Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan kuntaliitosselvitys

Liite 2 2.4.2012 Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan kuntaliitosselvitys Kuntaliitosselvityksen kokoaja Leena Mikkola-Riekkinen Vihannin kunnanjohtaja Raahe ja Vihanti 2.4.2012 0

Selvityksen sisältörunko 1. SELVITYKSEN TAUSTA JA TOTEUTUS... 4 2. AIKATAULUTUS KUNTALIITOSPROSESSILLE... 6 3. KUNTIEN NYKYTILANNEKUVAUS... 7 3.1 VÄESTÖ... 7 3.1.1 Raahen väestö... 7 3.1.2 Vihannin väestö... 10 3.1.3 Uuden kaupungin väestöennuste... 11 3.1.4 Työttömyysaste Vihanti... 11 3.1.5 Työttömyysprosentti Raahe... 12 3.1.6 Seutukunnan työllisyys... 13 3.1.7 Vihannin kunnan henkilöstö (tilanne 21.3.2012)... 14 3.1.8 Raahen kaupungin henkilöstö... 15 3.2 TALOUS... 17 3.2.1 Vihannin ja Raahen talouden vertailulukuja... 17 3.3 LUOTTAMUSHENKILÖRAKENTEET VIHANTI JA RAAHE... 20 3.3.1 Vihannin luottamushenkilörakenne... 20 3.3.2 Raahen luottamushenkilörakenne... 20 3.4 RAAHEN SEUDUN YRITYSPALVELUT JA PENDELÖINTIÄ KOSKEVAT SELOSTUKSET... 22 4. PALVELURAKENTEET JA PALVELUT UUDESSA KAUPUNGISSA... 25 4.1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT... 25 4.2 TEKNISET PALVELUT... 26 4.2.1 Teknisten palvelujen organisoituminen Raahessa ja Vihannissa... 26 4.2.2 Maankäyttö ja maankäytön suunnittelu... 26 4.2.3 Kaavoitus... 27 4.2.4 Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja valvonta... 27 4.2.5 Tilapalvelut... 27 4.2.6 Yksityistiet... 28 4.2.7 Energiahuolto (kaukolämpö)... 28 4.2.8 Vesihuolto... 28 4.2.9 Jätehuolto... 29 4.2.10 Kadunpito ja yleiset alueet... 29 4.2.11 Metsänhoito... 30 4.2.12 Hyödyt ja riskit... 31 4.3 SIVISTYSPALVELUT... 33 4.3.1 Vihannin sivistystoimi... 33 4.3.2 Vihannin opetustoimi... 33 4.3.3 Erityisopetus ja oppilashuolto... 33 4.3.4 Oppilasennuste... 33 4.3.5 Henkilöstö... 34 4.3.6 Selvitys Raahen opetustoimen nykytilasta ja tulevaisuudesta... 35 4.3.7 Raahen opetustoimen kustannusvertailut... 36 4.3.8 Raahen kaupungin oppilasennuste... 38 4.3.9 Henkilöstön määrän kehittyminen vuoteen 2015 (Raahe)... 39 4.4 VARHAISKASVATUS... 39 4.4.1 Vihannin varhaiskasvatus... 39 4.4.2 Raahen varhaiskasvatus... 42 4.4.2.1 Nykytilanne... 43 1

4.4.2.2 Kuvaus varhaiskasvatuspalveluista... 44 4.4.2.3 Tulevaisuuden näkymät... 46 4.4.3 Palvelutoiminnan kuvaus Raahen kaupunki... 47 4.5 KIRJASTOTOIMI... 50 4.5.1 Kirjastotoimi Vihanti... 50 4.5.1.1 Henkilöstö... 50 4.5.1.2 Yhteistyösopimukset... 50 4.5.1.3 Toiminnan muutokset ja henkilöstön kehitys... 50 4.5.1.4 Yhdistymisen hyödyt ja riskit... 51 4.5.2 Kirjastopalvelut Raahe... 51 4.5.3 Kirjastopalveluselvitys Raahe-Vihanti... 52 4.6 NUORISO- JA VAPAA-AIKAPALVELUT... 53 4.6.1 Nuoriso ja vapaa-aikapalvelut Vihanti... 53 4.6.1.1 Nuorisotoimi... 53 4.6.1.2 Vapaa-aikatoimi... 54 4.6.1.3 Kulttuuritoimi... 55 4.6.1.4 Vihannin palvelurakennenäkymä - Vihanti osana Raahen kaupunkia... 55 4.6.1.5 Tulevaisuuden näkymat nuorisotoimessa... 55 4.6.2 Nuoriso- ja vapaa-aikapalvelut Raahe... 57 4.6.2.1 Palvelurakenteen nykytilanne liikuntatoimessa 3 / 2012... 57 4.6.2.2 Kuntaliitoksen hyödy ja riskit liikuntatoimen osalta... 59 4.6.3 Raahen kulttuuritoimi... 60 4.6.4 Raahen kaupungin museotoimi... 60 4.6.5 Museotoimen tulevaisuus kuntaliitoksessa... 62 4.7 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT... 63 4.7.1 Hallintopalvelut Vihanti... 63 4.7.2 ATK- palvelut Vihanti... 63 4.7.3 Hallintopalvelut Raahe... 64 4.7.4 Raahen Hallintopalvelukeskus/ hallinto- ja tukipalveluiden tulosalue... 65 4.7.5 Hallintopalvelukeskus, ATK-palvelujen tulosalue... 67 4.7.6 Ruoka- ja siivouspalvelut Vihanti... 67 4.7.7 Ateria- ja puhtauspalvelut Raahe... 68 4.8 KUNTAKONSERNIT... 70 4.8.1 Konsernikaavio Raahe... 70 4.8.2 Konsernikaavio Vihanti... 72 4.9 KUNTIEN YHTEISTOIMINTANA TUOTETUT PALVELUT... 73 4.9.1 Maaseutupalvelut Vihanti... 73 4.9.2 Ympäristöterveydenhuolto Vihanti... 73 4.9.3 Maatalousyrittäjien lomituspalvelut Vihanti... 74 4.9.4 Maaseutupalvelut Raahe, maaseutu- ja aluelautakunta... 74 5. ODOTUKSET UUDELLE KUNNALLE... 75 5.1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ODOTUKSET... 75 5.2 KUNTALAISTEN ODOTUKSET JA OSALLISTUMIS- JA VAIKUTTAMIS- MAHDOLLISUUDET... 75 5.3 HENKILÖSTÖN ODOTUKSET JA OSALLISTUMIS- JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET... 75 6. UUDEN KUNNAN ELINVOIMAISUUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 76 6.1 TALOUS... 76 6.2 HENKILÖSTÖ... 76 6.3 PALVELUT... 77 2

