SASTAMALA - KIIKOINEN YHDISTYMISSELVITYSRAPORTTI 04.01.2012. Hannu Räsänen

SASTAMALA - KIIKOINEN YHDISTYMISSELVITYSRAPORTTI 04.01.2012 Hannu Räsänen

Sisällysluettelo: 1. Johdanto 3 2. Kuntien yhdistymisen lähtökohdat 3 2.1. Kuntarakenteiden uudistus 3 2.2. Kuntarakennemuutosta ohjaavat säädökset ja näkökulmat 4 3. Nykyisten kuntien ja virtuaalikunnan väestö 6 3.1. Väestö 6 3.2. Johtopäätökset väestön näkökulmasta 9 4. Palvelutarve-ennusteet 10 4.1. Kasvu- ja kulttuuripalvelut 10 4.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut 13 5. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sastamala- Kiikoinen virtuaalikunnassa 15 5.1. Elinvoima, elinkeino ja maaseutupalvelut 15 5.2. Kasvu- ja kulttuuripalvelut 18 5.3. Kiinteistö-, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut 23 5.4. Ruokapalvelut 34 5.5. Sosiaali- ja terveyspalvelut 35 6. Talous 36 6.1. Yli-/alijäämä 37 6.2. Verotulot ja valtionosuudet 37 6.3. Vuosikate/poistot 39 6.4. Rahavarat ja lainakanta 41 6.5. Takausvastuut 45 6.6. Johtopäätökset taloudesta vuoden 2010 tunnuslukujen pohjalta 45 6.7. Talouden näkymät 47 7. Henkilöstö 49 8. Suuntautuminen 49 8.1. Työssäkäynti 50 8.2. Johtopäätökset suuntautumisesta 51 9. Demokratia 52 9.1. Kansanvaltaisuus 52 9.2. Ohjausryhmän linjaukset luottamushenkilöhallinnosta 53 9.3. Johtopäätökset demokratianäkökulmasta 54 10. Elinvoima ja elinvoimaisuus 54 10.1. Asema kehittyvällä ja vetovoimaisella Tampereen kaupunkiseudulla 54 10.2. Yhdistymisavustus ja yhteinen investointiohjelma 55 11. Yhdistymisen yhteiset edut 55 12. Yhdistymisen hyödyt ja haitat Kiikoisten näkökulmasta 58 13. Arvio Kiikoisten menestysmahdollisuuksista itsenäisenä kuntana 65 13.1. Voimavarat järjestää kunnalliset peruspalvelut 65 13.2. Voimavarat kehittää kunnan vetovoimaisuutta 65 13.3. Kyky vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja luoda 66 työpaikkoja 66 13.4. Demokraattisen päätöksenteon pirstaloituminen 66 13.5. Alueellinen suuntautuminen 66 13.6. Kuntayhteisön kyky rahoittaa omilla vero- ja muilla tuotoilla toimintansa 67 LIITTEET 2

1. Johdanto Sastamalan kaupunki ja Kiikoisten kunta ovat päättäneet selvittää kuntien yhdistymisedellytykset yhdessä. Selvityksen tekijäksi valittiin ulkopuolinen selvittäjä, Hannu Räsänen Yritystaito Oy:stä. Selvitystyötä ohjaamaan nimettiin kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajista ja muista luottamushenkilöedustajista koostuva 12 jäseninen ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokouksiin voivat osallistua myös henkilöstön ja nuorison edustajat kummastakin kunnasta. Lisäksi selvityksen tekijän tueksi muodostettiin kuntajohtajista ja hallintojohtajasta muodostuva työvaliokunta. Palveluiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten perustettiin lisäksi seuraavat asiantuntijatyöryhmät, joissa oli edustajia molemmista kunnista: - Sosiaali-ja terveysryhmä - Kasvu- ja kulttuuriryhmä - Kiinteistö-, yhdyskunta- ja ympäristöryhmä - Elinkeinoryhmä - Ruokapalveluryhmä - Talousryhmä Selvityksen lähtökohdaksi sovittiin, että kyseessä on Kiikoisten yhdistyminen Sastamalan kaupunkiin, jolloin uuden kaupungin nimeksi tulee Sastamala ja vaakunaksi Sastamalan vaakuna. Lisäksi sovittiin, että selvityksessä tarkastellaan myös Kiikoisten mahdollisuuksia ja edellytyksiä jatkaa itsenäisenä kuntana. 2. Kuntien yhdistymisen lähtökohdat 2.1. Kuntarakenteiden uudistus Kuntarakenteiden uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata kuntalaisille palvelujen hyvä saatavuus ja laatutaso kohtuullisin kustannuksin, vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, eheyttää yhdyskuntarakennetta ja parantaa tuottavuutta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakennemuutoksia sekä palveluntarjontamuotojen ja palveluprosessien kehittämistä, modernin teknologian hyödyntämistä, osaamisen vahvistamista sekä aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Kuntarakenteiden uudistaminen on kuntasektorin jatkuva haaste erityisesti tämänhetkisessä taloustilanteessa. Uudistamisen tarve on seurausta nopeasta kuntien toimintaympäristön muutoksesta. Tämä edellyttää myös kunnilta muutos- sekä uudistumiskykyä. Toimintaympäristön muutokset ovat osittain hyvin laaja-alaisia, jopa globaalitason 3

muutoksia, jotka tuovat oman paineen myös Suomen kuntakenttään. Osittain muutokset voivat olla myös paikallistason problematiikkaa. Molemmat tekijät kuitenkin vaikuttavat omalla tavallaan kuntien palvelujen tuottamiseen, kuntien talouskehityksen erilaisuuksiin sekä kunta-alan tulevaisuuden näkymiin. Toimintaympäristön muutokset pakottavat tarkastelemaan kuntasektorin rakenteita rajojen sekä palvelutuotannon näkökulmasta. Ne pakottavat vääjäämättä myös ajattelemaan uutta strategista suuntaa. Kuntatalous on hyvin vahvasti riippuvainen toimintaympäristön muutoksista. Kaventunut taloudellinen liikkumavara ja epävarmuus Euroalueen kehittymisestä luovat suuria paineita kuntien toimintatavoille ja rakenteiden kehittämiselle jatkossa. Tästä hyvänä esimerkkinä on valtiovallan syksyn uudet kiristyneet linjaukset kuntien valtionosuuskäytäntöihin. Kunnan pääasialliset tulovirrat muodostuvat toimintatuotoista, verotuotoista sekä valtionosuuksista, joista toimintatuotot näyttelevät kokonaisuudessaan suhteellisen vaatimatonta osaa. Verotulokertymät sekä valtionosuudet puolestaan vaihtelevat kunnittain sekä alueittain hyvin paljon. Talouden matalapaine vaikuttaa eri kuntiin eri tavalla. Vaikeimmassa asemassa ovat ne kunnat, joiden oma tuloverokertymä on pieni ja valtionosuusriippuvuus suuri. Tilanne on kriittinen, jos kunnan taseessa on alijäämiä, velkataso korkea ja edessä on välttämättömiä investointeja palvelutuotannon ylläpitämiseksi. 2.2. Kuntarakennemuutosta ohjaavat säädökset ja näkökulmat Kuntajakolaki Suomi on jaettu kuntiin asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten. Kuntajakolain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kuntajakolain neljännen pykälän (4 ) mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos: parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Kuntien yhdistyminen on aina strateginen valinta, jonka pyrkimyksenä tulee olla yksittäisen kunnan, seudun ja laajemmin myös alueen elinvoimaisuuden ja ennen kaikkea toimintakyvyn turvaaminen. 4

