MUISTIO 4/2015 29.4.2015 Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä Paikka: Rauman kaupungintalo, sosiaalitoimen kokoushuone 8. Os. Kalliokatu 1, 26100 Rauma Aika: keskiviikko 22.4.2015 klo 9.00 15.05 Osallistujat: Maiju Salonen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Marjo Jasu, Rauma Riitta Nieminen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sanna Vähä-Vahe, Säkylä Tiina Ilola, Satakunnan sairaanhoitopiiri Virpi Valiola, Satakunnan sairaanhoitopiiri Henna Kyhä, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) Kirsi Harjula, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri) Heli Toroska, Pikassos Poissa Teija Kortesalmi, Salo 1. Aamukahvit ja päivän avaus Projektipäällikkö Henna Kyhä avasi kehittämispäivän. 2. Ajankohtaiset terveiset kehittämisosioista Säkylän ajankohtaistilanne on liitteenä 1. Sanna Vähä-Vahe kertoi Säkylän kuulumiset. Esille mm. seuraavat asiat: Lapset puheeksi koulutukset jatkuvat. Sanna esittelee Lapset puheeksi menetelmää Säkylän koulujen rehtoreille. MLL:n kanssa tehdään yhteistyötä tukimummi ja vaari toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Säkylässä on löytynyt muutama vapaaehtoinen em. toimintaan, jolla nyt aloitetaan. MLL kouluttaa vapaaehtoiset ko. toimintaan. Sanna on koonnut yhteenvetoa yhteistyössä seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kanssa Säkylän alueen tarjoamista kesäajanvietteistä lapsille ja nuorille. Keskustelu: Kesäajanvietteiden suunnittelussa voisi osallistaa lapsia/nuoria ja viedä viestiä eteenpäin kunnalle, seurakunnalle ja järjestöille.
2(6) SATSHP Verkostomainen yhteistyö kehittämisosion ajankohtaistilanne on liitteenä 2. Tiina kertoi kuulumiset. Esille mm. seuraavat asiat: Yhteistyötä on tehty MLL:n ja SPR:n kanssa maahanmuuttajaperheiden lapsiin/nuoriin liittyen lasten/nuorten suomenkielen parantamiseksi ja sosiaalisen kanssakäymisen lisäämiseksi. Huittisissa on pidetty ensimmäinen nuorten elämänhallintaryhmä, johon osallistui 7 nuorta. Elämänhallintaryhmän toiminnassa osallistetaan ryhmän nuoria ohjelman suunnittelussa. Ensimmäisessä ryhmäkerrassa nuoret ovat täyttäneet lomakkeen, jolla on kartoitettu toivottuja aiheita. Tiinan mielestä nuoria tulisi enemmän sitouttaa ryhmään, vaikka ryhmätoiminta sitoutuu vapaaehtoisuuteen. Vanhempainkoulu on suunnitteilla. Sopivaa toimintamallia on mietitty tähän liittyen, mikä on sopiva kohderyhmä (sosiaalihuollon asiakkaat?). Tiina on menossa tutustumaan Neppariryhmän toimintaan, saisiko sieltä vinkkejä toiminnan eteenpäin suunnitteluun. Nupo-palaverissa on mietitty neuvonpitomenetelmän kytkemistä esim. vanhempainkouluun. Perhe-ART koulutus on tulossa ehkä kesällä. Riitta kertoi kuulumiset. Esille mm. seuraavat asiat: Eurajoen perhevalmennusmalli käynnistetään kesän aikana. Tähän toimintaan liittyen on tutustuttu ensin Euran malliin, mikä sovelletaan Eurajoelle sopivaksi. Eurassa ryhmätoiminta on kohdennettu pelkästään esikoisperheisiin, mutta Eurajoella ei ehkä tehdä kohderyhmään rajausta. Eurajoella alkaa ns. vanhempien eskarikoulu eli vanhempainryhmä eskarilaisten vanhemmille. Keväällä toteutetaan kysely eurajokelaisten eskarilaisten vanhemmille liittyen eskarikouluun. Kuullaan vanhempien toiveet odotukset, pelot yms. Kuullaan myös ammattilaisten toiveet ja odotukset. Em. toiminta aloitetaan syksyllä 2015 yhteistapaamisella, jonka jälkeen jatketaan pienemmissä ryhmissä. Karviassa järjestetään alakouluikäisille ja yläkoululaisille kysely kiusaamisasioiden kartoittamiseksi. Selviytymispeli-illat jatkuvat (tällä viikolla 1 ilta ja ensi viikolla 2 ilta) Vanhempainryhmätyyppisen toiminnan aloittamista suunnitellaan eteenpäin Rauma-Eura työryhmän kanssa. SATSHP Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosion ajankohtaistilanne on liitteenä 3. Maiju ja Virpi kertoivat kuulumiset. Esille mm. seuraavat asiat: Yhdessä ei yksin -toiminnalliseen iltapäivään osallistuneille on tehty palautekysely, joka lähetetään ensi viikolla. Syksyllä 2015 em. tilaisuuksia järjestetään mahdollisesti lisää. Toiminnallinen iltapäivä mallinnetaan Process guidella ja Innokylään. Lapset puheeksi kouluttajakoulutukset ovat päättyneet. Syksyyn 2015 on sovittu koulutettujen kouluttajien ryhmätapaaminen. Lapset puheeksi kouluttajat rekisteröidään Suomen mielenterveysseuran kouluttajarekisteriin, jos koulutettu antaa siihen luvan. Koulutetut kouluttajat valmistavat suunnitelmia syksyn toiminnalleen ja lähettävät ne hanketyöntekijöille tiedoksi ja kommenteille. Jokaisessa kunnassa, johon koulutettiin kouluttaja, toiminta alkaa syksyllä. Potilaspalautekyselyä on työstetty somatiikan osastolle. Potilaspalautekysely toteutetaan syksyllä 2015. Virpi on osallistunut Sirkku Tynin kanssa osastotunneille eri yksiköissä. Osastotunneilla räätälöidään Lapset puheeksi -toimintamallia kullekin osastolle sopivaksi.