6.4 DEMOKRATIA... 77 7. LOPPUPÄÄTELMÄT... 77 3

1. SELVITYKSEN TAUSTA JA TOTEUTUS Selvityksen taustamateriaalina on ollut Vihannin valtuustossa 12.10.2010 hyväksytty sopimus Vihannin kunnantalouden tasapainottamisesta. Selvityksen perusteena puolestaan on ollut sekä kuntarakennetyöryhmän esitys, että Vihannin kunnan mukanaolo Valtiovarainministeriön 14.9.2011 asettamassa kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen Vihannin kuntaa koskevan arviointiryhmän työssä. Arviointiryhmän selvitys ja ehdotus palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä valmistui 26.1.2012. Arviointiryhmä katsoi, että Vihannin kunnalla ei ole mahdollisuuksia pitkällä aikavälillä itsenäisenä kuntana tarjota asukkailleen lain edellyttämiä palveluita, vaan palveluiden järjestämiseen tarvitaan laajempi kokonaisuus, jonka luonnollisen pohjan muodostaa jo Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä yhteistyössä olevien kuntien joukko. Alueen olemassa olevat yhteydet sosiaali- ja terveydenhuollossa, työssäkäynnissä ja asioinnissa ovat hyvä pohja suuremman kunnan muodostamiseen. Arviointiryhmä ehdotti, että Vihannin kunta käynnistää asiaa koskevat yhdistymisneuvottelut ainakin Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymään kuuluvien kuntien kanssa mahdollisimman pian. Vihannin valtuusto kysyi Raahen kaupungilta, Siikajoen kunnalta, Pyhäjoen kunnalta ja Oulaisten kaupungilta onko niillä edellytyksiä lähteä yhdessä Vihannin kanssa tekemään kuntajakoselvitystä nopealla aikataululla siten, että kuntaliitos toteutuisi jo vuoden 2013 alusta, jotta yhdistymisavustukset ja valtionosuuden kompensaatiot olisivat vielä käytettävissä. Jos tällaiseen yhteiseen kuntajakoselvityksen käynnistämiseen ei ole valmiutta naapurikunnilta tiedusteltiin millä kokoonpanolla ja millä aikataululla kuntajakoselvitys Vihannin kunnan kanssa olisi mahdollista käynnistää. Vastauksia pyydettiin mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 15.3.2012 mennessä. Suuri enemmistö Vihannin valtuutetuista oli 22.2.2012 pidetyssä valtuuston kokouksessa sitä mieltä, että kuntaliitosprosessi pitää käynnistää nopeasti, jotta porkkanarahoja olisi vielä mahdollista saada. Raahen kaupunginhallitus ilmoitti Vihannin kunnalle, että Raahen kaupungille käy kaikki vaihtoehdot. Tarkoituksenmukaisimpana vaihtoehtona kaupunginhallitus pitää kuitenkin Raahen seutukunnan muodostamaa kuntakokonaisuutta. Raahen kaupunginjohtaja toi 13.3.2012 Vihannin valtuuston ja hallituksen puheenjohtajille sekä kunnanjohtajalle Raahen kaupunginhallituksen viestin Raahen tahdosta käynnistää Vihannin kanssa kahdenkeskiset kuntaliitosneuvottelut mahdollisimman nopeasti. Siikajoen kunnanhallitus esitti valtuustolleen, että Siikajoella ei ole mahdollisuutta käynnistää Vihannin esittämää kuntajakoselvitystä esillä olevan tiukan aikataulun mukaisesti. Siikajoki ottaa kantaa kuntarakenneuudistukseen kunnallishallinnon työryhmän esityksen ja ministeriön kysymysten pohjalta. Siikajoen valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen 28.3.2012. Pyhäjoen kunnanhallitus totesi vastauksessaan, että taloudelliset ja toiminnalliset perusteet eivät puolla kuntajakolain mukaisen kuntaliitosselvityksen aloittamista Pyhäjoen kunnan ja Vihannin kunnan välillä. Pyhäjoki pitää kiinni itsehallinnostaan, jonka valtuusto on strategiassaan valinnut vuoteen 2020 saakka kunnan kehittämisen peruslähtökohdaksi. Pyhäjoen valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen 21.3.2012. 4

Oulaisten kaupunginhallitus esittää valtuustolleen, että Oulaisten kaupunki on valmis osallistumaan kuntajakoselvitykseen Vihannin ja Oulaisten kahdenkeskisenä liitoksena Vihannin kunnan esittämässä laajuudessa sekä osallistumaan kuntajakoneuvotteluihin Raahen seutukunnan kuntien kanssa Vihannin esittämällä tavalla, mikäli kaikki Vihannin kunnan esittämät kunnat ovat mukana neuvotteluissa. Oulaisten kaupunginvaltuuston kokous on 11.4.2012. Koska Vihannista asioidaan paljon Oulaisten suuntaan ja se on monille kuntalaisille luontaisempi asioimissuunta kuin Raahe on Oulaisten kaupungin edustajien kanssa pidetty oma neuvottelu. Vihannin kunnanjohtajan ja Oulaisten kaupunginjohtajan kahdenkeskisessä keskustelussa tuli selväksi, että Oulaisten kaupunginhallitus ei esityksessään valtuustolle ole pitänyt yhtenä vaihtoehtona Raahen, Oulaisten ja Vihannin kolmenkeskisiä kuntaliitosneuvotteluja. Oulaisten ja Vihannin luottamushenkilöjohdon sekä näiden kuntien kuntajohtajien tapaamisessa 22.3.2012 todettiin yhteisesti, että pelkästään jo Oulaisten kaupungin ja Vihannin kunnan erilaiset sosiaali- ja terveystoimen ratkaisut tekevät mahdottomaksi sen, että Vihannin ja Oulaisten olisi mahdollista näin nopealla aikataululla tosissaan neuvotella kuntaliitoksesta. Vihannille sosiaali- ja terveystoimen palvelut tuottaa Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Oulaisten sosiaali- ja terveystoimen ratkaisut ovat auki. Lisäksi todettiin yhteisesti, että Vihanti kuuluu Raahen seutukuntaan, jonne Vihannin yhteistyö eri sektoreilla on tiivistä. Oulainen puolestaan kuuluu Ylivieskan seutukuntaan ja se on Oulaisille luontainen yhteistyösuunta. Raahen ja Vihannin kuntaliitosprosessi on päätetty toteuttaa todella nopealla aikataululla, koska kuntien tavoitteena on saada yhdistymisavustukset ja valtionosuuden kompensaatiot käyttöön. Vihanti anoi yhdistymisesitysten toimittamiselle asiakirjoineen jatkoaikaa 1.7.2012 saakka. Valtiovarainministeriö myönsi ensin jatkoajan 11.5.2012 saakka ja 23.3.2012 saimme tiedon jatkoajasta 25.5.2012 saakka Tämän selvityksen tarkoituksena on antaa tietoa Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan nykytilanteesta väestön, pendelöinnin, talouden ja palvelurakenteiden näkökulmista sekä mahdollisen yhdistymisen vaikutuksista kuntalaisiin, palveluihin, elinvoimaisuuteen, toimintaympäristöön, talouteen, demokratiaan ja henkilöstöön. Raahen kaupunki ja Vihannin kunta ovat päättäneet, että selvitystyötä johtaa Vihannin kunnanjohtaja ja työtä ohjaa luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvat ohjausryhmät. Valmistelutyöhön ovat osallistuneet johtavat viranhaltijat omien hallinnonalojensa osalta yhdessä henkilöstön kanssa. Kuntien valtuustot, hallitukset ja johtoryhmät ovat pitäneet yhteisen iltakoulun. Kuntien johtoryhmät ovat olleet mukana valmistelukokouksissa. Henkilöstön ja kuntalaisten tiedottaminen ja vaikuttamismahdollisuudet on huomioitu henkilöstölle ja kuntalaisille järjestettyjen info- ja keskustelutilaisuuksien kautta, nettisivujen kautta ja perustamalla nettisivuille omat palautelaatikot kysymyksiä ja kommentteja varten. Myös lehdistötiedottaminen prosessista on ollut aktiivista. Tämän selvityksen ohella kuntien päätöksentekijöillä on valmisteltavana yhdistymissopimus, jonka taustana tämä selvitys toimii. 5

2. AIKATAULUTUS KUNTALIITOSPROSESSILLE Ma 19.3. 2012 Vihannin kunnanhallitus päätti kuntaliitosselvityksen käynnistämisestä Raahen kaupungin kanssa ja valtuutti Vihannin kunnanjohtajan valmistelutyöhön. Ti 20.3.2012 YT-lain mukainen info- ja keskustelutilaisuus Vihannin kunnan henkilöstölle klo 14.30 Ukonkantti (Kuntalaki 4 luku, Hallintolaki 41 ja Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa). Ke 21.3.2012 Raahen virkamiesjohto ja Vihannin kunnanjohtaja koolla 11.30 To 22.3.2012 Tapaaminen Oulaisten kaupungin edustajien kanssa klo 8.00 Pe 23.3.2012 Vihannin johtoryhmä koolla klo 13.00 Ti 20.3. Su 25.3.2012 Kuntaliitosselvityksen ja yhdistymissopimuksen valmistelu viranhaltijatasolla. Ma 26.3.2012 Raahen kaupunginhallituksen virallinen päätös asiassa Ma 26.3.2012 YT-lain mukainen info- ja keskustelutilaisuus Raahen kaupungin henkilöstölle klo 15.00 Fregatti-sali TI 27.3.2012 Henkilöstön edustajien ja yhteistyötoimikunnan kokous Vihanti klo 14.30 Ti 27.3.2012 YT-lain mukainen info- ja keskustelutilaisuus Raahen kaupungin henkilöstölle klo 15.00 Fregatti-sali Ti 27.3.2012 Vihannin ohjausryhmä koolla klo 16.00 Ti 27.3.2012 Info- ja keskustelutilaisuus kuntalaisille Vihanti, yläkoulun sali klo 19.00. Ke 28.3.2012 Henkilöstön edustajien ja laajennetun yhteistyötoimikunnan kokous Raahe klo 14.00, Raatihuone, juhlasali Ke 28.3.2012 Raahen virkamiesjohto ja Vihannin kunnanjohtaja koolla klo 15.00 Ke 28.3.2012 Raahen ja Vihannin valtuustojen, hallitusten ja johtoryhmien yhteinen iltakoulu, Raahe Fregatti-sali klo 18.00 To 29.3.2012 Info- ja keskustelutilaisuus kuntalaisille Raahe, Merikadun koulun auditorio klo 18.00 To 29.3. 2012 Kuntaliitosselvitys ja yhdistymissopimusluonnos valmiiksi. Ma 2.4.2012 Raahen kaupunginhallitus ja Vihannin kunnanhallitus päättävät kuntaliitosselvityksen ja yhdistymissopimusluonnoksen nähtäville panosta. Ke 4.4.2012 Asiakirjat nähtäville Raahessa Raatihuoneelle ja Vihannissa kunnanvirastolle sekä kuntien nettisivuille. 6