Kunnallisen itsehallinnon nojalla kunta vastaa asukkailleen tarjoamien palvelujen lisäksi myös yhdyskunnan kehittämisestä, elinkeinojen kehittämisestä, ympäristön viihtyvyydestä ja monista muista asioista, joilla on suorat vaikutussuhteet kuntalaisiin sekä kunnassa sijaitseviin muihin toimijoihin. Kuntien rakenneuudistusta ohjaava kuntajakolaki tavoittelee elinvoimaista ja toimintakykyistä kuntaa sekä eheää kuntarakennetta. Näiden pohjalta kuntia tulisi tarkastella eri näkökulmista, joita ovat mm. kuntatalous, demokratia, henkilöstörakenne, palvelutuotantojärjestelmä, elinkeinojen kehittäminen, suuntautuminen ja yhteistyö. Näiden elementtien varjossa voidaan arvioida kunnan menestymisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Tätä lähestymistapaa käytetään tässä selvityksessä ohjenuorana, kun tarkastellaan kuntien mahdollisten yhdistymisen vaikutuksia. Hallitusohjelma Hallitusohjelman vahvimmat kirjaukset koskevat kuntauudistusta. Asiaa valmistellut työryhmä oli neuvottelujen yksimielisin ja yhteistyökykyisin. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuunottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Vahvan peruskunnan määritelmää on myöhemmin tarkennettu siten, että siinä huomioidaan myös asiointisuunnat. Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa. Laajoilla maaseuduilla voitaisiin toteuttaa peruskuntaa laajempaa vastuukunta-mallia. Kainuun hallintokokeilun jatkosta päätetään erikseen. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu valtionosuusjärjestelmän uusiminen vuoden 2015 alusta.. 5

Keskeisintä mahdollisessa yhdistymisessä on kuitenkin vahva yhteinen tahtotila ja halu yhteiseen tulevaisuuteen. 3. Nykyisten kuntien ja virtuaalikunnan väestö Väestön osalta tässä selvityksessä on esitetty väestöennusteet ikäryhmittäin. Lisäksi on muodostettu virtuaalikunta Sastamala - Kiikoinen, jonka avulla voidaan tarkastella mitä vaikutuksia väestöön ja väestörakenteeseen mahdollisella kuntien yhdistymisellä olisi. Virtuaalikunta tarkoittaa tässä yhteydessä Sastamalaa ja Kiikoista tunnusluvuin yhdistettynä. 3.1. Väestö Väestöennusteissa on käytetty Tilastokeskuksen virallisia tilastoja. On kuitenkin huomioitava, että viralliset väestöennusteet pohjautuvat aina historiatietoihin ja menneeseen kehitykseen. Muutokset todellisen väestökehityksen trendissä näkyvät ennusteessa aina viiveellä. Lisäksi on muistettava, että oikealla ja aktiivisella toimintapolitiikalla on mahdollista saavuttaa väestökehityksessä positiivisempi tulos kuin ennuste osoittaa. 6

Kiikoinen Kiikoisten kunnan väestöennusteen mukaan väestö kasvaa kohtuullisesti tarkasteluajanjakson loppuun mennessä. Vuonna 2030 kunnan väestömäärän ennustetaan olevan reilut 1 400 asukasta, jossa on kasvua 9,3 % vuoden 2010 tilanteeseen nähden. Työikäisten määrä pysyy suhteellisen vakiona. Lasten ja nuorten määrä kasvaa 5,6 %. Yli 65 vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti 36 %, samoin yli 75 vuotiaiden määrä 39 %. Tämä ennustaa tulevina vuosina vanhuspalveluiden voimakasta kasvua. Sastamala Sastamalan väestön kokonaismäärä kasvaa 3 %. Lasten ja nuorten määrä vähenee hieman ja työikäisten määrä vähenee merkittävästi -12 %. Yli 65 vuotiaiden määrä 7

kasvaa voimakkaasti 47 % ja yli 75 vuotiaiden määrä erittäin voimakkaasti 66 %. Vanhusväestön voimakas kasvu ja työikäisten määrän väheneminen heikentävät merkittävästi ennustetta Sastamalan huoltosuhteesta. Ennusteen mukaan tulevina vuosina Sastamalassa on vanhuspalveluiden tarve voimakkaassa kasvussa. Virtuaalikunta Sastamala-Kiikoinen Virtuaalikunta Sastamala - Kiikoinen väkiluku kasvaa yhdistetyn ennusteen mukaan lievästi 3,3 %. Lasten ja nuorten osuus pysyy lähes nykyisellään ja työikäisten määrä vähenee yli 11 %. Yli 65 vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti 46 % ja yli 75 vuotiaiden määrä erittäin voimakkaasti 64 %. 8

Väestöllinen huoltosuhde molemmissa kunnissa on kehittymässä huonoon suuntaan. Kiikoisten huoltosuhde on vuoteen 2015 saakka Sastamalan vastaavaa arvoa jonkin verran heikompi, jonka jälkeen se tasoittuu vuoteen 2030 mennessä. Kuntien yhdistyminen ei muuta huoltosuhdetta suuntaan tai toiseen. Jos kehitys jatkuu ennusteen mukaisena on huoltosuhde huolestuttavan korkea ennusteen loppupuolella. 3.2. Johtopäätökset väestön näkökulmasta Sekä Kiikoisissa että Sastamalassa on nähtävillä yleinen trendi, jossa ikäihmisten ja vanhusten osuus tulee kasvamaan samalla kun työikäinen väestö pienenee. Kiikoisissa työikäisen väestön suhteellinen muutos huonompaan suuntaan on ennusteen mukaan hyvin maltillinen. Sastamalassa sen sijaan työikäisen väestön määrä on ennusteen mukaan merkittävästi kehittymässä huonompaan suuntaan. Tilanne ei yhdistyneessä kunnassa väestön osalta olennaisesti muutu, koska Kiikoisen vaikutus pienenä kuntana yhdistyneeseen kuntaan on vähäinen. Väestöennusteen mukaan ikäihmisten ja vanhusten palveluiden tarve tulee kasvamaan voimakkaasti. Yhdistyneen Sastamalan suurimpia haasteita onkin saada väestön ikärakenteen kehitys tasapainoisemmaksi. Tämä edellyttää panostuksia ja voimavaroja elinkeinoelämään ja kaupungin vetovoimatekijöihin. Sastamalan strategiassa on kaksi painopistettä, yhtäältä yritystoiminnan edistäminen kaupungin alueella sekä toisaalta asuinalueiden kaavoittaminen ja toteuttaminen lähellä Tampereen kaupunkiseutua Häijään - Salmin alueella valtatie 11:n suunnassa ja Stormin alueella valtatien 12 suunnassa. Tampereen kaupunkiseudun vaikutusalueen laajentuessa asuinalueiden kaavoittamisen painopisteitä nousee yhä kauempana valtatien 11:n suunnassa. 9

Kuntien suuri haaste on, toimivatpa ne yksin tai yhdessä, kääntää voimakkaasti heikentyvä väestön huoltosuhde positiivisempaan suuntaan. Tämä edellyttää voimakkaita panostuksia elinkeinoelämään työpaikkojen luomiseksi. Tämä työ onnistuu ehkä paremmin suuremmassa kunnassa, kuin pienessä kunnassa. 4. Palvelutarve-ennusteet Kiikoisten kunnan ja Sastamalan kaupungin tulevaa palvelutarpeen kehittymistä on arvioitu kasvu- ja kulttuuripalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta lyhyellä tähtäimellä jo tiedossa olevan kuntalaisten lukumäärän mukaan tai tilastokeskuksen väestöennusteen pohjalta. Molempien tarkastelujen kautta syntynyt tieto on nimensä mukaan arvio. Tilastokeskuksen tietojen pohjalta tehty arvio ulottuu vuoteen 2030 saakka ja sen tiedot pohjautuvat suoraan Tilastokeskuksen aineistoon. Jo syntyneiden lasten lukumäärässä ja sen vaikutuksesta koulun oppilasmäärän ei ole huomioitu esimerkiksi lapsiperheiden muuttoliikettä suuntaan tai toiseen. 4.1. Kasvu- ja kulttuuripalvelut Kiikoinen Perusopetus Toukolan koulu Huom! Luvut sisältävät myös esikouluoppilaat Yllä olevassa kuvassa on ennuste Toukolan koulun oppilasmäärästä. Se pohjautuu jo syntyneiden lasten tiedossa olevaan lukumäärän ja Tilastokeskuksen ennustukseen. 10

