Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 1 Mitä uutta osaamista lasten ja heidän perheidensä hyväksi tutkimus voisi tuottaa? Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys Suomen Akatemia Paasitorni 13.2.2008, tutkimusprofessori, Stakes
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 2 Esityksen teemoja Kolme joukkoharhaa Suomi investoi häiriöihin - ei kilpailukykyyn Pahoinvoinnin ja palvelukuorman trendeistä Suomalaisista haasteista Ehdotuksia tutkimusteemoiksi
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 3 Joukkoharhoja Tutkimuksia - tutkimustietoa on paljon "dataa" paljon, mutta satunnaisilta alueilta, suuria aukkoja tutkimukseen perustuvaa tietoa ja tulkintaa vähän Stakes/KTL/kunnat tutkivat palveluja Suomessa erittäin heikosti keskittynyt palvelujen/palveluintervention tieteellinen tutkimus Vakiintuneet tutkijaryhmät/tutkijakoulutus puuttuu lähes kokonaan Rahoitus eri mahdollista merkittäviä interventioita Valtio siirtänyt panoksia palvelujen tutkimisesta hajautettuun "kehittämis"työhön tuottavuusohjelma kaventaa ensisestään Syrjäytyminen on yksilön ominaisuus onkin instituutioiden selviytymisstrategia
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 4 2000-luvulla raju investointi lasten raskaisiin häiriöpalveluihin satoja miljoonia euroja uutta rahaa lastensuojeluun erityisopetukseen lastenpsykiatriaan
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 5 Lastensuojelun suuret kustannukset 2000-20052005 (milj. ) Vuosikulut yli 25 000 (4300 -> 5400 lasta) 2000 162.. 2002 221 +59.. Kasvu yhteensä/6 v. 2004 298 +77 + 237 milj. 2005 405 +107
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 6 Uusimpienkin tietojen mukaan Eriytyneiden häiriöpalvelujen kuormituksen kasvutrendit jatkuvat edelleen: kasvava osa jokaisen uuden ikäluokan lapsista todetaan "erityisiksi" ennen lapsuuden päättymistä (18 vuoden ikää); tulee häiriösuuntautuneiden erityispalveluiden asiakkaiksi Eri kriteereillä 3-7 % ikäluokasta "syrjäytyneitä" Luotettavat tiedot puuttuvat Arviot: 14 000-100 000 nuorta (17-29 v)
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 7 On kysyttävä: Onko raju investointi häiriöpalveluihin tuottanut hyvinvointihyötyä? Kuormitus kasvaa edelleen - vaikuttavuustutkimus puuttuu erityisopetuksessa, mutta myös lastensuojelussa ja mielenterveyspalveluissa Toistaiseksi ei nähtävissä väestötasoista hyvinvointihyötyä
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 8 Olennaista häiriötulkintojen lisääntyminen ja palkitsevuus Diagnostiikka on tehostunut mielenterveyden ja oppimisen ongelmat allerginen nuha/astma kaikilla sektoreilla varhainen puuttuminen asiakkuudet lisääntyvät ("häiriömetsästys")? Häiriön tunnistaminen "palkitsee" "poislähettäminen" selviytymiskeinona media/päättäjät kiinnostuvat rahoitus löytyy: valtiontuki, erillismääräraha suora taloushyöty: erityisopetus/kouluavustaja vastuu siirtyy vanhemmilta ammattilaisille
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 9 Antti Hautamäki 1990-LUVULLA Kilpailukykyinvestointi! Lasten/lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen on valtion/kunnan - koko kansantaloudessa investointia kv. kilpailukykyyn vrt. kaavoitus, liikenneväylät) tulosodotukset vuosien jaksolla, jopa 70-80 v ei kulutusmenoa, jossa tuotto-odotukset odotukset talousarviovuoden jaksolla Investointi tehtävä ensin, tuotto 5-8 vuoden/koko elämänkulun kuluessa häiriöpalvelujen kuorman vähenemisessä - ei kehysbudjettivuoden sisällä
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 10 Lapsi-investointien tuotto-odotuksia Tukemalla lapsiperheiden ja lasten hyvinvointia 1. Maksimoidaan työ- ja toimintakyky koko elämänkulun ajaksi erityisesti työiässä 2. Minimoidaan häiriöpalvelujen sitomat voimavarat lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta myös myöhemmin elämänkulun aikana LAPSIPERHEIDEN JA LASTEN HYVINVOINTITUTKIMUKSESSA TULEE OLLA VAHVA KANSANTALOUDELLINEN PAINOTUS
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 11 Suomen erityiset haasteet Lasten hyvinvoinnin menestystarina, mutta rakennettiin tyhjään Suomeen väestöpoliittinen intressi kokosi kansan poliittinen tahto ammatillinen osaaminen arjen viisaus valtio johti, kunnat toteuttivat jokainen uusi investointi/järjestelmä tuotti hyvinvointia tutkimuksen rooli vaatimaton!