Huomautusten tekoaikana info- ja keskustelutilaisuuksia kuntalaisille ja henkilöstölle tarpeen mukaan. Pe 4.5.2012 Alkaen lausuntojen valmistelu huomautuksiin. Ma 14.5.2012 Raahen kaupunginhallitus ja Vihannin kunnanhallitus antavat huomautuksista lausunnon ja tekevät ehdotuksen valtuustolle kuntien yhdistymisesityksestä. Ke 23.5.2012 Raahen valtuusto ja Vihannin valtuusto päättävät yhdistymisesityksen tekemisestä. Pe 25.5.2012 Asiakirjat valtuustojen päätöksineen ja yhdistymissopimuksineen oltava ministeriössä. 3. KUNTIEN NYKYTILANNEKUVAUS 3.1 VÄESTÖ 3.1.1 Raahen väestö Väestöennuste 2009-2040 2010 2020 2030 2040 yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä Raahe - Brahestad Ikäluokat yhteensä 22636 23209 23504 23437 0 282 268 256 263 1 290 279 264 270 2 302 283 268 273 3 315 289 276 277 4 282 295 280 280 5 298 296 282 279 6 295 300 287 282 7 293 301 291 284 8 273 308 296 286 9 288 309 300 289 10 300 308 301 288 11 289 309 303 288 12 305 314 304 291 13 292 322 306 292 14 277 295 308 294 15 271 304 307 295 16 287 301 309 296 17 300 299 314 304 7

18 320 279 314 307 19 279 253 278 274 20 257 242 256 256 21 275 226 243 244 22 248 230 247 250 23 247 234 245 252 24 253 235 240 251 25 274 240 238 251 26 266 246 234 248 27 277 245 227 245 28 278 254 224 245 29 265 259 228 250 30 272 263 237 254 31 273 268 239 255 32 267 268 248 263 33 310 264 253 262 34 280 270 260 263 35 275 284 268 261 36 296 289 275 260 37 264 301 278 257 38 274 299 284 253 39 239 285 285 254 40 270 285 284 257 41 277 284 285 257 42 285 271 274 254 43 275 299 267 259 44 278 278 271 262 45 239 274 285 273 46 251 283 287 275 47 293 252 291 273 48 244 260 290 279 49 270 230 273 275 50 276 256 270 274 51 303 260 271 271 52 272 269 259 264 53 337 263 282 257 54 358 263 263 258 55 364 229 255 267 56 360 238 261 269 57 374 274 234 274 58 348 233 240 272 59 396 254 216 254 60 375 255 236 253 61 386 276 237 248 62 381 246 243 237 8

Lähde: Tilastokeskus 63 351 296 236 253 64 379 312 237 237 65 307 315 207 229 66 244 310 214 233 67 241 321 245 208 68 169 300 211 217 69 281 340 230 198 70 168 322 230 213 71 203 334 248 219 72 173 332 228 227 73 162 309 272 225 74 131 328 283 222 75 139 265 287 200 76 128 209 283 206 77 121 207 287 233 78 112 142 267 199 79 122 227 292 212 80 102 138 272 209 81 96 159 277 220 82 89 131 268 197 83 69 117 243 228 84 71 92 243 230 85 57 95 192 225 86 59 80 142 216 87 51 70 135 205 88 35 62 87 181 89 38 60 127 184 90 28 47 71 157 91 17 37 73 143 92 12 30 53 125 93 11 20 40 99 94 11 18 27 83 95 7 11 24 55 96 3 10 15 32 97 5 6 11 27 98 0 4 8 13 99 2 3 6 15 100-2 4 6 14 9

3.1.2 Vihannin väestö 10

Väestöennuste 29.2.2012 3065 2020 2893 2030 2751 2040 2587 3.1.3 Uuden kaupungin väestöennuste Uuden kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan aina vuoteen 2030 saakka. Yli 75- vuotiaiden määrä tulee selvästi lisääntymään. Nuorissa ikäluokissa ei tapahdu isoja muutoksia ennusteen mukaan. Alueen suurhankkeet vaikuttavat omalta osaltaan väestökehitykseen suotuisasti, jota on vielä vaikea ennustaa. 3.1.4 Työttömyysaste Vihanti Työttömyysaste Työttömien osuus työvoimasta 31.1.2012 10,7 % 10,71 % 31.1.2011 10,8 % 10,84 % 11

3.1.5 Työttömyysprosentti Raahe 12

3.1.6 Seutukunnan työllisyys 13

3.1.7 Vihannin kunnan henkilöstö (tilanne 21.3.2012) Henkilöstön määrä yhteensä 140, joista vakinaisessa virka/työsuhteessa 102 henkilöä ja määräaikaisessa 38. Kokoaikaisiksi laskettuna em. luvut ovat yhteensä 129,6, joista vakinaisia 97,3 ja määräaikaisia 32,3. Ellei määräaikaisia työsuhteita jatketa, ne kaikki päättyvät vuoden 2012 aikana. Vakinaisesta henkilöstöstä on työlomalla tai virkavapaalla yhteensä 14 henkilöä. Työlomat/virkavapaat päättyvät pääasiassa vuoden 2012 aikana, vain kaksi jatkuu vuodelle 2013 ja yksi työloma on voimassa toistaiseksi. Henkilöstö hallintokunnittain laskettuna (suluissa kokoaikaisiksi laskettuna): vakinaiset määräaikaiset työ/virkasuhteet Yleinen osasto Virasto 9 (9) 0 Kissankello 1 (0,65) 6 (5,1) Ruokapalvelut 9 (8,5) 5 (4,5) Siivouspalvelut 8 (7) 1 (0,5) Yleinen osasto yhteensä 27 (25,2) 12 (10,1) Sivistysosasto Varhaiskasvatus 20 (19,2) 8 (7,3) Koulut 42 (41,9) 15 (13) Kirjasto ja vapaa-aika 5 (4,6) 1 (0,2) Sivistysosasto yhteensä 67 (65,7) 24 (20,5) Tekninen osasto 8 (6,5) 2 (1,7) YHTEENSÄ 102 (97,3) 38 (32,3) Eläköitymiset Vuoden 2017 loppuun mennessä vakinaisesta henkilöstöstä täyttää 63 vuotta tai saavuttaa henkilökohtaisen eläkeiän 21 henkilöä (kokoaikaiseksi laskettuna on 15,43). 14

3.1.8 Raahen kaupungin henkilöstö 1. vakinainen 2. sijaiset 3. määräaikaiset Organisaatiotaso 1 Organisaatiotaso 2 Palvelujakson tyyppi Mies Nainen KESKUSHALLINTO KESKUSKANSLIA 1. vakinaiset 3 2 KESKUSHALLINTO TALOUSSUUNNITTELU JA RAHOITUS 1. vakinaiset 2 KESKUSHALLINTO STRATEGIAYKSIKKÖ 1. vakinaiset 1 KESKUSHALLINTO STRATEGIAYKSIKKÖ 3. määräaikaiset 1 KESKUSHALLINTO SEUTULAUTAKUNTA 1. vakinaiset 3 2 KESKUSHALLINTO SEUTULAUTAKUNTA 3. määräaikaiset 4 3 Yhteensä 10 11 HALLINTOPALVELUKESKUS HALLINTO-JA TUKIPALVE- LUT 1. vakinaiset 1 16 HALLINTOPALVELUKESKUS HALLINTO-JA TUKIPALVE- LUT 3. määräaikaiset 3 HALLINTOPALVELUKESKUS PALVELUTOIMISTO 1. vakinaiset 1 19 HALLINTOPALVELUKESKUS PALVELUTOIMISTO 3. määräaikaiset 2 HALLINTOPALVELUKESKUS ATK-PALVELUT 1. vakinaiset 8 4 ATERIA-JA PUHTAUSPAL- HALLINTOPALVELUKESKUS VELUT 1. vakinaiset 2 107 HALLINTOPALVELUKESKUS ATERIA-JA PUHTAUSPAL- VELUT 2. sijaiset 15 HALLINTOPALVELUKESKUS ATERIA-JA PUHTAUSPAL- VELUT 3. määräaikaiset 5 Yhteensä 12 171 SIVISTYSPALVELUKESKUS JOHTAMINEN JA HALLINTO 1. vakinaiset 1 SIVISTYSPALVELUKESKUS VARHAISKASVATUS 1. vakinaiset 1 171 SIVISTYSPALVELUKESKUS VARHAISKASVATUS 2. sijaiset 18 SIVISTYSPALVELUKESKUS VARHAISKASVATUS 3. määräaikaiset 16 SIVISTYSPALVELUKESKUS VARHAISKASVATUS 1. vakinaiset 4 SIVISTYSPALVELUKESKUS VARHAISKASVATUS 2. sijaiset 2 SIVISTYSPALVELUKESKUS VARHAISKASVATUS 3. määräaikaiset 7 SIVISTYSPALVELUKESKUS PERUSOPETUS 1. vakinaiset 36 131 SIVISTYSPALVELUKESKUS PERUSOPETUS 2. sijaiset 3 22 SIVISTYSPALVELUKESKUS PERUSOPETUS 3. määräaikaiset 6 33 SIVISTYSPALVELUKESKUS PERUSOPETUS 1. vakinaiset 15 34 SIVISTYSPALVELUKESKUS PERUSOPETUS 2. sijaiset 2 10 SIVISTYSPALVELUKESKUS PERUSOPETUS 3. määräaikaiset 1 7 SIVISTYSPALVELUKESKUS RAAHEN LUKIO 1. vakinaiset 9 17 SIVISTYSPALVELUKESKUS RAAHEN LUKIO 2. sijaiset 2 3 SIVISTYSPALVELUKESKUS RAAHEN LUKIO 3. määräaikaiset 1 1 SIVISTYSPALVELUKESKUS RAAHE-OPISTO 1. vakinaiset 5 SIVISTYSPALVELUKESKUS RAAHE-OPISTO 3. määräaikaiset 20 46 SIVISTYSPALVELUKESKUS MUSIIKKIOPISTO 1. vakinaiset 6 13 SIVISTYSPALVELUKESKUS MUSIIKKIOPISTO 2. sijaiset 3 SIVISTYSPALVELUKESKUS MUSIIKKIOPISTO 3. määräaikaiset 11 5 15