Siinä on otettu huomioon vain kunnan alueella olevien oppilaiden määrä. Tarkastelussa on otettu huomioon peruskoulun vuosiluokat 1-6 sekä esikoulu. Lisäksi vuosiluokkien 7-9 oppilaista on laadittu ennuste. Oppilasmäärä laskee Toukolan koulussa seuraavina lukuvuosina niin, että alimmillaan se on lukuvuonna 2016-2017. Tuolloin oppilaita olisi ennusteen mukaan 76. Tämän jälkeen määrä kääntyy nousuun niin, että oppilaita on keskimäärin 2020 luvulla 107. Ennusteen mukainen palvelutarve Toukolan koulun osalta säilyy pitkällä tähtäimellä vuoteen 2030 saakka tarkasteltuna nykyisellä tasolla huomattavasta oppilasmäärän notkahtamisesta huolimatta tarkastelujakson puolivälissä. Liikunta- ja nuoriso Tulevaisuudessa voi ennakoida, että liikunta- ja nuorisopalveluiden kysyntä tulee säilymään vähintäänkin nykyisellä tasolla. Kirjasto- ja kulttuuri Väestömäärän ennustetun lievän kasvun perusteella voi ennakoida, että kirjasto- ja kulttuuripalveluiden käyttö tulee jatkossakin säilymään vähintään nykyisellä tasolla. Lasten varhaiskasvatus Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella alle kouluikäisten lasten määrä nousee hieman tulevaisuudessa. Perinteisesti Kiikoisissa on käytetty päivähoitoa suhteellisen paljon. Tämän perusteella voi arvioida, että palveluiden tarve tulee kasvamaan perhepäivähoidossa. 11

Sastamala Sastamalan oppilasennuste on Tilastokeskuksen pohjalta laadittu ennuste. Tämän ennusteen mukaan Sastamalan oppilaskehitys on vakaa koko tarkastelujakson ajan. Esikoululaisten määrässä on hienoista nousua. Ennuste ei huomioi perheiden muuttoliikettä. Sastamala - Kiikoinen Kiikoisten lukuihin sisältyvät myös esioppilaat. 12

Yhdistyneessä virtuaalikunnassa oppilaskehitys on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko tarkastelujakson 2011-2030 vakaa. 4.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut Vuonna 2009 laaditun väestöennusteen mukaan kuntien väkiluku kasvaa seuraavasti: Kiikoinen 2015 2020 2025 2030 0 17 275 276 285 283 18 74 855 883 880 884 75 179 183 212 247 Yhteensä 1309 1342 1377 1414 Sastamala 2015 2020 2025 2030 0 17 4747 4746 4767 4772 18 74 16831 16681 16181 15850 75 2947 3258 3999 4606 Yhteensä 24525 24685 24947 25228 Kiikoinen PERUSTERVEYDENHUOLTO: Väestön kasvun ja ikääntymisen myötä perusterveydenhuollon palveluiden tarve tulee lisääntymään. Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottojen, hammashuollon, fysioterapian, toimintaterapian ja terveydenhuollon sosiaalityön tarpeiden ennustetaan kasvavan väestön ikääntymisen myötä. Myös vuodeosastohoitopäivien määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä. Muistisairaiden määrän kasvu lisää muistipistepalveluiden tarvetta. ERIKOISSAIRAANHOITO: Väestön ikääntyminen kasvattaa erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta. IKÄIHMISTEN KOTIPALVELU: +75-vuotiaista säännöllisen kotihoidon piirissä on tällä hetkellä n. 14 %, joten se on ikäihmisten laatusuositusten tavoitteen mukainen. Ikääntyneiden määrän lisääntyminen vuoteen 2030 mennessä merkitsee hieman alle 30 % kasvua säännöllisen kotipalvelun asiakasmäärissä. Omaishoidontuella hoidettavien määrä on tällä hetkellä yli 75- vuotiaiden osalta melko vähäinen (3 %), mutta määrän ennustetaan kasvavan. Kotihoidon tukipalvelujen määrän arvioidaan kasvavan samassa suhteessa. IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUT 13

Kiikoisten osalta 75-vuotta täyttäneistä 11,3 % on tällä hetkellä tehostetussa palveluasumisessa. Määrä on tavoitteeseen nähden kaksinkertainen. Ikäihmisten laatusuositusten tavoitteeseen nähden Kiikoisissa tehostetun palveluasumisen tarpeen tulisi vähentyä suunnitelmakaudella. Todellisuudessa asiakasmäärien vähentäminen on kuitenkin haasteellista ja edellyttäisi kotihoidon kehittämistä ja palvelun tarjoamista myös yöaikaan. Pitkäaikaista laitoshoitoa Kiikoisissa on tällä hetkellä suositusten mukainen määrä. Vuoteen 2030 mennessä tullaan tarvitsemaan muutama lisäpaikka pitkäaikaiseen laitoshoitoon. PERHE JA SOSIAALIPALVELUT Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen osalta palvelutarpeen kehitys riippuu pitkälti yleisestä taloudellisesta kehityksestä, taantuma yleensä kasvattaa asiakasmääriä. Lastensuojelun osalta palvelutarpeen kehitystä ei pystytä arvioimaan, koska lastensuojelun asiakkaiden määrän kehitys ei noudata mitään trendiä. Valtakunnallisesti määrät ovat kasvaneet koko ajan, mutta Kiikoisissa asiakasmäärät ovat pysytelleet melko pieninä koko ajan. Kiikoisissa vammaispalveluiden tarve on lisääntynyt lievästi vammaispalvelulain muutosten myötä. Vammaispalvelutarve tulee lisääntymään väestön ikääntymisestä johtuen. Kehitysvammahuollon ja sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden tarpeiden ennustetaan pysyttelevän nykyisellä tasolla. Sastamala PERUSTERVEYDENHUOLTO: Avoterveydenhuollon palveluista kasvatus- ja perheneuvolan sekä neuvolapalveluiden tarve kasvaa hieman nykyisestä lähivuosina, mutta kääntyy laskuun suunnitelmakauden loppupuoliskolla väestön ikärakenteen ja määrän perusteella. Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottojen, hammashuollon, fysioterapian, toimintaterapian ja terveydenhuollon sosiaalityön tarpeiden ennustetaan kasvavan väestön ikääntymisen myötä. Samasta syystä myös vuodeosastohoitopäivien määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä. Muistisairaiden määrän voimakas kasvu lisää muistipistepalveluiden tarvetta. ERIKOISSAIRAANHOITO: Väestön ikääntyminen kasvattaa myös erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta. IKÄIHMISTEN KOTIHOITO: +75-vuotiaista säännöllisen kotihoidon piirissä on n. 11 %, kun tavoite olisi 13 14%. Käytännössä suunnitelmakauden loppuun mennessä tavoiteprosentin mukainen asiakasmäärä säännöllisessä kotihoidossa tarkoittaa yli 30 % kasvua asiakasmäärissä. Omaishoidontuella hoidettavien +75-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan myös n. 30 %. Molemmat asiakasryhmät käyttävät merkittävässä määrin myös kotihoidon tukipalveluja, joiden tarpeen voi ennustaa kasvavan samassa suhteessa. 14

IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUT Tällä hetkellä tavoitteeseen nähden sastamalalaisista +75-vuotiaista liian suuri osuus hoidetaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja liian pieni osuus tehostetussa palveluasumisessa. Pitkäaikaisen laitoshoidon tarve on lähivuosina käyttöön nähden huomattavasti pienempää, kunnes suunnitelmakauden lopussa tarve jälleen kasvaa vastaamaan tämän hetkistä paikkamäärää. Tehostetussa palveluasumisessa paikkavaje on tällä hetkellä n. 50 paikkaa (huomioiden oma ja ostopalvelutoiminta), lähivuosina paikkavaje vähenee uudisrakentamisen myötä mikäli ostopalvelut pidetään nykyisellä tasolla. Suunnitelmakauden loppuun mennessä tarve tehostetun palveluasumisen paikoille kasvaa lähes sadalla nykyisestä tarpeesta. PERHE JA SOSIAALIPALVELUT Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen osalta palvelutarpeen kehitys riippuu pitkälti yleisestä taloudellisesta kehityksestä, taantuma yleensä kasvattaa asiakasmääriä. Lastensuojelun osalta palvelutarpeen kehitystä ei pystytä arvioimaan, koska lastensuojelun asiakkaiden määrän kehitys ei noudata mitään trendiä. Valtakunnallisesti määrät ovat kasvaneet koko ajan, Sastamala ei ole ollut poikkeus tästä kehityksestä. Vammaispalveluiden tarve on kasvanut vuoden 2009 lakimuutoksesta lähtien ja tarpeiden ennustetaan kasvavan edelleen. Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden tarve nykyisestä (n. 50) on kasvussa. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakasmäärät ovat lievässä kasvussa, päihdehuollon palvelutarpeen arvioidaan pysyvän nykytasolla. Kehitysvammahuollon palvelutarpeet kasvavat nykyisestä. Sastamala - Kiikoinen Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarve- ennuste on hyvin samanlainen, kuin Sastamalan kaupungin palvelutarpeen kehitys. Pääpaino palvelutarpeen kasvussa on vanhuspalveluissa. Kiikoinen pienenä kuntana ei muuta olennaisesti yhdistyneen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarveprofiilia. 5. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sastamala - Kiikoinen virtuaalikunnassa 5.1. Elinvoima-, elinkeino- ja maaseutupalvelut Leader - toimintaryhmät Kiikoinen ja Suodenniemi Sastamalasta kuuluvat Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n alueeseen. Toiminta-alue ulottuu kahden maakunnan, Satakunnan ja Pirkanmaan, sekä neljän seutukunnan alueelle. Kaikki hankepäätökset tehdään kuitenkin Satakunnan ELY- keskuksessa. 15

Joutsenten reitti toimii puolestaan Huittisten, Hämeenkyrön, Punkalaitumen ja Sastamalan kuntien alueella. Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan kuntien yhdistymistilanteessa pääsääntö on, että uuden kunnan tulisi kuulua yhden toimintaryhmän alueeseen. Muutoksia ei kuitenkaan tehdä voimassa olevan ohjelmakauden aikana. Nykyinen ohjelmakausi päättyy 31.12.2013. Molemmilla toimintaryhmillä toiminnan painopistealueet ovat samankaltaiset: Mikroyritysten tukeminen Yhteisöjen kehittäminen Kansainvälistyminen. Lisäksi molemmat toimintaryhmät korostavat yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja kokonaispalvelunäkökulmaa. Kuntien mahdollisen yhdistymisen jälkeen Suodenniemen alue ja Kiikoinen kuuluvat Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n alueeseen nykyisen ohjelmakauden 2013 loppuun saakka ja vuoden 2014 alusta uusi Sastamalan kaupunki kuuluu Joutsenten reitin toimintaalueeseen. Suodenniemen alueen ja Kiikoisten siirtyminen Joutsenten reitin toimintaalueeseen huomioidaan yhdistyksen hallituskokoonpanossa. Elinkeino-/yrityspalveluyhtiöt Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy (PSKK Oy) toimii Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kiikoisten, Lavian ja Siikaisten kuntien alueella. Honkajoki ja Lavia ovat irtautumassa yhtiön toiminnasta vuoden 2012 alusta. Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon mahdollinen yhdistyminen vuoden 2013 alusta vaikuttaa merkittävästi yhtiön toimintaympäristöön ja kuntien yhdistyessä alueen elinkeinopalveluja järjestävien muidenkin yhtiöiden toimintaa ja niiden mahdollista yhdistämistä tullaan erikseen tarkastelemaan. PSKK Oy:n toimintaperiaatteina on toisaalta tuottaa itse kehittämispalveluja alkaville ja toimiville yrityksille ja toisaalta järjestää palveluja laajan kumppanuusverkoston kautta. Yhtiö ei tavoittele omaa hanketoimintaa. PSKK Oy:n osakassopimuksessa on seuraava Kiikoista koskeva erilliskohta: "Kiikoisten kunnan mahdollisesti siirtyessä Satakunnasta Pirkanmaahan voi kunta samanaikaisesti irrottautua yhtiön toiminnasta. Kunnan osakkeet lunastetaan tällöin muiden kuntien toimesta." Kiikoisten osakepääoma on 4.200 euroa. Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n (SaSyp Oy) jäsenkuntia ovat Punkalaidun ja Sastamala. Kiikoisten ja Sastamalan mahdollinen yhdistyminen ei aiheuta muutostarpeita osakassopimukseen. Kiikoisten alueen edustus huomioidaan yhtiön hallituskokoonpanossa. SaSypillä ja ammatillista toiseen asteen koulutusta järjestävällä Sastamalan koulutuskun- 16

tayhtymällä (jäsenkuntina mm. Sastamala ja Kiikoinen) on merkittävässä määrin omaa hanketoimintaa. Molempien elinkeinoyhtiöiden toiminnan painopisteet ovat verrattain samanlaiset (mm. metalliteollisuus). Kuntien maksuosuudet yhtiöiden toimintaan eivät myöskään olennaisesti poikkea toisistaan. Kuntien mahdollisen yhdistymisen myötä Kiikoisten alue siirtyy Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n toiminta-alueeseen. Palveluja yrittäjille voidaan tarvittaessa tarjota läheisyysperiaatteella yrityskäynneillä Kiikoisten alueen yrittäjille. Kiikoisten kunta irtaantuu Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n toiminnasta ja osakkuudesta osakassopimuksessa määritellyin ehdoin uuden kaupunginhallituksen määrittelemässä aikataulussa. Maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut ja lomituspalvelut Kiikoinen hankkii tällä hetkellä ostopalveluna maaseutuelinkeinoihin liittyvät viranomaispalvelut Sastamalan yhteistoiminta-alueelta. Kuntien mahdollisella yhdistymisellä ei ole suoranaista vaikutusta näihin palveluihin nykytilanteeseen verrattuna. Lomituspalveluissa Pirkanmaalla on kaksi yksikköä: Lempäälä ja Sastamala. Kiikoinen kuuluu Honkajoen lomitusyksikköön. Sastamalassa lomitustyötä tekeviä on 176 henkilöä. Aluejakoasioissa periaatteena on, että Mela kuuntelee viljelijöiden mielipidettä, mihin yksikköön he haluavat alueensa kuuluvan. Asiaa ei käsitellä kunnissa. Jos Sastamala ja Kiikoinen yhdistyvät toimeksiantosopimuksia tarkistetaan. Maatalousyrittäjille tehdyn kirjallisen kyselyn mukaan selvä enemmistö kiikoislaisista maatalousyrittäjistä haluaa, että lomituspalvelut säilyvät ennallaan ja Honkajoen yksikkö hoitaa lomitukset. Kyselyn tulos oli : Palvelu hankitaan Honkajoelta 15. Palvelu hankitaan Sastamalasta 6. Vastausprosentti oli 86,4% Kyselyn tulos on toimitettu Kiikoisten Mtk:n tuottajayhdistykselle. Maatalousyrittäjien Eläkelaitos tekee ratkaisun suuntautumisesta, jos kuntaliitos toteutuu. Melan käytäntönä on ollut kysyä asiasta ensin viljelijöiden mielipidettä, ennen kuin se tekee päätöksen uusista lomitusyksiköiden alueista. Lomitusalueen määrittäminen tapahtuu Melan ja viljelijöiden yhteisenä selvitysprosessina tästä kuntien yhdistymisselvityksestä erillisenä. Kuntien mahdollisesti yhdistyessä maaseutuviranomaispalvelut uudessa Sastamalan kaupungissa järjestetään nykyisen, voimassa olevan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. 17