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 12 Tilanne muuttunut nopeasti: Työ lapsiperheiden kanssa vaativampaa? Lapsiperheiden hyvinvointityön historia on melko selkeiden haasteiden, yksilövastuun, ja pienten yhteisöjen historiaa Uutena haasteena moninaisuus "complexity theory" Moninaisuuteen vastattu laajentamalla toimenkuvia lisäämällä toimijoita työnjaolla
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 13 Onko perhe hukassa palveluilta? Perhepalvelujen "sääty-yhteiskunnan rajat on sementoitu laeissa, ammattiliitoissa, VES:ssä, hallinnossa, toimintakäytännöissä, jne. terveydenhuolto -> aatelisto sivistystoimi -> papisto sosiaalitoimi -> talonpojat Ovatko palvelut hukanneet perheen? Noin 5-6 lapsiperhettä/ yksi työntekijä???
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 14 Villakoiran ydin? Tuotamme palveluja lapsiasiakkaille - kun pitäisi tukea lapsiperheitä! Lasten/lapsiperheiden hyvinvointipalvelut jakautuvat lukuisiin sektoreihin/ammattikuntiin Jokainen vastaa "siilossaan" haasteisiin Omat tulkinnat tuen tarpeesta ja perhekeskeisyydestä Kannattaa korostaa "omien ongelmien" lisääntymistä ->tuo asiakkaita - jonoja - resurssikasvua
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 15 Mitä tämä tarkoittaa tutkimuksessa? Väestöpoliittinen intressi ei laajentunut 1900- luvulla tutkimukseen 1970-1990 -luvuilla menestystarina johti joukkoharhaan lasten ja lapsiperheiden sekä heidän tukensa haasteet tutkimuspolitiikan periferiassa Pienen maan vaatimattomat voimavarat hajosivat lukuisiin instituutioihin yksittäisissä teemoissa kv. kilpailukykyistä tutkimusta laajoja aukkoja
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 16 Haasteiden "moninaisuus" vs. tutkimuksen sirpaleisuus 2000-luvulla korostunut lasten/lapsiperheiden hyvinvointihaasteet yhä kompleksisempia tutkimus keskittyy kv. kilpailukykyyn monitieteisyyden retoriikalle ei käytännön toteutumismahdollisuuksia tuen, toiminnan ja palvelujen tutkimus erityisen vaatimaton interventio/arviointittutkimuksen perinne kehittymätön lyhytjänteinen rahoitus
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 17 Missä olemme tänään? Suomalainen tutkimus tuottaa arvokasta, mutta hajanaista tietoa lasten/lapsiperheiden tuen/palvelujen kehittämiseen. Esimerkki: Suomen tiedeakatemian seminaari kouluyhteisön hyvinvoinnista 8-9.2.2008 paljon arvokasta tutkimustietoa, mutta kapeilta alueilta laajemmasta tutkimusotteesta esimerkki USA:sta: painopisteen siirtyminen lapsesta yhteisöön yhteensä: suuria muutospaineita suomalaiseen peruskouluun seminaarissa varsin vähän osallistujia!!! Tutkimuksen ja käytännön välitysmekanismit heikkoja
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 18 Pienessä maassa tulisi huolella miettiä, missä teemoissa saamme parhaan kotimaisen tuoton tutkimusinvestoinneílle voimme myötävaikuttaa kansainvälisessä kentässä osaamisen kasvuun tutkimusta tarvitaan siksi, että varmistetaan mahdollisuudet seurata kv. kehitystä
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 19 Katse tulevaisuuteen
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 20 Missä olemme 2015, jos jatkamme kuten tänään? Jatkuvaa erityisten häiriöpalvelujen kasvua? Väitän, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden tuki/palvelut ovat olleet " paradigmakriisissä" lapsiasiakkuuteen keskittyvä toiminta-ajatus ajatus ei enää vastaa haasteisiin - uusi alkaa hahmottua Olisiko vaihtoehtoja? ON! Palvelujen tuottamisesta painopiste siirtyy lapsiperheiden varhaiseen tukemiseen Vahvistetaan/tuetaan lasten kehitysyhteisöjä Tavoitteeksi lapsiasiakkuuden vähentäminen
