KASVINSUOJELUN TEEMAPÄIVÄ 2002 Jokioinen 22.1.2002

KASVINSUOJELUN TEEMAPÄIVÄ 2002 Jokioinen 22.1.2002

2 KASVINSUOJELUN TEEMAPÄIVÄ 2002 Jokioinen 22.1.2002 Kasvinsuojeluseura ry. Neuvontajaosto Toimittanut Heikki Jalli Jokioinen 2002 ISSN 0784-3860

3 KASVINSUOJELUN TEEMAPÄIVÄ 2002 Aika: Tiistai 22.1.2002 klo 8.30-16.15 Paikka: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Jokioinen, M-talo OHJELMA 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvi 8.31 Päivän puheenjohtaja Lasse Matikainen, Berner Oy 9.00 Tilaisuuden avaus Kari Tiilikkala, MTT Kasvinsuojelun ympäristöriskejä voi Kasvinsuojeluseuran pj. syntyä yllättävissä 9.10 Aitosuorakylvö ja siihen liittyvät tekniset kysymykset 9.40 Kasvinsuojeluongelmat aitosuorakylvössä Reijo Björkbacka, MTT Heikki Jalli, MTT 10.10 Suorakylvö, tulevaisuuden menetelmä? Jussi K. Niemistö Laihia 10.40 Keskustelu 10.50 Kestorikkakasvitutkimuksen tuloksia Petri Vanhala, MTT 11.10 Lajikekohtaiset Marja Jalli kasvinsuojelusuositukset Boreal Kasvinjalostus Oy 11.45-12.45 Lounas 12.45 Ovatko kasvinsuojeluaineet riski Juhani Kangas viljelijän terveydelle? Kuopion aluetyöterveyslaitos 13.15 Kasvinsuojeluaineiden oikea käyttö Juha Liespuu huomioi vaikutustapa torjunnassa Kemira Agro Oy 13.45 Oma siemen halpaa? Aulis Ansalehto Hämeen maaseutukeskus 14.15 Peittauslaitetutkimuksen tuloksia Timo Kalliomäki, Helsingin yliopisto Kahvi 15.15-16.15 Uutuuksia kemialliseen kasvinsuojeluun

4 SISÄLTÖ Kasvinsuojelun teemapäivä 2002 3 Sisältö 4 Kasvinsuojelun ympäristöriskejä voi syntyä yllättävissä Kari Tiilikkala 5 paikoissa Aitosuorakylvö ja siihen liittyvät tekniset kysymykset Reijo Björkbacka 7 Kasvinsuojeluongelmat aitosuorakylvössä Heikki Jalli 10 Aitosuorakylvö, tulevaisuuden menetelmä? Jussi K. Niemistö 14 Kestorikkakasvitutkimuksen tuloksia Petri Vanhala 16 Lajikekohtaiset kasvinsuojelusuositukset Marja Jalli 20 Ovatko kasvinsuojeluaineet riski viljelijän terveydelle? Juhani Kangas 24 Kasvinsuojeluaineiden oikea käyttö Juha Liespuu 27 huomioi vaikutustapa torjunnassa Oma siemen halpaa? Aulis Ansalehto 30 Peittauslaitetutkimuksen tuloksia Timo Kalliomäki 32 Uutuuksia kemialliseen kasvinsuojeluun Syngenta uusi toimintamalli, uusia tuotteita ja Risto Knaapinen 35 muutoksia Amistar, Moddus, Karate ja Lentagran valmisteissa Fusilade Max Arto Markkula 37 Touchdown Premium Arto Markkula 38 Roundup uudistuu ja käyttö monipuolistuu Tuula Hiltunen 39 Rizolex- tuotteet siemenperunan peittaukseen Tuula Hiltunen 40 Premus uusi rikkakasvien torjunta-aine Jarmo Virtanen 41 syysviljoille ja siemenheinille Stratego 312,5 EC Petri Lintukangas 42 Tanos Kalle Erkkola 43 Teldor WG 50 Asmo Saarinen 44 Confidor WG 70 Asmo Saarinen 45