SIVISTYSPALVELUKESKUS KULTTUURITOIMI 1. vakinaiset 3 26 SIVISTYSPALVELUKESKUS KULTTUURITOIMI 2. sijaiset 2 SIVISTYSPALVELUKESKUS KULTTUURITOIMI 3. määräaikaiset 1 2 SIVISTYSPALVELUKESKUS LIIKUNTATOIMI 1. vakinaiset 2 2 SIVISTYSPALVELUKESKUS LIIKUNTATOIMI 2. sijaiset 1 SIVISTYSPALVELUKESKUS NUORISOTOIMI 1. vakinaiset 1 8 SIVISTYSPALVELUKESKUS NUORISOTOIMI 2. sijaiset 1 1 SIVISTYSPALVELUKESKUS NUORISOTOIMI 3. määräaikaiset 3 4 SIVISTYSPALVELUKESKUS MUSIIKKIOPISTO 3. määräaikaiset 1 Yhteensä 125 595 SOSIAALIPALVELUKESKUS PERUSTURVAN HANKKEET 3. määräaikaiset 2 Yhteensä 2 0 TEKNINEN PALVELUKES- KUS TUKIPALVELUT 1. vakinaiset 1 7 TEKNINEN PALVELUKES- KUS TUKIPALVELUT 2. sijaiset 1 TEKNINEN PALVELUKES- KUS TUKIPALVELUT 3. määräaikaiset 1 TEKNINEN PALVELUKES- KUS KUNNOSSAPITO 2. sijaiset 1 TEKNINEN PALVELUKES- KUS KAAVOITUS JA MAANKÄYT- TÖ 1. vakinaiset 13 6 TEKNINEN PALVELUKES- KUS KAAVOITUS JA MAANKÄYT- TÖ 2. sijaiset 1 TEKNINEN PALVELUKES- KUS KAAVOITUS JA MAANKÄYT- TÖ 3. määräaikaiset 1 TEKNINEN PALVELUKES- KUS VALVONTA JA YMPÄRISTÖ 1. vakinaiset 4 4 TEKNINEN PALVELUKES- KUS VALVONTA JA YMPÄRISTÖ 3. määräaikaiset 1 TEKNINEN PALVELUKES- KUS KUNTATEKNIIKKA 1. vakinaiset 35 1 TEKNINEN PALVELUKES- KUS KUNTATEKNIIKKA 3. määräaikaiset 3 TEKNINEN PALVELUKES- KUS TILAHALLINTA 1. vakinaiset 17 3 TEKNINEN PALVELUKES- KUS TILAHALLINTA 3. määräaikaiset 1 Yhteensä 76 25 LIIKELAITOKSET SATAMA 1. vakinaiset 2 2 LIIKELAITOKSET SATAMA 2. sijaiset 1 Yhteensä 2 3 Palvelukeskukset yhteensä 227 805 Yhteensä Kaikki 1032 16

3.2 TALOUS Ohessa on kuvattu Vihannin ja Raahen talouden vertailulukuja. 3.2.1 Vihannin ja Raahen talouden vertailulukuja Tunnusluvut: V. 2011 Raahe Vihanti Asukasluku 22 593 3061 Toimintakate /asukas -4 672-5616 Verotulot /asukas 3 775 2631 Valtionosuudet /asukas 1 160 3354 Vuosikate /asukas 144 279 Nettoinvestoinnit /asukas 317 22 Investointien tulorahoitus % 45 1243,6 Lainakanta /asukas 4 838 4541,5 Konsernilainat /asukas 9 092 6454 Kertynyt ylijäämä milj. 8 974 Kertynyt yljäämä /asukas 397 Kertynyt alijäämä -3148 Kertynyt alijäämä /asukas -1138 17

Raahen tulot tulolajeittain 1000 Vihannin tulot tulolajeittain 1000 160000 140000 120000 100000 80000 Verotulot Valtionosuudet Toimintatulot 25000 20000 15000 Verotulot Valtionosuudet Toimintatulot 60000 40000 20000 0 2007 2008 2009 2010 2011 Rahoitustulot Harkinnanvaraine n rahoitusosuus 10000 5000 0 2007 2008 2009 2010 2011 Rahoitustulot Harkinnanvarainen rahoitusosuus Raahen menot menolajeittain 1000 Vihannin menot menolajeittain 1000 160 000 25000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 Palvelujen ostot Henkilöstömenot Rahoituskulut Nettoinvestoinnit 20000 15000 10000 5000 Henkilöstömenot Palvelujen ostot Rahoituskulut Nettoinvestoinnit 20 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 0 V. 2007 V. 2008 V. 2009 V. 2010 V. 2011 Raahen ja Vihannin yli- ja alijäämät 15000 10000 5000 0 Raahen yli-/alijäämä 1000 Vihannin yli- /alijäämä 1000-5000 2007 2008 2009 2010 2011 18

Vuosikatteen ja nettoinvestointien erotus kuvaamassa investointien tulorahoituskykyä 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0-5000 -10000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Raahe Vihanti Nettoinvestoinnit 1000 Vuosikate 1000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Vuosikatteen ja poistojen erotus kuvaamassa tulojen ja menojen tasapainoa (kannattavuutta) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Raahe - Vihanti Poistot 1000 Vuosikate 1000 19

3.3 LUOTTAMUSHENKILÖRAKENTEET VIHANTI JA RAAHE 3.3.1 Vihannin luottamushenkilörakenne Vihannin kunnanvaltuuston paikkajakauma puolueittain Puolue Yht. miehiä naisia valtuutettuja 21 KESK 14 8 6 as./valtuutettu 146 VAS 4 4 0 SDP 3 2 1 Yhteensä 21 14 7 Vihannin kunnan lautakunnat jäsenet Yht. miehiä naisia Kunnanhallitus 8 4 4 Tarkastuslautakunta 4 2 2 Keskusvaalilautakunta 5 2 3 Sivistyslautakunta 9 5 4 Tekninen lautakunta 7 4 3 3.3.2 Raahen luottamushenkilörakenne Raahen kaupunginvaltuuston paikkajakauma 2009-2012 puolue yht. miehiä naisia asukkaat 31.12.2010 22562 KESK 16 11 5 valtuutetut 43 VAS 12 10 2 as./ valtuutettu 524,6977 SDP 7 4 3 KOK 5 2 3 KD 2 0 2 PS 1 0 1 yhteensä 43 27 16 voimasuhteet 24-19 20

Raahen kaupungin lautakunnat 2009-2012 jäsenet Kesk Kok KD SDP Vas Hallintolautakunta 2 1 1 1 2 Keskusvaalilautakunta 1 1 1 1 1 Kulttuurilautakunta 2 1 1 1 2 Liikelaitosten johtokunta 2 1 1 1 2 Liikuntalautakunta 3 1 0 1 2 Maaseutu- ja aluelautakunta 3 0 0 1 1 Nuorisolautakunta 3 1 0 1 2 Opetuslautakunta 5 1 0 2 3 Tarkastuslautakunta 3 1 0 1 2 Tekninen lautakunta 5 1 0 2 3 Ympäristölautakunta 2 1 1 1 Seutulautakunta (Raahen ed.) 2 1 1 1 21