3(6) Porin kaupungin kanssa ollaan järjestämässä yhteistyössä tilaisuutta, jossa esitellään julkisen puolen sos. ja terv. toimintaa järjestöille. Samk:ssa koulutettiin terveydenhoitajaopiskelijoita lapsen huomioimisen mallin käyttöönottoon. Terveydenhoitajaopiskelijat ovat vieneet mallia työharjoittelussa käytäntöön. Samk sisällyttää lapsen huomioimisen mallin koulutuksen sosionomien opetussuunnitelmaan. Satakummi-toiminnan suunnittelu jatkuu työryhmän avulla. Tukikummi nimi on muutettu satakummi työnimeksi. Toukokuussa on seuraava kokous. LP-työryhmä on somatiikan työryhmä. Työryhmä pohtii, miten toimintamalli juurrutetaan muille kuin pilotointiosastoille. Vinkkeliin on tulossa syksylle 2015 artikkeli menetelmän käyttöönotosta. Hiisinettiin sisäistä tiedottamista LP-menetelmän yhteyshenkilöistä. Alkusyksystä infotilaisuuksia osastotunneilla. Satks:ssa neurologia ja lastentalo ovat osoittaneet kiinnostusta LP-menetelmään. Loppusyksystä järjestetään lisäkoulutusta toimintamallin käyttöönottoon. Keskustelu: Sovittiin, että Porin kaupungin kanssa yhteistyössä suunniteltua tilaisuutta järjestetään yhteistyössä molempien SATSHP:n kehittämisosioiden kanssa. Heli kertoi Turussa käyttöönotetusta sähköisesti palvelusta HYVE Hyvinvointipalveluiden sähköinen verkko. Tiina ja Maiju valmistelevat nuorille tehtävää palautekyselyä, jossa kysymyksiä mm. millaisia palveluita nuoret saavat, ovatko palvelut nuorten mielestä tarpeenmukaisia vai tarvitaanko jotain uudenlaista palvelua, tietävätkö nuoret tarjolla olevista palveluista jne. Marjo muistutti, että nuorille kannattaa lähettää kiitos kyselyyn vastaamisesta ja antaa palautetta eteneekö jokin asia kyselyn perusteella johonkin suuntaan. Rauman ajankohtaistilanne on liitteenä 4. Marjo kertoi kuulumiset. Esille mm. seuraavat asiat: Na-info on pidetty ja siihen osallistui 40 ammattilaista, jotka kohtaavat nuoria ja aikuisia päihteiden käyttäjiä. Tilaisuudesta saatiin hyviä kokemuksia ja jatkoa suunnitellaan. Na-toiminnan hyödyllisyydestä on hyviä aiempia kokemuksia ja näyttöä. Omin jaloin toiminta on hyväksi koettu toimintamalli nuoren kanssa toimiessa. Kysymysmerkillä miten nuori saadaan ohjautumaan Omin jaloin toimintaan? Nuottatoimintaa aloitellaan. Koulupoissaolomallia aloitellaan syksyllä 2015. Valinta-menetelmä järjestettiin Rauman meren peruskoulussa koko koululle. Valinta-menetelmästä saatiin hyviä kokemuksia Raumalla. Pohdittiin mihin menetelmän vaikuttavuus perustuu? Onko menetelmä siksi vaikuttavaa toimintaa, koska Valintamenetelmästä jää nuorelle muistijälki? Valinta-menetelmän jälkeen tehtiin palautekysely opettajille ja osallistujille, josta saatiin todella hyvää palautetta. Keskusteltiin siitä, onko Valinta-menetelmän jälkeen kannattavaa purkaa tilaisuuden antia luokassa opettajan johdolla. Tilaisuus itsessään on vaikuttava, voiko jälkipuinti vähentää annin vaikuttavuutta? Valinta-tilaisuudessa kerrotaan mistä nuori voi saada apua, jos kokee avuntarpeen. Valinta-menetelmä on varhaista puuttumista, yleistä ehkäisyä. Valinta-menetelmä olisi varteenotettava käyttöön otettava malli Raumalla. Tärkeä kysymys ehkäisevässä päihdetyössä on, miten saada nuorelle sanoma miten vältyt päihderiippuvuudelta?. Oma profiili -toimintamallissa on aloittamassa 3 perhettä (3 nuorta).
4(6) Keskustelu: Virpi kertoi, että Lapset puheeksi menetelmä on todettu hyväksi menetelmäksi koulupoissaoloihin tarttumisessa. Asiasta voi olla tarkemmin yhteydessä Mika Niemelään. Voisiko Valinta-menetelmän kokemuksista tehdä nuorille palautekyselyn tai toteuttaa haastattelun esim. opinnäytetyönä. Kysellä voi kartoittaa haastatteluluvan. 3. Asiakkaiden osallistaminen hankkeessa Kuultiin Heli Toroskalta osallisuudesta, josta on diaesitys liitteenä 5. Esityksestä nousi esille mm. seuraavia asioita: Osallisuutta voi katsoa eri näkökulmista (ks. diaesitys) Osallisuus lähtee siitä, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi häntä koskevassa asiassa. Osallisuudessa on erilaisia tasoja ja asiakas voi tilanteissa toimia osallisuuden eri tasoilla (ks. diaesitys) Ammattilaisten tai asiakkaiden ehdoilla tekeminen eivät pois sulje toisiaan, vaan molempia on tärkeää kuulla. Lainsäädäntö ei estä osallisuutta, vaan kannustaa osallistamaan. Osallistamisessa on muistettava, että viranomaisen näkökulmasta jokin asia voi olla pieni, mutta asiakkaalle merkityksellinen elämänlaatua parantava. Mihin asiakkaiden näkemyksiä tarvitaan? (ks. diaesitys) On osattava kysyä kysymisen arvoiset asiat? Kokemusasiantuntijan kuulemisessa on mietittävä onko hän asiantuntija juuri siinä asiassa mistä halutaan tietoa? Osallisuuden tukeminen yksilön tasolla (ks. diaesitys). Osallisuuden tulisi olla asiakkaalle positiivinen kokemus, ei ahdistava. Osallisuuden tukeminen yhteistöjen tasolla (ks. diaesitys). Mitä eettisiä näkökohtia on osallisuuteen liittyen? (ks. diaesitys) Kun asiakkaalta kysytään jotain, pitää asiakkaalle kertoa, mihin tietoa käytetään ja mihin vastaukset mahdollisesti vaikuttavat tai miksi eivät vaikuta. Kansalaisraatitoiminta on mallinnettua asiakasraatitoimintaa. Keskustelu: SATSHP verkostomaisessa osiossa nuoria on mahdollista osallistaa esim. toiminnallisten vanhempainiltojen suunnittelun sisällössä. Säkylässä on kysytty myös aihe-ehdotuksia vanhempainiltoihin nuorilta. Raumalla nuoret ovat osallistuneet nuorten valistuksen suunnitteluun (valistuskirjeen sisällön suunnittelu). Esille tuli seuraavia kysymyksiä: Pelkäävätkö ammattilaiset joskus asiakkaiden mielipiteiden kuulemista? Onko asenne sellainen joskus sellainen, että ammattilaiset kokevat tietävänsä asian paremmin? Lapset puheeksi menetelmässä asiakas osallistuu kertomalla mitä apua hän tarvitsee. Raumalla on pitkälle kehitetty osallistamista ja Raumalla toimii mm. nuorisovaltuusto. Virkamiehet ovat kiinnostuneita kuuntelemaan nuorisovaltuustoa. Nuorisovaltuustot järjestetään virka-aikana. Hanketyöntekijöiden pienryhmätyöskentelyn satoa osallisuuteen liittyen. Maiju, Riitta ja Marjo: Poissaolijoilta on saatu tietoa. Käsiteltäessä arkaluontoisia asioita, ei ole aina suuria asiakasmääriä koolla. Joskus riittää, että kuullaan vain yhtä tai kahta ihmistä ja heidän kokemuksia eikä suurta asiakasmäärää. Luottamuksellisuudesta on pidettävä kiinni. Jo olemassa oleva valmis ryhmä voisi olla ehkä entistä parempi.
