Dnro 1718/0167/2011 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010
SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus...3 1.1. Johdon katsaus...3 1.2. Vaikuttavuus...6 1.2.1. Toiminnan vaikuttavuus...6 1.2.2. Siirtomenojen vaikuttavuus...18 1.3. Toiminnallinen tehokkuus...20 1.3.1. Toiminnan tuottavuus...23 1.3.2. Toiminnan taloudellisuus...25 1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus...25 1.3.. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus...27 1.. Tuotokset ja laadunhallinta...28 1..1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet...29 1..2. Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu...31 1.5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...31 1.6. Tilinpäätösanalyysi...33 1.6.1. Rahoituksen rakenne...33 1.6.2. Talousarvion toteutuminen...33 1.6.3. Tuotto- ja kululaskelma...3 1.6.. Tase...35 1.7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma...36 1.8. Arviointien tulokset...37 1.9. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä...37 2. Talousarvion toteutumalaskelma...37 3. Tuotto- ja kululaskelma...0. Tase...1 5. Liitetiedot...3 6. Allekirjoitus...9 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2(1) LIITE 2(2) LIITE 3 LIITE LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 Toimintakokonaisuus- ja tulosaluetasoiset tavoitteet sekä toimenpiteet Tieteelliset tutkimushankkeet Riskinarviointihankkeet Tuloksellisuuden tunnusluvut Taloudelliset voimavarat Päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet Toiminnan tuotot, kustannukset ja htv:t seurantakohteittain Maksullisen toiminnan lisätiedot Yhteenveto henkilöstömääristä, -rakenteesta ja kuluista sekä työhyvinvoinnista ja osaamisesta 2
1. Toimintakertomus Eviran toimintakokonaisuus- ja tulosaluetasoisten tavoitteiden sekä toimenpiteiden tavoitteiden raportointi sisältyy liitteeseen 1. Tieteellisiä tutkimushankkeita koskevien tulostavoitteiden raportointi sisältyy liitteeseen 2(1) ja riskinarviointihankkeiden raportointi liitteeseen 2(2). Raportti Suomen elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman 2009 2013 (VASU) toteutumisesta vuonna 2010 valmistuu EU-aikataulun mukaisesti kesäkuussa 2011. Raportti sisältää tulokset VASU:n toteutumisesta ja elintarvikeketjun valvonnan vaikuttavuudesta eri sektoreilla. 1.1. Johdon katsaus Toimintavuoden aikana Eviran organisaatiorakennetta selkeytettiin siten, että aiemmat erillisyksiköt (lihantarkastus, riskinarviointi ja viestintä) sijoitettiin osastoihin ja ylijohtajan virka lakkautettiin. Toimintakokonaisuuksien tehtäviä ja vastuita selkeytettiin ja näin vahvistettiin yhteistyötä Eviran sisällä. Eviran strategia läpikäytiin ja todettiin, että se on pääosin ajan tasalla. Strategian toimeenpanoa täsmennettiin kehittämällä strategisten hankkeiden hallintaa. Strategiakeskustelun yhteydessä käytiin läpi myös viraston toimintaympäristöä ja siinä tapahtuneita ja tulevia muutoksia. Koko henkilöstön kehitystyöhön sitouttava yhteinen työyhteisömme valmennusohjelma saatiin päätökseen ja sen tulokset analysoitiin. Työtyytyväisyys säilyi edelleen hyvällä tasolla ja tavoitteen mittariksi asetettu taso saavutettiin. Kemikaalien tuotevalvonnan kehittämishankkeen valmistelu saatiin päätökseen ja sen seurauksena 13 henkilötyövuoden työpanos siirrettiin 1.1.2011 Evirasta Tukesiin. Yhteistyömuotojen kehittäminen Eviran ja Tukesin välillä jatkuu vuonna 2011. CAF-itsearvioinnit toteutettiin tarkasteluvuonna osastotasolla. Aikaisempien arviointitulosten perusteella jatkettiin Eviran prosessien kehittämistä mm. määrittämällä toiminnan ydinprosessit. Evira mukautti toimintaansa taloustilanteesta johtuen suunnittelukaudella tiukkenevaan määrärahakehykseen. Toimintavuodelle asetetut tuottavuusvähennykset -15 htv ja 0,75 milj. euroa sekä talousarviossa kohdennettu lisävähennys 0,6 milj. euroa toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Viraston siirtomäärärahakanta kasvoi 0,3 milj. euroa johtuen lähinnä tulevien vuosien tuottavuusvähennyksien ennakoimisesta sekä osittaisesta tietojärjestelmäprojektien ajallisesta uudelleen kohdentamisesta laboratorio- ja valvontatiedonhallintajärjestelmän (Elmo) toteutuksen turvaamiseksi. Lisäksi yksittäiset mittavat erikoislaitehankinnat siirtyivät vuodelle 2011 toimitusvaikeuksien vuoksi. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuteen kiinnitettiin toiminnassa erityistä huomiota ja siinä saavutettiin aiempia vuosia parempi tulos. Oulun alueella olleet kolme toimipaikkaa yhdistettiin ja sijoitettiin Oulun yliopiston läheisyyteen Technopoliksen tiloihin. Muutto toteutettiin tammikuussa 2011 ja sillä vahvistettiin myös Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) yhteistyötä. Muissa toimipaikoissa toimitilat olivat hyvät, mikä näkyi myös työtyytyväisyyskyselyn tuloksissa. Viikin toimitiloihin kuuluvat pienten koe-eläinten erikoistilat otettiin käyttöön vasta keväällä 2010 monien rakenteisiin liittyneiden hankaluuksien jälkeen. Seinäjoen toimitilojen lähinnä kosteusvaurioiden aiheuttamat korjaustoimet aloitettiin loppuvuonna ja tulevat valmiiksi vasta syksyllä 2012. Valvonnan riskiperusteisuutta ja yhdenmukaisuutta on kokonaisuutena parannettu eri keinoin. Valvontaa on yhtenäistetty ohjeistamalla, kouluttamalla ja auditoimalla tarkastajia ja elinkeinonharjoittajia sekä laatimalla malliasiakirjoja. Erityisenä tehtävänä saatettiin loppuun EU:n Suomen elintarvikeketjun valvontajärjestelmään kohdistama yleistarkastus, jonka lopputuloksena komissio totesi Suomen valvontajärjestelmän toimivan hyvin ja vastaavan yhteisölainsäädännön vaatimuksia. Tarkastuksen perusteella toteutettiin kehittämistoimenpiteitä ja tätä työtä jatketaan komission kanssa sovitun aikataulun mukaisesti. Suomen elintarvikeketjun 3
monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) päivitettiin ottaen huomioon kansalliset ja komission tarkastuksessa esiin tulleet kehittämisnäkökohdat. Erityisen runsasta työpanosta ovat edellyttäneet myös monet elintarvikkeiden ja tuotteiden markkinointiin, tuontiin ja vientiin liittyvät selvitystehtävät sekä tapaamiset ja tarkastuskäynnit, koskien erityisesti Venäjän viranomaisten selvityspyyntöjä ja vientiä Venäjälle samoin kuin elintarvikeketjun erityistilanteet, viimeksi Saksan dioksiinitapaus. Näillä ennakoimattomilla tehtävillä on jossain määrin ollut vaikutusta ennalta sovittujen tulostavoitteiden saavuttamiseen, mutta pääasiallisesti tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu hyvin. Laboratoriotutkimukset on tehty pääosin sovituissa määräajoissa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Vierasainevalvonnan tuloksista 30 vuorokauden määräajassa valmistui noin 70 % ja noin 90 % alle 0 vuorokaudessa. Lisäksi tuotantoeläinten patologisanatomisten tutkimusten kirjallisista vastauksista osa viipyi yli tavoiteajan. Asiakkaat saivat puhelimitse alustavat tulokset, joten heidän toimintansa ei häiriytynyt. Akkreditoinnin kattavuutta saatiin laajennettua merkittävästi, kun ns. mukautuva tekniikkakohtainen akkreditointimenettely sovittiin Finasin kanssa, mikä menettelynä nopeuttaa tulevaisuudessa uusien menetelmien akkrediointia. Lisäksi kasvianalytiikan akkreditointia laajennettiin Lappeenrannan ja Loimaan laboratorioon, mikä tarkoittaa, että kaikki Eviran laboratoriot ovat akkreditoituja. Evira on ollut mukana kehittämässä Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää (LYNET) mm. laboratoriotoiminnan alueella. Edellisten vuosien tapaan kansainvälinen toiminta jatkui vahvana. Eviran asiantuntijat osallistuivat aktiivisesti toimialan kansainvälisen- ja erityisesti EU-tason yhteistyöhön. Uusia kansainvälisiä tehtäviä oli runsaasti. Suomessa järjestettiin ensimmäisen kerran Pohjoismaiden Elintarviketurvallisuusvirastojen lakimieskokous. Evira osallistui Shanghain maailmannäyttelyssä EU:n ja Pohjoismaiden elintarviketurvallisuusseminaarien järjestelyyn sekä maailmannäyttelyn elintarviketurvallisuuden tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointiin. Myös EFSA:n kanssa tehty yhteistyö oli aiempaa laajempaa. Eviran tieteellistä tutkimusta esiteltiin yli 30 kansainvälisessä kongressissa. Tutkimus- ja analytiikkatoiminnassa vertailulaboratoriotoimintaan liittyvä EU-yhteistyö laajeni edelleen. Laboratorio- ja valvontatiedonhallintajärjestelmän (Elmo) rakentaminen eteni suunnitellusti. Elmon osalta yhteistyötä tehtiin Metsäntutkimuslaitoksen kanssa, joka valmistautuu ottamaan käyttöön saman tietojärjestelmän omalle toimialalleen. Myös KUTI-tietojärjestelmätyö eteni suunnitelmien mukaisesti ja kunnat ottavat parhaillaan käyttöön KUTI2-osiota. Valvonnan riskiluokitusmenetelmän (Risk Sheriff) kehittämistä jatkettiin. Valvonnan tietojen julkistamista edistettiin valmistelemalla Oiva-pilottia, joka käynnistyy maaliskuussa 2011. Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteiden toteutumista edistettiin edellisvuosien tapaan hyvin. Sekä kasvi- että eläintautien ennaltaehkäisy ja torjuntatoimenpiteet ovat olleet tehokkaita. Toimialan strategioiden ja lainsäädännön kehittämiseen, hallinnollisen taakan keventämiseen sekä elinkeinon toiminnan edistämiseen (mm. PK-sektori) osallistuttiin aktiivisesti maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Lainsäädännön sekä elintarvikeketjun valvontaan ja sen kansalliseen kehittämiseen liittyvät tavoitteet ovat suurelta osin hyvin laajoja vaatien pitkäjänteistä, suunnitelmallista työtä myös lähivuosien aikana. Työ etenee selkeästi aikataulutettujen hankkeiden kautta. Elintarviketurvallisuuden toimintakokonaisuudessa pysyttiin aikataulussa lähes kaikissa tulostavoitteissa sekä elintarviketurvallisuuden parantamiseksi että kuluttajien tiedon lisäämiseksi. Osa elintarvikevalvontatyöstä kohdennettiin kuluttajan harhauttamisen estämiseen. Ruokamyrkytystilastoissa uutena useiden ruokamyrkytysepidemioiden aiheuttajana oli raaka punajuuriraaste. Koska aiheuttajan tarkempi selvittäminen edellyttää tieteellistä tutkimusta, Evira suositteli, että punajuuria käytettäisiin vain kypsennettyinä. Listeriabakteerien aiheuttamia vakavia sairastapauksia oli yli 70, mikä on huomattava nousu edellisistä vuosista. Listeriasta annettiin tiedotteita yhdessä THL:n kanssa ja elintarvikevalvontaviranomaisia kehotettiin var-