5 KASVINSUOJELUN YMPÄRISTÖRISKEJÄ VOI SYNTYÄ YLLÄTTÄVISSÄ PAIKOISSA Kari Tiilikkala MTT, Kasvinsuojelu Kasvinsuojeluseura ry:n pj. Pohjavesien puhtaus on kansanterveyden perusta ja on hyvä, että korkeatasoinen valvontajärjestelmämme paljastaa paikallisetkin jäämäongelmat. Atratsiinin löytyminen Lahdessa ei sinänsä ollut valitettavasti yllätys sillä aine poistettiin Suomen torjunta-ainerekisteristä jo 1991 juuri ympäristöriskien takia. Atratsiini oli aine, jolla monivuotisten koriste-, taimisto- ja puutarhakasvien tyvet pidettiin puhtaana rikkakasveista ja aineen käyttö oli usein samoilla paikoilla toistuvaa työrutiinia. Kansainvälistenkin ympäristötutkimusten mukaan atratsiini on yksi eniten vesistöissä jäämiä aiheuttanut aine kuten mm. Jenny Kreuger julkaisemassaan väitöstyössään (Uppsala 1999) osoitti. Viheralueidenkin jäämäriskit voivat olla suuria Lahden pohjavesistä todetut atratsiinijäämät ovat paljastaneet muitakin yleisemmin mietittäviä asioita. Erityisen tärkeä tieto on se, että jäämäalueilla aineiden käyttö ei ole liittynyt elintarvikkeiden tuotantoon vaan todennäköisesti rautatiealueen rikkakasvien torjuntaan sekä kaupungin puutarhan toimintaan. Onkin ilmeistä, että Suomessa pohjavesien jäämäriskit liittyvät useimmiten hyvin Lahden tapauksen kaltaiseen, paikalliseen ja toistuvaan torjunta-aineiden käyttöön muussa kuin tarkasti valvottavassa elintarviketuotannossa. Julkisten alueiden rikkakasvien torjunta on yksi vakavasti otettava asia, jossa jäämäriskien hallintaan ja kemiallisen torjunnan korvaavien menetelmien kehittämiseen tarvitaan työtä ja tutkimusta. Viimevuosina tehostettu maatalouden ympäristönsuojeluun liittyvä tasapainoisen kasvinsuojelun kehitys kohdistuu vain maa- ja puutarhatilojen kasvinsuojeluun sekä aineiden käyttöön. Muut käyttötilanteet ovat ohjeistamisessa ja kouluttamisessa jääneet vähemmälle huomiolle. Tietoa ja tarkkuutta tarvitaan myös omatarvetuotannossa Paikallinen riski voi liittyä myös omatarveviljelyn kasvinsuojeluun, jossa aineet ovat usein samat kuin ammattiviljelijöilläkin, mutta osaaminen ja välineet vailla tarkastusta tai valvontaa. MTT:n kasvinsuojeluneuvontaankin tulevat puhelut ja niissä kerrotut menettelyt herättävät usein huolen sekä kotipalstojen tuotteiden turvallisuudesta kuin myös ympäristöriskeistä. Kasvinsuojeluseura ry. siirtyneekin viljelijöihin kohdistuneen massiivisen Tasapainoinen kasvinsuojelu urakan jälkeen omatarveviljelijöihin ja kuluttajiin kohdennettavaan tiedottamiseen. Tämän vuoden aikana julkaistavat oppaat ja kuvastot antavat erinomaisen mahdollisuuden myös harrasteviljelijöiden tietotaidon kohottamiseen ja siten torjunta- sekä kasvinsuojeluaineiden riskienhallinnan tehostamiseen myös näissä pistemäisissä käyttökohteissa. Omatarveviljelyssä erityisneuvonnan tarve liittyy myös ns. omien preparaattien käyttöön sillä yleinen usko luonnosta saatavien aineiden turvallisuuteen ja pehmeyteen on usein perusteettoman suuri. Olemattoman tiedon varassa touhutaan myös kompostiuutteiden käytössä elleivät ne ole tarkasti valvotun ja hallitun prosessin tuotteita.

6 Aineiden vaikutusten ja käyttökelpoisuuden seurantaa tarvitaan Käytössä olevien aineiden vaikutusten tutkimista peltoekosysteemissä tulee vahvistaa nopeasti, mikäli kasvinsuojelu- ja torjunta-aineiden kansallisen tarkastuksen muutos johtaa EU:n hyväksymien tehoaineiden markkinointiin automaattisesti myös Suomessa. Tietoa tarvitaan sekä aineiden hyödyistä että haitoista. Hyödyn laskenta edellyttää biologisten muutosten sekä taloudellisten indikaattorien laskentaa tilatasolla ja samanaikaisesti. Haittojen kannalta olennaista on kerätä tietoa tuotteiden laadusta sekä ekologisista ja biologisista muutoksista pelloilla ja puutarhoissa. Systemaattisesti organisoitu ja monialainen seurantatutkimus voi olla jopa perinteistä, kansalliseen rekisteröintiin liittynyttä tarkastusrutiiniakin parempi menettely aineiden pitkäaikaisten ympäristövaikutusten seurannassa. Lahden vedenottamoiden mittaustulokset osoittavat, että ympäristövaikutusten merkitystä ei tule aliarvioida eikä ainekohtaisia analyysejä voida lopettaa edes haitallisten tuotteiden käytön loputtuakaan. Kiireellisesti pitäisi myös miettiä luontoon vapautettavien biologisten torjunta-eliöiden ekologisten vaikutusten seuranta sillä niiden markkinointi ei ole edellyttänyt mitään tarkastusta Suomessa eikä koko EU:n alueella.