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 21 Kolme tutkimuksen "paradigmaa" häiriösuuntautunut - kv. soveltaminen ok. lasten/lapsiperheiden häiriöt/taudit, niiden luonnollinen kulku häiriöiden/tautien varhainen toteaminen, ehkäisy ja hoito asiakassuuntautunut - kv soveltaminen? asiakkuus aina suhteessa palvelujen tuottajaan olennaista palvelun/tuottajan asiantuntemus yhteisösuuntautunut - kv soveltaminen??? osaaminen keskittyy ensisijaisesti yhteisöihin lasten/lapsiperheiden yhteisöihin toimijayhteisöihin
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 22 Muutama konkreettisempi ehdotus terveyden/hyvinvoinnin monitorointi tarveanalyysi väestö vs. marginaalit esimerkkejä yhteisösuuntautuneesta lapsiperheiden hyvinvointiarviointi hyvinvointioppiminen kehitysyhteisöt johtaminen/tiedonhallinta
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 23 Luotettavaa tietoa lasten/nuorten hyvinvoinnin/pahoinvoinnin trendeistä - muualta kuin palvelujärjestelmästä - erittäin vähän Kuolleisuus, taudit vähenevät Mielenterveys: Yksi tutkimus 8-vuotiaista Kyselytietoja 11-18 -vuotiaista Trenditiedot puuttuvat kokonaan <8-vuotiaista Vain asumis-, toimeentulo- ja perherakennetietoja vanhemmista Trenditiedot vanhemmuudesta puuttuvat kokonaan
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 24 Mikä selittää erot palvelukuormituksen ja (niukkojen) tutkimustietojen kesken? 1. Palvelukuormitus tulee pienestä väestöosuudesta, jossa pahoinvointi lisääntynyt 2. Häiriötulkinnat lisääntyneet palvelujen tuotantojärjestelmän tulkinnat kansalaisten/vanhempien tulkinnat 3. Pahoinvoinnin ennuste huonontunut kehitys nopeutunut ympäröivät yhteisöt kovempia 4. Järjestelmän kyky vastata haasteisiin heikentynyt
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 25 Uutena haasteena marginaalit: Vaikka enemmistö voi hyvin, ongelmat voivat lisääntyä vähemmistössä ja niiden ennuste heikkenee
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 26 Olemme tutkineet Kouluterveyskysely 1996-> Summamuuttujat kuvaamaan perheiden elinoloja ja oppilaiden kokemusta koulustaan keskimäärin ennallaan/myönteistä kehitystä esim. työttömyys vähentynyt; lasten käyttövarat lisääntyneet Jaettu kumpikin viidenneksiin taulukoitu ristiin - 25 osajoukkoa vaikean masentuneisuuden osuus 25 ositteessa vaikeasti masentuneisuutta: 3 % koko aineistossa
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 27 Vaikea masentuneisuus, % Per - 0 Huonot 0 Huonot 37 % (312) Koulukokemukset 1 2 3 4 Hyvät 12 % (943) 6 % 3 % 1 % 1 22 % (696) 11 % 5 % 2 % 1 % 2 19 % 8 % 3 % 1 % 1 % he- olot 3 16 % 7 % 3 % 1 % (11576) 4 Hyvät 9 % 5 % 2 % 1 % (6610) 0,3 % (8518) 0,2 % (5616)
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 28 Lapsiperheen hyvinvointiarviointi
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 29 Lapsiperheiden hyvinvointiarvioinnit Määritellään yhteiset lähtökohdat ja käytännöt kaikille hallintokunnille ja professioille teema-alueet, ja niiden ydinulottuvuudet yhteiset menetelmät tallentaminen ja tulostaminen yhteiseen tietojärjestelmään, johon kaikilla pääsy tietosuojaa noudattaen
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 30 Lapsiperheen laaja hyvinvointiarviointi Äidin hyvinvointi - terveys (mielenterveys) - päihteet Parisuhde - ristiriitojen ratkaisu Perheen elinolot - perherakenne - toimeentulo Lapsiperheen hyvinvointiarviointi Isän hyvinvointi - terveys (mielenterveys) - päihteet Vanhemmuus - rooli lapsen rajoittajana - Läheistuki - saatavilla olevan tuen kuvaus Lapsen hyvinvointi - kasvu, kehitys ja oppiminen - psykososiaalinen hyvinvointi - terveys: oireet, vammat ja taudit Sisarukset - lukumäärä ja ikä - hyvinvointi
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 31 Hyvinvointioppiminen Hyvinvointia opitaan samalla tavalla kuin lukemista ja laskemista myös pahoinvointia "opitaan"! Oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä lapsi oppii, vanhemmat oppivat, perhe oppii yhdessä
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 32 Hyvinvointi rakentuu systeemisesti "Hyvinvointiekosysteemi" Ympäristö Fyysinen Sosiaalinen Geeniperimä