mistamaan elintarviketoimijoiden omavalvonnan riittävyys listeriabakteerin suhteen. Evira arvioi viime vuonna ensimmäisen elinkeinon tekemän elintarvikehygienia-alan hyvän käytännön ohjeen. Ohje on tarkoitettu ravintola-alalle. Evira osallistui lisäksi aktiivisesti valtioneuvoston eduskunnalle antaman elintarviketurvallisuusselonteon valmistelutyöhön. Myös eläinten terveyden ja hyvinvoinnin toimintakokonaisuudessa tulostavoitteet on pääosin saavutettu. Painopisteenä ovat olleet uuden eläinlääkintähuoltolain toimeenpano ja siihen liittyvän valtakunnallisen valvontaohjelman laatiminen, eläinten hyvinvoinnin edistäminen sekä eläinten terveydenhuoltojärjestelmien kehittäminen yhteistyössä elinkeinon kanssa. Lisäksi on parannettu eläintauteihin varautumista valmistelemalla salmonellavalmiussuunnitelmaa sekä järjestämällä lokakuussa 2010 suu- ja sorkkatautivalmiusharjoitus yhdessä aluehallintovirastojen (AVI:en) ja yhden teurastamon kanssa. Seurantaohjelmat ja eläintauteihin liittyvä diagnostiikka toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Kasvintuotannon toimintakokonaisuudessa maatalouden tuotantotarvikkeiden ja kasvinterveyden valvonta sekä niihin liittyvä laboratoriotoiminta ovat onnistuneet hyvin, ja havaitut poikkeamatilanteet, kuten säännöstenvastaiset tuotteet ja kasvintuhoojalöydökset, hoidettiin tehokkaasti. Toimintavuonna löydettiin kaksi uutta vaarallista tuhoojaa ensimmäisen kerran Suomesta. Evira osallistui aktiivisesti mm. kansallisen rehustrategian päivittämiseen sekä siementarkastuksessa ja kasvinterveydessä vireillä oleviin EU:n järjestelmien uudistuksiin kansallisen vaikuttamisen kautta. Selvitys kasvinterveyden valvonnan ja laboratoriotoiminnan kehittämiseksi valmistui. Tuontipuun tarkastusmäärä nousi yhdestä kolmeen prosenttiin. Lannoitteissa olevien tuhkien haitallisten metallien pitoisuuksia selvitettiin. Eviran tieteellinen tutkimus on tuottanut elintarviketurvallisuuteen ja eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tieteellistä tietoa sekä kansallisille toimijoille että kansainväliselle tiedeyhteisölle. Zoonoositutkimuksen alueella on keskitytty erityisesti elintarvikevälitteisiin mikrobeihin, antibioottiresistenssiin, loisiin sekä rabiestutkimukseen. Antibioottiresistenssin seurantaa ja antibioottien käyttöä koskeva julkilausuma tehtiin sidosryhmien kanssa Eviran järjestämässä seminaarissa. Eviran toimialan aiheet kiinnostivat mediaa ja asiantuntijat antoivat eri toimintakokonaisuuksien asioista haastatteluja, osallistuivat tv-ohjelmiin ja avustivat eri tavoin mediaa aktiivisesti. Viraston tärkein ulkoisen viestinnän väline on Evira.fi-sivusto, jonka sisällön kokonaisuudistus toteutettiin asiakaslähtöisesti. Uudistettu Evira.fi verkkopalvelu avattiin 30.9.2010. Viestinnän toteutumisen kannalta tärkeä tulos tuli EU:n marraskuussa julkistamassa Eurobarometritutkimuksessa, jonka mukaan suomalaiset luottavat viranomaisiin (8 %, EU 6 %) ja koko elintarvikeketjuun eurooppalaista keskiarvoa enemmän. Useat viraston tulostavoitteista ovat laajoja ja monivuotisia. Seurantajakson toteumaa on arvioitu tavoitteiden luonteesta johtuen tulostavoitteittain kokonaisuutena, jolloin yksittäisten toimintojen poikkeamat eivät korostu raportoinnissa. Viraston tulostavoitteet on saavutettu kokonaisuutena hyvin. Tämä on edellyttänyt viraston muut, osin ennakoimattomat tehtävät huomioiden myös ylitöiden tekemistä ja työaikasaldojen ylityksiä. Viraston tulostavoitteet toteutuivat kokonaisuutena seuraavasti: Tulostavoitteiden toteutuminen %-osuus 2008 %-osuus 2009 %-osuus 2010 Kpl Tavoite toteutui suunnitelman mukaan 72 % 71 % 76 % 70 Tavoite toteutui pääosin 19 % 2 % 2 % 22 Tavoite toteutui osittain 6 % 2 % 0 % 0 Tavoite ei toteutunut 3 % 3 % 0 % 0 Yhteensä 100 % 100 % 100 % 92 5
1.2. Vaikuttavuus 1.2.1. Toiminnan vaikuttavuus Evira tukee valtion talousarviossa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: johtaa, kehittää ja valvoo elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvintuotannon valvontaa koko elintarvikeketjussa, rakentaa elintarviketurvallisuutta varmistavia järjestelmiä yhdessä tuottajien ja elintarviketeollisuuden ja elintarvikekaupan kanssa, tekee eläin- ja kasvitauteihin sekä elintarviketurvallisuuteen liittyvää diagnostiikkaa ja analytiikkaa tautien osoittamiseksi ja vastustamiseksi sekä elintarviketurvallisuuden lisäämiseksi ja toimii oman alansa vertailulaboratoriona tekee tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointeja sekä seurantatutkimuksia, vastaa riskiviestinnästä viranomaisten ja kuluttajien sekä elintarvikealan toimijoiden välillä Yleistä Vaikuttavuuden pohjana on hallinnonalan tavoitteita tukeva viraston strategia. Sen yksityiskohtainen käytäntöön ja toimintaan tapahtuva jalkauttaminen toteutuu alastrategioilla. Niitä päivitetään säännöllisesti ja strategiset hankkeet ja toimenpiteet on aikataulutettu. Koko valvontaketjussa tehostettiin ja yhtenäistettiin valvontaa sekä sen suunnittelua, ohjausta ja raportointia eri keinoin. Valvonnan kohdentamista riskien perusteella ja riskiluokitusmenetelmiä kehitettiin edelleen. Prosessien toimintaa ja ohjeistusta parannettiin ja valvontaketjun viranomaisyhteistyötä tiivistettiin entisestään. Valvonnan johtamis- ja ohjausjärjestelmää ja seurantaa kehitettiin huomioiden kansalliset ja yhteisötason tarpeet ja vaatimukset. Valvontaketjun auditointijärjestelmää vakiinnutettiin. Valvonnan viestintää tehostettiin ja tietojärjestelmien ja raportoinnin kehittämiseen suunnattiin erityisiä voimavaroja. Valvonnan avoimuutta edistettiin valmistelemalla pilottiprojekti valvonnan tulosten julkaisemiseksi. Toimintavuonna saatettiin loppuun Euroopan komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston (FVO) Suomessa vuonna 2009 tekemä yleistarkastus, joka yleisten arviointiosuuksien lisäksi käsitti kahdeksan erityistarkastusta. Yleistarkastuksen tarkoituksena on arvioida, vastaako jäsenvaltion valvonta yhteisölainsäädännön vaatimuksia ja toteutetaanko se elintarvikeketjun monivuotisen valvontasuunnitelman (VASU) mukaisesti. Tarkastusjärjestelmän tavoitteena on varmistaa yhteisölainsäädännön täytäntöönpano jäsenvaltioissa ja edistää yhdenmukaisia valvontakäytäntöjä. Tarkastuksessa selvitetään toimivaltaisia viranomaisia, valvonnan resursseja, valvonnan organisointia ja toteutusta, täytäntöönpanotoimenpiteitä, valvonnan arviointijärjestelmää ja valvonnan suunnitelmallisuutta koskevia asioita valvontajärjestelmässä kokonaisuutena. Vuonna 2010 tarkastukseen sisältyivät loppukokous maaliskuussa ja marraskuussa seurantatarkastus, joiden aikana FVO ja Evira kävivät vuoropuhelua yleistarkastuksen raporttiluonnoksesta, havainnoista ja päätelmistä sekä niiden johdosta Suomessa toteutettavista kehittämistoimenpiteistä aikatauluineen. Lopputuloksena yleistarkastuksesta komissio totesi Suomen elintarvikeketjun valvonnan olevan hyvin organisoitua ja toimivaa, viranomaisten välisten vastuiden olevan selkeät, yhteistyön ja koordinaation toimivan viranomaisketjussa hyvin ja tehokkaasti ja valvontajärjestelmän vastaavan kokonaisuutena yhteisölainsäädännön vaatimuksia. Yleistarkastuksen tuloksena päivitettiin myös Suomen maaprofiili, joka sisältää Suomen valvontajärjestelmän kuvauksen 6