7 AITOSUORAKYLVÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT TEKNISET KYSYMYKSET Reijo Björkbacka, tutkimusmestari, Yrjö Salo, tutkimusaseman johtaja MTT, Lounais-Suomen tutkimusasema Johdanto Muokkaus, lannoitus, kylvötekniikka ja kemiallinen kasvinsuojelu ovat olleet voimakkaan kehityksen kohteena koko 1900 - luvun ja varsinkin toisen maailmansodan jälkeisen ajan. Viljelykulttuurin koneistamisprosessin myötä tuli suuria muutoksia maatilan työketjuihin. Yhdeksänkymmenluku sekä siirtyminen EU:iin ja kolmannelle vuosituhannelle näyttää tuoneen muutospaineita jotka kohdistuvat suoraan maatiloihin, niiden lukumäärään ja kokoon. Toimintaympäristö maatiloilla muuttuu, olivatpa ne karjatiloja tai kasvintuotantotiloja. Taulukko 1. MAATILAT 1000 kpl 1969-2000 HA / JAKSO 1969 1980 1985 1994 1998 2001 + / - Alle 5 ha 108,5 69,4 58,3 12,9 6,8 6,1-102,7 5 10 97,9 69,2 56,1 21,5 13,6 11,2-86,7 10 50 88,6 83,2 82,7 70,2 57,9 50,8-37,8 yli 50 1,9 2,9 3,4 5,6 9,0 10,9 + 9,0 YHT n. 297 225 201 110 87 79-218 Muutos edelliseen - 72-24 - 91-23 - 8-218 VM, aitosuorakylvökone Aitosuorakylvö on viimeisin sana konemarkkinoilla, kun puhutaan kylvötekniikasta. Mitä se on ja millä tavalla se poikkeaa suorakylvöstä, joka mahdollisti minimimuokkauksen. Aitosuorakyvökone eroaa kolmessa suhteessa merkittävästi muista suorakylvökoneista: Kone kylvää siemenet ja lannoitteet saman vantaan kautta erittelemättä siemenen ja lannoitteen keskinäistä kylvösyvyyttä. Lannoitusvantaiden puuttuminen kokonaan tekee koneen kylvömekanismista väljemmän. Vantaiden sijoittelu on harvempi ja siten syntyy väljyyttä vannasrivistöön (riviväli n.15 cm ). Kone tarvitsee n. 20 25 % vähemmän vetotehoa. Aitosuorakyvökoneessa on mekaaninen kylvösyvyyden säätö, se on vannaskohtainen, mutta helppo ja nopea suorittaa. Vannaspainoa voidaan lisätä hydraulisesti 50-175 kg. Koetuloksia ja havaintoja Hietasavimaalla tehdyissä kokeissa, kevätkylvössä suoraan sängelle käytettiin kylvösyvyyden säädön lisäksi n. puolta käytettävissä olevasta hydraulisesta vannaspainotuksesta. Syysviljan kylvö suoraan sänkeen voi vaatia jopa koko painotuskapasiteetin käyttöä. Painotustarve on riippuvainen maan mekaanisesta vastuksesta. Maan mekaaniseen vastukseen vaikuttavat mm. maalaji ja maan kosteus. Savilla, joiden mekaaninen vastus on suuri, varsinkin kun kenttäkapasiteetti