5(6) Verkostomaisessa yhteistyössä ei ole kysytty vielä asiakkailta mielipiteitä, koska asiakkaita ei ole ollut osallistujina verkostokokouksissa. Vanhempainryhmissä voidaan kysyä vanhemmilta. Esim. Ensin kysely, jonka jälkeen keskustelu tuloksista. Keskustelu syventää tuloksia. Vastuullisuus ja luottamus ovat tärkeitä. Lapset puheeksi menetelmä on jo itsessään osallistava menetelmä. Pohdittiin, voiko akuutissa vaiheessa olevia osallistaa? Onko asiakkaalla tuolloin edellytyksiä? Onko kokemusasiantuntijan tarpeen olla mukana koko ajan prosessissa. Riittääkö sanottavaa? Voidaanko työnmenetelmillä saada enemmän esim. kokemusasiantuntijan kokemustietoa. Sanna, Virpi ja Tiina: Elämänhallintaryhmässä kysytään nuorilta ehdotuksia ryhmätoimintaan eli nuoret ovat mukana ryhmätoiminnan suunnittelussa. Kasvamme yhdessä illoista tehdään palautekyselyt vanhemmille, oppilaille ja opettajille (omat kyselyt eri kohderyhmille). Kasvamme yhdessä ilta on jo itsessään osallistava menetelmä. Palautekyselyllä voisi vaikuttaa Kasvamme yhdessä iltojen sisältöön. Lain viesti osallisuudesta on noussut enemmän hankkeen aikana esille. Teemahaastatteluilla saadaan tietoa nuorten palveluiden tarpeesta. Säkylässä on toteutettu asiakkaille kysely, puhelinhaastattelu ja asiakasraati. Säkylän kehittämisosio haluaisi saada opinnäytetyön osallisuudesta. Tyttöjen kerhotoimintaan osallistuneet tytöt ovat suunnitelleet, mitä kerhossa tehdään. Ehdotuksia on kerätty posti t-lapuilla. Suunnitteilla on asiakasraati nuorille aikuisille, joilla on vain yksi omainen. Tästä on saatu hyvää aiempaa palautetta (Nuoret lesket ry, vertaisryhmä). Somatiikan puolelta kysytään palautetta (ensin asiakkailta ja jatkossa hlöstöltä), miten ovat kokeneet LP menetelmän? Onko menetelmästä koettu olevan hyötyä? LP työryhmässä puretaan case esimerkkejä. Tällä tavalla syvennetään opittua. Potilas saa itse päättää osallistuuko keskusteluun. Hän saa esitteen pohdinnan tueksi. Pois syrjästä hankkeessa palaute on välitetty kokemusasiantuntijalle. Palaute oli hänelle tärkeä ja mieluinen. Keskustelu: Heli huomioi, että osallisuuden toteutuminen hankkeessa pitää kuvata hankeraportoinnissa rahoittajalle. Heli ehdotti artikkelia aiheesta alle 18v päihdepalvelut. Rauman kehittämisosioon on tulossa Helsingin sanomat tekemään haastattelun. 4. Muut mahdolliset asiat Projektipäällikkö Henna Kyhä esitteli ajankohtaisia asioita, josta diaesitys liitteenä 6. Satakunnan sairaanhoitopiirin koulutuspalvelut hoitaa Lupa puhua velvollisuus vaieta koulutuksen koulutusmateriaalit Porin ja Rauman koulutukseen, Säkylä ja Salo hoitaa itse koulutusmateriaalin tulostuksen. Salon verkostokoulutukseen pitäisi saada lisää osallistujia. Henna laittaa Saloon viestiä. Jos Saloon ei saada osallistujia, voidaanko Salon siirtää syksyyn? Satakunnan maakuntakirjaston pääkirjaston näyttelytila on varattu kesäkuussa kaksi ensimmäistä viikkoa Pois syrjästä hankkeessa järjestettyä julistekilpailua varten. Säkylästä on tullut julistekilpailuun noin 60 julistetta kouluista, joista 20 yläkoulun julisteita. Muista Satakunnan kouluista eikä päiväkodeista saatu osallistujia julistekilpailuun mukaan.