Lomituspalvelut järjestetään Melan toimesta kuntien yhdistymisestä erillisenä prosessina. Nuorten kesätyöllistäminen ja kesätyöllistämistuen myöntäminen yrityksille ja yhteisöille yhtenäistetään uudessa Sastamalassa. 5.2. Kasvu- ja kulttuuripalvelut Palveluiden järjestäminen Kiikoisissa Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus ja perusopetuspalvelut (Toukolan koulun osalta) ovat palveluita, jotka säilyvät Kiikoisten alueella. Perhepäivähoito säilyy edelleen palvelumuotona Kiikoisten alueella. Halutessaan kiikoislaiset vanhemmat voivat hakea lapselleen päivähoitopaikkaa Sastamalan päiväkodeista. Tällä hetkellä Kiikoisissa ei ole erityislastentarhanopettajan palveluita. Uudessa Sastamalassa erityislastentarhanopettaja-palvelut ovat tarjolla koko kunnan alueella. Yksityisen hoidon tuen kuntalisä otetaan käyttöön Kiikoisten alueella Sastamalan mallin mukaisesti. Molemmissa kunnissa on käytössä sama päivähoitotietojärjestelmä. Sastamalan kaupungin varhaiskasvatuksen organisaatiorakenteessa Kiikoisten alue sijoittuu Pohjoiseen alueeseen. Tällä hetkellä Kiikoisten kunta ostaa Lavian kunnalta perhepäivähoidon ohjauksen (1½ päivää viikossa ). Tämä aika ei tule todennäköisesti jatkossa riittämään perhepäivähoitajien määrän lisääntymisestä johtuen. Yhdistymisen jälkeen Sastamalan kaupunki hoitaa varhaiskasvatuksen hallinnoinnin kokonaisuudessaan itse, jolloin yhteistyö Lavian kanssa loppuu. Esiopetus ja tarvittava päivähoito järjestetään Sastamalassa kouluilla. Kiikoisissa esiopetuksen oppilaat kuljetetaan taksilla perhepäivähoidosta koululle ja koululta takaisin perhepäivähoitoon. Yhdistymisen jälkeen kiikoislaisten lasten esiopetus ja tarvittava päivähoito järjestetään kustannussyistä Toukolan koululla. Nykyisten vakituisten ja määräaikaisten henkilöstön työllisyys on turvattu ottaen huomioon syntyneiden lasten määrä. Perusopetus Vuosiluokkien 1-6 sekä esiluokan lähikouluna toimii Toukolan koulu. Esiopetus sijoittuu hallinnossa varhaiskasvatuksen puolelle. Alakoulun osalta kiikoislaisten oppilaiden koulupiiri säilyy ennallaan ja heille lähikouluksi osoitetaan Toukolan koulu. Sastamalan kaupunki on 1.8.2012 alkaen yksi oppilaaksiottoalue. Ensisijaisesti lähikouluksi osoitetaan pääsääntöisesti oppivelvollisen asuinpaikkaan nähden maantieteellisesti lähin koulu. 18

Vuosiluokkien 7-9 oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Äetsän koulu syksystä 2013 alkaen. Erityisopetus toteutetaan Kiikoisten alueella Sastamalan erityisopetusstrategian mukaisesti. Erityisen tuen palveluiden vaihtoehdot lisääntyvät Toukolan koulun oppilaiden osalta (esimerkiksi pienryhmäopetus). Ikäluokan koko ratkaisee kaikissa Sastamalan kouluissa opetusryhmien järjestämisen (yhdysluokkaopetukseen siirrytään, mikäli se ikäluokkien koko huomioonottaen on tarkoituksenmukaista). Perusopetuksen kerhotoiminnan järjestäminen ja sen laajuus on sidoksissa valtion tukeen jatkossakin. Siirtymävaiheen periaatteet: Suomelan koulussa syksyllä 2012 ja aikaisemmin opintonsa aloittaneet oppilaat voivat jatkaa opiskelua Suomelan koulussa. Asiasta neuvotellaan Lavian kunnan kanssa. Lavian kunta on alustavasti ilmoittanut hoitavansa koulukuljetukset jatkossakin Kiikoisista Suomelan kouluun. Syyslukukaudesta 2013 alkaen kiikoislaisten 7-luokkalaisten oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Äetsän koulu. Koulukuljetuksen periaatteissa ei ole suuria eroja Kiikoisten ja Sastamalan välillä. Periaatteet tullaan yhdenmukaistamaan 01.08.2013 lähtien. Sastamalassa kuntakohtaisella päätöksellä myönnetään maksuton kuljetus esiopetuksen ja 1-2 luokkien oppilaalle, jonka koulumatka on yli kolme kilometriä. Kiikoisissa ko. etuus koskee myös 3. luokan oppilaita. Uudessa Sastamalassa ei taloudellisista syistä ole mahdollista ulottaa ko. kuljetusetuutta 3. luokan oppilaisiin koko Sastamalan kaupungin alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseinen kuljetusetuus päättyy Kiikoisten alueella. Kiikoisissa esikoulun oppilaat kuljetetaan hoitopaikkoihin ja Sastamalassa huoltajat vastaavat oppilaiden kuljetuksesta perhepäivähoitopaikkoihin. Sastamalassa esiopetuksen lisäksi järjestettävä päivähoito toteutetaan koululla. Uudessa Sastamalassa toimitaan Sastamalan nykyisen mallin mukaisesti. Kiikoisissa kuljetusreitin varrella asuvat oppilaat, joilla ei ole oikeutta maksuttomaan koulukuljetukseen, voivat maksua vastaan käyttää kunnan ostaman liikenteen autoja, mikäli niissä on tilaa. Maksu on 75 euroa/lukukausi ja oikeuden myöntäminen perustuu harkintaan. Uudessa Sastamalassa oppilaiden vanhemmat sopivat vastaavasta kuljetuksesta suoraan liikennöitsijöiden kanssa. Kiikoisissa on harkintaan perustuen järjestetty kuljetus niille esioppilaille, joiden vanhemmat ovat sitä halunneet, ja joiden koulumatka on lyhyempi kuin 3 kilometriä 75 euron lukukausittaista maksua vastaan. Uudessa Sastamalassa oppilaiden vanhemmat sopivat vas- 19

taavasta kuljetuksesta suoraan liikennöitsijän kanssa. Uudessa Sastamalassa suuresta kuljetusoppilaiden määrästä johtuen, yksilöllisten ja joustavien kuljetusratkaisuiden toteuttaminen on hankalaa. Toukolan koululla on koulunjohtaja tämän sopimuksen voimassaoloajan. Sen jälkeen noudatetaan aluejohtajaperiaatetta. Perusopetuksen opetushenkilöstön työllisyys on turvattu. Virat ja toimet ovat Sastamalan perusopetuksen virkoja tai toimia, eivät yksikkökohtaisia. Verkostolukio Sastamalan kaupunki järjestää lukiokoulutusta lähilukioissa. Toisen asteen koulutukseen on vapaa hakeutuminen. Koska syyslukukaudesta 2013 alkaen Kiikoisten alueen vuosiluokkien 7-9 oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Äetsän koulu, lukiokoulutus suuntautunee tämän jälkeen Lavian sijaan uuteen Sastamalaan. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut tulevat säilymään Kiikoisten alueella. Kirjasto on auki viitenä päivänä viikossa, yhteensä 24 tuntia, kuten nytkin. Kirjastoaineistomäärärahat säilyvät siirtymäkauden ajan nykyisellä tasolla. Uudessa Sastamalassa periaatteena on, että kirjastoaineistomäärärahat jaetaan kirjastoittain kirjaston lainauksen, kävijämäärien ja muun tarpeen mukaisesti. Kuntien yhdistymisvaihtoehdossa Piki-yhteiskirjastojärjestelmä otetaan käyttöön sovittavan siirtymäajan puitteissa. Näin Kiikoisten kirjasto toimii Sastamalan kaupungin yhtenä lähikirjastona. Samat palvelut ja yhteinen aineistokokoelma tulevat koko uuden kaupungin alueella käyttöön. Kirjasto - kouluhanke toteutetaan Kiikoisissa yhdistymisavustuksen käyttösuunnitelman mukaisesti. Samassa yhteydessä selvitetään miten Sastamalassa kehitetty kirjastojen yhteyteen sijoitettu palvelupiste täydentäisi kiikoislaisten palveluja. Tämä malli on jo käytössä Vammalan, Äetsän, Suodenniemen ja Mouhijärven kirjastoissa. Kirjastoautopalvelut pyritään järjestämään koko Sastamalan kaupungin alueella ja kirjastoauton reittisuunnittelussa huomioidaan myös Kiikoisten alue. Kirjaston hoitajat valitsevat itse aineistonsa ja määrärahojen jaossa otetaan huomioon mm. lainaus ja käyttö. Kulttuurille vuosi- ja kohdeavustuksia myönnettiin Sastamalassa vuonna 2011 yhteensä 51 000 euroa. Kiikoisissa vastaava summa oli 3 000 euroa. Lisäksi Sastamala on mukana järjestämässä Vanhan kirjallisuuden päiviä sekä lasten- ja nuorten kirjapäiviä Kirjasia. 20