8 on pieni, hydraulinen painotus on hyödyllinen lisäominaisuus oikean kylvösyvyyden saavuttamiseksi. Vantaiden lukumäärästä johtuen aitosuorakylvökoneella kylvösyvyys saavutetaan kovillakin savimailla. Aitosuorakylvökone on toimintavarma runsaastikin puintijätettä olevalla pellolla, eikä tukkeudu vantaistostaan helposti. Tasaisen orastumisen varmistamiseksi olisi puimurin silppurin oltava terä kunnossa ja silpun levittävä lähes puimurin työleveydelle. Esillisten (ruumenet) levittäminen, varsinkin runsassatoisina vuosina, on yhtä tärkeää kuin silpun tasainen levittäminen. Taulukko 2. MTT / Lounais-Suomen tutkimusaseman aitosuorakylvön tuloksia savisella hietasavimaalla Syysvehnäsadot v. 2000 kg / ha +/- kg Sänki, Aitosuorakylvö 6420 Kultivoitu, Aitosuorakylvö 6080-340 Tasaamaton kynnös, Aitosuorak. 6030-390 Tasattu kynnös, kylvölannoitin 5840-580 Syysvehnäsadot v.2001 Aitosuosakylvö + / - kg Sänki, oljet silputtu 4770 Sänki,oljet poltettu 3530-1240 Kultivoitu, oljet silputtu 2580-2190 Kultivoitu, oljet poltettu 2660-2110 Aitosuorakylvö Kevätvehnäsadot v.2000 kg / ha + / - kg Oraat kpl / m 2 60 N ( Y- lanta ) 4170-430 372 90 N 4500-100 367 120 N 4600 0 391 150 N 4700 +100 346 180 N 4860 +260 336 Aitosuorakylvö Kevätvehnäsadot v.2001 kg / ha + / - kg Oraita kpl / m 2 60 N ( Y- lanta ) 1860-20 311 90 N 2140 + 260 289 120 N 1880 0 270 150 N 2010 + 130 272 180 N 2150 + 270 245 Syysviljalle kylvöalustaksi puitava lohko voidaan puida noin 20 30 cm sänkeen. Pitkästä sängestä on hyötyä, sen kerätessä vähäisetkin tuiskulumet oraiden suojaksi talvea vastaan. Keväällä aitosuorakyvönä kylvettäväksi aiotut lohko kannattaa puida lyhyeen sänkeen tai murskata pitkä sänki kesantosilppurilla. Mikäli puintitöiltä riittää aikaa, voidaan keväällä tehtävää aitosuorakylvöä edistää syksyisellä sänkiäestyksellä. Kaikki tässä kappaleessa edellämainitut toimenpiteet ovat tärkeitä siksi, että puintijäte aiheuttaa pellolle katteen, joka hidastaa roudan sulamista keväällä. Katteesta on myös hyötyä maan kosteusvarojen säilyttäjänä. Kasvijätepeitteinen maa kuivuu yllättävällä tavalla. Roudan sulettua maan kuivuminen alkaa kahta kautta. Salaojitus imee vettä alakautta ja tuuliset, aurinkoiset kevätpäivät haihduttavat

9 yläkautta. Edellisestä johtuen oikean kylvöajankohdan valinta on tarkkaa puuhaa, kevätkosteuden hyödyntämiseksi. Keväällä 2000 koneessa oli ilmakumipyörät, jotka painoivat kylvövaon keskeltä ja vaot umpeutuivat hyvin. 2001 keväällä koneeseen oli asennettu ponnekumipyörät ja ne painoivat kylvövakoa sen molemmilta reunoilta. Tämä ratkaisu ei toiminut savisella hietasavella hyvin, kylvövako jäi auki. Kyntöanturasta johtuvia ilmiöitä on havaittu kahdenlaisia. Sadekeväinä pinta on liian märkää ja kuivina keväinä orastuminen on epätasaista. Vie aikansa ennenkuin maan lierosto ja muu biologinen toiminta saa murrettua kyntöanturan tai muusta runsaasta peltoliikenteestä johtuvan tiivistymän. Akselipainoista ja renkaiden pintapaineista ei puhuta turhaan. Seuraavilla seikoilla on merkittävä vaikutus aitosuorakylvön onnistumiseen : 1. Lohkokohtainen suunnittelu ja valmistelu 2. Kemiallisen kasvinsuojelun hallinta 3. Huolellinen puintityö ja varautuminen puintijätteiden työstämiseen 4. Pellon tasaisuus ja koneiden oikea rengasvarustus Siirtymäkauteen varautuminen on paikallaan, koska muokkaamattomuus todennäköisesti aiheuttaa notkahduksen alaspäin satotasossa, useampana vuotena. Satotason tippuminen ei välttämättä aiheuta taloudellisen tuloksen pienenemistä varsinkaan pitkällä aikavälillä tarkasteltaessa. Mitä monipuolisemmin aitosuorakylvöä hyödynnetään sen paremmin se kestää vertailun muiden käytössä olevien työketjujen kanssa. Vuodet eivät ole veljeksiä aitosuorakylvössäkään.