3.4 RAAHEN SEUDUN YRITYSPALVELUT JA PENDELÖINTIÄ KOSKEVAT SELOSTUKSET 22

23

24

4. PALVELURAKENTEET JA PALVELUT UUDESSA KAUPUNGISSA 4.1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Vihannin kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut varhaiskasvatusta ja ympäristöterveydenhuoltoa lukuun ottamatta ovat Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän järjestämisvastuulla. Hyvinvointikuntayhtymä on toteuttanut lähipalveluna Vihannissa perusterveydenhuollon lääkärin vastaanottopalvelut, lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon, hammashuollon, fysioterapian ja kotihoidon palvelut sekä Ukonmäen palvelukeskuksessa tehostettua asumispalvelua ja hoivahoitoa. Lisäksi lähipalveluna toimii aikuissosiaalityön, lastensuojelun, perhetyön, mielenterveysneuvolan ja päihdetyön palvelut. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan keskitettyinä tai seudullisina palveluina. Kustannukset 2011 Asukkaita 31.12. Asukkaita 31.12. RAAHE 22592 VIHANTI 3060 Talousarvio 2011 (valtuusto) %:a ta: sta 2011 Talousarvio 2011 (valtuusto) %:a ta: sta 2011 Tilinpäätös Tilinpäätös 2011 2011 Netto Netto Netto Netto Netto Netto Aikuissosiaalityö 1 833 965 1 736 633 95 % 200 443 160 488 80 % 77 52 Aikuisten psykos. 4 425 180 4 255 436 96 % 587 953 471 011 80 % 188 154 Esh oma 10 130 460 10 098 947 100 % 1 090 060 1 104 028 101 % 447 361 Esh ostopalvelu 14 507 000 15 079 711 104 % 2 756 000 2 686 874 97 % 667 878 Hoito- ja hoiva 13 363 622 13 662 277 102 % 3 716 133 3 489 958 94 % 605 1 141 Kuntoutuspalvelut 1 033 328 1 000 967 97 % 115 659 110 935 96 % 44 36 Perhepalvelut 3 864 440 3 794 612 98 % 273 762 234 713 86 % 168 77 Suun terveydenh. 2 062 781 1 887 836 92 % 285 763 327 703 115 % 84 107 Vammaispalvelut 4 806 455 5 150 731 107 % 426 267 328 203 77 % 228 107 Vastaanottopalv. 5 512 687 5 681 523 103 % 1 050 597 983 751 94 % 251 321 Projektit 33 511 39 454 118 % 4 725 5 344 113 % 2 2 Yhteensä 61 573 429 62 388 127 101 % 10 507 362 9 903 008 94 % /asukas 2 657 2 762 3 408 3 236 Osuus-% 63,1 63,1 11,4 10,0 25

Vihannin liittyminen Raahen kaupunkiin ei suoranaisesti vaikuta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen Vihannin kunnan väestölle. Kuntaliitos yksinkertaistaa hyvinvointikuntayhtymän palvelujen suunnittelua, järjestämistä sekä kustannusten jakoa, kun neljän jäsenkunnan sijasta on kolme jäsenkuntaa. Kuntaliitos luo entistä paremmat mahdollisuudet palvelujen kokonaisvaltaiselle tarkastelulle väestön todellisista tarpeista lähtien ja palvelutarjontaa voidaan joustavasti hyödyntää koko yhdistyvän kunnan väestö ja sen tarpeet huomioiden. Kuntaliitoksella ei sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen näkökulmasta ole nähtävissä erityisiä uhkia. 4.2 TEKNISET PALVELUT 4.2.1 Teknisten palvelujen organisoituminen Raahessa ja Vihannissa Rakentaminen (talousarvion investointiosaan sisältyvä uudis- ja korjausrakentaminen, rakennukset, liikenneväylät, kunnallistekniikka, liikuntapaikat, puistot, yleiset alueet jne.) Vihannissa ei ole olemassa olevaa pysyvää organisaatioita hoitamaan rakentamiseen ja sen suunnitteluun liittyviä tehtäviä. Rakentamishankkeet on valmistellut kulloistakin hanketta varten perustettu erillinen työryhmä. Rakennuttamis-, suunnittelu- ja rakentamispalvelut on hankittu hankekohteittain ostopalveluna. Vihantia tullaan kuntaliitoksen jälkeen käsittelemään tasavertaisena osana Raahen kaupunkia ja nykyisen Vihannin alueella asuvien ihmisten tarpeet ja hyvinvointi huomioidaan samoin ja yhdenvertaisin perustein nykyisen Raahen kaupungin alueella asuvien ihmisten kanssa. Kuntaliitoksen jälkeen nykyisen Vihannin alueella tapahtuva rakentaminen olisi osa Raahen kaupungin alueella tapahtuvaa rakentamista, ja sen ohjauksesta ja hallinnoinnista vastaisi se taho mikä Raahen kaupungin rakentamisesta vastaa. Raahen kaupungin tekninen toimi on mittasuhteiltaan ja kokoluokaltaan kymmenkertainen Vihannin kunnan tekniseen toimeen verrattuna. Yhteisen kunnan tekninen toimi tulee rakentumaan hyvin pitkälti Raahen kaupungin teknisen toimen varaan ja ehdoilla. 4.2.2 Maankäyttö ja maankäytön suunnittelu (kiinteistörekisteri, maanmittaustoimitukset, kartoitus, mittaustoimi, maa-alueet jne.) Vihannissa ei ole erillistä maankäyttöasioista vastaavaa organisaatiota. Vihanti on hankkinut maankäyttöön liittyviä palveluita maanmittauslaitokselta, Raahen kaupungilta ja eri ko. palveluja tuottavilta tahoilta. Kuntaliitoksen jälkeen nykyisen Vihannin kunnan aluetta koskevat maankäyttöön liittyvät asiat hoidetaan osana Raahen kaupungin maankäyttöön liittyvien asioiden hoitoa sen organisaation toimesta joka niistä Raahen kaupungissa vastaa. Vihanti muodostaa omavaraisen, maaseutumaisen erillisen kaupunginosan, joka ei liity rakenteellisesti Raaheen. Hallitulla kasvulla luodaan hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa nykyisten palveluiden säilymis- ja kehittymisedellytykset. 26

Alkuvaiheessa Vihannin kunnan nykytilanne selvitetään ja kaavat, kartastot sekä erilaiset korkeus- ja koordinaattijärjestelmät yhtenäistetään Raahen järjestelmään. Vihannille on tavoitteena luoda oma maapoliittinen ohjelma, jonka avulla turvataan yhdyskuntarakennetta ja toteutetaan yhdenvertaisuus periaatetta. Kiinteistönmuodostus ja rekisterinpito yhtenäistetään Raahen kaupungin järjestelmään ja Raahen kaupunki vastaa kiinteistöinsinöörin palveluista ja kiinteistörekisterin pitämisestä. Asuntotonttien luovutusprosesseissa sovelletaan Raahen käytäntöjä ja tontit luovutetaan koko uutta kuntaa koskevan maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti. Mittaustoimen toimintaa kehitetään ja mittauskalustoa ajanmukaistetaan vastamaan laajentuneita tarpeita. 4.2.3 Kaavoitus (kaavoituksen suunnittelu, toteutus, ajantasaisuus jne.) Vihannissa ei ole erillistä kaavoituksesta vastaavaa organisaatioita. Vihanti on hankkinut kaavoitustoimeen liittyviä palveluita ostopalveluna ko. asiantuntijapalveluita tuottavilta tahoilta. Kuntaliitoksen jälkeen nykyisen Vihannin kunnan aluetta koskevat kaavoitukseen liittyvät asiat hoidetaan osana Raahen kaupungin kaavoitustoimeen liittyvien asioiden hoitoa ja kaavoituspalveluiden tuottamisesta vastaa se organisaatio joka Raahen kaupungin organisaatiossa kaavoituspalveluja tuottaa. 4.2.4 Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja valvonta Vihannin kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojelupalvelut hankitaan jo nyt ostopalveluna Raahen kaupungilta. Kuntaliitoksella ei ole vaikutusta palveluorganisaatioon. Rakennus- ja ympäristövalvonnan palveluihin ei kuntaliitoksella ole vaikutusta, mutta mahdollisen kuntaliitoksen seurauksena syntyy tehtäväkokonaisuuksien ja järjestelmien yhtenäistämisestä muutoksia ja kustannuksia. 4.2.5 Tilapalvelut Raahessa Tilahallinta vastaa kiinteistöjen ylläpidosta ja vuokrauksesta. Kiinteistöomaisuuden hallintaan ja kustannuslaskentaan käytetään Haahtela kiinteistönhallintajärjestelmää. Vihannin tilapalveluiden johtaminen ja hallinto järjestetään osana Raahen kaupungin tilapalveluiden johtamista ja hallintoa. Toimintaa kehitetään ja yhtenäistetään hyödyntämällä kummankin kunnan osaamista ja henkilöstöä. Vihannissa tuotetaan kunnan omana toimintana kiinteistöhuolto- ja talonmiespalvelut,, kiinteistöpäivystys, korjauspalvelut, toimitilojen vuokraus, jne. palveluita. Käytössä oleva toimintamalli ja organisaatio on toimiva ja kustannustehokas. 27