Vuoden 2012 alusta Sastamalan seudun Museo siirtyy Suomen kirjainstituutin säätiölle. Kaupunki järjestää tilat ja antaa toiminta-avustuksen sekä Museon että Pukstaavin toimintaa varten. Kulttuuritalo Jaatsilla ja Pirunvuoren Kivilinnassa Sastamalan kaupunki järjestää näyttely- ja tapahtumatoimintaa. Sastamala jakaa vuosittain kulttuuripalkinnon. Sastamalassa kulttuurityötä tehdään yhteistyössä kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Nämä käytännöt jatkuvat myös uudessa Sastamalassa. Kiikoisten Purpureja kohdellaan tasapuolisesti muiden kulttuuritapahtumien kanssa ja vuosittaisen avustusmäärän ratkaisee Sastamalan kaupungin avustusperiaatteet. Tapahtuma huomioidaan kuten Sastamalan Gregoriana tällä hetkellä. Yhteistyöstä Kiikoisten Purpurien ja Sastamalan kaupungin kanssa ja siihen liittyvistä yksityiskohdista neuvotellaan tarkemmin erikseen. Lähtökohtana on, että Purpurien toiminta turvataan myös uudessa Sastamalassa. Sastamalan kaupunki osallistuu mahdollisen yhdistymisen jälkeen Ystävänpäivämessujen järjestämiseen Kiikoisissa. Kansalais- ja musiikkiopistot Sastamalassa on oma musiikkiopisto. Muissa musiikkiopistoissa opintonsa aloittaneiden opintoja tuetaan niiden päättymiseen saakka, edellyttäen, että heidän opintonsa etenevät. Sastamalan musiikkiopistolla on eri puolella kaupunkia opetuspisteitä, nykyisin Äetsässä, Sastamalan keskustassa, Karkussa, Häijäässä ja Mouhijärvellä. Opetuspisteitä perustetaan riittävän suuren kysynnän mukaan. Sastamalan kaupunki perii kuntaosuuden eisastamalalaisilta musiikinopiskelijoiden osalta joko kotikunnalta tai oppilaalta itseltään. Sastamalan Opiston toiminta säilyy nykyisellään ja Kiikoinen kuuluu toiminta-alueeseen. Sastamalan musiikkiopisto ja Sastamalan Opisto järjestävät jatkossakin taiteen perusopetusta. Liikunta- ja nuorisopalvelut Kerhotoiminta jatkuu, se nähdään tärkeänä osana nuorison hyvinvointia. Sastamalassa kerhotoimintaan osallistumisesta on tällä hetkellä 20 euron vuosimaksu kerhoa kohden. Kiikoisissa maksuja ei tällä hetkellä peritä. Uudessa Sastamalassa maksut ovat yhdenmukaiset ja niistä päätetään vuosittain. Liikunta- ja nuorisopalvelut säilyvät Kiikoisten alueella, minkä lisäksi niitä pyritään kehittämään harrastuskysyntää vastaavasti. Nuorisotila säilyy Kiikoisten alueella. Sastamalassa on määritelty alarajat koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä: vähintään 7 lasta iltapäivässä ja 5 lasta aamussa, jotta kerhot järjestetään. Sastamalassa toiminta järjestetään koulupuolella, kahdelta yhdistykseltä palvelu ostetaan ostopalveluna. Sastamalassa ap-ip-toiminnan asiakasmaksut peritään seuraavalla periaatteella: jos lapsi on ollut kerhossa kuukaudessa enintään 3 tuntia/päivä ja yli 10 päivää, niin maksu on 60 21

. Jos päiviä on ollut 10 tai vähemmän, niin maksu on 30. Vastaavasti jos lapsi on ollut kerhossa kuukaudessa yli 10 päivää ja enintään 4 tuntia/päivä, niin maksu on 80. Jos päiviä on 10 tai vähemmän, niin maksu on 40. Maksu on 100, jos lapsi on ollut kuukaudessa päivää kohden kerhossa keskimäärin yli 4 tuntia/päivä ja 50, jos päiviä on ollut 10 tai vähemmän. Kiikoisissa ap-ip toiminnasta peritään maksuja käyttökertojen/kk mukaan. Eli jos lapsi käyttää palvelua 1-10 kertaa/kk peritään 30 euroa ja jos yli sen niin peritään 60 euroa. Uudessa Sastamalassa ap-ip-toiminnan asiakasmaksuissa sovelletaan Sastamalan nykyisiä periaatteita ja niistä päätetään vuosittain. Lasten ja nuorten osallisuutta kehitetään ja Sastamalan käytännöt otetaan käyttöön Kiikoisten alueella. Kiikoislaiset nuoret osallistetaan nuorisoneuvoston toimintaan läntisellä alueella. Kiikoislaisille nuorille on kiintiöidyt paikat nuorisovaltuustossa. Liikunta- ja nuorisopalveluiden ohjaus säilyy Kiikoisissa entisessä laajuudessaan. Hallinnollinen työ tehdään keskitetysti yhdessä toimipisteessä. Asiakaspalvelua annetaan Kiikoisten alueelta käsin tarpeen mukaan mm. ohjaustoiminnan yhteydessä. Liikuntapaikkojen hoito jatkuu entisellään ja Toukolan koulun tiloja vuokrataan jatkossakin. Sastamalan alueelle esimerkiksi salivuokria tarkastellaan kokonaisuutena, nykyisessä tasossa tämä ei aiheuttaisi merkittäviä muutoksia suuntaan tai toiseen. Lisäksi Sastamalan kaupunki ostaa liikuntapaikkojen hoitopalveluita esimerkiksi seuroilta ja yhdistyksiltä. Nuoriso- ja liikuntajärjestöt kutsutaan kaksi kertaa vuodessa keskustelutilaisuuteen palveluiden kehittämiseksi. Laaditun tila- ja salivuokravertailun perusteella voidaan todeta, että vuokratasossa ei ole merkittävää eroa kuntien välillä. Uimarantojen kunnossapito jatkuisi nykyisessä laajuudessaan Kiikoisten alueella. Nykyisin Sastamalalla on yhteistyösopimus kerho- ja muun toiminnan järjestämisestä 4Hyhdistyksen kanssa. Se on voimassa vuoden 2012 loppuun asti, minkä jälkeen valtuusto päättää jatkosta. Yhteistyöstä Kiikoisten 4H-yhdistyksen kanssa sovitaan saman aikataulun puitteissa. Samassa yhteydessä otetaan kantaa myös toimitilakysymykseen. Avustukset jaetaan yhteisesti sovittujen avustusperiaatteiden mukaan. Avustusperiaatteet yhtenäistetään eri toimialojen myöntämien avustusten kesken. Niissä tulee huomioida paikallisen toiminnan merkittävyys. Kiikoisten kehittämistoimikunta voi myöntää käytettävistä varoistaan paikallisia avustuksia. Henkilöstön ja talouden näkökulmasta siirtyvän henkilöstön työpanokselle on kokoaikaista tarvetta. Taloudelliset säästöt syntyvät hallinnollisen työn keskittämisestä ja toimintojen yhdistämisestä. 22