6(6) Keskusteltiin millä kriteereillä julistekilpailun voittajajulisteet valitaan. Ketä henkilöitä valitaan raatiin, joka valitsee voittajajulisteen. Pitääkö raadissa olla joku taiteen asiantuntija? Keskusteltiin mahdollisista palkinnoista, ehdotettiin askartelutarvikkeita tai elokuvalippuja. Sovittiin, että raatiin otetaan mukaan hankkeen ulkopuolelta arvioijat, jotka valitsevat jokaisesta sarjasta 5 parasta, joista hanketyöntekijöistä koostuva raati valitsee voittajat ja kuinka monta työtä palkitaan. Kuinka monta julistetta mahtuu kirjaston näyttelytilaan? Hyla-hankkeen yhteinen päivä on 9.6 ja tilaksi on varattu Paronintörmä. Keskusteltiin Hyla-hankkeen kanssa järjestettävän yhteisen päivän aiheista ja teemoista. Ehdotettiin seuraavia aiheita käsiteltäväksi: Mitä vinkkejä Hyla-hanke voisi antaa Pois syrjästä hankkeen hanketyöntekijöille ja mitä hanketyöntekijän olisi hyvä tietää/tiedostaa hankkeen puolessa välissä? Ehdotettiin positiivisessa hengessä aihetta mokaseminaari virheistä oppimisen kannalta. Hyla-hankkeen alasajo. Hyla-hankkeessa kesken jääneet asiat. Hyla-hankkeessa hankkeen jälkeen elämään jäävät asiat. Hyla-hankkeessa osallisuuden toteutuminen. Henna kertoi hankkeessa järjestettävästä väliarvioinnista touko-kesäkuussa 2015. Kysely lähetetään ainakin ohjausryhmälle, hankkeen tukiryhmille ja hankkeen vastuuhenkilöille. Kyselyssä on kysymyksiä yleisellä tasolla. Kyselyyn vastataan oman kehittämisosion näkökulmasta. Projektipäällikkö jakoi hanketyöntekijöille kyselyn ja pyysi lähettämään kommentit kyselyyn huhtikuun loppuun mennessä sekä mahdolliset omat lisäkysymykset oman kehittämisosion kannalta, jotka halutaan lisätä kyselyyn. LIITTEET Liite 1 Säkylän ajankohtaistilanne Liite 2 SATSHP Verkostomainen yhteistyö ajankohtaistilanne Liite 3 SATSHP Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen ajankohtaistilanne Liite 4 Rauman ajankohtaistilanne Liite 5 Asiakkaiden osallistaminen hankkeessa, Heli Toroska Pikassos Oy
POIS SYRJÄSTÄ HANKE AJANKOHTAISKATSAUS Kehittämisosion nimi: Säkylän kehittämisosio Ajankohta: Huhtikuu 2015 1. Mikä kehittämisosiossa on ollut ajankohtaista kuluneen kuukauden aikana? (mitä on tapahtunut, mitä asioita on työstetty ja tehty, mitä koulutuksia, työryhmiä, ym. on ollut jne.) Kehitetään lasten kanssa työskenteleville yhtenäinen työvälinen perheiden kanssa käytävään keskusteluun ja huolen puheeksi ottamiseen. Huhtikuussa Säkylässä käynnistettiin toinen lapset puheeksi koulutus (yht. 13 koulutettavaa). Kehitetään tukihenkilö toimintaa. Huhtikuun aikana on käyty neuvotteluja MLL:n kanssa tukimummi/vaari asian tiimoilta. Projektityöntekijä on ollut myös yhdessä entisen rehtorin kanssa kertomassa eläkeläisten tapahtumassa koulumummi/-vaari asiasta. Tällä hetkellä Säkylästä löytyy muutama vapaaehtoistyöstä kiinnostunut mummi/vaari, joille yhteistyössä MLL:n kanssa suunnitellaan koulutusta/aloitusinfoa. Järjestetään koulutusta hallintokuntien välille. Huhtikuussa on selvitetty Lupa puhuavelvollisuus vaieta -koulutuksen videolähetyksen toteutuksen mahdollisuutta yhdessä Porin prikaatin kanssa. Kehitetään olemassa olevista palveluista tiedottamista. Huhtikuun aikana projektityöntekijä kokoaa yhteen esitteeseen Säkylässä kesällä 2015 lapsille ja nuorille tarjottavat toiminnat, leirit, tapahtumat yms. 2. Mitä kehittämisosiossanne lähitulevaisuudessa (esim. seuraavan kuukauden aikana) tapahtuu tai on suunnitteilla? - Lapsille ja nuorille Säkylässä 2015 esitteen valmiiksi työstäminen ja markkinoiminen. - Lp- koulutuksen jatkaminen ja lp-mallin käyttöön oton suunnitteleminen sekä jo olemassa oleviin käyttömalleihin tutustuminen. - Toiminnallisten selviytymispeli vanhempainiltojen laajemman arvioinnin suunnittelu. - Innokylässä olevien keskeneräisten verstaiden työstäminen.
3. Projektiaikataulun päivittäminen (projektiaikatauluun tehtävät päivitykset ilmoitetaan muodossa: Tavoite tai toimenpide/kuukausi/vuosi/ tapahtuma (tallennettava teksti)) Kehitetään olemassa olevista palveluista tiedottamista. Lapsille ja nuorille Säkylässä 2015 esitteen työstäminen ja markkinointi. Huom! Projektiaikatauluun tallennetaan vain tärkeimmät ja oleellisimmat tapahtumat tiivistettynä jonkin tavoitteen tai toimenpiteen eteenpäin viemisessä.
POIS SYRJÄSTÄ HANKE AJANKOHTAISKATSAUS Kehittämisosion nimi: Verkostomainen yhteistyö Ajankohta: Huhtikuu 2015 1. Mikä kehittämisosiossa on ollut ajankohtaista kuluneen kuukauden aikana? (mitä on tapahtunut, mitä asioita on työstetty ja tehty, mitä koulutuksia, työryhmiä, ym. on ollut jne.) Arvioinnin Road show Turussa Hyvinvoiva lapsi foorumi Samk:ssa Suunnittelupalaveri MLL:n ja SPR:n kanssa maahanmuuttajaperheiden ja lasten suomenkielen oppimisen ja sosiaalisen verkoston lisäämisen tukimahdollisuuksista. Tarkoituksena yhdessä kunnan+mll:n kanssa miettiä tukikummikoulutuksen järjestämistä mamu-perheisiin kohdentaen. Jatkopalaveri asiasta vielä kevään aikana. Eurajoen äitiys- ja lastenneuvolan th:ien sekä lapsiperheiden kotipalvelun sh:n kanssa kuntakäynti Euraan tutustumaan siellä aloitettuun perhevalmennukseen. Eurajoen koulutoimen (ktj, alakoulujen rehtorit, 1. luokan opettajat ja varhaiskasvatuksen esiopetuksen opettajat) kanssa suunnittelupalaveri 21.4. vanhempainkoulun aloittamisesta esikoululaisten vanhemmille Mm. kiusaamiseen liittyvän vanhempainiltojen suunnittelu- ja esittelypalaveri Karviassa ala- ja yläkouluihin -> alakoulujen ilta toteutetaan toukokuussa, yläkoulun syyskuussa Selviytymispeli-illat Panelian koululla 22. ja 29.4.2015 Tähän mennessä toteutuneiden Selviytymispeli-iltojen arvioinnin suunnittelu Säkylän kehittämisosion, Sannan, kanssa Rauman ja Euran varhaiskasvatuksessa työskentelevien kanssa jatkopalaveri syksyllä toteutettavaa esikoululaisten vanhempainkoulun aloituksesta Kankaanpään varhaiskasvatusryhmään esittely suunnitteilla olevista päiväkoti-ikäisten vanh.iltamalleista Verkostokoulutus Porissa toteutunut Yläkouluikäisten vanhempainkoulun ensimmäinen suunnittelupalaveri ollut yhteistyössä Euran ja Kankaanpään sivistys- ja sosiaalitoimen kanssa Osallistuminen oppilashuollon oppimisverkostoon THL:ssä Nuorten Elämänhallintaryhmän suunnittelu etenee ja nuoria tavattu, jossa kerrottu ryhmästä tarkemmin. Rauman Winnovan kuraattoreiden kanssa keskusteltu Hyvinvointi-päivästä syksyllä PerheART-markkinointikartoitus saatu päätökseen ja päätös koulutuksesta lähiaikoina Neuropsykiatrinen luento pidetty