Kuntaliitoksen toteutuessa olisi tarkoituksenmukaisinta säilyttää Vihannissa nyt käytössä oleva toimintamalli ja tuottaa palvelut nykyisellä henkilöstöllä. Vihannin tilapalveluiden johtaminen ja hallinto on luontevinta järjestää osana Raahen kaupungin tilapalveluiden johtamista ja hallintoa. 4.2.6 Yksityistiet Vihannin kunnan alueella olevista yksityisteistä vastaavat yksityisteiden tiekunnat. Kunta on avustanut tiekuntia ja osuudellaan osallistunut tiekuntien keräämiin maksuihin talousarvioon varatulla määrärahalla. Vihannissa on ollut teknisen lautakunnan alaisuudessa toimiva tietoimituksia suorittava tietoimikunta. Kuntaliitoksen toteutuessa on välttämätöntä nopealla aikataululla selvittää ja ottaa käyttöön yhtenäinen kaikkia yksityisteitä koskeva toimintamalli. Kunnan tulee mahdollisuuksiensa mukaan olla huolehtimassa ja turvaamassa alueellaan olevan yksityistieverkon kunnon säilyminen. Raahessa ja Vihannissa yksityistiet hoidetaan yksityistielain mukaisesti, eli tiekunnat toimivat ja kunta avustaa yksityisteitä. Vihannissa teknisen lautakunnan alaisuudessa toimii tietoimituksia suorittava tietoimikunta ja vastaavasti Raahessa tekninen lautakunta toimii tielautakuntana. Nykyiset tiekuntien kanssa tehdyt sopimukset pidetään lähtökohtaisesti voimassa ja tiekuntien toimintaa pyritään kehittämään ja omatoimisuutta tukemaan. 4.2.7 Energiahuolto (kaukolämpö) Vihannin kunnassa on kaukolämpöverkot kirkonkylällä ja Lampinsaaressa. Kaukolämpötoiminta yhtiöitettiin v. 2009 alusta, mistä lähtien toimintaa on harjoittanut Vihannin kunnan täysin omistama osakeyhtiö Vihannin Lämpö Oy. Lämpölaitosten ajosta ja lämmöntuotannosta kokonaisuudessaan vastaa sopimuspohjaisesti lämpöyrittäjä. Vaikka kuntaliitoksen toteutuessa Vihannin Lämpö Oy:n osakkeiden omistus siirtyykin Raahen kaupungille, kaukolämpötoiminta jatkuu nykyisen kaltaisena niin Vihannin kirkonkylällä kuin Lampinsaaressakin. Kunnan omistaman kaukolämpötoiminnan ensisijaisena tavoitteena ei tule olla liiketaloudellisen voiton tavoittelu. Kuluttajille tulee taata kohtuuhintainen lämmitysenergia ja oma arvonsa on myös toiminnan paikallisuudella ja vaikuttavuudella lähialueen elinkeinotoimintaan. Raahessa energiahuollosta vastaa Raahen Energia Oy. 4.2.8 Vesihuolto Osalla Vihannin kunnan alueella toimivista vesi- ja jätevesihuoltolaitoksista on jo nyt laajaa yhteistyötä Raahen kaupungin alueella toimivien vastaavien toimijoiden kanssa. Kuntaliitoksen toteutuessa alueella toimivat vesi- ja jätevesihuoltolaitokset neuvotteluteitse sovittavat yhteen toimintansa niin heitä itseään, teollisuutta, liiketoimintaa kuin yksityisiä vedenkuluttajiakin tyydyttävällä tavalla. 28

Vihannin kunnan alueella olevat mittavat ja poikkeuksellisen laadukkaat pohjavesivarat tulee pystyä hyödyntämään kestävällä ja seudullisia oloja hyödyttävällä tavalla. Vihannin Vesi Oy toimittaa vettä Vihannin lisäksi ympäristökuntiin (Raahe, Siikajoki, Oulainen, Merijärvi, Pyhäjoki ja Haapavesi) ja myy vesihuoltopalveluita osakasyhtiöille ja yksityisille. Alueellisesti toimivilla vesi- ja jätevesihuoltolaitoksilla on jo nyt laajaa yhteistyötä keskenään seudullisesti. Raahen kaupungin ja Vihannin vesiyhtiöt jatkavat omina yhtiöinä ja vesihuoltoa kehitetään osana normaalia toimintaa yhteistyössä seudullisesti. 4.2.9 Jätehuolto Jätehuolto on merkittävä ja koko ajan kasvava kustannuserä kuntien toiminnassa. Kuntaliitoksen toteutuessa selvitetään olemassa olevat käytännöt ja tehdään ratkaisut mahdollisimman yhtenäisen ja taloudellisen toimintamallin käyttöön ottamiseksi. Kuntaliitoksen toteutuessa jätehuollon järjestämiseen ja hallintoon liittyvät asiat hoidetaan Raahen kaupungin jo olemassa olevassa ko. asioita hoitavassa organisaatiossa. Oulun Jätehuolto vastaanottaa Vihannin ja Raahen kaupungin yhdyskuntajätteen jo nykyisinkin, joten kuntaliitos ei tuo tähän muutosta. Jätehuollon kehitystoimia tehdään molempien kuntien osalta yhtenäisesti. 4.2.10 Kadunpito ja yleiset alueet Liikenneväylät ja yleiset alueet (kaavatiet, kevyenliikenteenväylät, puistot, leikkikentät, liikunta-alueet, virkistysalueet, jne.) Vihannissa liikenneväylien kunnossapito hankitaan kokonaisuudessaan ostopalveluna ulkopuolisilta toiminnanharjoittajilta. Hankinta suoritetaan kilpailuttamalla eri konepalvelut sekä talvi- ja kesäkunnossapito kokonaisuuden kannalta järkevin alue- ja toimintakokonaisuuksin. Rakennuskohteet käsitellään aina tapauskohtaisesti. Hankinnassa huomioidaan hyvän laadun lisäksi kustannustehokkuus. Puistot, leikkikentät, virkistysalueet ja liikunta-alueet kunnossapidetään ja hoidetaan Vihannissa pääasiassa kunnan omana toimintana. Toiminnalla järjestetään kesätyöpaikkoja koululaisille ja opiskelijoille, sekä mahdollisuuksien mukaan harjoittelu- ja tutustumispaikkoja niitä tarvitseville. Hiihtolatujen kunnossapito hankitaan ostopalveluna yksityiseltä toiminnanharjoittajalta. Raahessa kuntatekniikka vastaa katujen ja yleisten alueiden hoidosta ja ylläpidosta. Työt toteutetaan osittain omalla kalustolla ja osittain ostopalveluna. Kuntaliitoksen toteutuessa kadunpito ja yleisten alueiden hoito toteutetaan Raahen toimintamallin mukaan järjestämällä johtaminen ja hallinto Raahen kaupungin kuntatekniikkaan. Toimintaa kehitetään ja yhtenäistetään hyödyntämällä kummankin kunnan osaamista ja henkilöstöä. 29

