Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri

Transkriptio

1 MUISTIO Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri Projektiryhmän kokous 2/2016 Aika: 1.4. klo 9-11 Paikka: Satakunnan keskussairaala, B1 koulutusluokka PAIKALLA: Kaisu-Leena Raikisto, pj. johtava sosiaalityöntekijä, SATSHP Paula Ranne, ylihoitaja, psykiatria, SATSHP Raija Kiviniitty, sairaalapastori, SATSHP Tarja Elo, sairaanhoitaja, psykiatria, SATSHP Ritva Välimäki, varhaiskasvatuspäällikkö, Porin kaupunki Piia Astila, asiakaspalvelupäällikkö, SATSHP, saapui n. klo 10 Henna Kyhä, projektipäällikkö, SATSHP Virpi Valiola, projektisuunnittelija, SATSHP Maiju Salonen, projektisuunnittelija, SATSHP POISSA: Tuula Huumonen, onkologian ylihoitaja, SATSHP Eija Elo, Satakunnan Syöpäyhdistys Sirkku Tyni, johtava psykologi, aikuispsykiatria, SATSHP Minna Multisilta, osastonhoitaja, Terveyden edistämisen yhdyshenkilö, KSTHKY Tanja Salonen, kokemusasiantuntija

2 2(5) ASIALISTA 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Edellisen projektiryhmän kokouksen muistio Käytiin läpi edellisen kokouksen muistio. Muutos muistioon: Katriina Peltomaa ei huolehdi Henkka-asioista. Ei muita muutoksia, muistio hyväksyttiin. 3. Aikuispsykiatrian ja kuntien yhteinen seminaari Projektisuunnittelijat esittelivät tulevaa aikuispsykiatrian ja kuntien yhteistä seminaaria, ja jakoivat seminaariesitteet. Keskusteltiin seminaarin sisällöstä ja puhujista. Puhujiksi ovat lupautuneet Kaisu Lanki Via Psykoterapiakeskuksesta sekä edustajat Porin perusturvasta, Rauman mielenterveyskeskuksesta, Harjavallan päihdepsykiatrialta sekä Kokemäen perheja päihdeklinikalta. Tarkoituksena on, että tämänkaltaisten seminaarien järjestäminen jatkuu säännöllisesti myös hankkeen jälkeen. Ryhmä totesi, että on hyvä, että seminaari järjestyy. Seminaari järjestettiin erityisesti psykiatrian puolen toiveesta. 4. Sairaanhoitopiirin LP-työ ja LP-koulutukset Projektisuunnittelijat kertoivat LP-työstä sairaanhoitopiirissä. Somatiikan pilottiosastoilla työ on käynnistynyt hyvin, tosin neuvonpitoja ei ole vielä pidetty. Psykiatrian puolelta ei ole tietoa siitä, miten LP:tä on käytetty, mutta lasten huomioiminen on tehostunut. Sairaanhoitopiirissä on järjestetty kevään aikana neljä LP-koulutusta, yhteensä osallistujia ollut noin 30. Yksi koulutusryhmä on vielä tulossa keväälle. Projektisuunnittelijat kertoivat, että LP-työtä sairaanhoitopiirissä hankkeen jälkeen jatkaa LP-yhteyshenkilö, ja tähän tehtävään on nimetty sosiaalityöntekijä Johanna Aho-Kaipio. Lisäksi LP-työryhmä muuttuu LP-ohjausryhmäksi. Asia herätti paljon keskustelua mm. siitä, että tulee määritellä tarkkaan, mitä yhteyshenkilön työ sisältää. On huolehdittava, että tehtävä on resursoitu riittävästi. Ehdotettiin, että työpari koulutuksen vetämiseen voisi tulla kunnasta, koska kuntien LP-osaajilla olisi enemmän keskustelukokemusta. Keskusteltiin siitä, miksi sairaalassa käydään yhä niin vähän LP-keskusteluja. Potilaat eivät ole kovin halukkaita käymään keskusteluja. Potilaita tulee infota, että sama palvelu on saa-