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 33 Hyvinvointi rakentuu systeemisesti "Hyvinvointiekosysteemi Hyvinvointiekosysteemi" "Tuonpuoleinen"
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 34 Hyvinvointi rakentuu "systeemissä" Yksilötaso Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 35 Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/geeniperimä Viestit - mieli - elimistö
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 36 Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen -tulkinta Toiminta
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 37 Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen tulkinta Toiminta
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 38 Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen tulkinta Toiminta
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 39 Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Mielialan muuntelu: Päihteet, tupakointi, piristeet, lääkkeet Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen tulkinta Toiminta
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 40 Hyvinvointioppimisen keskeisiä teemoja Puhuminen/vuorovaikutus Liikkuminen Arjen rytmit, lepo, ruokailu, yms. Elimistön ja mielen viestit ja niiden tulkinta Itsehoito Kriittiset vaiheet varhaislapsuudessa, jatkuu koko elämän
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 41 Hyvinvointioppiminen antaa myönteisen perustan ja päämäärän selkeän teoriaperustan oppimisen ja opetuksen tutkimuksesta rakentaa tulevaisuutta mutta ei uhkakuvilla riskitekijät ja vaarat mukana, mutta eivät keskiössä
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 42 Palvelut ja kehitysympäristöt Palvelut perustuvat asiakkuuteen useimmiten häiriö/ongelmalähtöisiä olennaista häiriö/ongelma-asiantuntijuus varhainen puuttuminen -> asiakkuus Kehitysympäristöt rakentuvat osallisuudesta olennaista yhteisön tunteminen yhteisön vahvistaminen ilman asiakkuuksia
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 43 Lapsen kehitysympäristöt Lapsi kuuluu kehitysympäristöön, on sen jäsen perhe varhaiskasvatus koulu harrastukset media ja katu
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 44 Perhe kehitysympäristönä Äiti Lapsi Isä Muut läheiset isän hyvinvointi äidin hyvinvointi parisuhde vanhemmuus tukevat ja joskus korvaavat läheiset Perhe on lapsen tärkein, mutta ei ainoa kehitysympäristö
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 45 Palvelut vahvistamaan kehitysympäristöjä Koulu Perhe Palvelut Varhaiskasvatus Palvelujen päätehtävä tukea kehitysympäristöjä Tavoitteeksi häiriöpalvelujen kysynnän -> asiakkuuksien vähentäminen
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 46 Lasten hyvinvointi rakentuu aikuisten kautta Lapsi on kehitysympäristöjensä "kuumemittari" Ilmaisee kehitysympäristöjen hyvin- ja pahoinvointia Lapsia autetaan parhaiten kehitysympäristöjä tukemalla ja vahvistamalla Lasten auttamiseksi aikuisten tulee muuttua
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 47 Lasten/lapsiperheiden hyvinvointityössä perinteisesti: Pieniä yksiköitä - yksilövastuu Johto huolehti työn kehyksistä, ammattihenkilöt vastasivat sisällöstä Ei suunnitelmallista tarveanalyysiä Professionaalinen autonomia sisältö ei kuulunut johdolle Yhteiset käytännöt sovittiin ammattiryhmittäin Tarpeiden, käytäntöjen, voimavarojen ja osaamisen yhteensovittaminen yksittäisten työntekijöiden vastuulla! Lasten/lapsiperheiden tuen/palvelujen johtamisen/tietohallinnon tutkimus
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 48 Viime kädessä kysymys on lapsi/lapsiperhetutkimuksen paradigmoista Onko suomella voimaa kehittää häiriö - ja asiakassuuntautuneiden paradigmojen rinnalla myös yhteisösuuntautunutta paradigmaa
Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 49 "Sormi, joka osoittaa kuuta, ei ole kuu Kiitoksia mielenkiinnosta!