Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliiton ja Päijät-Hämeen liiton maakuntatilaisuus Päivi von Plato palvelujohtaja Keva
Keva palveluksessanne
Keva Itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö, joka hoitaa julkisen sektorin eläkeasioita ja huolehtii kuntien eläkkeiden rahoituksesta. Palvelee kaupunkeja, kuntia, kuntayhtymiä, kunnallisia osakeyhtiöitä, kunnallisia yhdistyksiä ja säätiöitä sekä julkisen sektorin henkilöstöä Toiminta perustuu kunnalliseen eläkelakiin (KuEL), valtion eläkelakiin (VaEL) ja kirkon eläkelakiin (KiEL) Valtiovarainministeriö i i i t iö valvoo toimintaa i t Mottomme: Tänään työssä hyvän huomisen puolesta
Arvomme Yhteiskuntavastuu Asiakaslähtöisyys Oikeudenmukaisuus ja luotettavuus Avoin yhteistyö Muutosvalmius
Missio ja visio Missio Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Visio Keva tarjoaa kuntasektorille pysyvästi parhaan ja taloudellisemman vaihtoehdon järjestää ja rahoittaa henkilöstön eläketurva sekä tuottaa julkiselle sektorille työeläkealan parhaat eläkepalvelut
Keva työeläkekentässä 4 3 2 1 0 Maksutulo 2010 (mrd ) 4,3 3,7 3,4 Keva Varma Ilmarinen Asiakkaiden määrä 2010 Varma 850 000 Ilmarinen 851 000 Keva 1 300 000 Käsittelyaikoja 1.1. 30.6.2011 (pvä) Ero koko yksityiseen sektoriin Lähde: Eläketurvakeskus KuEL Yks. Ero Vanhuuseläke 20 49-29 Osa-aikaeläke 33 59-26 Työttömyyseläke 20 27-7 Perhe-eläke 21 23-2 Työkyvyttömyyseläke 44 55-11 Sijoitukset 31.12.2010 (mrd ) 35 30 25 20 15 10 5 0 33,2 28,8 28,1 Varma Keva Ilmarinen
Keva Jäsenyhteisöjä (7.2.2011) 898 - kaupungit 107 - kunnat 229 - kuntayhtymät 165 - osakeyhtiöt 380 - yhdistykset 13 -säätiöt 4 Henkilöasiakkaita n. 1 300 000 Vakuutettuja (KuEL) n. 495 000 Valtion ja kirkon vakuutetut n. 180 000 Eläkkeensaajia n. 635 000 KuEL-palkkasumma 14,1 mrd KuEL-maksutulo 4,1 mrd Maksettavat eläkkeet (KuEL) 33 3,3 mrd Maksettavat eläkkeet (kaikki) 7,0 mrd Sijoitukset (31.12.2010) - rahaston arvo 28,88 mrd - tuotto 12,3 % Henkilöstö (1.1.2011) 540
Toiminnan peruspilarit Julkinen viranomainen Lakisääteisten eläkkeiden hoitaja Vakavaraisuus perustuu kuntien yhteisvastuuseen Riippumaton taloudellisista etupiireistä Toiminta tehokasta ja taloudellista
Avainlukuja vuodelta 2010 Uusia eläkehakemuksia, kpl 33 804 Eläkkeet, kpl 31.12. 339 900 Eläkemenot, mrd. euroa 33 3,3 KuEL-palkkasumma, mrd. euroa 14,7 Maksutulo, mrd. euroa 4,3 Vakuutettujen määrä 31.12. 495 000 Toimintakulut, milj.euroa 71,2 Henkilökunta, vakinaiset 394 Sijoitusten markkina-arvo, mrd. euroa 28,8 Sijoitusten markkinatuotto, % 12,3
Työssä jatkamista tukevat työhyvinvointipalvelut
Sisältö 1)Työssä jatkaminen Kevan strategisena tavoitteena 2)Työhyvinvoinnin edistäminen vähentää työkyvyttömyyden ttö riskiä 3)Kevan työhyvinvointipalvelut l kuntatyönantajille
Työssä jatkaminen on Kevan strateginen tavoite Kevan perus- tehtävä Huolehtia vakuutettujen tt eläketurvasta ja eläkkeiden maksamisesta Työssä jatkamisen tavoitteet Mahdollisimman moni jatkaa työssä omaan eläkeikäänsä tai sen yli Turvata eläkkeiden rahoitus Mahdollisimman harva jää työkyvyttömyys- eläkkeelle ll Mahdollisimman moni jatkaa työssä vaikka työkyky on alentunut Keva 21
Keva tukee työssä jatkamista monin eri toimin Tutkimustoiminta Tilastot Työhyvinvoinnin edistäminen Jatkamista tukeva tiedonvälitys ja koulutus Työterveyshuoltoyhteistyö Ammatillinen kuntoutus Hylkäävän päätöksen saaneiden tuki Osa- ja määräaikaiset TKE -ratkaisut Tutkimustieto ja -palvelut Tietoa jatkamisesta ja taloudellisista sta kannustimista sta Valmennus, konsultointi, palvelut Asiakaskoulutus, verkkopalvelut, tiedotus Työterveyshuollon tuki ja koulutus Jatkaminen kun työkyky alentunut Jatkamisen mahdollisuuksien selvittely kun eläke hylätty Jatkaminen alentuneesta työkyvystä huolimatta
Tiedämme, että Työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla ovat pääosin Tule-sairaudet ja mielenterveyshäiriöt myös sairauksien kietoutuminen toisiinsa Työkyvyttömyyden riski kasvaa iän myötä Nelikymppiset jo riskiryhmässä 50 vuoden iässä riski moninkertaistuu Sairaspoissaolot, erityisesti pitkät, ennakoivat työkyvyttömyyttä Raskas työ lisää työkyvyttömyysriskiä
