtatien bussireitin varteen on Harjuniityssä osoitettu tehokasta kerrostaloasumista. Lisää raideliikenteen käyttäjiä on mahdollista saada varautumalla tehokkaaseen rakentamiseen myös välittömästi aseman eteläpuolella. Rakentamalla silta Nokianvirran yli on mahdollista saada asemalle huomattavasti lisäkäyttäjiä Koskenmäen alueelta virran eteläpuolelta.
Harjuniityn osayleiskaava, Nokia 29 (29) 6 JOHTOPÄÄTÖKSET lueen nykyinen pääliikenneverkko toimii hyvänä runkona myös Harjuniityn laajalle uudisrakentamiselle. lueen sisäisten katuyhteyksien rakentamisen lisäksi on varauduttava kehittämään alueen pääväylien, yhdystie-luokkaisten maanteiden liittymiä: suinalueen vilkkaimmin liikennöidyssä itäpäässä on vuoden 2030 tavoiteverkolla neljä kiertoliittymää. Kiertoliittymien rakentamisen aikatauluun vaikuttaa myös liikenneverkkokartalla osoitetut yhteystarpeet Nokianvirran yli: Ne purkaisivat liikenteen painetta etenkin kaava-alueen itäpäässä ja kaupungin keskustassa. Kaava-alueen länsipäähän voimalinjan varteen osoitettu yhteystarve ei ole tarpeen vielä vuonna 2030, vaan se on pitemmän aikavälin varaus. Kehämäisen yhteyden tarvetta on syytä harkita uudestaan, jos kaava-alue joskus laajenee tuntuvasti lisää länteen tai Melon kohdalle toteutetaan Nokianvirran ylitys valtateiden 11 ja 12 välille. Osoitetut kevyen liikenteen pääreitit muodostavat hyvän sisäisen verkoston Harjuniityn alueelle ja liittävät alueen sujuvasti ympäristöönsä ja mm. keskustaan palveluihin, jotka sijaitsevat sopivan pyöräilymatkan päässä. Sujuva arkiliikkuminen on mahdollista myös joukkoliikenteellä, jonka Harjuniityn läpi osoitettu reitti palvelee hyvin lähes koko kaavaaluetta. Raideliikenteen asemapaikkavaraus Urpolankadun kohdalla sijoittuu keskeisesti Harjuniityn asutuksen painopisteeseen nähden.
Harjuniityn liikenneselvitys, Nokia MTKTUOTOKSET Liite 1a 29.6.2010 Maankäytön -> liikenteen kasvu nykytilanteeseen verrattuna IHT 2030 Lähde: Ympäristöministeriö 27/2008 Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa" asukasta matkaa / hlö / vrk matkaa / vrk henkilöautolla % autossa hlöitä keskimäärin matkat hlöautolla / vrk kotiin saapuvat (klo 16-17) kotiin saapuvat/iht (ajon) kotoa lähtevät (klo 16-17) kotoa lähtevät/iht (ajon) iht:n osuus KVL:stä matkat hlöautolla YHT/ iht Kerrostaloalue (per ak-alue) 1500 2,44 3660 69 % 1,6 1 578 13,4 % 212 4,9 % 77 18 % 289 Pientaloalue 2 000 2,44 4880 69 % 1,6 2 105 13,4 % 282 4,9 % 103 18 % 385 494 180 674 oppilaspaikat/- hoitopaikat kävijää / oppilaspaikka / vrk matkaa / vrk henkilöautolla % autossa hlöitä keskimäärin matkat hlöautolla / vrk saapuvat (klo 16-17) saapuvat/iht (ajon) lähtevät (klo 16-17) lähtevät/iht (ajon) iht:n osuus KVL:stä matkat hlöautolla YHT/ iht Koulu, ala-aste 750 0,9 1350 22 % 1 297 0,8 % 2 4,0 % 12 5 % 14 päiväkoti 100 5 1000 72 % 1,69 426 14,8 % 63 25,9 % 110 41 % 173 723 188 myynti-m2 käyntiä /100 myynti-m2 käyntiä /vrk henkilöautolla % autossa hlöitä keskimäärin käynnit hlöautolla /vrk iht:n osuus KVL:stä käynnit hlöautolla /iht Valintatalo (suuri valintamyymälä) 300 360 1 080 75 % 1,63 497 11 % 52 uusi lähikauppa (pieni valintamyymälä) 200 410 820 75 % 1,63 377 10 % 38
Harjuniityn liikenneselvitys, Nokia MTKTUOTOKSET Liite 1b 29.6.2010 Maankäytön -> liikenteen kasvu nykytilanteeseen verrattuna HT 2030 Lähde: Ympäristöministeriö 27/2008 Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa" asukasta matkaa / hlö / vrk matkaa / vrk henkilöautolla % autossa hlöitä keskimäärin matkat hlöautolla / vrk kotiin saapuvat (klo 7-8) kotiin saapuvat/aht (ajon) kotoa lähtevät (klo 7-8) kotoa lähtevät/aht (ajon) aht:n osuus KVL:stä matkat hlöautolla YHT/ aht Kerrostaloalue (per ak-alue) 1500 2,44 3660 69 % 1,6 1 578 0,9 % 14 12,9 % 204 14 % 218 Pientaloalue 2 000 2,44 4880 69 % 1,6 2 105 0,9 % 19 12,9 % 271 14 % 290 33 475 508 oppilaspaikat/- hoitopaikat kävijää / oppilaspaikka / vrk matkaa / vrk henkilöautolla % autossa hlöitä keskimäärin matkat hlöautolla / vrk saapuvat (klo 7-8) saapuvat/aht (ajon) lähtevät (klo 7-8) lähtevät/aht (ajon) aht:n osuus KVL:stä matkat hlöautolla YHT/ aht Koulu, ala-aste 750 0,9 1350 22 % 1 297 29,5 % 88 1,4 % 4 31 % 92 päiväkoti 100 5 1000 72 % 1,69 426 20,0 % 85 10,8 % 46 31 % 131 723 223 myynti-m2 käyntiä /100 myynti-m2 käyntiä /vrk henkilöautolla % autossa hlöitä keskimäärin käynnit hlöautolla /vrk aht:n osuus KVL:stä käynnit hlöautolla /aht Valintatalo (suuri valintamyymälä) 300 360 1 080 75 % 1,63 497 4 % 20 uusi lähikauppa (pieni valintamyymälä) 200 410 820 75 % 1,63 377 4 % 15
OSYLEISKVMERKINNÄT J -MÄÄRÄYKSET suntoalue. K Kerrostalovaltainen asuntoalue. P Pientalovaltainen asuntoalue. P Palvelujen ja hallinnon alue. PL PY V z EV Lähipalvelujen alue. P P Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. V Virkistysalue. VL Lähivirkistysalue. M Maa- ja mets ätalousvaltainen alue. P se 11 b P V W sep 2 P V Suojelu-/muinaismuistokohde. K V z Yhdystie. K PL K P EV K Kokoojakatu. Uusi kokoojakatu. se 3 z lempi kokoojakatu. Uusi alempi kokoojakatu. se 4 Kiertoliittymä EV Tieliikenteen yhteystarve. V V Kevyen liikenteen väylä PY Uusi kevyen liikenteen väylä V Rata Liikenneasema. Virkistysreitti, talvella latu. Yleiskaava-alueen raja. lueen raja. z Johto tai linja. P VL Pääbussireitti. K ma 1 P V P VL P Bussipysäkki. Virkistysreitti P P VL P PY P P V V PL P V