Kiikoisten paikallisidentiteetin huomioiminen ja tukeminen osana Sastamala imagoa Kiikoisten Purpurit ja Ystävänpäivämessut liittyvät keskeisesti kiikoislaiseen paikallisidentiteettiin, joten tapahtumien elinvoimaisuuden säilyttäminen on myös uuden Sastamalan kaupungin keskeinen tavoite. Tapahtumat tukevat myös Sastamalan kaupungin imagoa kulttuurikaupunkina. Sastamalan Opisto voi olla toimijana erilaisissa hankkeissa, jotka vahvistavat paikallisidentiteettiä, kansainvälisyyttä ja yhteistyötä. Kaupungin ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö tiivistää paikallisyhteisöä ja lisää kuntalaisten hyvinvointia alueella. Lisäksi uusien yhteiskumppanien löytäminen vahvistaa kolmatta sektoria. Kulttuuriavustuksia myönnetään Sastamalan kaupungissa mm. kotiseutu- ja kulttuuritoimintaan. Kiikoisten kehittämistoimikunnan määrärahoista voidaan myöntää myös avustuksia. 5.3. Kiinteistö-, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Kiinteistö-, yhdyskunta- ja ympäristö palvelujen järjestämisen pohjana on Sastamalan yhdyskunta ja ympäristö ydinprosessi. Ympäristön prosessit Kaupunkiympäristön suunn. Kiinteistön muodostus Maanhankinta ja luovutus Yhdyskuntasuunnittelu Paikkatieto Maaseudun kehittäminen Maaseutuviranomaisp alv. Yhdyskunta ja ympäristö Elävä maaseutu Yhdyskuntatekniikka Turvallisuus Rakennusvalvonta Vesihuolto L omi tusp al velu t Kaupungin metsät ja pellot Yksityistiepalvelut Liikenneväylät Yhdyskuntarakentaminen Jätehuolto Varasto ja konekeskus Rakennuslupien myöntäminen Pohjoinen alue, valv. + tark. Eteläinen alue, valv. + tark. Käyttöpalvelut Kunnossapitopalvelut Rakennuttaminen Asiakaspalvelut Kiikoisten alueen kehittäminen osana Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmaa Sastamalan kaupungin alueellinen kehittäminen tapahtuu kaupunkirakennesuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Kaupunkirakennesuunnitelmaa on laajennettu Kiikoisten aluetta koskevalla luonnoksella. Siinä Kiikoisten kirkonkylä on merkitty aluekeskukseksi sekä Jaara ja Tervahauta kyläkes- 23

kuksiksi. Vt 11 on merkitty valtakunnalliseksi ja Kt 44 seudulliseksi runkoväyläksi. Luonnoksessa on esitetty vyöhykkeet, joilla maaseutumaisten asumiskeskittymien syntymistä edistetään ja sallitaan sekä teollisuus- ja työpaikka-alueet. Vt 11 ja kt 44 risteysalueen edelleen kehittäminen on yksi maankäytön suunnittelun painopistealueista. Kaavoitus Sastamala Pirkanmaalla on voimassa maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymä ja valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Vuoden 2008 aikana Pirkanmaan liitto käynnisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa täydentävän ja tarkistavan vaihemaakuntakaavoituksen, jota jatketaan vuoden 2011 aikana. Vireillä olevat vaihemaakuntakaavat ovat Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto), Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka), Pirkanmaan 3. vaihemaakuntakaava (Pirkanmaan keskuspuhdistamo). Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelman mukaan vireillä on yleiskaavoituksen osalta Keskustaajaman rakenneosayleiskaava, Houhajärven rantaosayleiskaava sekä Mouhijärven-Häijään-Salmin osayleiskaava. Stormin kyläosayleiskaava on tarkoitus käynnistää v. 2012 ja Vihattulan kyläosayleiskaava v. 2013. Asemakaavoituksen osalta vireillä on 18 hanketta ja ohjelmakaudella käynnistynee 11 asemakaavaa. Kohteet selviävät kaavoitusohjelmasta. Kiikoinen Kiikoisissa on voimassa Ympäristöministeriön 30.11.2011 vahvistama Satakunnan maakuntakaava, jonka ministeriö on määrännyt voimaantulevaksi ennen kuin se on saavuttanut lainvoiman. Kunnan taajama-alueen maankäyttöä ohjataan oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla (2004). Asemakaavoja on laadittu kolmelle asuntoalueelle ja yhdelle teollisuusalueelle, jonka kaava-aluetta on tarkoitus laajentaa vuonna 2012. Yhden asemakaava-alueen kaavan ajanmukaisuuden arviointi käynnistynee myös vuonna 2012. Uusien alueiden kaavoittamiseksi on pohjakartoitustarpeita. Voimassaolevat kaavat ilmenevät kunnan kaavoituskatsauksesta ja sen liitteenä olevasta kaavayhdistelmästä. Kuntien kaavoitusohjelmat löytyvät kuntien kotisivuilta. Metsien hoidon osalta noudatetaan molemmissa kunnissa voimassa olevia metsänhoitosuunnitelmia. Uuden Sastamalan alueellinen kehittäminen tapahtuu liitteenä olevan kaupunkirakennesuunnitelmaluonnoksen mukaisesti. Kaavoitusohjelman uuden Sastamalan luottamustoimielimet käsittelevät vuosittain. 24

Vesi- ja jätevesiasioiden järjestäminen yhdistyneessä kunnassa Vesihuollon kehittämisen keskeiset painotukset lähivuosina ovat: 1) vesihuoltopalveluiden yhdistäminen ja järjestäminen (toiminta-alueet, kehittämissuunnitelma, vesiosuuskuntien/ - yhtymien kehittäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi), 2) vesihuollon ylläpito (saneeraukset), 3) jätevesien käsittelyratkaisu (siirtoviemäri ja Huittisten puhdistamo) ja 4) hajaasutuksen kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn tehostaminen (viemäriverkoston laajentaminen, osuuskuntien tukeminen). Sastamalan kaupungin alueen vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden määrittely on parhaillaan käynnissä ja toiminta-alueiden hyväksyminen on tulossa kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2012 alkupuolella. Toiminta-alue on alustavasti tarkoitus vahvistaa seuraaville laitoksille: Sastamalan Vesi, Sammaljoen vesiosuuskunta, Illon Vesihuolto-osuuskunta, Salmin vesiyhtymä, Mouhijärven kylien vesihuolto-osuuskunta, Suodenniemen vesiosuuskunta, Tahlon viemäri avoin yhtiö, Lahdenperän vesiosuuskunta ja Märkätaipaleen vesiosuuskunta. Toiminta-alueiden vahvistaminen on lisäksi vireillä Hämeenkyrön ja Sastamalan rajalla toimivalle Mustajärven alueen vesihuolto-osuuskunnalle sekä pääasiassa Ikaalisten puolella toimivalle Varpeen vesiosuuskunnalle. Huittisten ja Sastamalan kaupungit sekä Punkalaitumen kunta ovat päättäneet keskitetyn jätevesien käsittelyn osakeyhtiön perustamisesta. Hankkeeseen sisältyy siirtoviemäreiden rakentamiset Vampulasta, Punkalaitumelta ja Sastamalasta Huittisiin sekä Huittisten nykyisen puhdistamon täydellinen saneeraus. Sastamalan kaupunki ja Kiikoisten kunta ovat tilanneet Air-Ix Ympäristö Oy:ltä yleissuunnitelman laatimistyön välille Kiikoinen (Jaara) - Sastamala (Kiikka). Tässä vaihtoehtoisessa suunnitelmassa Kiikoisten jätevedet johdettaisiin Sastamalaan ja sieltä edelleen Huittisten yhteispuhdistamolle. Samaan kaivantoon sijoitettaisiin yhdysvesijohto. Yleissuunnitelman valmistuttua, tehdään laskelma tämän vaihtoehdon vaikutuksista Kiikoisten vesihuollon maksuihin. Kiikoinen Kiikoisten kunnan alue on vesihuollon kehittämissuunnitelmassa jaettu toiminta-alueisiin. Suunnitelmassa kunnan taajama-alue on osoitettu kunnan vesilaitoksen toiminta-alueeksi ja kunnan haja-asutusalueita on osoitettu yhteensä neljän eri vesiosuuskunnan toimintaalueeksi. Näistä kolmella toimivat vesiosuuskunnat. Kunnan viemärilaitoksen toimintaalueeksi on osoitettu em. taajama-alueelta vesilaitoksen aluetta suppeampi alue. Kiikoisten kunta hankkii puhtaan veden tällä hetkellä pääsääntöisesti omalta Sarvanniemen vedenottamolta. Kunnan pohjoisosaan vettä toimitetaan Kankaanpäästä yhdysvesijohtoa pitkin. Yhdysvesijohtoyhteys on myös Kokemäen suuntaan, mutta yhteyden laajempi käyttö edellyttää lisäinvestointeja verkostoon. Tällainen investointihanke on kunnan investointisuunnitelmassa. Kiikoisten kunnan jätevedenpuhdistamolla on ympäristölupa vuoteen 2016 saakka. Suun- 25