sekä Suomen valvontajärjestelmään viime vuosina kohdistuneiden tarkastusten suosituksia koskevan tilannekatsauksen. Maaprofiili päivitettiin yleistarkastuksen seurantatarkastuksessa ja sen tuloksena, Suomen esittämien vastausten perusteella, aiemmista kaikkiaan 19 suosituksesta yhden ainoan suosituksen luokiteltiin vaativan vielä lisätoimenpiteitä tai -selvitystä Suomen esittämien kehittämistoimenpiteiden lisäksi. Tämä koski sekä komission yleistarkastuksen johdosta esittämää kahdeksaa yleistä suositusta että sektorikohtaisten erityistarkastusten johdosta esitettyjä suosituksia. Tärkeinä työvälineinä Eviran toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi valmisteltiin edelleen useita tietojärjestelmiä, niistä keskeisimpinä laboratorio- ja valvontatiedonhallintajärjestelmä (Elmo) ja kuntien elintarvikevalvonnan tietojen hallintajärjestelmä (KUTI). Elmon valmistelu eteni suunnitelman mukaisesti ja järjestelmä käyttöönotettiin helmikuun alusta 2011. Järjestelmän kehittäminen jatkuu. KUTI2 valmistui myös aikataulussaan ja siirrettiin ylläpitoon loppuvuodesta 2010, ja kunnat ottavat parhaillaan sitä käyttöön. Lisäksi KUTI-työssä on valmisteltu Eviran käyttöliittymää keskitettyyn KUTI3 järjestelmään ja kehitetty raportointia KUTIjärjestelmästä valvonnan tulosten julkaisemista koskevan Oiva-pilotin yhteydessä. Vertailulaboratoriotoiminnan kehittämistä ja toiminnan yhdenmukaistamista, erityisesti laboratorioiden hyväksymismenettelyssä jatkettiin. Uutena asiakaspalvelumuotona julkaistiin neljä kertaa sähköinen uutiskirje Evira.fi sivustolla. Laboratorioille järjestettiin vuosittaiset koulutuspäivät Valviran kanssa ja samassa yhteydessä järjestettiin myös asiakaskysely, jonka perusteella suunnitellaan seuraavia koulutuksia. Eri alueiden vastuutahot osallistuivat EUvertailulaboratorioiden (EU-CRL) koulutus- ja informaatiotilaisuuksiin. Vertailulaboratorioiden järjestämiin tasovertailuihin osallistuttiin ja niissä menestyminen oli hyvä. Evira järjesti vertailumittauksia trikiinianalyysejä tekeville laboratorioille. Eviran asiantuntijat ovat osallistuneet aktiivisesti toimialan kansainväliseen ja erityisesti EUtason yhteistyöhön (mm. FVO:n asiantuntijaryhmät, EU-vertailulaboratoriot, Codex Alimentarius, OECD, IPPC, EPPO, OIE, UPOV, ISTA, CPVC, FLEP). Myös EFSA kanssa tehty yhteistyö oli aiempaa laajempaa. Tärkeimpiä yhteistyömuotoja olivat Advisory Forum -työ, viestinnän yhteistoiminta sekä aktiivinen Focal Point -toiminta sekä lukuisat yhteistyöryhmät. Latvian elintarviketurvallisuusviraston kanssa laajennettiin yhteistyötä kemiallisen analytiikan alueella ja Evirassa oli muutamia tutkijavierailuita EU-maiden vertailulaboratorioista ja Venäjältä. Eviran tieteellistä tutkimusta esiteltiin aiempaan tapaan kansainvälisissä kongresseissa. Samoin Eviran tutkijoita kutsuttiin osallistumaan erilaisten tieteellisen opinnäytetöiden ja tieteellisen pätevyyden arviointeihin. Uusia kansainvälisellä sektorilla tehtäviä toimia oli runsaasti. EU-jäsenmaiden elintarviketurvallisuusvirastojen virastopäällikkökokousten työnä on osallistuttu elintarviketurvallisuusvirastojen välisen vertaisarvioinnin (benchmarking-järjestelmä) suunnitteluun ja järjestämiseen. Lisäksi Suomessa järjestettiin ensimmäisen kerran Pohjoismaiden Elintarviketurvallisuusvirastojen lakimieskokous. Evira järjesti myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden kasvintarkastusviranomaisten yhteistyökokouksen sekä metsänviljelyaineiston kaupan valvontaa koskevan EU:n työryhmäkokouksen. Evira osallistui myös Shanghain maailmannäyttelyssä EU:n ja Pohjoismaiden elintarviketurvallisuusseminaarien järjestelyyn sekä maailmannäyttelyn elintarviketurvallisuuden tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointiin. Virastossa panostettiin aktiiviseen asiantuntijatiedon viestintään. Evira.fi verkkosivuilla käytiin 1 268 689 (1 28 218) kertaa eli keskimäärin käyntejä oli 3 76 päivässä. Kävijöitä oli 723 938 (73 582) yhteensä 20 (198) eri maasta. Eniten sivuilla kävijöitä kiinnostivat elintarvikkeisiin ja elintarviketurvallisuuteen sekä eläimiin liittyvät asiat. Kaikkina vuodenaikoina suosituin asiakokonaisuus oli hygieniaosaaminen. Sivuston rakenne, toiminnallisuudet, visuaalinen ilme sekä uuteen rakenteeseen liittyen osittain myös sivuston sisällöt uudistettiin, ja uudistettu sivusto julkaistiin 30.9.2010. 7
Vuonna 2010 julkaistiin 132 (11) tiedotetta ja ajankohtaisuutista suomeksi, ruotsiksi ja suurin osa myös englanniksi. Lisäksi toimitettiin nettisivulle teemakokonaisuuksia ajankohtaisista aiheista ja juuri nyt -uutisia. Internetissä julkaistujen uutisten mediaseurannassa osumia oli 3823. Kuntien valvontaviranomaisille suunnattuja tiedotteita toimitettiin aiempaa enemmän 70 (6). Eviran eri toimintasektoreilta osallistuttiin aktiivisesti kansalliseen keskusteluun ja tiedottamiseen. Henkilökohtaisia haastatteluja asiantuntijat antoivat 772 (891) kertaa ja suullisia esityksiä pidettiin 376 (331) kappaletta. Henkilöstöä koulutettiin sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän tehostamiseksi ja kehittämiseksi. Eviran toiminnan painoalueet eli toimintakokonaisuudet ovat eläinten terveys ja hyvinvointi, elintarvikkeiden turvallisuus, kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys sekä toimintakokonaisuuksia tukeva tieteellinen tutkimus ja riskinarviointi. Niiden vaikuttavuutta on kuvattu seuraavaksi. Elintarviketurvallisuus Elintarviketurvallisuuden toimintakokonaisuudessa kuluttajille annettiin tietoa sekä elintarvikkeista että elintarviketurvallisuudesta aktiivisen tiedottamisen ja pakkausmerkintäkampanjan avulla. Osa elintarvikevalvontatyöstä kohdennettiin kuluttajan harhauttamisen estämiseksi suunnattuun valvontatyöhön. Mansikan alkuperätarkastuksia tehtiin yhteensä 105 kappaletta. Tarkastukset tehtiin yhteistyössä ELY-keskusten ja kuntien elintarvikevalvontaviranomaisten kanssa. Tarkastuksia tehtiin eri puolilla Suomea ja ne saivat paljon näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Suurimmat havaitut virheet olivat alkuperämaan tai laatuluokan puuttuminen irtotuotteiden myyntikylteistä. Vuonna 2010 aloitettiin mukaisten ravitsemusväitteiden valvonta EVO -hankkeena. Tavoitteena oli käynnistää ravitsemusväitteiden omavalvonta, yhtenäistää valvontaa ja poistaa käytöstä hyväksymättömät ravitsemusväitteet. Hanketta varten Evira valmisteli asiakirjoja ja koulutti valvontaviranomaisia. Hankkeeseen osallistui viisi AVI:a. Yhteenveto tuloksista valmistuu maaliskuussa 2011. Selvitys elintarvikkeiden suolapitoisuuksien valvonnasta kunnissa vuosina 2008 2010 tehtiin loppuvuodesta 2010. Selvitys koski pakkausmerkinnöissä pakollisesti ilmoitettavan suolan määrän oikeellisuuden valvontaa. Kyselyyn vastasi 32 % kunnallisista valvontayksiköistä. Selvitys osoitti, että suolan määrän valvontaa tulee parantaa sekä toimijoiden omavalvonnassa että viranomaisvalvonnassa. Kunnan valvontaviranomaisten kanssa puututtiin myös eräisiin markkinoilla olleisiin lihavalmisteisiin, joita markkinoitiin virheellisesti lisäaineettomina. Tuotteissa käytettiin säännöstenvastaisesti kasviuutteita lisäaineellisessa tarkoituksessa. Ruokamyrkytysten raportoinnissa siirryttiin vuoden 2010 alusta uuden RYMY-tietojärjestelmän käyttöön. Ruokamyrkytysepäilyilmoituksia raportoitiin 53, joiden mukaan noin 1300 henkilöä sairastui. Norovirusepidemioita oli useita. Edellisenä vuonna ongelmalliset pakastevadelmat olivat syynä enää vain yhteen epidemiaan, joten vuonna 2009 annettu vadelmien kuumennussuositus osoittautui toimivaksi toimenpiteeksi. Raaka punajuuri aiheutti useita epidemioita. Oireiden perusteella taudinaiheuttajaksi epäillään bakteeritoksiinia. Epidemioiden taustalla on todennäköisesti raa an punajuuren liian pitkä säilytysaika raasteen valmistuksesta kulutukseen, vastaavasti kuin porkkanalla. Evira antoi suosituksen käyttää punajuurta vain kypsennettynä, minkä avulla uudet epidemiat saatiin ehkäistyä. Vuoden 2010 aikana todettiin yli 70 listeriabakteerin aiheuttamaa vakavaa sairastumista. Määrä oli selvästi edellisvuosia (20 50) suurempi. Sairastuneista joka neljännen tiedetään kuolleen. Sairastuneista puolet oli yli 70-vuotiaita ja heistä suurimman osan tiedetään kuuluneen tartunnalle altistavaan riskiryhmään. Evira ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisivat kaksi yleistä yhteistiedotetta aiheesta. Lisäksi Evira lähetti kuntien elintarvikevalvontaviranomaisille kirjeen, jossa heitä kehotettiin varmistamaan alueensa kala- ja liha-alan lai- 8
tosten sekä sellaisenaan syötäviä elintarvikkeita valmistavien elintarvikehuoneistojen omavalvonnan riittävyys listerian suhteen. Evira osallistui myös EU-laajuiseksi suunniteltuun listeriakartoitukseen. Suomessa näytteet toimitettiin kahdeksan suurimman kaupungin alueelta. Näytteiksi otettiin sellaisenaan syötäviä elintarvikkeita, kalajalosteita, juustoja ja lihavalmisteita. Juustoista ja lihavalmisteista ei todettu Listeria monocytogenes bakteeria, kun taas kalatuotteista sitä todettiin noin 15 %:ssa. EU-tason tuloksia on odotettavissa aikaisintaan vuonna 2012. Kansallisen salmonellavalvontaohjelman tavoite alhaiselle (alle 0,1 %) salmonellan esiintyvyydelle tuotantoeläimissä toteutui myös vuonna 2010. Koska Suomessa on erittäin vähän tietoa salmonellan esiintymisestä markkinoilla olevissa kasviksissa, aiheesta käynnistettiin kaksivuotinen hanke. Kuntien elintarvikevalvontayksiköitä pyydettiin osallistumaan projektiin tutkimalla salaatteja, yrttejä ja ituja, sekä raportoimalla tulokset Eviralle. Tuloksia on tähän mennessä raportoitu yli 200 tuotteesta. Niissä ei ole todettu salmonellaa. EHEC-bakteerin vuosittainen esiintyvyys teurasnaudoilla (0,5 %) vastasi edellisvuosia. Tutkittujen teurasnautojen lähtötilat selvitettiin ensikertaa ja ne edustivat n. 8 % Suomen nautatiloista. Positiivisiksi todetut teurasnaudat olivat lähtöisin kahdeksalta tilalta. Kampylobakteerivalvontaohjelmassa todettiin kesäkuukausina tutkituista broilerieristä alle 6 % positiivisiksi. Bakteerin esiintyvyystaso vastasi edellisvuosia. Trikiinitutkimuksia tekevien laboratorioiden hyväksymismenettely uudistettiin ja vertailututkimusten perusteella varmistuttiin laboratorioiden trikiinianalytiikan osaamisesta. Lisäksi aloitettiin trikinellaseurantahanke, joka kohdistuu Perämeren hylkeisiin. Yhdestä harmaahylkeestä löytyi trikinella-tartunta. Laitosten uudelleenhyväksyminen saatiin päätökseen. Alkuvuodesta laitosrekisterit tarkistettiin lainsäädännön vaatimusten mukaisiksi. Evira hyväksyi yhden uuden teurastamon. Yhden toiminnassa olleen teurastamon hyväksyminen peruutettiin vuonna 2010. Sen toiminnassa ilmeni niin vakavia elintarviketurvallisuuteen liittyviä epäkohtia, että ne voitiin estää vain peruuttamalla hyväksyminen. Vuonna 2010 Eviran lihantarkastushenkilökunta vastasi lihantarkastuksesta 15 punaisen lihan teurastamossa ja siipikarjan teurastamossa. Kotimaassa teurastetuista tuotantoeläimistä teurastettiin yli 90 % Eviran valvomissa teurastamoissa. Teurastamoissa toteutettiin lihantarkastushenkilökunnan toimesta elintarviketurvallisuuden varmistamiseen tähtäävät seurantaohjelmat, joista merkittävimmät ovat salmonellavalvontaohjelman ja vierasainevalvontaohjelman teuraseläimiä koskevat osuudet. Teurastamojen valvontaa auditoitiin kymmenellä Eviran valvomalla teurastamolla. Tarkoituksena on arvioida tarkastuseläinlääkäreiden tekemän valvonnan säännöstenmukaisuutta sekä työjärjestyksen ja ohjeiden noudattamista teurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien laitosten valvonnassa. Erityistä huomiota kiinnitettiin vuosien 2010-2011 painopistealueeksi valittuun HACCP-järjestelmän arviointiin. Maaliskuussa 2011 vahvistetun elintarvikelain muutoksen mukaan valtion ja kuntien välistä työnjakoa elintarvikevalvonnassa tarkistetaan siten, että pienteurastamoiden ja riistan käsittelylaitosten hyväksyminen ja niissä toimeenpantava lihantarkastus ja valvonta siirtyvät kunnilta valtiolle. Evira aloitti pienteurastamoiden valvontaa ja lihantarkastusta koskevan siirron suunnittelun yhteistyössä toimijoiden kanssa loppuvuodesta 2010. Elintarvikevalvontatietojen julkistamiseen valmistauduttiin käynnistämällä pilottiprojekti Oiva, jossa viiden kunnan kanssa kokeillaan vähittäismyymälöiden ja ravintoloiden tarkastustulosten julkaisemista kuluttajien nähtäväksi. Pilotissa valmisteltiin vuonna 2010 valvonnan ohjeistusta, tietojärjestelmiä ja viestintää sekä koulutettiin pilottikuntien tarkastajia. Pilottitarkastukset kunnissa käynnistyvät maaliskuussa 2011. Risk Sheriff riskinarviointiohjelman kehittämistä jatkettiin, mutta työ on keskeisiltä osiltaan jäänyt odottamaan siihen kytkeytyvien val- 9
vonnan ohjausvälineiden, kuten Oiva-pilotin valmistumista, jotta järjestelmät saadaan sovitettua yhteen. Kunnallisen elintarvikevalvonnan toteutumista vuonna 2009 selvitettiin. Kuntien tekemien elintarvikevalvonnan tarkastusten määrä väheni 53 000 tarkastuksesta 8 000 tarkastukseen samanaikaisesti, kun valvontakohteiden määrä kasvoi noin 1 00 kohteella. Kohteisiin tehtyjen toimenpiteiden määrä väheni samassa suhteessa eli toimenpiteitä tehtiin keskimäärin kolmasosassa tarkastuksia, kuten edellisvuonnakin. Elintarvikevalvontaan käytetty työpanos ja tarkastusten määrä ovat laskeneet usean vuoden ajan, mutta tarkastuksia kohdennetaan entistä suunnitellummin ja riskiperusteisemmin. AVI:t auditoivat 19 kunnan valvontaa vuonna 2010, jolloin yhteistoiminta-alueita oli 122. Kunnallisten yhteistoiminta-alueiden kehityksen vuoksi kaikkien valvontayksiköiden alueelle on kohdennettu valvontajärjestelyitä koskeva auditointi. Kunnallisen elintarvikevalvonnan auditointien kehittämistä AVI:en kanssa jatkettiin. Kohdeauditoinnit laajennettiin kattamaan laitosvalvonnan lisäksi myös elintarvikehuoneistojen valvonta. Kohdeauditoinnit lisättiin kuulumaan osaksi kunnan valvontatoiminnan vaatimustenmukaisuuden auditointia. Kuntien valvonnan laatutyötä jatketaan edelleen. Hygieniaosaamistodistuksia eli ns. hygieniapasseja on myönnetty Suomessa vuoden 2010 loppuun mennessä noin 690 000. Evira jatkoi hygieniaosaamistestaajien auditointeja, joita toteutettiin 35 kpl. Lisäselvityspyyntö toiminnasta tehtiin 30 testaajalle. 16 testaajalle annettiin päätös keskeyttää toiminta selvitysten ajaksi. Lopputuloksena auditoinneista annettiin 32 huomautusta tai kehotusta korjata toimintaa määräajassa. Yhden osaamistestaajan hyväksyntä peruutettiin. Yhden testaajan toiminta annettiin auditoinnin perusteella poliisille rikostutkintaan. Takaisinvetojen määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Viime vuonna takaisinvetoja tehtiin 8 kpl. Yleisimmät syyt takaisinvetoihin olivat markkinoilla todetut ei-hyväksytyt uuselintarvikkeet ja ei-hyväksyttyä muuntogeenistä ainesta sisältävät elintarvikkeet sekä mikrobiologiset kontaminaatiot. Elintarvikkeita ja rehuja koskeva RASFF-hälytysjärjestelmä toimi edelleen vilkkaasti. Suomi teki järjestelmään 130 ilmoitusta, joista 107 koski elintarvikkeita, 13 kontaktimateriaaleja ja 10 rehuja. Suurin osa aiheista, 91, saatiin Tullin valvontatutkimuksista. Ne koskivat siten ei-eläinperäisiä elintarvikkeita ja kontaktimateriaaleja. Rehuilmoitukset tulivat Eviran rehuvalvonnasta. Suomi teki jäsenvaltioista eniten muuntogeenisia elintarvikkeita ja uuselintarvikkeita koskevia ilmoituksia. Koko järjestelmässä kulki kaikkine lisäilmoituksineen yli 8 500 ilmoitusta, mikä ylitti jälleen edellisten vuosien tulokset. Elintarvikekontaktimateriaaleja ja tarvikkeita valmistaville, markkinoille saattaville ja maahantuoville toimijoille tuli elintarvikelain muutoksella velvollisuus ilmoittaa toiminnastaan sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Velvoite tuli voimaan 1.9.2010, ja toimijoiden on tehtävä ilmoitukset 31.8.2011 mennessä. Viranomaisten on merkittävä tiedot KUTI - valvontakohderekisteriinsä. Evira laati ilmoitusten tekemistä varten ohjeen ja malliasiakirjan valvontaviranomaisten ja toimijoiden käyttöön ja kertoi asiasta koulutuspäivillä, toimijoiden tilaisuuksissa ja ammattilehdissä. Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevassa vierasainevalvontaohjelmassa tehtiin noin 300 näytteestä lähes 19 000 tutkimusta tuotantoeläimiltä kiellettyjen aineiden, sallittujen eläinlääkkeiden ja kontaminanttijäämien osoittamiseksi. Ohjelmassa todettiin ainoastaan joitakin näytteitä, jotka sisälsivät toimenpiderajan ylittävän määrän hometoksiineja. Määräystenvastaisia näytteitä oli alle 0,5 %, mikä vastaa asetettua tavoitetta. Hirven ja poron sisäelimistä todetaan vuosittain joitakin kadmium-ylityksiä, eikä niitä ole laskettu mukaan määräyksenvastaisiin tuloksiin. Valvontaohjelman tulokset ovat samaa tasoa kuin aikaisempinakin vuosina ja ne osoittavat, että eläinten lääkitsemiseen liittyviä säädöksiä on Suomessa noudatettu erittäin hyvin. 10
Valtakunnalliseen Elintarvikevalvontaohjelmaan (EVO) sisältynyt elintarvikkeiden radioaktiivisuusvalvonnan tehostaminen -hanke onnistui hyvin. Yhteensä 38 valvontayksikköä osallistui hankkeeseen keräämällä ja tutkituttamalla paikallisissa laboratorioissa yhteensä noin 650 näytettä. Kunnat myös tiedottivat aktiivisesti oman alueensa tuloksista. Evira laatii hankkeesta valtakunnallisen yhteenvedon, kun tulokset on saatu kaikista AVI:ista. Hankkeessa oli vahvasti mukana kriisivalmiusnäkökulma ja siihen liittyen paikallislaboratorioiden ja valvontaviranomaisten osaamisen ylläpitäminen. Hanke suunniteltiin yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa. Hometoksiinivalvonnassa tutkittiin 57 kotimaista viljanäytettä, joista yksi oli määräystenvastainen. Näytteistä tutkittiin Fusarium -toksiinien lisäksi torajyvien osuus ja ergot alkaloidit. Nitraatti-nitriitti -hankkeessa tutkittiin yli 100 liha- ja makkaravalmistetta, joista kahdessa nitriitin määrä ylitti sallitun enimmäismäärän. Kasvinsuojeluaineiden jäämävalvonnassa tutkittiin 20 kotimaista kasvista sekä 30 eläimistä saatavaa elintarviketta. Kaikki näytteet olivat jäämien enimmäismääriä koskevien säännösten mukaisia. Kahdessa näytteessä havaittiin jäämiä aineista, joiden käyttö ei ole sallittua Suomessa. Eviran toimeksiannosta ELY-keskukset tekivät kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevan tarkastuksen tiloille. Kyseiset tilat otettiin laajennuksen kautta mukaan täydentävien ehtojen valvontaan. Vuonna 2010 Evira tutkitutti muuntogeenisiä aineksia 30 näytteestä, joista 29:sta voitiin todentaa analysoitavissa oleva DNA. Muuntogeenistä ainesta havaittiin 1 %:ssa näytteistä, mutta näytteet olivat määräystenmukaisia. Kahdesta riisivalmisteesta todettiin sekvenssejä, joiden toteaminen viittaa eihyväksyttyyn riisimuunnokseen. Analyysitulosten perusteella ei ryhdytty tuotteiden takaisinvetoon. Eläinlääkinnällisillä rajatarkastusasemilla (Helsinki satama ja lentoasema, Hamina, Vaalimaa) tehtiin vuonna 2010 yhteensä 2 51 rajatarkastusta EU:n alueelle jääville erille, joista tuoteeriä (elintarvikkeet ja sivutuotteet) oli yhteensä 1511. Haminan ja Helsingin kautta tuoduille kauttakulkuerille (elintarvikkeet ja sivutuotteet), joiden määränpää on yleensä Venäjä tai laivamuonitus, tehtiin 532 tarkastusta. Kaikki Suomeen tai Suomen kautta muihin EU-maihin tuotavat tuote- ja eläväeläinerät tarkastetaan 100 %:sti. Eriä hylättiin tilinpäätösvuonna 0,3 % (6 erää). Laboratorionäytteitä otettiin näytteenottosuunnitelman mukaisesti 323 kpl, ja lisäksi seurattiin aktiivisesti RASFF-ilmoituksia. Kaikki sellaiset tuote-erät, joiden alkuperälaitoksesta lähteneestä tuotteesta oli tehty RASFF-ilmoitus, tutkittiin. Rajatarkastuksia oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eristä kuitenkin yhä useampi jäi sisämarkkinoille, kauttakuljetusten määrä laski 11 erällä. Toimintavuoden aikana haettiin ratkaisua Vuosaaren sataman alueelle tulevan eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman rakennuttamiseen. Hakuninmaalla sijaitsevan Helsingin Sataman eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman vuokrasopimusta saataneen jatkaa vuoden 2013 loppuun. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonnassa tarkastukset tehtiin pääosin ostopalveluna, perustuen Eviran ja kuntien välisiin valvontasopimuksiin. Kunnilta tilatuista tarkastuksista toteutui 323 tarkastusta (toteuma 68 % suunnitellusta) kaikista Eviran tilaamista tarkastuksista. Evira teki itse 6 tarkastusta (toteuma 85 % suunnitellusta). Valvojille on annettu koulutusta sopimuksenmukaisesta tarkastustoiminnasta, tästä huolimatta kaikki tarkastukset eivät toteutuneet sovitulla tavalla. Ensisaapumisvalvonnassa tuote-erien tutkimisessa painotettiin salmonellavalvontaa ja tarkastusten yhteydessä otettiin 7 näytettä, jotka useimmiten tutkittiin salmonellan varalta. Tarkastusten kesto oli keskimäärin 1 tunti 15 minuuttia. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vientiä Venäjälle edistettiin varmistamalla terveystodistusten saatavuus sekä niiden myöntämisjärjestelmän toimivuus. Venäjän vientiin liittyviä eläinlääkärintodistuksia käytetään vuosittain noin 10 000 kpl. Venäjälle saa toimittaa eläimistä saatavia elintarvikkeita ja eläinperäistä ainesta sisältävää rehua vain Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitos Rosselhoznadzorin hyväksymistä maista ja laitoksista. Hyväksyntä edellyttää, että laitokset ja niiden Venäjälle viemät tuotteet ovat Venäjän lainsäädännön mukaisia. 11
Rosselhoznadzor teki toukokuussa 2010 tarkastuskäynnin yhteensä 21 liha- ja maitoalan laitoksessa ja pysäytti tarkastuksensa perusteella heinäkuussa viennin 1 tarkastamastaan laitoksesta. Tällöin näytti siltä, että liha- ja maitotuotteiden vienti Venäjälle pysähtyy kokonaan pitkäksi aikaa. Evira, yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa, neuvotteli Rosselhoznadzorin korkeimman johdon kanssa heinäkuun lopulla. Pitkällisten neuvottelujen lopputuloksena saatiin aikaan yllättävän nopeasti Suomen ja Venäjän viranomaisten välinen sopimus sekä maidon että lihanviennin valvonnasta. Sopimusten sekä Eviran tekemien tarkastusten ja vientituotteisiin kohdistuneiden ylimääräisten tutkimusten ansiosta vientirajoitus poistui elokuussa lähes kaikilta maitolaitoksilta ja kolmelta liha-alan laitokselta. Venäjän vientiin liittyen Evira ohjeisti ja tarkasti laitoksia niin, että vuoden loppuun mennessä vientirajoitus saatiin Venäjän viranomaisten marraskuussa neljässä liha-alan laitoksessa tekemän uusintatarkastuksen jälkeen poistettua vielä kolmelta liha-alan laitokselta. Venäjänviennin jatkuvuuden varmistamiseksi Eviran oli toimintavuoden aikana tehtävä 59 tarkastusta valmistuslaitoksiin ja varastoihin (maito ja liha). Näiden tarkastusten seurauksena Evira on Venäjän viranomaisten kanssa sovittuihin toimintaperiaatteisiin perustuen asettanut kuusi maito- ja lihalaitosta vientikieltoon johtuen mm. puutteista tuotteiden tutkimisessa ja joissakin tapauksissa puutteista laitoksen toiminnassa. Venäjänviennissä toimijoita/viranomaisia opastettiin vuoden aikana 10 koulutustilaisuudessa. Samaan aikaan Evira teki lukuisia muita vientiin liittyviä tehtäviä, kuten selvityksiä, kirjeitä ja ohjeistuksia. Lisäksi jatkettiin valvontaa USA-hyväksytyissä teurastamoissa. Etelä-Korean viranomaiselle toimitettiin kaikkia sinne sianlihaa viemään hyväksyttyjä laitoksia koskevat vuosittaiset kyselylomakkeet. Lisäksi Evira osallistui neuvotteluihin kauran, ohran ja sianlihan viennin mahdollistamiseksi Suomesta Kiinaan. Eviran tarkastajat tekivät maidon EU-tukivalvonnassa voin yksityiseen varastointiin ja vientivarastointiin (yhteensä 886 800 kg) liittyviä tarkastuksia 12 kpl. Eläinten terveys ja hyvinvointi Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin toimintakokonaisuuden painopistealueena tilinpäätösvuonna oli 1.11.2009 voimaan tulleen eläinlääkintähuoltolain toimeenpano. Laki tehostaa valvonnan tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta kaikilla tasoilla. Lain myötä aluehallintovirastoihin perustettiin 15 uutta läänineläinlääkärin virkaa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan. Evira järjesti uusille viranhaltijoille runsaasti lisäkoulutusta erityisesti täydentävien ehtojen valvonnasta ja EU-eläinsuojelutarkastusten suorittamisesta. Lain toimeenpanoa koskevassa ohjauksessa painotettiin erityisesti kunnallisten valvontaeläinlääkärin virkojen perustamista valvonnan esteettömyyden takaamiseksi ja valvonnan yhdenmukaisuuden lisäämiseksi. Yhdessä kaikkien AVI:en kanssa toteutettiin neuvottelupäivät kuntien viranomaisille ja luottamushenkilöille edistämään valvontavirkojen perustamista. Tilinpäätösvuoden lopulla kyseisiä virkoja oli kuntiin perustettu jo parikymmentä. Eläinlääkintähuoltolain nojalla Evira laati 1.11.2010 voimaan tulleen Valtakunnallisen ohjelman eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista 2011 201 (EHO). Ohjelmassa on kuvattu eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtävät ja niitä koskeva ohjeistus sekä asetettu saatavuus- ja laatutavoitteet kunnallisille eläinlääkäripalveluille. Ohjelma sisältää myös vaatimukset AVI:en ja kuntien valvontasuunnitelmille ja se on osa Ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa (YMPPI). Muita painopisteitä Eviran eläinlääkintähuoltoa koskevassa ohjauksessa tilinpäätösvuonna olivat tuotantoeläinten terveydenhuoltopalvelujen saatavuus ja eläinlääkäripäivystyksen uudistaminen laajentamalla päivystysalueita, eriyttämällä pieneläinpäivystys ja järjestämällä keskitetty yhteydenottopalvelu. Eläintautien ennaltaehkäisy ja torjuntatoimenpiteet olivat tehokkaita tilinpäätösvuoden aikana. Vaarallisiksi eläintaudeiksi luokiteltavista eläintaudeista todettiin epätyypillinen scrapietartunta kolmella eri lammastilalla yksittäisillä eläimillä. Muista eläintaudeista todettiin ihmisten nk. 12
pandemiaviruksen (H1N1 2009) aiheuttama influenssa kahdella sikatilalla maassa ja salmonellatartuntoja viidellä broilerituotantotilalla ja seitsemällä nautatilalla. Lisäksi vuonna 2009 rehuperäisen Salmonella Tennessee -epidemian aikana saastuneista sikatiloista tartuntaa esiintyi saneeraustoimenpiteistä huolimatta edelleen kahdella tilalla. Kalojen taudeista VHStautia todettiin vain yhdellä kalanviljelylaitoksella Ahvenanmaan rajoitusalueella. Koska Uudenkaupungin- Pyhärannan-Rauman rajoitusalueella ei syksyn 2010 näytteenotossa VHStautia todettu, Suomi on hakemassa alueelle tautivapautta. Myös BKD-taudin vastustamisohjelma arvioitiin ja arvioinnin pohjalta tehtiin toimenpidesuunnitelma vuodelle 2011. Valvottavista eläintaudeista nautojen tarttuvan virusripulin (BVD) hävittämiseksi tehty työ on tuottanut tulosta. Yhtään karjaa ei ole rajoittavien määräysten alaisena, viimeiset rajoittavat määräykset purettiin kesällä 2010. Aiempien vuosien suuriin tutkimusmääriin perustuen maan voidaan katsoa olevan vapaa BVD:stä ja seurantatutkimuksia on tarkoituksenmukaista vähentää ja kohdentaa jatkossa riskiperusteisesti. Muut eläintautien seurantaohjelmat toteutuivat pääsääntöisesti suunnitelmien mukaisesti. Villieläimiä ja poroja tutkittiin edellisvuosien tapaan. Erityisesti selvitysten kohteena oli villieläinten (hirvi- ja jäniseläinten) merkitys ihmisten toksoplasmatartunnan lähteenä. Selvityksen tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä että kotikissa on merkittävin tartunnan lähde sekä villi- että kotieläimille. Myös ihminen voi saada kissasta suoraan tartunnan. Kalaterveyspalvelutoimintaa uudistettiin ja sisävesilaitosten liittyminen kalaterveyspalveluun saatiin merkittävästi aiempaa laajemmaksi mutta merialueella sopimuksia on tehty selvästi vähemmän. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (STKL), Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta (HYELTDK) sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira käynnistivät yhteistyöhankkeen, jossa selvitetään syitä turkiseläimillä esiintyvään, mahdollisesti eläimestä toiseen tarttuvaan silmä- ja ihotulehdukseen. Viimeisten vuosien aikana on Suomessa esiintynyt yhä enenevässä määrin turkiseläimillä uutta silmä- ja iho ongelmaa, mikä heikentää eläinten hyvinvointia näillä tarhoilla. Hankkeen tuloksia hyödynnetään taudin vastustamisen ja hävittämisen sekä eläinten hoidon suunnittelussa. Tilinpäätösvuoden aikana jatkettiin vuonna 2009 aloitettua seurantaa MRSA-bakteerin esiintyvyyden selvittämiseksi sioissa. Selvitys saatiin päätökseen elokuussa. Kerätyt näytteet edustivat lähes 60 lihasikalaa, joista noin joka viidennen tilan teurassikanäytteissä todettiin MRSA-bakteeria. Selvitys vahvisti, että MRSA:ta esiintyy Suomessa sioilla odotettua enemmän ja että työperäinen altistuminen MRSA:lle on siten myös meillä mahdollista. Seurantaa jatketaan 2011 selvittämällä MRSA-bakteerin esiintyvyys erityistason jalostussikaloissa. Eläinten terveydenhuollossa osallistuttiin edellisvuosien tapaan aktiivisesti ETU-työryhmien sekä Sikavan ja Nasevan toimintaan. Nautasektorilla kehitettiin Nasevaa sähköisenä terveydenhuollon ja ketjuinformaation työkaluna. Nasevaan liittyminen lisääntyi entisestään 2010 alusta naudoilla voimaan tulleen ketjuinformaatiovaatimuksen vuoksi. Vuoden lopulla Nasevaan kuului jo noin 6 500 tilaa (2007 n. 2 000 tilaa ja 2008 n. 500 tilaa). Euroopan yhteisön direktiivi 2003/85/EY edellyttää jäsenmaiden järjestävän suu- ja sorkkataudin valmiusharjoituksia säännöllisesti. Edellinen suu- ja sorkkatautivalmiusharjoitus Heluna järjestettiin Suomessa vuonna 2005. Tilinpäätösvuonna järjestettiin kansallinen suu- ja sorkkatautivalmiusharjoitus Sorkka2010. Valmiusharjoitukseen osallistuivat Lapin Aluehallintovirasto, Itä-Suomen Aluehallintoviraston Kuopion toimipiste ja yksi teurastamo. Harjoitus osoitti valmiusjärjestelmän toimivuuden, joskin myös kehittämiskohteita tunnistettiin. Eläinten lääkitsemisen valvonnassa tehtävät eläinlääkäreiden lääkkeiden käytön, luovuttamisen ja määräämisen sekä lääkekirjanpidon ja potilasasiakirjojen tarkastukset sisältyivät neljän 13
AVI:n kanssa neuvoteltuihin tulostavoitteisiin. Tarkastuksiin valittiin 3 % praktiikkaa harjoittavista eläinlääkäreistä näiden virastojen alueelta. Vuoden 2010 riskiperusteinen otanta kohdennettiin eläinlääkäreihin tukkukaupoista tehtyjen tilausten perusteella. Kohdelääkkeinä olivat vain hevosilla käytettävät erityisluvalliset lääkevalmisteet, joiden käyttö aiheuttaa hevosille teurastuskiellon. Tuotantotilojen lääkkeiden käytön ja lääkekirjanpidon tarkastuksien kohteet valittiin osittain kansallisen MRSA -seurannan tulosten perusteella. Kaikkia tarkastuksia ei saatu tehtyä vuoden 2010 kuluessa ja ne siirtyivät vuodelle 2011. Eläinten merkintään ja rekisteröintiin liittyviä tarkastuksia tehtiin vuonna 2010 yhteensä 1 255 tilalla (nautatiloja 96 kpl, sikatiloja 160 kpl, lammas- ja vuohitiloja 19 kpl). Vakavia puutteita todettiin 122 tilalla (9,7 % valvotuista tiloista) ja osalla tiloista (368 kpl) puutteet olivat lieviä (tilanne 25.1.2011). Vaatimukset täyttäviä tiloja oli 61 %. Valvontaotannat tehtiin riskianalyysejä käyttäen, pyrkimyksenä kohdentaa valvontaa yhä enemmän ongelmatiloille. Eläinten hyvinvointia edistettiin tilinpäätösvuonna monin tavoin. Valvonnan kattavuus parani, sillä valvontaa laajennettiin uusiin kohderyhmiin. EU:n edellyttämiä eläinsuojelutarkastuksia tehtiin noin 1,5 %:lla nautatiloista, 8 %:lla sikatiloista, 7 %:lla kanaloista, joissa on yli 350 munivaa kanaa, noin 7 %:lla turkistarhoista, noin 2 %:lla lammas- ja vuohitiloista sekä noin 7 %:lla ankka ja hanhitiloista. EU-eläinsuojelutarkastuksia tehtiin ensimmäistä kertaa vasikoiden lisäksi myös aikuisille naudoille. Näiden satunnaisotantaan perustuvien tarkastusten lisäksi Suomessa tehdään vuosittain 3 000-000 epäilyyn perustuvaa sekä ilmoitukseen ja luvanvaraiseen toimintaan kohdistuvaa tarkastusta. Lisäksi tarkastuseläinlääkärit ja AVI:t tarkastivat eläinkuljetuksia aiempien vuosien tapaan. Yhteistyössä elinkeinon kanssa laadittiin ensimmäinen Eviran eläinten hyvinvoinnin toimenpideohjelma vasikoille. Oikeutta Eläimille - järjestön joulukuussa 2009 suomalaisista sikaloista julkistaman kuvamateriaalin aiheuttaman kohun seurauksena alkuvuonna 2010 käytiin viranomaisten ja sidosryhmien (teollisuus, tuottajat, tutkimus) välisiä neuvotteluja, joiden seurauksena käynnistettiin teollisuuden koordinoima "Vastuullinen suomalainen sianlihantuotanto" -hanke. Evira osallistui aktiivisesti hankkeeseen mm. kouluttamalla terveydenhuoltoeläinlääkäreitä. Oikeutta Eläimille - järjestö julkisti helmikuussa 2010 salaa kuvattua materiaalia 30 suomalaiselta turkistarhalta. Läänineläinlääkärit tarkastivat Evira määrääminä tarhat tehokkaasti vajaassa kahdessa viikossa. Laiminlyöntejä ilmeni 17 prosentilla tiloista. Tarhoista, joilla todettiin laiminlyöntejä, tehtiin tutkintapyyntö poliisille. Median sekä kansalaisten kyselyjen keskitetty hoitaminen lisäsi toiminnan tehokkuutta. Tilinpäätösvuonna yhteistyö eläinsuojeluasioita hoitavien eri viranomaisten välillä tehostui ja Evira järjesti myös poikkeuksellisen paljon eläinten hyvinvoinnin koulutusta. Jokavuotisen läänineläinlääkäreiden viranomaiskoulutuksen ja AVI:en uusien valvonta- ja läänineläinlääkäreiden lisäkoulutuksen lisäksi Evira järjesti ensimmäistä kertaa koko valvontaketjun kattavan valtakunnallisen viranomaisten eläinsuojelupäivän. Päivään osallistui eläinsuojelulain mukaisten viranomaistahojen lisäksi syyttäjiä. Myös ensimmäistä kertaa järjestetyssä, kaikille avoimessa kansallisessa Eläinten hyvinvointiseminaarissa oli runsaasti osanottajia. EU:n maatalouspolitiikan mukaisiin tukijärjestelmiin liittyvien täydentävien ehtojen otantatarkastusten yhteydessä valvotuilla tiloilla laiminlyöntejä eläinten hyvinvointia koskevissa indikaattoreissa oli hieman edellistä vuotta vähemmän. Vasikoiden, sikojen ja munivien kanojen hyvinvoinnin valvonnan otoksessa valvottiin vajaat 250 tilaa, joista tämänhetkisen tiedon mukaan noin 8 %:lla on esiintynyt laiminlyöntejä. Suurin osa näistä laiminlyönneistä johti 3 %:n tukileikkauksiin. Lisäksi muuta kautta, kuten esimerkiksi muiden eläinsuojelutarkastusten kautta, viranomaisten tietoon tulleet tapaukset laajennettiin eläinten hyvinvoinnin täydentävien ehtojen valvonnoiksi. Näitä laajennuksia on tehty lähes 200 kappaletta ja niistä noin 80 pro- 1
sentissa tilaa on sanktioitu. Valvonnan laajennuksissa tuottajaa on sanktioitu esimerkiksi silloin, kun nautojen karsinat ovat olleet märkiä ja eläimet ovat olleet likaisia tai sioilta on puuttunut virikemateriaalia. Myös esimerkiksi vasikoiden puutteellinen ruokinta on johtanut valvonnan laajenemiseen. Aluehallintovirastoista saatavat tiedot täsmentyvät vielä. Evira osallistui tilinpäätösvuonna aktiivisesti myös Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimintaan sekä Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) toimintaan. EHK muodostuu kansallisesta asiantuntijaverkostosta, jonka tarkoituksena on kehittää Eviran ja HY:n välistä yhteistyötä sekä edistää eläinten hyvinvointivalvonnan ja tutkimuksen kansallista sekä kansainvälistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi. Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys Vuoden 2010 alussa viljamarkkinoilla oletettiin alhaisen hintatason jatkuvan, mikä näkyi viljantuotannon pinta-alan laskuna. Vastoin odotuksia ja monista eri syistä viljojen hintakehitys kuitenkin vahvistui maailmanlaajuisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Toimintaympäristön muutoksista huolimatta kasvintuotannon ja kasvinterveyden valvonnan alaisen toiminnan määrissä tapahtui vain maltillisia muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Valvonnan kohdentamisessa riskiperusteisuutta sovellettiin aiempaa enemmän. Kasvintuotannon tuotantotarvikkeiden eli kylvösiementen, lannoitevalmisteiden, maanparannusaineiden ja kasvinsuojeluaineiden vaatimustenmukaisuus säilyi hyvällä tasolla, eikä niiden tuotantoon ja markkinointiin liittynyt merkittävissä määrin vakavia poikkeamia tai rikkomuksia. Kasvinterveydessä Suomen hyvä terveystilanne säilyi ennallaan. Luomutuotannon valvonnassa ei havaittu merkittäviä poikkeamia tuotantoehtojen noudattamisessa. Tuotantopanosten muuntogeenisen aineksen valvonnassa ei myöskään löydetty merkittäviä esiintymiä. Kasvukauden vaihtelevat sääolot vaikuttivat viljasadon määrään ja laatuun. Sadon määrä jäi keskimääräistä pienemmäksi, mutta samalla kaikkien viljalajien valkuaispitoisuus oli korkea. Vehnästä yli puolet (80 miljoonaa kiloa) täytti leipävehnän vaatimukset, kun taas mallasohrasta vain neljännes oli mallaslaatuista. Edellisvuoden hyvän sadon ja alkuvuonna 2010 vallinneen viljan alhaisen hintatason takia viljaa tarjottiin kevätkaudella erittäin runsaasti interventioon, mikä työllisti Eviraa merkittävästi sekä tarkastuksissa että laboratorioanalyyseissä. Viljan interventiovalvonnassa tehtiin 18 varastojen hyväksymistarkastusta, 31 valvontatarkastusta ja näiden lisäksi merkittävä määrä vastaanoton valvontaa. Interventionäytteitä analysoitiin Evirassa yhteensä 1 758 kappaletta, joista laadunmääritysnäytteitä 1 72 kpl ja valvontanäytteitä 286 kpl. Viljan rikkapitoisuusanalyysin akkreditointia laajennettiin Loimaan ja Lappeenrannan laboratorioihin, jotta interventionäytteet saatiin analysoitua aikataulussa. Uusia kasvinjalostajanoikeuspäätöksiä tehtiin toimintavuoden aikana 13 kappaletta ja lisäksi myönnettiin 15 väliaikaista suojausta. Kasvinjalostajanoikeusrekisterissä oli vuoden lopussa 127 suojattua lajiketta. Evira vastaa myös kansallisen kasvilajikeluettelon ylläpidosta. Tähän liittyen toimintavuonna kasvilajikeluetteloon hyväksyttiin 13 lajiketta ja 2 alkuperäiskasvi- eli maatiaislajiketta. Vuoden lopussa kasvilajikeluettelossa oli yhteensä 0 lajiketta, joista 13 oli maatiaislajikkeita. Kylvösiementen tuotannossa viljelystarkastuksiin pyydetty pinta-ala oli n. 000 ha pienempi kuin edellisenä vuonna. Viljojen markkinatilannetta seuraten vähennystä tapahtui viljojen ja kasvua öljykasvien, herneen sekä härkäpavun tuotantoaloissa. Viljelystarkastuksissa hukkakauran takia hylätty ala oli noin puolet edellisinä vuosina hylätystä alasta. Kuuman ja kuivan kesän takia siemensato oli normaalia pienempi, mutta siemenen laatu oli korkea. Siemennäytteiden määrä väheni vastaavasti jonkin verran edellisvuodesta. Vertailulaboratoriotoiminta metsäpuiden siemenanalyysien osalta sujui suunnitellusti. Siemenperunan virusten yleisyys oli yhtä korkea kuin edellisenä vuonna, mutta tartunta-aste oli selvästi alhaisempi, sillä vain yhden siemenperunaviljelyksen sato hylättiin ja luokanlaskuja oli vähemmän. Siemenkaupan markkinavalvonnassa otettiin käyttöön riskiperusteiset menetelmät valvontakohteiden valin- 15