2. Mitä kehittämisosiossanne lähitulevaisuudessa (esim. seuraavan kuukauden aikana) tapahtuu tai on suunnitteilla? Karviassa alakoulujen vanhempainilta Kasvamme yhdessä tyyppisesti alakoulujen oppilaille ja vanhemmille Verkostokoulutukseen osallistuminen/eura Lupa puhua, velvollisuus vaieta koulutus/satks Peruspalvelujen helmet/satks Selviytymispeli- ja Kasvamme yhdessä vanhempainiltojen esittely ja suunnittelupalaveri/ Siikaisten koulutoimi Tukiryhmän 3. kokous syksylle suunniteltujen varhaiskasvatuksen vanhempainiltojen toteuttamissuunnitelmia kunnissa syksyä varten Kankaanpään mamu-työryhmän kanssa suunnittelu jatkuu yhteydenottoja kunnan th:iin ja lääkäreihin, jotka kirjoittavat lähetteitä las- ja nuorisopsykiatriaan -> mahdollisuus konsultoida hanketyöntekijöitä ennen lähetteen kirjoittamista -> onko kaikki mahdollinen verkostotyö jo kokeiltu Nuorten Elämänhallinta-ryhmä alkaa 28.4 Sataedun vanhempianilta suunnittelu etenee, 3 päivää on syksylle sovittu ja sisältöjen suunnittelu toukokuussa Rasekon elämänhallinta-koulutukseen tutustuminen 24.4. Nuorisopsykiatrian palaveri ja Webropol-kyselyn laatiminen käynnissä Neuvonpitomallin vieminen osaksi nuorisopsykiatrian toimintaa suunnitteilla LP-mallin neuvonpitokoulutukset Tasa-arvoisen koulutuksen hankkeelle sekä aikuispsykiatriaan tulossa Yläkouluikäisten vanhempainiltakoulun suunnittelu jatkuu toukokuussa, jolloin isommalla kokoonpanolla suunnittelua 3. Projektiaikataulun päivittäminen (projektiaikatauluun tehtävät päivitykset ilmoitetaan muodossa: Tavoite tai toimenpide/kuukausi/vuosi/ tapahtuma (tallennettava teksti)) Huom! Projektiaikatauluun tallennetaan vain tärkeimmät ja oleellisimmat tapahtumat tiivistettynä jonkin tavoitteen tai toimenpiteen eteenpäin viemisessä. Huhti- toukokuu 2015 TAVOITE/TOIMENPIDE 1) Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen vanhempainiltojen järjestäminen eri kouluasteilla, kunnan eri toimijoiden kanssa huhtitoukokuussa
Selviytymispeli-iltojen arviointisuunnitelman tekeminen ja toteutus toukokuussa tähän asti pidetyistä illoista Säkylässä ja Eurassa Eurajoen perhevalmennuksen suunnittelutyö jatkuu maahanmuuttajaperheiden ja lasten tukemiseen kootun työryhmän palaverit ja suunnittelutyö Kankaanpäässä jatkuu verkostokoulutus toteutui Porissa 13.-14.4.2015, Eurassa koulutus 5.-6.5.2015 ja Salossa 7.-8.5.2015 Yläkouluikäisten vanhempainkoulumallin suunnittelu jatkuu Sataedun vanhempainiltojen sisällön suunnittelu toukokuussa Perheart mahdollisesti toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa Nuorisopsykiatrian yhteistyöpalaverit toukokuussa 2) Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen Webropol-kyselyn suunnittelu esikouluikäisten vanhemmille mahdollisesti toteutetaan toukokuussa Raumalla edelleen suunnittelutyö syksyllä toteutettavista eri asteiden vanhempainilloista jatkuu Webropol-kysely nuorisopsykiatrialle, koskien koulutoimen kanssa tehtävää yhteistyötä sekä Winnovan opiskelijoille tehtävä kysely
POIS SYRJÄSTÄ HANKE AJANKOHTAISKATSAUS Kehittämisosion nimi: Ylisukupolviset Ajankohta: huhtikuu 2015 Mikä kehittämisosiossa on ollut ajankohtaista kuluneen kuukauden aikana? (mitä on tapahtunut, mitä asioita on työstetty ja tehty, mitä koulutuksia, työryhmiä, ym. on ollut jne.) Yhdessä ei yksin tapahtuman palautekysely osallistujille on tekeillä. Lapset puheeksi kouluttajakoulutuksen loppuseminaari oli 15.4.15. Valmistuneita kouluttajia on nyt 24, jotka rekisteröidään Suomen Mielenterveysseuran kouluttajarekisteriin. Kouluttajat jatkavat juurrutustyötä alueillaan. Suunnitelmat kirjataan ylös. Osallistuttu maakunnalliseen varhaiskasvatusfoorumiin SAMKissa 14.4.15, jossa oli Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki kertomassa alueen juurruttamistyöstä. Arvioinnin roadshowssa Turussa 13.4.15 työstettiin toimintamallia Innokylän verstaassa. Työstetty potilaspalautekyselyä somatiikalle. Psykiatrian osastotuntikierrosta tehty aikuisten potilaiden lasten huomioimisen toimintamallin tarkentamisessa yksiköittäin. Järjestötempauspäivän suunnittelua yhdessä PPPR-hankkeen ja Yhteisvoimin kotona hankkeen kanssa. Tukikummimallin työstämistä ja suunnittelua. Tarkennettua toimintasuunnitelmaa tehty. Opinnäytetyön ohjaus / Laura Jyrkönen Mitä kehittämisosiossanne lähitulevaisuudessa (esim. seuraavan kuukauden aikana) tapahtuu tai on suunnitteilla? Aikuispsykiatrian yksiköiden osastotunnit lasten huomioimisessa maalistoukokuussa. Tarkennettu toimintasuunnitelma. Järjestö+oppilaitoskokous 28.5. jolloin toimintamalli tulee olla suunniteltuna. Huhtikuussa Lapset puheeksi työryhmä, jossa arvioidaan ja keskustellaan LPmenetelmän käyttöä, käyttöönottoa yksiköissä ja muita aiheeseen liittyviä asioita somatiikalla Huhtikuussa kokoontuu projektiryhmä Kyselyt somatiikalle potilaille LP-menetelmän kokemuksista Koulutuspalautekyselyt kouluttajakoulutukseen osallistuneille Palautekyselyt kunnissa LP-koulutetuille (itse tai kouluttajakoulutettavien kautta)
