Mielenterveys ja työkyvyttömyys

Transkriptio

1 Mielenterveys ja työkyvyttömyys huhtikuu 2012 KT Kuntatyönantajat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry Kunta-alan Unioni ry Tekniikka ja terveys KTN ry Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry Keva

2 1 (5) Mielenterveys ja työkyvyttömyys Tämän mielenterveysaineiston tarkoituksena on toimia heräte- ja keskusteluaineistona kun kunnissa ja kuntayhtymissä suunnitellaan toimenpiteitä henkilöstön työurien tukemiseksi ja jatkamiseksi. Katso myös aiempi tuki- ja liikuntaelinten sairauksia koskeva tietoisku KT:n nettisivuilla. Aineisto täydentää KT:n yleiskirjettä 13/2011 Työhyvinvoinnilla tuloksellisuutta mitä kunta voi tehdä ja sen liitteenä olevaa muistiota. Aineiston kohderyhminä ovat työnantajan edustajat (esimiehet, johto, päättäjät) sekä henkilöstön edustajat. Aineisto on valmisteltu KT Kuntatyönantajien, pääsopijajärjestöjen ja Kevan yhteistyönä. KT on käsitellyt asiaa myös Tehyn kanssa. Aineistoa täydentää diasarja, joka löytyy KT:n nettisivuilla 1. Mitä masennus on? Masennus tai masentuneisuus on, silloin kun se esiintyy ohimenevänä mielialan laskuna, luonnollinen reaktio erilaisiin pettymyksiin, menetyksen tai saavuttamattomuuden kokemuksiin. Masentuneisuuden jatkuessa pidempään se voi olla oire sairaudesta, masennustilasta, jossa ihmisen toiminta- ja työkyky ja elämänlaatu ovat merkittävästi alentuneet. Masennustilan vaikeusasteina ovat lievä masennustila (jolloin henkilö usein on työkykyinen), keskivaikea masennustila (jolloin henkilö usein on työkyvytön) sekä vaikea masennustila (jolloin henkilö usein on sairaalahoidon tarpeessa). Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan masennuksen perusteella myönnettyjen eläkkeiden lukumäärän puolittaminen nostaisi eläkkeelle siirtymisikää noin 0.3 vuotta. Työnantajalle kannustimena työssä jatkamisen järjestämiseen on sekin, että osatyökyvyttömyyseläkekin säästäisi työnantajan täyden työkyvyttömyyseläkkeen varhemaksulta. Kunnissa jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 53,9-vuotiaana ja mielenterveysperustein 49,3-vuotiaana. Seuraavassa taulukossa on tarkempia tietoja vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä kuntasektorilla.