Liikenneväylät ja yleiset alueet (kaavatiet, kevyenliikenteenväylät, puistot, leikkikentät, liikunta-alueet, virkistysalueet, jne.) Vihannissa liikenneväylien kunnossapito hankitaan kokonaisuudessaan ostopalveluna ulkopuolisilta toiminnanharjoittajilta. Hankinta suoritetaan kilpailuttamalla eri konepalvelut sekä talvi- ja kesäkunnossapito kokonaisuuden kannalta järkevin alue- ja toimintakokonaisuuksin. Uudisrakennuskohteet käsitellään aina tapauskohtaisesti. Hankinnassa huomioidaan hyvän laadun lisäksi kustannustehokkuus ja mahdollisuuksien mukaan paikallisuus. Puistot, leikkikentät, virkistysalueet ja liikunta-alueet kunnossapidetään ja hoidetaan Vihannissa pääasiassa kunnan omana toimintana. Ko. toiminnalla järjestetään kesätyöpaikkoja koululaisille ja opiskelijoille, sekä mahdollisuuksien mukaan harjoittelu- ja tutustumispaikkoja niitä eri syistä tarvitseville. Hiihtolatujen kunnossapito hankitaan ostopalveluna yksityiseltä toiminnanharjoittajalta. Raahessa kuntatekniikka vastaa katujen ja yleisten alueiden hoidosta ja ylläpidosta. Työt toteutetaan osittain omalla kalustolla ja osittain ostopalveluna. Kuntaliitoksen toteutuessa Vihannin liikenneväylien ja yleisten alueiden hoitovastuu siirtyy Raahen kaupungin ko. toiminnasta vastaavalle organisaatiolle. Palvelutuotantoa uudelleen järjesteltäessä on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön yhdenmukainen toimintamalli. Toimintamalli pohjautuu Raahen kaupungissa käytössä olevaan toimintamalliin, mutta siinä huomioidaan myös Vihannissa hyväksi ja toimiviksi havaitut käytännöt. 4.2.11 Metsänhoito Metsät hoidetaan osana kaupungin metsäomaisuutta yhteisen toimintamallin mukaisesti. Raahessa ja Vihannissa Metsänhoitoyhdistys vastaa metsäomaisuuden myynnistä ja hoidosta talousmetsien osalta. Toiminnan ja sopimusten yhtenäistämisestä käydään neuvottelut Metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Hyötyjä kuntaliitoksesta (teknisen toimen asioiden osalta) on ilman muuta Vihannin kunta ja vihantilaiset ihmiset. Mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää asukkaiden tarvitsemia palveluja ja toimintoja paranevat merkittävästi. Raahen teknisen toimen hyötynä (mikäli kunnallisverotuotto ja valtionosuudet jakaantuvat tasan kaikille hallintokunnille) voitaneen pitää n. 10 %:n tulojen kasvua. Riskinä vihantilaisten puolella on, että kohtelu ei olisikaan tasavertaista ja palvelut sekä elinolot siitä johtuen heikkenisivät. Riskinä voi pitää myös vaikutusmahdollisuuksien vähenemistä omaa itseään ja asuinympäristöään koskevien asioiden käsittelyssä ja hoidossa. Raahelaisille kuntaliitoksesta ei syntyne suoranaisia riskejä, lisääntyvää työmäärää mahdollisesti kylläkin. Johtaminen, hankinta ja palveluiden tilaaminen keskitetään Raaheen. Vihannin henkilöstön paikallistuntemus ja osaaminen hyödynnetään yhteisessä organisaatiossa. 30

4.2.12 Hyödyt ja riskit Hyötyjä kuntaliitoksesta (teknisen toimen asioiden osalta) on ilman muuta Vihannin kunta ja vihantilaiset ihmiset. Mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää asukkaiden tarvitsemia palveluja ja toimintoja paranevat merkittävästi. Raahen teknisen toimen hyötynä (mikäli kunnallisverotuotto ja valtionosuudet jakaantuvat tasan kaikille hallintokunnille) voitaneen pitää n. 10 %:n tulojen kasvua. Riskinä vihantilaisten puolella on, että kohtelu ei olisikaan tasavertaista ja palvelut sekä elinolot siitä johtuen heikkenisivät. Riskinä voi pitää myös vaikutusmahdollisuuksien vähenemistä omaa itseään ja asuinympäristöään koskevien asioiden käsittelyssä ja hoidossa. Raahelaisille kuntaliitoksesta ei syntyne suoranaisia riskejä, lisääntyvää työmäärää mahdollisesti kylläkin. Johtaminen, hankinta ja palveluiden tilaaminen keskitetään Raaheen. Vihannin henkilöstön paikallistuntemus ja osaaminen hyödynnetään yhteisessä organisaatiossa. 31

32

4.3 SIVISTYSPALVELUT 4.3.1 Vihannin sivistystoimi Sivistyslautakunta vastaa kunnan varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, kansalaisopistopalveluista, musiikkiopistopalveluista, kirjastosta, kulttuuritoimesta, nuorisotoimesta, liikuntatoimesta ja joukkoliikenteestä. Sivistystoimenjohtajan tehtävät on liitetty yläkoulu-lukion rehtorin virkaan. Sivistysosastolla on toimistosihteeri. 4.3.2 Vihannin opetustoimi Perusopetusta järjestetään kahdessa alakoulussa, Kirkonkylän ja Lampinsaaren kouluissa sekä yläkoulussa. Lukio-opetusta annetaan Vihannin yläkoulun yhteydessä olevassa kunnan omassa lukiossa. Lukiolla ja yläkoululla on yhteinen rehtori ja myös suurin osa opettajista on yhteisiä. Lukio tekee yhteistyötä Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen lukioiden kanssa järjestämällä yhteisiä kursseja. Molemmilla alakouluilla on koulunjohtajat, yläkoululla ja lukiolla on yhteinen rehtori. Yläkoululla ja lukiolla on yhteinen koulusihteeri, jolle kuuluu myös koulujen hallinto-ohjelmien pääkäyttäjän tehtävät. Rehtori, koulunjohtajat ja varhaiskasvatuspäällikkö kokoontuvat kerran kuukaudessa noin kaksi viikkoa ennen sivistyslautakunnan kokousta. 4.3.3 Erityisopetus ja oppilashuolto Kirkonkylän koululla ja yläkoululla annetaan osa-aikaista erityisopetusta, molemmissa kouluissa on oma erityisopettaja. Lampinsaaren koululla annetaan luokkamuotoista erityisopetusta neljässä pienryhmässä, 1.-3. luokat, 4.-6. luokat, 7.-9. luokat sekä pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaitten luokka. Kaikilla kouluilla on yhteinen koulukuraattori. Yläkoulun oppilaanohjaajan tehtäviin on yhdistetty lukion opinto-ohjaajan tehtävät. 4.3.4 Oppilasennuste 2011-12 2012-13 2013-14 2014-15 2015-16 Kirkonkylän koulu 183 187 193 199 210 Lampinsaaren koulu 52 57 59 60 62 Vihannin yläkoulu 123 109 100 97 104 Vihannin lukio 55 erityisopetus 21 Lukion opiskelijamäärää ja erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määrää ei ennusteta. 33

4.3.5 Henkilöstö Kirkonkylän koulu Luokanopettajat 7 8 lukuvuoden 2012-13 alusta Erityisopettajat 1 Koulukäyntiohjaajat 4 Lampinsaaren koulu Luokanopettajat 3 Erityisopettajat 4 Koulukäyntiohjaajat Yläkoulu ja lukio Peruskoulun lehtorit MA+FY+KE MA+FY+KE EN+RU Peruskoulun tuntiopettajat KU tunteja myös lukiossa LI + TE tunteja myös lukiossa KO tunteja myös lukiossa BI+GE EO TN sivutoiminen AT sivutoiminen, tunteja myös lukiossa MU tunteja myös lukiossa, yhdistetty rehtorin virkaan Peruskoulun ja lukion lehtorit EN+RU + SA AI LI + TE OPO Lukion ja peruskoulun lehtorit HI + YH UE + PS MA + FY + KE BI + GE AI EN Lukion lehtori MA+FY + KE 34

4.3.6 Selvitys Raahen opetustoimen nykytilasta ja tulevaisuudesta Nykytila Opetuslautakunta on kokouksessaan (OPLA 20.4.2011 45 ) hyväksynyt Koulutilasuunnitelman vuosille 2011 2025. Uuden perusopetuslain mukaisesti toimintoja on hajautettu lähikouluperiaatteella. Koulutilasuunnitelmaan tehdään vuosittain lukuvuosikohtainen tarkempi suunnitelma. Opetuslautakunta on kokouksessaan (OPLA 14.3.2012 35 ) hyväksynyt Koulutilasuunnitelman 2. vaiheen lukuvuodelle 2012 13. Siinä lähikoulualueista muodostuu kolme yhtenäisperuskoulua: Keskustan yhtenäisperuskoulu, Pattijoen yhtenäisperuskoulu ja Saloisten yhtenäisperuskoulu. Näiden pohjana on alueittain jaettu opettajuus ja jaettu johtajuus. Tähän Raahen kaupungin opetuslautakunnan päättämään perusopetuksen koulutilasuunnitelmaan Vihannin kunnan koulut on hyvin liitettävissä siten, että Vihannin alueen koulut muodostavat oman lähikoulualueen, ja siten että Vihannin lähipalvelut säilyvät ennallaan Vihannin kunnan tasapainottamispaketin mukaisesti. Raahen kaupungin koulutilojen perusparannustarve on suuri. Opetuslautakunta on hyväksynyt 20.4.2011 perusparannusten suunnitteluaikataulun ja tarkistanut sitä kokouksessaan 14.3.2012. Perusopetuksen ja lukio-opetuksen lisäksi Raahen opetustoimessa toimivat Raaheopisto ja Raahen Musiikkiopisto. Nämä opistot toimivat seutukunnallisesti. Raaheopistolla on toimintaa tällä hetkellä myös Vihannissa. Raahen Musiikkiopiston 350 opiskelijasta viime lukuvuonna 10 oli Vihannin kunnan asukkaita. Oppilasmääräkehityksen trendi perusopetuksessa on ollut lievästi nouseva viime vuosina ja kasvutrendi näyttäisi jatkuvan. Lukion oppilasmäärä on tällä hetkellä 325 oppilasta. Oppilasmäärä on viime vuosina vakiintunut tälle tasolle. Raahen lukion tilat on perusparannettu 600 oppilaalle. Opetustoimella on henkilöstösuunnitelma vuoteen 2015 saakka, jota päivitetään tarvittaessa kuntaliitoksen toteutuessa. Opetustoimessa on kevyt hallintorakenne. Talous on tasapainossa ja kustannuskehitys on ollut maltillinen. Raahen lukiokoulutuksen nettokustannukset ( /oppilas) ovat olleet suuremmat kuin keskimäärin samankokoisissa kunnissa, mikä johtuu siitä, että kurssitarjotin on jouduttu laatimaan niin, että se sisältää paljon pieniä opetusryhmiä ja kurssitarjotin on hyvin laaja ja rinnakkaisryhmiä on hyvin paljon. Raahen kaupungin opetustoimen ja Vihannin kunnan sivistystoimen yhteistyöllä on jo valmiiksi vankka pohja, esimerkiksi yhteisten pedagogisten kehittämishankkeiden kautta. 35