(Kunta10, 2009)
Tiedämme myös, että työhyvinvointiin panostamisella voidaan pienentää työkyvyttömyyden riskiä
Työhyvinvointiin sijoittaminen kannattaa Ennen aikainen eläköityminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia eläkejärjestelmälle Vuonna 2010 kunta-alalla työkyvyttömyyden perusteella maksettiin eläkkeitä noin 440 miljoonaa euroa eli Työkyvyttömyyden perusteella maksettujen eläkkeiden osuus oli noin 13 % kaikista eläkemenoista kunta-alalla 50 maailman parhaan terveystaloustieteellisen tutkimuksen perusteella jokainen työhyvinvointiin panostettu euro tuo lähes kuusi euroa takaisin Laaja-alainen kehittämistyö ja osallistava johtaminen ovat tehokkain työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämismuoto lisää sosiaalisia innovaatioita (esim. Lindström ym. 2000) tuloksellisempaa kuin yksittäiset terveydelliset teot (esim. tupakoinnin lopettaminen)
Työhyvinvointiin sijoittaminen kannattaa sairauspoissaolot vähenevät Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa noin 300 euroa Sairauspoissaoloihin kuluu 5.9% työajasta (Kunta10, 2000-2008/2009 aineistot) v. 2009 sairauspoissaolopäivät i ät keskim ki 18/henkilö (naisilla ill n. 19, miehillä n. 14 (Kunta10, 2009) hoitokustannukset vähenevät n.80% ammatillisen kuntoutuksen käyneistä palaa takaisin työhön kunta-alalla (81% v.2010) Keski-iän iän työkyky heijastaa toimintakykyä vanhuudessa -> pienempiä terveydenhuoltokustannuksia eläkeiässä (Kunta-alan 28- vuotisseurantatutkimus, 2011) eläkemaksut vähenevät Yksi työkyvyttömyystapaus maksaa kunnalle n. 46.000 euroa varhemaksuna 1000 euron eläkettä kohden
Työhyvinvointia edistävät monet tekijät Hyvä työyhteisö suojaa masennukselta (Kouvonen et al. 2008) Vähäinen sosiaalinen pääoma lisää terveysriskejä työpaikalla (Oksanen et al. 2008) Hyvä esimiestyö ja johtaminen Tyytymättömyys johtamistapaan, heikko työmotivaatio, töiden huono organisointi ja työpaikan huono ilmapiiri lisäävät alttiutta olla pois töistä sairauden takia (Lehto A-M ym. 2006) Epäoikeudenmukaiseksi koettu kohtelu ja huono työyhteisön ilmapiiri lisäävät työntekijöiden riskiä sairastua masennukseen (Oksanen, Vahtera ym. 2008) Myönteinen työn imu vahvistaa halua ja aikeita jatkaa pidempään työelämässä (Hakanen & Perhoniemi 2008) Hyvä työkyky unettomuusoireet ennustavat erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksista sekä mielenterveyden häiriöistä johtuvaa työkyvyttömyyttä (Salo P; Oksanen T; Sivertsen B; Hall M; Pentti J; Virtanen M; Vahtera J; Kivimäki M. Sleep disturbances as a predictor of cause-specific work disability and delayed return to work. SLEEP 2010;33(10):1323-1331 Työstressi lisää psyykkisistä rasitusoireista kärsivien sairauslomia (Virtanen et al 2007) sekä naisten migreeniriskiä (Mäki et al. Cephalalgia 2008)
Työhyvinvointiin y investoiminen ei näy hetkessä (sov. Otala&Ahonen 2003, Ahonen 2010) Toimenpiteet Vaikutus Välitön Välillinen Lopullinen Työhyvinvointia edistävät toimenpiteet mm. työterveyshuolto osaamisen kehittäminen i työympäristön kehittäminen työyhteisön kehittäminen johtamisen kehittäminen Jäljellä olevan työkyvyn hyödyntäminen (mm. ammatillinen kuntoutus) Tehokas työaika Yksilön aikaan- saannoskyky Työyhteisön ja työprosessien toimivuus Sairaus- ja tapaturmakulut Eläkemeno- ja varhaiseläke- menoperusteiset maksut Kuntoutumis- hyvitys Työn laatu Asiakas- tyytyväisyys Uudet innovaatiot Työvoiman riittävyys Työnantajamaine Verkostojen hyödyntäminen Tulokselli- suus Kunnan palvelukyky Kunnan kilpailukyky Kuntamaine
Käytännön toimia Työhyvinvointia edistävän aktiivisen tuen toimintatavan kehittäminen organisaatioon Osa-aikaisten eläkeratkaisujen käyttö Osatyökyvyttömyyseläkkeen avulla on mahdollista jatkaa työssä alentuneesta työkyvystä huolimatta Näistä ei mene varhe-maksua Uudelleensijoitustoiminta it t i i t kannattaa keskittääkittää Varhe -maksut kannattaa kohdentaa toimintayksiköille silloin kun voidaan, jotta tieto varhe-maksuista on siellä missä päätökset tehdään Kevasta saatavien avaintietojen sekä varhe-maksusta tehtyjä laskelmien ja ennakkotietojen hyödyntämistä suunnittelun ja seurannan tueksi