Projektiaikataulun päivittäminen (projektiaikatauluun tehtävät päivitykset ilmoitetaan muodossa: Tavoite tai toimenpide/kuukausi/vuosi/ tapahtuma (tallennettava teksti)) Huom! Projektiaikatauluun tallennetaan vain tärkeimmät ja oleellisimmat tapahtumat tiivistettynä jonkin tavoitteen tai toimenpiteen eteenpäin viemisessä. Tavoite 1. 5/15 LP-koulutuspäivä, Porin varhaiskasvatus Tavoite 1. 9/15 LP-kouluttajien verkostotapaaminen Tavoite 3. 9/15 Tärkeä kolmas sektori - seminaari Tavoite 2. 9/15 Aikuispsykiatrian henkilöstön kehittämispäivä Tapahtumiin merkitty vain sellaiset, jotka eivät ole mukana edellisessä listassa
POIS SYRJÄSTÄ HANKE AJANKOHTAISKATSAUS Kehittämisosion nimi: Rauman kehittämisosio Ajankohta: huhtikuu Mikä kehittämisosiossa on ollut ajankohtaista kuluneen kuukauden aikana? (mitä on tapahtunut, mitä asioita on työstetty ja tehty, mitä koulutuksia, työryhmiä, ym. on ollut jne.) NA info Posellissa osallistujia n. 40 hlöä tilaisuudessa esitettiin paljon kysymyksiä ja positiivista kiinnostusta. Suomen NA julkisen toimikunnan esittely Na toiminnasta oli kattava ja erittäin avaava. Omin jalon- toiminnan kehittämispalaveri 8.4. nuorisopalveluissa sovimme että valmistamme tammikuussa aloitetun esitteen loppuun. Sovimme erilaisia toiminnan markkinointi kanavia. Seuraava palaveri 21.4. työstämme esitettä nuoriso-ohjaajan kanssa Rauman seudun katulähetyksen Nuotta toiminnan käynnistämis- ja kehittämispalaveri 9.4. Nuotta toiminnan tavoitteena on luoda vanhempien vertaistukiryhmiä vanhemmille joiden lapsilla on mm. koulupoissaolo tai päihteidenkäytön ongelmia Arvioinnin road show 13.4. Tukiryhmän valmisteluja tukiryhmä siirtyi vähäisen osallistujien vuoksi Isät ja äidit Makiksessa markkinointia ja aikuisten rekrytointia yhteistyössä Nanun koti- ja kouluyhdistys. Mainoksen valmistelu ja markkinointi. Yhteys viime vuonna koulunpäätöspartioinnissa mukana olleisiin huoltajiin 17.4. yhteistyöpalaveri opetuspäällikön ja koulutuksellinen tasa-arvohankkeen työntekijän kanssa. Tehdään suunnitelma koulupoissaolo ehkäisymallin pilotoinnista Valinta ehkäisevä huumetyö järjestelyt Raumanmeren peruskoulun kanssa 20.4. Valinta-ehkäisevä huumetyö Raumanmeren peruskoululaisille Rauma-Sali 22.4. Kehittämispäivä Raumalla Omaprofiili työskentelyn aloittamisjärjestelyjä perheiden valinnat 22.4. Omaprofiili työskentelyn aloittaminen 24.4. tilojen sopiminen Tarkennettu toimintasuunnitelma keskustelu ja hyväksyminen tukiryhmässä SIIRTYI 27.4. aiheena tarkennetun toimintasuunnitelman hyväksyminen ja keskustelu hankkeen etenemisestä 29.4. projektityöntekijä osallistuu kannabiskoulutukseen stshp:n järjestämään Nuotta palaveri 18.5. Mitä kehittämisosiossanne lähitulevaisuudessa (esim. seuraavan kuukauden aikana) tapahtuu tai on suunnitteilla?
Projektiaikataulun päivittäminen (projektiaikatauluun tehtävät päivitykset ilmoitetaan muodossa: Tavoite tai toimenpide/kuukausi/vuosi/ tapahtuma (tallennettava teksti)) Toimenpide 1. Valmistellaan Rauman nuorten monialaisen ehkäisevän päihdetyön koordinaation tehtävät ja toimintamalli / maaliskuu/2015/päihde- ja hyvinvointiyöryhmän yhteinen kokous jossa kootaan päihdetyöryhmän tehtävät ja verrataan tehtäviä hyvinvointityöryhmän tehtäviin Toimenpide 2, Kehitetään alaikäisten lasten ja nuorten parissa työskentelevien ja toimivien yhteinen ehkäisevän päihdetyön vuosikello. Vuosikello auttaa koordinoimaan ehkäisevää päihdetyötä koulun ja eri toimijoiden kesken /maaliskuu/2015/päihde- ja hyvinvointityöryhmän kanssa laaditaan vuosikellon etenemissuunnitelma huhtikuu/2015/pilottikoulun valinta toukokuu/2015/vuosikellon esittely pilottikoulun yhteisöllisessä oppilashuollon työryhmässä 7.5. Toimenpide 3. Kehitetään alaikäisten ehkäisevän päihdetyön puuttumismalli joka pysäyttää nuoren huumeiden käytön. Malli on suunnattu nuorille jotka jäävät kiinni ensi kertaa huumeiden käytöstä/maaliskuu/2015/kilpailutetaan alaikäisten huumeidenkäyttöön sopiva puuttumismalli /huhtikuu/2015/käynnistetään Oma Profiili työskentelymallin pilotointi /toukokuu/2015/tukiryhmä tutustuu Kannabisprogrammet för ungdomer ruotsalaiseen sekä pohjoismaalaisiin malleihin 27.5. Toimenpide 4. Järjestetään ehkäisevän huumetyön tapahtumia ja koulutusta 6-9- luokkalaisille nuorille ja huoltajille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville.tavoitteena vaikuttaa erityisesti kannabismyönteisiin asenteisiin. /huhtikuu/2015/pilotoidaan Valinta -ehkäisevän huumetyön kokonaisuutta Raumanmeren peruskoulun 7-9-luokkalaisille sekä heidän opettajilleen 20.4. Rauma-salissa /toukokuu/2015/riippuvuussairauden kohtaamisen haasteet ammattiauttajan työssä koulutus 12.5. Posellissa Toimenpide 7.Omin jaloin mallin (=yksintyöskentelyväline jonka avulla nuoren kuva omasta elämästä selkiytyy)juurruttaminen ja vahvistaminen huhtikuu/2015/esitteen valmistaminen ja nuorten ohjautumisen omin jaloin toimintaan kehittäminen Toimenpide 8. Luodaan toimintaedellytykset NA (Nimettömät Narkomaanit) vertaistukiryhmän toiminnan käynnistymiseen Raumalla. huhtikuu/2015/na info ammattilaisille ja toimijoille jotka kohtaavat työssään huumeidenkäyttäjiä 1.4. Posellissa Toimenpide 9. Moialaisen ja yhtenäisen toimintamallin kehittäminen luvattomiin ja pitkittyneisiin koulupoissaoloihin huhtikuu/2015/yhteistyösuunnitelma koulutuksellinen tasa-arvo hankkeen kanssa 17.4.
toukokuu/2015/poissaolomallien esittely pilottikoulun yhteisöllisen oppilashuollon työryhmään 7.5. Toimenpide 10. tuetaan vanhempien kasvatustehtävää erityisesti yläkouluikäisten lasten vahempia joiden lapsilla on pitkittyneitä koulupoissaoloja ja/tai päihteidenkäyttöä Huhtikuu/2015/Nuotta toiminnan suunnittelupalaveri Huom! Projektiaikatauluun tallennetaan vain tärkeimmät ja oleellisimmat tapahtumat tiivistettynä jonkin tavoitteen tai toimenpiteen eteenpäin viemisessä.