3 2 (5) Taulukko 1: KuEL-työkyvyttömyyseläkkeille vuonna 2011 siirtyneet työkyvyttömyyden pääasiallisen syyn mukaan Työkyvyttömyyden pääasiallinen syy Lukumäärä Muutos edellisvuodesta, % Osuus kaikista, % Keski-ikä, vuotta Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yms ,6 43,2 56,5 Mielenterveyden häiriöt yms ,4 25,9 49,3 Kasvaimet 351-2,5 6,5 53,7 Hermoston sairaudet 324 4,2 6,0 51,7 Verenkiertoelinten sairaudet ,9 56,7 Vammat, myrkytykset yms ,8 4,7 53,6 Muut syyt yhteensä 429-3,4 7,9 55,3 Kaikki , ,9 Lähde: Keva Vuonna 2011 mielenterveyden häiriöiden vuoksi joutui työkyvyttömyyseläkkeelle kunta-alalla henkilöä, eli 26 % kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä. Mielenterveyden ryhmässä työkyvyttömyyden yleisin syy oli masennus (66 % mielenterveysperustein työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä). Sairastumisen polku Koko työmarkkinakenttää koskevan selvityksen mukaan asiantuntijatehtävissä masennus korostuu työkyvyttömyyseläkkeen perusteena muita syitä enemmän. Työntekijäammateissa masennuksen rinnalla muut sairaudet ovat merkittävä työkyvyttömyyden syy. Ammattiryhmittäiset erot johtuvat ammattien erilaisesta kuormittavuudesta ja henkilöiden voimavaratekijöistä, esim. erot työn vaatimuksissa, työhyvinvointitoiminnassa ja muiden sosiaaliturvamuotojen käytössä. Lisäksi erot voivat johtua muista sairauksista, esim. tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Mielenterveydellisistä syistä sairastumisprosessi on yleensä ollut pitkä ja siihen on saattanut liittyä päihdeongelma. Sairastumiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten persoonallisuus ja halu tehdä työ hyvin, lisääntynyt työmäärä tai ylisuuret työn vaatimukset, sosiaalisen osaamisen haasteet, ongelmat työyhteisön ilmapiirissä sekä henkilökohtainen elämän tilanne. Myös muu sairaus tai sen hoitamattomuus altistaa mielenterveydellisille ongelmille, kuten kipu tai tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Hyvällä työllä voi olla työkykyä tukeva merkitys. 2. Hyvät käytännöt ja kehittämistoimenpiteet Työkalut Masennusoireiden tunnistaminen on vaikeaa, joten esimiehen ja työyhteisön aikainen reagointi on tarpeen jos työkyvyn heikentymistä havaitaan. Aikainen reagointi on hyödyllistä myös työyhteisön kannalta. Puheeksi ottamisen ja varhaisen tuen tarkoituksena on auttaa työntekijää jaksamaan työssä ja selvitellä mahdollisuuksia parantaa työkykyisyyttä työssä jatkamiseksi. Työtovereidenkin tulisi osata ot-

4 3 (5) taa oikealla tavalla puheeksi havaintonsa työstä selviytymisestä ja jaksamisongelma tilanteissa. Aikaisella puuttumisella voidaan ehkäistä tilanteen kehittyminen työkyvyttömyydeksi. Työterveyshuollon rooli keskeinen Varhaisessa vaiheessa työterveyshuollon palvelujen piiriin tulevia voidaan auttaa parhaiten. Tilanteeseen tulisi tarttua viivytyksettä ja mahdolliset hoitotoimet aloittaa ajoissa, jolloin sairaus ei pitkity ja työ- ja toimintakyky voidaan palauttaa. On tärkeää, että mielenterveyssairauksista kuntoutuneet saavat yhteyden työpaikkaan ja tukiverkostoihin. Ongelmana on usein se, että mielenterveyshuollon aktivoivat toimet eivät jatku ammatillisena kuntoutuksena vaan henkilö jää vaille aktiivisia toimia. Mielenterveyssairauksia sairastavien tukiverkostoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota työssä jaksamisen edistämiseksi. KUVIO 1 Työikäisten mielenterveyden ja työkyvyn tukeminen (Teija Honkonen 2012) Kuten yllä olevasta kuvasta käy ilmi koko työikäinen väestö on työhyvinvoinnin ja mielenterveyden palvelujen piirissä: työikäisten mielenterveyden ja työkyvyn tukeminen edellyttää kohderyhmäajattelua, jolloin mielenterveyspalvelut suunnataan kunkin kohderyhmän tarpeiden mukaisesti. Koko työikäisen väestön työhyvinvointia ja mielenterveyttä tulisi edistää monin erilaisin toimenpitein. Mielenterveyden kannalta riskiryhmiin kohdistetaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Varhaisen tunnistamisen ja hoidon keinoin pyritään tukemaan mielenterveystauteihin sairastuneita henkilöitä. Masennustoipilaita tuetaan kuntoutuksen ja työhön paluun erilaisin keinoin.