nassa. Valvonnan painopisteitä olivat sertifioimattoman siemenen valvonta ja vihannesten siementen laatu. Rehu- ja lannoitevalvontaa toteutettiin riskiperusteisesti valvontasuunnitelmien mukaisesti. Rehualan toimijat tekivät vuoden aikana 6 ilmoitusta omavalvonnassa todetuista salmonelloista, joiden johdosta Evira suoritti näytteenottoja, määräsi toimenpiteitä sekä antoi rehujen markkinointi- ja valmistuskieltoja. Yksi ilmoituksista johti naudanrehujen vetämiseen pois tiloilta sekä rehuympäristö- ja eläinten ulostenäytteenottoon. Lannoitevalmistevalvonnassa asetetut tuotteiden markkinointikiellot johtuivat joko liian korkeasta haitallisten metallien pitoisuudesta, huonosta hygieniasta, riittämättömästä kypsyydestä tai säädösten vaatiman laitoshyväksynnän puuttumisesta. Uuden sivutuoteasetuksen toimeenpanoasetuksen valmisteluun panostettiin Evirassa kaikilla valvonnan sektoreilla Suomesta löytyi uusia vaarallisia kasvintuhoojia, mutta pysyviä esiintymiä ei muodostunut. Uutena kasvintuhoojana löydettiin aasianrunkojäärä Kiinasta tuodusta pihalaattalähetyksestä, ja lisäksi saatiin tieto vuonna 2007 löydetystä jäärästä. Yhdeltä kasvihuoneviljelmältä löydettiin kasvihuonekurkulta Suomessa uusi kasvivirus (zucchini yellow mosaic virus, ZYMV). Tomaatin pronssilaikkuvirusta todettiin 50 kasvihuoneviljelmällä, mikä oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Viroideja ei löytynyt lainkaan. Eläviä mäntyankeroisia löytyi kolmen USA:sta peräisin olevan tuontilähetyksen puisesta pakkausmateriaalista. Venäjän tuontipuun tarkastuksissa ei havaittu vaarallisia kasvintuhoojia. Koloradonkuoriaisia todettiin yhdellä perunaviljelmällä. Etelänjauhiaisia esiintyi poikkeuksellisen vähän aiempiin vuosiin verrattuna (yhteensä 25 löydöstä), ja miinaajakärpäsiä oli vain yhdellä puutarhalla. Avomaan puutarhatuotannossa ei löytynyt uusia vaarallisten kasvintuhoojien esiintymiä. Yhdellä taimitarhalla esiintyi edelleen versopoltetta (aiemmin tammen äkkikuolema). Versopoltteen leviämisuhka on edelleen olemassa, sillä sitä löydettiin seitsemästä muista EU-maista peräisin olleesta taimierästä. Perunan kasvintuhoojista vaaleaa rengasmätää löytyi neljältä ja keltaperunaankeroista kahdeksalta uudelta viljelmältä. Kasvintuhoojien määrittämiseksi tehtiin kaikkiaan yli 12 300 analyysiä näytteistä, jotka olivat peräisin maatalous-, puutarha- ja metsätaloudesta, EU:n sisämarkkinoilta ja kolmansien maiden tuonnista. Menetelmiä mäntyankeroisen, puuvartisten kasvien versopoltteen sekä perunan tumma- ja vaalearengasmädän tunnistamiseksi real-time-pcr testillä kehitettiin. Metsäpuiden taimien laatu oli selvästi parempi kuin edellisenä vuonna. Taimien laadusta ei annettu huomautuksia ja viallisten taimien osuus oli erittäin vähäinen (0,5 % tarkastetuista taimista). Myös taimierien erillään pidon ja yksilöinnin sekä ostajalle annettavien tietojen osalta tulokset olivat huomattavasti edellisvuotta paremmat. Metsänviljelyaineiston alkuperäketjussa ei havaittu merkittäviä puutteita. Kantatodistusten ja siemenkeräysilmoitusten määrät jäivät keskimääräistä pienemmiksi vähäisen siemensadon vuoksi. Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään kuuluvien toimijoiden kokonaislukumäärä ei muuttunut merkittävästi vuonna 2010. Luomuvalvontaan kuului vuoden lopussa 3892 toimijaa. Luomuviljelty peltoala kasvoi noin %. Suurimmat muutokset olivat Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla, joissa tuotanto kasvoi eniten sekä toimijoiden lukumääränä että luonnonmukaisesti viljeltynä peltoalana laskettuna. Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa luomuviljelty peltoala laski. Valvonnan avulla varmistettiin luomutuotannon vaatimustenmukaisuus eikä merkittäviä poikkeamia tuotantoehtojen noudattamisesta havaittu. Vuonna 2010 annettiin markkinointikieltopäätös,7 %:lle luomutoimijoista. Kasvintuotannossa tavallisimmat puutteet olivat rinnakkaisviljelyluvan tai tavanomaisen siemenen käyttöluvan puuttuminen. Kotieläintuotannossa yleisin säännöstenvastaisuus oli eläinten alkuperään liittyvä rikkomus. Myös eläinten ulkoilu- ja ruokintavaatimusrikkomuksista annettiin joitakin seuraamuksia. Luomuelintarvikevalvonnassa annettiin vain kaksi kieltopäätöstä. Muuntogeenisten tuotteiden vaatimuksenmukaisuutta valvottiin maatalouden tuotantotarvikkeiden valvonnalla. Muuntogeenisiä siemeneriä ei havaittu. Rehuvalvonnassa kahdessa sa- 16
masta kotimaisesta tehtaasta otetussa rehunäytteessä todettiin muuntogeenistä soijaa. Tehtaalla käytettiin muissa rehuissa muuntogeenistä soijaa, joten todennäköisesti oli kysymys rehujen saastumisesta valmistuslinjalla. Lisäksi muuntogeenistä soijaa todettiin yhdestä lemmikkieläinruuasta. Täydentävien ehtojen valvonnassa rehualan alkutuotannon toimijoiden valvonta liittyy käsitellyn eläinvalkuaisen rehukäyttöön sekä rehujen jäljitettävyyteen ja rehukirjanpitoon. Otantaan perustuen valvottiin viime vuonna yhteensä 260 maatilaa. Valvonnassa ei todettu merkittäviä määriä säännöstenvastaisuuksia. Havaitut puutteet liittyivät yleensä tietojen kirjaamiseen ja rekisteritietojen tarkastukseen. Täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnoissa laiminlyöntejä todettiin neljällä maatilalla (6,5 %), mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna. Toistuvuutta tai tahallisuutta laiminlyönneissä ei havaittu. Tieteellinen tutkimus ja riskinarviointi Eviran tieteellinen tutkimus on keskittynyt mikrobiologiseen ja kemialliseen elintarviketurvallisuuteen sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin strategian mukaisesti. Edellä mainituilta alueilta julkaistiin neljä väitöskirjaa, 55 tieteellistä artikkelia, 56 tieteellistä kongressijulkaisua sekä 60 muuta julkaisua. Tieteellinen tutkimus ja riskinarviointi ovat olleet verkostoituneita ja yhteistyötä jatkettiin kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Eviralla on yhteistyösopimukset Kuopion ja Helsingin yliopistojen kanssa. Evira on myös mukana Oulussa NorNet-yhteistyössä. Evira on ollut aktiivisesti mukana sektoritutkimusjärjestelmän uudistamis- ja kehittämistyössä sekä Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET). Eviran tieteellinen riskinarviointi toteutuu strategian ja tulostavoitteiden mukaisesti keskittyen tuottamaan viraston toimialalla riskinarviointeja sekä eläintautien että mikrobiologisten ja kemiallisten elintarvikkeiden turvallisuus- ja talousvaikutusten arvioimiseksi kansainvälistä ja kotimaista käyttöä varten. Kansallisella ja EU-tasolla kasvinsuojelussa käytettyjen tehoaineiden ja valmisteiden vertaisarvioitua riskinarviointia toteutettiin tilausten ja suunnitelmien mukaisesti. Riskinarvioinnin julkaisut on esitetty tieteellisen tutkimuksen yhteydessä. Toimintavuonna hoidettiin myös erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä ja järjestettiin kansainvälinen riskinarviointiseminaari. Evira toteutti Focal Point -toimintaa ja sille osoitettuja tehtäviä välittämällä tietoa mm. Suomen jäsenorganisaatioille ja yhteistyöverkostoille sekä koordinoimalla EFSA:n tiedotteiden julkaisemista Eviran internet-sivuilla. 17