Huomioita osallisuudesta ja kehittämisestä Heli Toroska Sairaanhoitopiirin Kaste-hankkeet
Esitys perustuu seuraaviin kokemuksiin: Kokeiluja vaikeassa elämätilanteessa olevien nuorten aikuisten elämänhallinnan parantamiseksi 1999-2007 Bikva työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen yhteisasiakkaille 2006 Porin Sininauhan Bikva 2011 Säkylän kansalaisraati 2012 Rauman avoterveydenhuollon asiakasraati 2012-2013 Pirkanmaan Vammais-Kasteen osallisuusselvitys 2012 Rauman kotihoidon Bikva 2013 Pienempiä arviointikeskusteluja, -raateja Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeelle 2012-2013 Kokemäen ikäihmisten raati 2014 Palvelumuotoilulla Parempia Palveluja Riskiryhmille ( PPPR) hankkeen raadit, kolme raatia keväällä 2014 PPPR-hankkeelle raateja syksy 2014 kevät 2015 Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen ikäihmisten kansalaisraati toteutuu lokakuussa 2014 Jne Lähteenä myös Minna Laitilan esityksestä muutama dia
Miksi osallisuus tärkeää? Yksilöllinen näkökulma: Palveluiden käyttäjien oikeus olla mukana heitä koskevassa päätöksenteossa Osallisuuden kokemuksen terapeuttinen ja voimaannuttava merkitys, voi vaikuttaa positiivisesti asiakkaan hallinnantunteeseen ja itsetuntoon Yhteiskunnallinen, sosiaalinen näkökulma: Osallisuuskokemus voi tukea yhteiskuntaan integroitumista Voidaan vähentää ongelmiin liittyvää leimaamista ja syrjintää Palvelujärjestelmän näkökulma: Halu tuottaa laadukkaita sekä asiakkaiden tarpeita ja toiveita vastaavia, vaikuttavia palveluja (Lähde Minna Laitilan esitys)
Osallisuuden korostamisen taustalla on kaksi erilaista mallia: 1. Konsumerismi ja markkinat vaikutus- ja valinnanmahdollisuudet palveluiden käyttäjät asiakkaina, kuluttajina tai yhteistyötahoina, joiden mielipiteet tulee palveluissa ottaa huomioon 2. Demokraattinen näkökulma painottaa asiakkaiden äänen kuulemista ja heidän valtaistumistaan (empowerment) tärkeää vallan tasa-arvoisempi jakautuminen, kansalaisuus, kansalaisoikeuksien toteutuminen ja yhtäläiset mahdollisuudet
Osallisuuden tasot / näkökulmat esim. Katja Valkama 14.01.2013 1. Osallistumattomuus, ei osallisuutta 2. Tieto-osallisuus - yleensä eniten toteutetaan käytännössä - säädetään myös lainsäädännössä, esim. tiedottaminen, myös toisinpäin. Ei välttämättä osallisuuden kokemusta. 3. Suunnitteluosallisuus - esim. päätösten valmisteluun osallistuminen tai esim. oman palvelun suunnittelu, kyselyt. Halutaan kuulla palvelun käyttäjien ajatuksia 4. Päätösosallisuus - osallistuminen päätöksen tekoon joko omassa asiassa tai yleisemmin 5. Toimintaosallisuus - osallistuminen ja toimintaan, palvelujen tuottamiseen eli varsinaiseen toimintaan. Esim. toteutuuko osallisuus palvelutalossa? 6. Arviointiosallisuus( Toroskan lisäys)
Mihin asiakkaiden näkemyksiä tarvitaan? Asiakasymmärryksen syntyminen: Miten asiakas kokee saamansa palvelun? Mikä palvelussa on ollut asiakkaan mielestä vaikuttavaa? Mikä palvelussa on auttanut asiakasta pärjäämään omassa arjessaan? Kehittämistarpeitten esille saaminen
Miten tavoitamme palvelun käyttäjiä? Helposti tai sitten ei millään, keskimäärin kohtuullisesti tai jopa hyvin. Mahdollisimman monille kohderyhmästä mahdollisuus ilmoittautua mukaan vältä turhaa valikointia ja hallinnointia Jos mahdollista, infotilaisuus ennen kokoontumista. Siinä käydään läpi pelisääntöjä ja kehitettävää palvelua oikeus tietää mihin on osallistumassa, mitä kehittämässä Asiakkaille on kerrottava, miten suunnittelu- ja päätösprosessi etenee ja miten heidän näkökantansa tullaan ottamaan huomioon. Ryhmä kokemusasiantuntija-kokemuskouluttaja kokemustutkija. Suuri yleisö-kohderyhmä potilasjärjestö -?? Pysyväisluonteinen kertaluonteinen, tiedontarpeesta riippuen
Ryhmän kanssa toimiminen osallisuuden hengessä Avoimin kysymyksin keskustelua rajaamatta, jotta tilaa odottamattomille näkemyksille Yhteisöjen edustajien yritykset tuoda laajemman joukon näkemyksiä torjuttava päättäväisesti. Eri asia jos paikalle kutsuttu esimerkiksi järjestöjen edustajia erityisesti. Ryhmäläistenkään ei pidä antaa rajata keskustelua. Hlö/ääni, jokainen yhtä arvokas Kysyjällä on valta määrittää kysymisen arvoiset asiat!
Kokemusasiantuntija Minkä kokemuksen asiantuntijuutta tarvitaan? Kokous- yms järjestelyt tekevät maallikon osallistumisen keskusteluun mahdolliseksi? Onko kokemusasiantuntijalla riittävästi tietoa saatavilla. Kuuluuko kokemusasiantuntijan rooliin myös asiantuntijatiedon hallinta? Julkisten palvelujen kulttuurissa oleva roolijako. Hyvä asiakas? Hyvä ammattilainen?
Kuka määrittää, mitä tietoa tarvitaan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi? Palvelujen käyttäjällä on kokemustietoa, jota ei välttämättä osata kysyä lomakkeella. Asiakaskyselyssä kysyjä määrittää, mitä tietoa hän vastaajalta haluaa. voi olla myös tarpeellista Avoimessa ryhmähaastattelussa asiakkaat määrittävät puheenaiheet sen mukaan, mikä heille on tärkeää. vahvin osallisuuden kokemus?