5 4 (5) Työhön paluuta tukeva toiminta Mielenterveyspotilaan työhön paluun tulisi tapahtua viimeistään 3-4 kuukauden kuluttua sairausloman alkamisesta. Paluutavoite integroidaan koko hoitoprosessiin. Työkuormitusta arvioidaan ja muutetaan tarvittaessa sairauspoissaolon jälkeen. Työaikajärjestelyt ovat yleisimpiä työelämän sopeutuskeinoja mielenterveyden häiriöisten kohdalla. Mallit, jossa henkilö työskentelee muutamana päivänä viikoittain tai lyhennettyä työaikaa päivittäin tukevat työssä jaksamista parhaiten. Kuormittumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota mielenterveydellisistä häiriöistä sairastuneiden kohdalla. Paluun yksilöllinen tuki räätälöidään paluuvaiheiden tarpeiden mukaan kuormituksen vähentämiseksi. Työjärjestelyjä, työtehtävien muutoksia ja mahdollisia uudelleen sijoitustoimia tulee kehittää ja varautua muutoksiin. Järjestelyissä tulee huomioida työntekijän ikä, kouluttautumismahdollisuudet, osaamistaso ja motivoituminen uusiin tehtäviin. Tärkeää on, että esimies seuraa työntekijän selviytymistä työssä ja että työntekijä kokee arvostusta ja haastetta, mutta ei liian haastavaksi yli voimavarojen. Onnistumisen edellytyksenä on, että työntekijä tuntee hyväksytyksi tulemisen kokemusta työyhteisössä, eikä vain välttämättömänä pahana ja kulueränä olemista. 3. Masennuksen hoito ja kuntoutus ajoissa kannattaa Mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyyden uhka ja kuntoutuksen tarve jäävät edelleen usein havaitsematta. Mielenterveyskuntoutus alkaa usein vasta silloin, kun työkyvyttömyyden uhka on jo toteutunut eli henkilö on siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Koska mielenterveysongelmat ovat merkittävä työkyvyttömyyden syy, niistä kärsivien varhaisella kuntouttamisella on iso vaikutus. Oikea-aikaisella, aktiivisella ja monipuolisella hoidolla voidaan tukea työ- ja toimintakykyä. Valtaosa masennusta sairastavista hyötyy hoidosta merkittävästi. Lääkinnällisellä kuntoutuksella mahdollistetaan työhönpaluu. Pelkällä sairauslomalla ei ole masennuksenhoidossa toivottuja vaikutuksia työhön paluun edistäjänä. Sairauslomaa tarvitaan akuutin tilanteen hallintaan, mutta pitkittyessä se voi johtaa ajopuuna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Ammatillisena kuntoutuksena korvataan mm. työkokeiluja, uudelleen koulutusta, työhönvalmennusta sekä avustetaan kuntoutussuunnitelman laadinnassa. Kaikista mielenterveyskuntoutujista 60 % on työelämässä vielä viisi vuotta kuntoutusprosessin päättämisestä, jota on pidettävä merkittävänä kokonaistyöllistymisen kannalta.

6 5 (5) Lisätietoja: Ahola, Kirsi: Tue työkykyä. Käsikirja esimiestyöhön. Työterveyslaitos. Helsinki 2011 Gould, Raija ym. Toimiiko työeläkekuntoutus? Eläketurvakeskus Tuisku, Katinka, Rossi H.: Masennuksen ehkäisy ja hoito- työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon. Työterveyslaitos, Helsinki 2011 Mattila, Leena Rauramo, Päivi: Varhainen tuki työkyvyn edistämisessä. Työturvallisuuskeskus Ojanen, Päivi - Tarkkonen, Juhani: Psykososiaalinen kuormitus ja sen hallinta työssä. Työturvallisuuskeskus Pensola, T. ym.: Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet. Masennukseen, muihin mielenterveyden häiriöihin sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvat eläkkeet. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:16. Helsinki Suomen Lääkärilehti nro 10/2011, 43/2011 JA 44/2011