1.2.2. Siirtomenojen vaikuttavuus Siirtomenojen vaikuttavuutta tukevat Eviran tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tulostavoite Tot. *) Tulosanalyysi F1. Tavoitteena on varmistaa tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten poistaminen eläinten ravintoketjusta eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi (valtion talousarvion momentti 30.30.1). Järjestelmässä hävitetään lainsäädännössä eläintiheiksi alueiksi määritellyillä alueilla itsestään kuolleet tai lopetetut naudat, lampaat, vuohet, siat ja siipikarja keskitetyn raatojenkeräilyn kautta. Keräilyhinnat muuttuivat 1.3.2010. Myös lampaiden ja vuohien hävittäminen muuttui tuottajille maksulliseksi. Valtion tuen osuus laski naudoilla 53 %:sta alle 50 %:iin ja lampailla 100 %:sta 75 %:iin. Sikojen ja siipikarjan osalta tuen osuus sen sijaan nousi 0 %:sta hieman alle 50 %:iin. Muutoksista huolimatta kerättyjen raatojen määrä nousi edellisvuoteen verrattuna myös märehtijöiden osalta. Vuonna 2010 hävitettiin keräilyn kautta 35 825 nautaa ja 38 lammasta ja vuohta. Vastaavat luvut vuonna 2009 olivat 32 278 ja 3 808. Raatokeräilyn kautta hävitettiin sikoja ja siipikarjaa yhteensä 7,1 milj. kg, kun vuonna 2009 määrä oli 6,2 milj. kg. F2. Tavoitteena on vaarallisten ja helposti leviävien eläintautien hävittäminen ja leviämisen ehkäiseminen (valtion talousarvion momentti 30.30.20). F3. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ja torjua Suomessa ennen esiintymättömien ja muiden vaarallisten kasvintuhoojien leviämistä sekä ylläpitää hyvää kasvinterveyttä. (valtion talousarvion momentti 30.30.1). F. Tavoitteena on edistää viljelyolosuhteisiimme sopivien kasvilajikkeiden jalostusta. (valtion talousarvion momentti 30.30.1). Helposti leviäviä eläintauteja ei ole esiintynyt. Kolme todettua atyyppista scrapietapausta eivät aiheuta uhkaa eläintautien leviämiselle. Tiloilla on voimassa asetuksen mukaiset rajoittavat määräykset. Kasvinterveystilanne säilyi edelleen hyvänä eikä uusia vaarallisia kasvintuhoojia asettunut pysyvästi maahamme. Havaitut tuhoojalöydökset saatiin hävitettyä. Huolehdittiin kasvinterveyskorvausten käsittelystä ja linjattiin korvauskäytäntöjä tasapuolisuuden varmistamiseksi. Laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä mahdollistaa kasvinjalostusmaksujen keräämisen siemenerien tarkastuttajilta ns. vanhoista viljelykasvilajikkeista. Evira suoritti kyseisten lajikkeiden siemenerien sertifioinnin, kasvinjalostusmaksujen keräämisen tarkastuttajilta ja myös maksujen maksamisen kasvinjalostajille. *) a arvioidaan asteikolla 1-5, jossa asteikko on seuraava: n perustelu Tavoite ylittyi 5 Tavoite toteutui suunnitelman mukaisesti Tavoite toteutui pääosin 3 Tavoite toteutui osittain 2 Tavoite ei toteutunut 1 18
Eviran maksamat siirtomenot toteutuivat seuraavasti: Siirtomeno 2008 2009 2010 Eläinten hävitys *) 67 229 3 875 111 587 628 Vaarallisten kasvintuhoojien torjunta 1 66 966 2 56 873 1 678 292 Hukkakauran torjunta 66 000 66 000 99 999 Hukkakauran torjuntasuunnitelmat 19 186 18 89 13 827 Kasvinjalostustoiminnan edistäminen 277 223 230 901 226 995 Eläinlääkintähuolto 370 975 976 230 670 922 Yhteensä 6 667 579 7 71 009 7 277 663 *) Menot maksettu Eviran toimintamenoista 30.30.01 vuosina 2008 2009 ja alv kirjattu momentille 30.01.29. Eläinten hävitysmenot jakautuivat siten, että nautahävityksen osuus oli 3, milj. euroa, lampaiden ja vuohien osuus 0,2 milj. euroa sekä sika- ja siipikarjan osuus 1,0 milj. euroa. Eläinten hävitysmenojen kasvu selittyy arvonlisäveron kirjausmuutoksella sekä tuottajien omavastuuasteen muutoksilla (ks. tulostavoite F1). Vaarallisten kasvintuhoojien torjuntatoimenpiteiden korvaamiseksi tehtiin 130 päätöstä ja korvauksia myönnettiin 100 viljelijälle, yhteensä noin 1,7 milj. euroa. Korvaussummasta yli puolet aiheutui versopoltteen (aikaisemmin tammen äkkikuolema) torjunnasta aiheutuneiden kustannusten korvauksista. Korvaukset edistävät torjuntatoimenpiteiden tehokasta suorittamista ja siten hyvän kasvinterveystilanteen säilymistä maassamme. Evira johtaa ja ohjaa hukkakauralakiin perustuvaa hukkakauravalvontaa, jota suorittavat lisäksi ELY-keskukset ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset. Hukkakauran torjuntakustannuksiin voidaan maksaa hakemuksesta korvauksia. Vuonna 2010 korvauksia maksettiin yhteensä 99 999 euroa ja hukkakaurasuunnitelmien tekemiseen varattua rahaa käytettiin 13 827 euroa. Korvaukset kohdistettiin erityisesti vakaviin saastuntoihin, koska ne muodostavat merkittävimmän uhan hukkakauran leviämiselle. Korvausten avulla pystyttiin kohteena olleiden vakavasti saastuneiden peltolohkojen tilannetta parantamaan. Hukkakaurasuunnitelmiin tarvittu rahamäärä oli edellistä vuotta pienempi, koska kesällä 2010 hukkakauran torjunta onnistui aikaisempaa paremmin. Vuonna 2010 kasvinjalostusmaksuja maksettiin yhteensä 226 995 euroa lajikkeiden edustajille. Kasvinjalostusmaksujen määrä on viime vuosina vähentynyt, koska ns. vanhat lajikkeet ovat väistymässä ja uudet, kasvinjalostajanoikeudella suojatut lajikkeet ovat yleistyneet. Eläinlääkintähuollon määrärahoista maksettiin tilinpäätösvuonna eläintautien vastustamiseen ja ennaltaehkäisemiseen, eläinsuojeluun sekä muihin eläinlääkintähuollon korvauksiin yhteensä 670 922 euroa. Eläinlääkintähuollon määrärahasta eläintautien torjuntaan, eläintautivalmiuden kehittämiseen ja eläintautien ennaltaehkäisyyn sekä vastustettavien eläintautien varalta toteutettuihin näytteenottoihin käytettiin yhteensä 29 797 euroa. Tähän käyttöön sisältyy eläintautilain nojalla eläintenpitäjille maksettuja korvauksia yhteensä 62 90 euroa. Korvauksia maksetaan vastustettavien eläintautien torjuntatoimenpiteisiin mm. eläimistä, jotka on määrätty tapettaviksi sekä sellaisesta omaisuudesta, joka vaarallisen tai helposti leviävän eläintaudin johdosta on otettu näytteeksi tutkimuksia varten, hävitetty tai käsitelty siten, että se on vahingoittunut tai pilaantunut. Harkinnanvaraisesti korvausta voidaan lisäksi maksaa sellaisesta eläimen omistajan toimeentuloa merkittävästi vaikeuttavasta taloudellisesta vahingosta, joka eläimen omistajalle on aiheutunut siitä, että mainitun lain perusteella annettu määräys tai suoritettu toimenpide estää tai vaikeuttaa eläinten pitoa. Lisäksi maksetaan niin sanotusta eläintautisaneerauksesta aiheutuneita kustannuksia mm. eläintaudin torjumiseksi välttämättömistä puhdistus-, desinfioimis-, tappamis- ja raadon tai muun esineen hävittämistöistä sekä näihin töihin käytetyistä 19
aineista ja tarvikkeista. Tilinpäätösvuonna edellä mainittuja korvauksia maksettiin etenkin vuonna 2008 todetun leukoositapauksen aiheuttamista taloudellisista vahingoista sekä saman vuoden pernaruttotautitapaukseen liittyen. Eläinlääkintähuoltomenojen määrä vaihtelee vuosittain riippuen todetuista tautitapauksista ja tartuntatiloilla todettujen eläinten määristä. Tilinpäätösvuonna eläinlääkintähuollon määrärahasta käytettiin alaisen hallinnon ja toimijoiden koulutukseen yhteensä 56 69 euroa. Tämä on noin 15 % enemmän kuin edellisvuonna. Sen lisäksi 18 32 euroa käytettiin muihin eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevan lainsäädännön vaikuttavuutta lisääviin toimenpiteisiin. Tähän summaan sisältyvät eläinsuojelulain mukaiset kiireelliset viranomaistoimenpiteiden, kuten eläinten lopettamisista tai väliaikaisen hoidon järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten korvaukset, joihin käytettiin 2 688 euroa. Kustannukset ovat yli kaksinkertaistuneet edellisvuoteen verrattuna. Näiden toimenpiteiden korvauksista, kuten eläinten lopettamisesta tai väliaikaisesta hoidosta, vastaa aina eläinten omistaja. Eläinsuojelutapaukset ovat kuitenkin usein moniongelmaisia, jolloin omistajalta ei näitä kustannuksia pystytä aina heti perimään. Evira maksaa näissä tilanteissa esim. eläinhoitolalle viranomaistoimenpiteistä aiheutuneet kustannukset, ja perii sitten kustannukset takaisin eläinten omistajalta. 1.3. Toiminnallinen tehokkuus Tulosprisman tätä osa-aluetta tukevat Eviran tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tulostavoite Tot. Tulosanalyysi B1. Valmistellaan toimialan tehtävien hoitoa uudistetussa valtion aluehallinnossa sekä niiden toiminnalliset tulossopimukset B2. Otetaan huomioon valtion tietohallinnon kehittämisen periaatteet ja hankitaan ITpalvelukeskuksen palveluja. Käynnistetään valtion ICT-varautumisen kehittämishankkeen edellyttämien toimenpiteiden suunnittelu ja määritellään varautumiselle toiminnan luonteesta johtuva vaatimustaso. Toteutetaan maatalous- ja elintarvikehallinnon tietohallintoyhteistyössä (META) sovittuja toimenpiteitä ja varmistetaan tietosisältöjen oikeellisuus. Selvitetään Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tehtävien ja roolin muutoksen vaikutukset Eviran tietohallinnon toimintaan. B3. Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuutta parannetaan niin, että julkisoikeudelliset suoritteet saadaan kustannusvastaaviksi ja muut suoritteet ovat vähintään kustannusvastaavia. Yhteisrahoitteisen toiminnan tavoitteena on vähintään 50 %:n kustannusvastaavuus. B. Osallistutaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen yhteisen luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän toimintaan. Sen osana toteutetaan virtuaalisen laboratorioosaamiskeskuksen (Virlab) toimintaa. Tavoite on toteutunut sekä AVI:en että ELYkeskusten osalta. VIP:n palvelujen käyttöönotosta on tehty suunnitelma. Eviraa on tarjottu pilotiksi VIP:n sähköisen asioinnin alusta -hankkeeseen. Lisäksi on osallistuttu MMM:n hallinnonalan varautumisyhteistyöhön ja META:n ja TAO:n (Tiken asiakasohjaus) toimintaan. Kustannusvastaavuutta on parannettu julkisoikeudellisten ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta toiminnan tehostamisella, laskentaperusteiden tarkistamisella sekä hinnantarkistuksilla. Kustannusvastaavuus julkisoikeudellisten suoritteiden osalta oli 98 % ja liiketaloudellisten osalta 99 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden toteuma oli 5 %. Evira on ollut aktiivisesti mukana ja osallistunut LYNET:n toiminnan kehittämiseen johtoryhmässä, työvaliokunnassa ja laboratoriotyöryhmässä. 20