Kuka määrittää (2) Tavoitteet eivät välttämättä kehittämishankkeissa ole yhteneväiset asiakkaiden tavoitteiden kanssa. on ok kehittää myös organisaation tai henkilöstön näkökulmasta, tietoinen valinta Asiakkaita voisi kuulla enemmän jo hankkeen valmisteluvaiheessa sekä uusien toimintojen/palvelujen suunnitteluvaiheesta lähtien. Onko asiakas mukana vain tavoitteiden testaajana vai tasavertaisena kumppanina suunnittelussa ja toteutuksessa? Asiakkaan on vaikea ottaa kantaa palvelujärjestelmään, hänen vahvuutensa on oman arkensa tunteminen
Osallisuutta edistää tai hidastaa Yhteiskunnan, lainsäädännön, organisaatioiden toiminta: Säännöt ja toimintakäytännöt Tiedon saanti Organisaatiokulttuurit Työntekijöiden asenteet, koulutus ja käytettävissä olevat resurssit, ammatti identiteetti ja toimintakulttuuri Asiakkaiden kyvyt, motivaatio: Kyky ottaa vastuuta, voimavarat Leimautuminen, asiakkaan arkuus, psyykkinen ja fyysinen vointi, lääkitys sekä kuntoutumisen vaihe
Osallisuuden tukeminen Yksilön tasolla Puhumisen tapa Tuleeko asiakas kuulluksi, mitä saa puhua, millaisia asioita käsitellä? Ammattilaiskielestä arkipuheeseen ( opiskelija kuulee eri asioita). Ammatti-arki-ammatti- käännös. Tavoitteiden asettaminen Kuka määrittää tavoitteet, mikä on hyvä elämä? Arvokas ja merkityksellinen elämä sairaudesta huolimatta
Riittävä ja ymmärrettävä tiedonsaanti Asiakaslähtöiset toimintatavat ja rakenteet Voimavaralähtöisyys, elämän piirin huomioiminen Osallisuuden toteutuminen erilaisissa pakkoa tai velvoittavuutta sisältävissä tilanteissa Esteettömyys Tuettu osallisuus
Yhteisöjen tasolla Valtakunnallinen ohjeistus ja ohjaus Yhtenäinen ohjeistus ja esim. taloudellisten esteiden poistaminen. Uusi lainsäädäntö Palvelujen käyttäjien osallisuus ja osallistuminen kehittämistyöhön ja tutkimukseen, mm. lain hengen mukaan Asiakasraadit, järjestöyhteistyö, kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden mukaan ottaminen Asiakaslähtöiset rakenteet ja toimintakäytännöt sekä koulutuksen kehittäminen Jaettu asiantuntijuus Osallisuuden tukemisen asiantuntijuus
LEIMAUTUMINEN SAIRAUDEN VUOKSI (%) % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Kuntoutujat 27% 44% 46% 38% 38% 35% 38% 39% 2013 2011 2010 2009 2008 Omaiset 46% 59% 53% 55% 52% 53% 61% 53% 2007 2006 2005 Ammattilaiset 65% 67% 73% 74% 72% 71% 74%
Tavoitteena on demokraattista päätöksentekoa tukeva asiakkaiden kuulemisen käytäntö Ihannetilanteessa tieto kulkee asiakastapaamisesta työntekijän kautta päätöksentekijöille ja organisaation rakenteet tukevat tätä tiedon kulkua. Ulkopuolinen laadunvalvonta varmistaa asiakastiedon objektiivisuutta Aktiivinen palautteen kerääminen eri tavoin voisi olla osana kaikkea palvelutoimintaa. Palautejärjestelmä vastuutahoineen Tavoitteena eivät ole niinkään työntekijän mielestä toimivat palvelut, vaan palvelujen käyttäjien pärjääminen elämässään. Moniäänisyyden haasteeseen vastaaminen
Mitä eettisiä näkökohtia osallisuuteen liittyy? Osallisuus on uudenlainen ajattelutapa. Osallisuutta ei voi liimata vanhan toimintatavan kylkeen. Osallisuuden toteutuminen edellyttää myös esteettömyyden huomioon ottamista eri tavoin. Käytettävien menetelmien valinnassa on otettava huomioon eri palvelujen käyttäjien erilaiset mahdollisuudet olla osallisina.
Mitä eettisiä (2) Osallisuus ei ole vastuun siirtämistä palvelun käyttäjälle vaan jakamista. Asiantuntijatieto ja kokemustieto täydentävät toisiaan. Palvelunkäyttäjien kuuleminen on merkityksellistä, vaikka sillä ei saataisikaan ongelmiin patenttiratkaisua. Osa kulttuurin muutosta! Asiakkaisiin palvelujen käyttäjinä tulee suhtautua asiallisesti paapomatta ja maskotiksi nostamatta.
Mitä eettisiä (3) Osallisuuden lupaukset ja lupausten täyttäminen Kokemusasiantuntijoiden käytössä mietittävä, mitä heiltä odotamme ja mitä he haluavat viestiä. Mikä on esimerkiksi elämäntarinoiden opetus? Kysytään niiltä, joilla oletettavimmin on tarvitsemaamme tietoa?
Mitä eettisiä (4) Toteutuuko asiakasosallisuus järjestöjä kuulemalla? Parhaimmillaan kyllä mutta ei välttämättä. Vanhuksilla ei ole mitään sellaista sanottavaa joten me ammattilaiset emme jo tietäisi. Vanhemmat tietävät paremmin lastensa asiat, lapset eivät osaa vastata. Jos perheellä kerran on ongelmia, on heidän kuunneltava ammattilaisia. Ei meidän asiakkaat osaa muuta kuin vaatia. Onhan se hyvä kuulla mitä asiakkaat minusta ajattelevat Eettisesti on tärkeää, että kerätyn asiakastiedon käyttämiseen sitoudutaan. Menetelmä edellä vai asiakkaan kuuleminen ja ymmärtäminen?
Pullonkauloja On ongelmallista jos asiakas- ja kokemustiedon käyttämiseen ei ole sitouduttu. Jos sitoutuminen lähtee luottamushenkilöistä ja tulee kirjatuksi strategioihin, voidaan välttää esimerkiksi johdon vaihtumisesta seuraavat muutokset painopisteissä.
Pullonkauloja (2) Onnistuneimmillaan esim. ikäihmisten raatisovelluksella,asiakaskehittäjäryhmillä, on saatu sekä kunnan virkamiesjohto että luottamushenkilöjohto kiinnostumaan palvelujen käyttäjien näkemyksistä. Osallisuudella myös ansaitaan ja tehdään liiketoimintaa, tällöin voi kiistaa syntyä jo siitä, millä menetelmällä osallistaminen on parasta osallisuutta. Voiko osallisuutta ammatillistaa?
Kiitos! www.pikassos.fi