3 3(5) tavissa myös kunnassa, esim. toipumisvaiheessa voisi olla enemmän energiaa tähän. Todettiin, että kaikille vanhemmille tulee tilanne, jossa nousee huoli lapsestaan. Pitäisikö olla niin, että vasta muutaman kuukauden jälkeen sairastumisesta tarjottaisiin LP-keskustelua? Tilanteet ovat vain niin kovin yksilöllisiä, että kaikille sopivaa kohtaa voi olla vaikea määritellä. Keskusteltiin myös eri yksiköiden koulutettujen määristä. Uusien osastojen henkilöstöstä on koulutettu vain yksittäisiä henkilöitä. Tärkeää on, että hanke voi kertoa viestiä siitä, että työ ja koulutukset jatkuvat myös hankkeen päätyttyä. LP-julistekampanja sai kannatusta. Työryhmä ehdotti, että niitä tarjottaisiin myös mm. neuvoloihin, osastohoitajille ja alueen LP-kouluttajille. Kaikki piirrokset tulisi ottaa käyttöön, ja niissä tulee aina mainita koulun ja luokan nimi. 5. Neuvonpitojen mallintaminen Projektisuunnittelijat esittelivät LP-neuvonpidon prosessikaavion ja esitteet. Todettiin, että samat tuotokset sopivat myös psykiatrialle. Keskusteltiin siitä, tulisiko jo ensimmäisen neuvonpidon olla kunnassa avohoidon puolella eikä erikoissairaanhoidossa. Sovittiin, että kaavioon tulee näkyviin se, että LP-keskustelu tai -neuvonpito voi olla joko sairaalassa, avohoidossa tai kunnan palveluissa. Lisätään myös LP-keskustelun arvioiduksi kestoksi 1 tunti. Sovittiin, että tulee kuvata selkeämmin esiin LP-prosessi sairaanhoitopiiristä kuntaan. Kaavioon lisätään myös kohdat lokikirjan antaminen etukäteen ja varaa aika keskusteluun. Jaettiin projektiryhmälle myös tiedoksi Sisarukset puheeksi esite. Piia Astila korosti, että käyttäjien kokemus tulee ottaa huomioon entistä vahvemmin palveluja suunnitellessa. Asiantuntijat eivät aina tiedä, mitä tietoa asiakas tarvitsee, joten asiakkaiden äänen huomioiminen tulisi olla todella tärkeässä roolissa.

4 4(5) 6. Kuntien LP-työ Projektisuunnittelijat kertoivat LP-työstä kunnissa. Eurassa on henkilöstövaihdoksista johtuen LP:n eteneminen hidastunut. Huittisissa LP-työ etenee hyvin, mm. neuvolassa on jo pidetty neuvonpitoja. Lisäksi sivistyspuoli on kiinnostunut. Säkylässä LP:n eteneminen on ollut välillä hitaampaa, mutta nyt koulupuolella asia etenee hyvin. Keski-Satakunnassa on LP käytössä perhe- ja päihdeklinikalla, muualla hiljaisempaa. Ulvilassa LP etenee alkuopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Porissa on koulutettu henkilöstöä aikuissosiaalityöstä ja varhaiskasvatuksesta, sekä kuraattorit ja terveydenhoitajat. Ritva Välimäki kertoi, että LP näkyy hyvin erityisesti päiväkotien ja neuvoloiden yhteistyökuvioissa. Projektisuunnittelijat kouluttavat kaksi ryhmää LP-koulutusta Posassa syksyllä. Koulutuksiin osallistuu aikuispalvelujen ja lasten palvelujen henkilöstöä. Todettiin, että kuntien välistä yhteistyötä LP-asiassa tulisi tehostaa entisestään. Keskusteltiin myös siitä, että lastensuojelu on todettu haasteelliseksi kumppaniksi, ja LP:n avulla haetaan yhteistä kieltä. Myös aikuissosiaalityö on suurissa muutoksissa. Lastensuojelun mukaan tuleminen LP-työhön on myös aikuispsykiatrian toive. Lasten huostaanotot eivät ole ensisijainen asia, vaan perheille tarvitaan muutakin apua. 7. Satakummi-toiminta Projektisuunnittelijat kertoivat Satakummi-toiminan tilanteesta. Toiminnan käynnistämiseen oli valmiina jo perheet ja kummit. Myös kummien koulutus ja haastattelut olivat valmiina. Toiminta ei kuitenkaan päässyt käyntiin käytännön asioiden vuoksi. Satakummi-toiminta pyritään käynnistämään syksyllä. Ratkaiseva tekijä on koordinoivan tahon löytäminen. Satakunnan Yhteisökeskuksen toiminnanjohtaja Milja Karjalainen on luvannut laatia asiasta ehdotuksen. Lisäksi koordinaatiosta käydään keskusteluja kuntatoimijoiden kanssa. Työryhmä totesi, että yritys käynnistää kummitoiminta on ollut hyvä.

5 5(5) 8. Muut asiat Projektisuunnittelijat kertoivat suunnitteilla olevasta tutustumismatkasta Raahen ja Oulun LPtyöhön liittyen Koko hankkeen päätösseminaari järjestetään DIAK:n Martintalossa torstaina 8.9. Seminaarissa ovat mukana ainakin Timo Aro, Hannu Kallunki, Marjaana Pelkonen, Auli Laakso-Santavirta, Johanna Ylikoski ja Juha Vasama. Seminaarissa esitellään myös hankkeen tuloksia. 9. Seuraava projektiryhmän kokous Projektiryhmän viimeinen kokous pidetään torstaina 1.9. klo Muistion kirjoitti Maiju Salonen Jakelu: projektiryhmä