Tulevaisuuden palvelurakennenäkymä Tulevaisuuden näkymät ovat kaiken kaikkiaan valoisat. Palvelurakennetta kehitetään opetuslautakunnan päättämän Koulutilasuunnitelma 2011-2025 pohjalta. Opetustoimessa pedagoginen kehittäminen on aktiivista. Opetustoimen strategiat (opetustoimi, oppilashuolto, henkilöstö) ovat valmistuneet ja Opetusministeriön asettamat perusopetuksen laatukritreetit on otettu käyttöön. Lukiokoulutuksen oppilaiden ikäluokat näyttävät lievästi supistuvan. Raahen lukioon mahtuu 600 oppilasta (suurimmillaan lukiossa on ollut 719 oppilasta). Koulutilasuunnitelma 2011 2025:ssa on varauduttu ydinvoimalan rakentamiseen Raahen seutukunnan alueelle. 4.3.7 Raahen opetustoimen kustannusvertailut 36

37

4.3.8 Raahen kaupungin oppilasennuste 38

4.3.9 Henkilöstön määrän kehittyminen vuoteen 2015 (Raahe) Tehtävä 10.2.2012 2015 Hallintotiimi 7 7 Oppilashuolto 5 6 (4 kuraattoria + 2 psykologia) Perusopetuksen henkilöstö 198 200 Perusopetuksen avustajat 37 36 Perusopetuksen muu 15 16 (koulusihteerit, vahtimestarit) Lukion opetushenkilökunta 26 26 Lukion muu henkilöstö 5 5 YHTEENSÄ 293 296 4.4 VARHAISKASVATUS 4.4.1 Vihannin varhaiskasvatus Vihannissa on 2005 2011 syntyneitä lapsia 289 (maaliskuu 2012 tilanne). Kunnallisessa päivähoidossa on 90 lasta 1.4.2012. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintatoiminnassa on yksitoista lasta. Lasten kotihoidon tukea maksettiin 2012 helmikuussa 106 lapsesta ja yksityisen hoidontukea 26 lapsesta, yhteensä 62 perheelle, yhteensä 24 117,64 (kotihoito 19 686,80, yksityinen hoito 4 268,94 ja osittainen hoito 281,31) euroa Kelan kautta ja kuntalisää 6810,00. Vakinaista henkilöstöä on 21 ja määräaikaisia ja sijaisia on seitsemän. Varhaiskasvatuksessa riittävien ja laadukkaiden peruspalveluiden turvaaminen vihantilaisille tulee huomioida uuden kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa. Henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen tuo haasteita varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiselle. Alle kolmivuotiaiden, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja lastensuojelun avohuollon tukitoimena annettavan päivähoitolasten lukumäärän kasvu sekä ilta- ja viikonloppuhoidon lisääntyminen vaatii tulevaisuudessa entistä enemmän resursseja. Osapäiväryhmän perustaminen (13 paikkaa) Onnelan vuoropäiväkodin yhteyteen palvelisi osapäivähoidon tarpeessa olevia perheitä, eivätkä nämä lapset veisi kokopäivähoitopaikkaa päiväkodeista. TAI uuden päiväkotiyksikön rakentaminen/aamuruskon päiväkodin yhteyteen lisärakentaminen saattaisi olla hyvä vaihtoehto päivähoitopaikkojen tarpeeseen. Vihannin alueen varhaiskasvatuksen hallinnon järjestäminen tulee mietittäväksi. Uuden Raahen kaupungin varhaiskasvatuspalveluiden erilaisten vaihtoehtojen valinnanmahdollisuus lisääntyy, vanhemmat voivat saada päivähoitopaikan työmatkan varrelta tai työpaikan läheltä. Varhaiserityiskasvatuksen osaaminen lisääntyy, yhden eri- 39

tyislastentarhanopettajan tilalle tulee viisi ja ACC-ohjaajan palvelut ovat myös meidän käytettävissä. Suuria muutoksia varhaiskasvatuspalveluiden toimintamalleihin tuskin tulee, sillä Raahen seutukunnan kuntien varhaiskasvatuspalvelut ovat jo vuosien ajan tehneet yhteistyötä ja etsineet yhteisiä toimintamalleja. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän määrä ja kotihoidon tuen kuntalisä ovat suuremmat kuin Vihannin kunnassa. 40

41

4.4.2 Raahen varhaiskasvatus 42

4.4.2.1 Nykytilanne Varhaiskasvatuspalvelut tarjoaa päivähoitolain ja esiopetuslain mukaista laadukasta hoitoa, kasvatusta ja opetusta siinä muodossa ja laajuudessa mikä on lapsen ja perheen tarve. Varhaiskasvatuspalveluiden tulosalueeseen kuuluu: esiopetus, kunnallinen päivähoito, yksityinen päivähoito (yksityisen hoidon tuki ja kuntalisät) sekä kotihoidontuki (kotihoidon tuki ja kuntalisä alle 2-vuotiaille). Päivähoito, esiopetus, yksityisen hoidon tuki ja kotihoidontuki ovat lakisääteisiä palveluita, joita määrittelee päivähoitolaki ja asetus sekä perusopetuslaki. Laki määrittelee myös henkilöstön määrän suhteessa lasten määrään. Varhaiskasvatuspalveluihin tulee muutoksia 1.8.2012 koulujen yhteydessä toimivien esiopetusryhmien siirtyessä opetustoimen alaisuuteen osaksi alkuluokkien kehittämistä. Varhaiskasvatuspalveluiden budjetti on n. 10 miljoonaa euroa. Henkilöstö Raahen varhaiskasvatuspalveluissa työskentelee 201 henkilöä (1.1.2012). Varhaiskasvatuspalveluita johtaa varhaiskasvatuksen johtaja. Hallinnossa työskentelee lisäksi 2 toimistosihteeriä. Varhaiskasvatuspalvelut kuuluu sivistyspalvelukeskukseen. Osa päiväkotien johtajista toimii lapsiryhmässä, osa toimii hallinnollisena johtajana nimikkeenään päivähoidon ohjaaja. Raahessa on tehty varhaiskasvatuksen henkilöstösuunnitelma vuosille 2011 2015. Vuoteen 2015 mennessä jää 10 perhepäivähoitajaa eläkkeelle. Tämä tarkoittaa 50 hoitopaikan häviämistä. Päivähoitopaikat Joulukuussa (31.12.2011) Raahessa oli kunnallisia hoitopaikkoja 840, jotka jakaantuvat hoitomuodoittain seuraavasti: - päiväkotipaikkoja 545 - ryhmäperhepäivähoitopaikkoja 82 - perhepäivähoitopaikkoja 153 -leikkitoiminnan paikkoja 60 Yksityisiä päivähoitopaikkoja on 214, jotka jakaantuvat hoitomuodoittain seuraavasti: - päiväkotipaikkoja 111 -perhepäivähoitopaikkoja 103 Yhteensä käytössä olevia kunnallisia ja yksityisiä paikkoja oli 1 054. Väestöennusteiden ja alueelle tehtyjen investointipäätösten perusteella alle kouluikäisten lasten määrä sekä päivähoidon tarve lisääntyy vuoteen 2015 mennessä. Maaliskuussa 2012 hoitopaikkojen määrä on jo lisääntynyt ja kunnallisessa päivähoidossa lapsia on 1213. 43