nitelmissa on johtaa Kiikoisten alueen jätevedet jatkossa Kokemäen jätevedenpuhdistamolle rakennettavaa siirtoviemäriä pitkin. Hankkeesta on laadittu yleissuunnitelma ja hanke on mukana kunnan investointisuunnitelmassa. Vaihtoehtoisena hankkeena on noussut esille siirtoviemärin rakentaminen Kiikoisista Kiikan kautta Huittisten yhteispuhdistamolle. Vaihtoehdosta on laadittu ulkopuolisen asiantuntijan toimesta yleissuunnitelma, joka valmistui marras-joulukuun vaihteessa. Vesihuollon liittymismaksuissa Sastamalalla ja Kiikoisilla on erilaiset käytännöt. Sastamalassa liittymismaksut laskutetaan verollisina ja ne ovat siirto- mutta eivät palautuskelpoisia. Liittymismaksutulot näkyvät tuloslaskemassa tuloina. Kiikoisissa liittymismaksut laskutetaan verottomina ja ne ovat palautuskelpoisia. Yhdistyneen kaupungin vesi- ja jätevesiasioiden hoito kuuluu Sastamalan Vesi liikelaitokselle. Noudatettavat taloudelliset perusteet ovat: Samat käyttömaksut (vesihuoltolaki) Perusmaksujen yhtenäistäminen porrastettuna niin, että ensimmäisen kolmen vuoden aikana Kiikoisten alueen perusmaksut ovat puolet Sastamalan perusmaksuista Liittymismaksut ovat verollisia, siirrettäviä, ei palautuskelpoisia Poistojen laskenta tasapoistolla valtuuston päätöksen mukaisesti Isot hankkeet Toteutetaan Huittisten puhdistamon saneeraus ja laajentaminen nykyaikaiseksi keskusjätevedenpuhdistamoksi, johon sisältyy siirtoviemäreiden rakentamiset Vampulasta, Punkalaitumelta ja Sastamalasta Huittisiin Toteutetaan siirtoviemäri ja yhdysvesijohto välillä Kiikoinen - Kiikka laaditun suunnitelman mukaisesti. Yleissuunnitelma on yhdistymisselvityksen liitteenä. Hanke sisällytetään yhdistymisavustuksella rahoitettaviin kohteisiin. Hanke esitetään toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Talousveden hankinnassa on käytössä myös Kokemäen ja Kankaanpään pohjavesivarat. Kunnan omistamien vuokra-asuntojen määrä ja hallinnon organisointi yhdistyneessä kunnassa Sastamalan vuokratalot Oy perustettiin 1.1.2009 ja yhtiöön siirtyi Sastamalan kaupungin suorassa omistuksessa olevat vuokra-asunnot. Vuoden 2009 aikana yhtiöön fuusioitiin Äetsän ja Mouhijärven yhtiöt. Yhtiöllä on vuokra-asuntoja tällä hetkellä 580 kpl. Sastamalan Tilakeskuksen omistukseen jäivät vanhusten vuokra-asunnot ja palveluasunnot. Tilakeskuksella vuokra-asuntoja tällä hetkellä 242 kpl. 26

Kiikoisissa on kunnan vuokra-asuntoa 38 kpl. As Oy Hämeenrannan ja Vuokratalo Kiikoisrinteen asunnot, yhteensä 19 kpl, ovat kunnan suorassa omistuksessa ja ne tultaisiin kuntien yhdistyessä siirtämään Sastamalan Vuokratalot Oy:hyn. Muut vuokra-asunnot, yhteensä 19 kpl, ja liiketilat, 5 kpl, siirtyisivät Sastamalan Tilakeskuksen omistukseen. Lisäksi Kiikoisten kunta on huolehtinut Kokemäen ja Kiikoisten kuntayhtymä Ilolan omistuksessa olevien vuokra-asuntojen, yhteensä 5 kpl, vuokraamisesta Palvelukoti Ilolan hallinnointiin liittyen. Veikko Keskikiikosen perintövaroilla on hankittu osakehuoneisto As Oy Kiikoisten Kiuruntuvasta. Asunnon vuokratuloista jaetaan kunnanhallituksen päätöksen 31.05.1999 mukaisesti hakemusten perusteella vuosittain talousarvioteitse enintään 3.364 euroa käytettäväksi ensisijaisesti sotaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutus- ja virkistystoimintaan sekä toissijaisesti vanhusväestön asunto-olojen parantamiseen. Jaettava summa on ollut käytännössä 2.500 euroa/vuosi. Liikennejärjestelyt asioinnin helpottamiseksi Palveluliikenne Palveluliikenne on kaikille väestöryhmille tarkoitettua kutsuperiaatteella toimivaa liikennettä. Reitit on erityisesti suunniteltu ja ajoneuvovaatimukset asetettu iäkkäiden ja vammaisten asiakkaiden tarpeet huomioon ottaen. Tarvittaessa matkustajia voidaan noutaa kohtuullisen matkan päästä reitistä. Rintamasotilas- tai rintamapalvelutunnuksen esittämällä saa maksuttoman edestakaisen kulkuoikeuden palveluliikenteessä kerran viikossa. Asiakasmaksuna käytetään Matkahuollon bussitaksaa (alin maksu nyt 3,10 euroa). Sastamalassa reittejä on 18. Pääsääntöisesti haja-asutusalueilta pääsee entisiin kuntakeskuksiin (Mouhijärvi, Suodenniemi, Vammala, Äetsä) asioille kerran viikossa ja entisistä kuntakeskuksista kaupunkikeskukseen Vammalaan kaksi kertaa viikossa. Mietittäväksi tullee tarvitaanko Kiikoisten alueella palveluliikennettä haja-asutusalueilta kuntakeskukseen ja kuntakeskuksesta kaupunkikeskukseen, esim Sastamalan muiden alueiden mallin mukaisesti. Seutulippu Seutulippu on seutulippualueeseen kuuluvien kuntien, valtion ja liikennöitsijöiden tarjoama erittäin edullinen lipputuote. Seutulipulla voi matkustaa lipun voimassaoloaikana rajattomasti kaikissa seutulippualueella liikennöivissä busseissa sekä vaihtaa bussista toiseen täysin vapaasti. Sastamala kuuluu kolmeen seutulippualueeseen: Tampereen läntinen sl, Sastamala- Huittinen sl ja Satakunnan sl. Kiikoinen kuuluu kahteen seutulippualueeseen: Satakunnan sl ja Pohjois-Satakunnan sl. 27