10 KASVINSUOJELUONGELMAT AITOSUORAKYLVÖSSÄ Heikki Jalli ja Marjo Serenius MTT, Kasvinsuojelu Hannu Känkänen MTT, Kasvinviljely ja biotekniikka Muutokset viljelymenetelmissä tai koko viljelyjärjestelmän muuttuminen muuttavat kasvintuhoojien menestymismahdollisuuksia. Kylvösiemenen pinnalla säilymisen lisäksi viljojen lehtilaikkutaudit leviävät pellon pinnalla olevissa kasvijätteissä tyvitautien aiheuttajien tapaan. Maan muokkaamatta ja kasvijätteiden multaamatta jättäminen mahdollistaa kasvitautien lisääntymisen. Toisaalta tartunnan saaneiden kasvijätteiden leviäminen pellon eri osiin vähenee muokkauksen vähenemisen myötä. Muokkaus vaikuttaa välillisesti kasvustossa vallitsevaan pienilmastoon, johon taudinaiheuttajat reagoivat. Tämä johtuu maan kosteusolojen tasaantumisesta ja kylvösyvyyden muuttumisesta, kun siirrytään kynnöstä aitosuorakylvöön tai kevennettyyn muokkaukseen. Kynnöstä ja maan muokkauksesta luopuminen vaikuttavat siemenrikkakasvien elinkiertoon siten, että siemensadosta muodostuva siemenpankki muotoutuu pellon pintaan. Maan pinnassa siemenien tuhoutuminen ja itäminen on helpompaa kuin syvällä maasta. Kyntämättä viljelyyn siirryttäessä ja kemiallisen rikkakasvien torjunnan jatkuessa siemenrikkakasvit mahdollisesti vähenevät. On myös oletettavaa, että lopetettaessa maan muokkaus annetaan mahdollisuus monivuotisille viljelysten ja pientareiden kestorikkakasveille. Tällaisia ovat: voikukka, hierakat, rönsyleinikki, pujo, ketohanhikki, piharatamo, nokkonen, siankärsämö, peltopähkämö, rantaminttu, juolavehnä, leskenlehti, peltokorte, pelto-ohdake ja peltovalvatti. Lisääntyessään heinämäiset rikkakasvit voivat toimia väli-isäntäkasveina viljojen taudinaiheuttajille. Keväällä 2001 MTT:ssä perustettiin kaksi kenttäkoetta toinen Jokioisille ja toinen Mietoisiin. Kokeissa tutkittiin muutoksia kasvintuhoojien esiintymissä ja kaksi- ja monitahoisen ohran, kauran ja kevätvehnän menestymistä aitosuorakylvömenetelmää käytettäessä. Kokeet kylvettiin toukokuun toisella viikolla Vieskan Metallin aitosuorakylvökoneella jäykille saville samanaikaisesti verranteena olleiden kynnettyjen koejäsenien jyrsinkylvön kanssa. Kesän kosteudesta hyötyä ja haittaa Jokioisilla Kylvö tehtiin kun kynnös oli kylvökunnossa. Muokkaamattoman maan kuivuminen oli hitaampaa ja epätasaisempaa ja Jokioisten koelohkoilla oli kyntämättömillä alueilla liian kosteita kohtia. Viljan taimettuminen tapahtui viileydestä ja kuivuudesta johtuen hitaasti. Viikko kylvöjen jälkeen sää muuttui kosteaksi ja kasvustot taimettuivat tasaisesti eikä kasvien kehitysrytmissä ollut eroja kylvötapojen välillä. Kesäkuun puolivälistä lähtien kaksitahoinen ohra (Saana) alkoi kärsiä liiasta kosteudesta kyntämättömillä alueilla ja muuttui sään lämmetessä kesäkuun lopussa vaalean kellertäväksi. Monitahoinen Rolfi selviytyi Saanaa paremmin ja kauran (Roope) sekä Kruunu kevätvehnän kasvu oli normaalia. Jokioisilla kokeen korjuu alkoi 18.8

11 Kylvön jälkeiset sateet turvasivat Jokioisilla liian kosteaankin maahan. Mietoisissa kevät ja kesä olivat kuivia ja kuivuudesta johtuva heikko viljan kasvu leimasi koko koetta. Talvehtineet rikkakasvit yllättivät Jokioisilla aitosuorakylvetyillä ruuduilla kasvoi talvehtineita linnunkaaleja kuusi kappaletta neliömetrillä, kynnetyillä ruuduilla kaikki rikkakasvit olivat keväällä itäneitä. Kyntämättömillä ruuduilla iti aitosuorakylvökoneen vantaan murentamalla kaistalla peltomataraa, jonka tiheys oli keskimäärin 750 kpl neliömetrillä ja kynnetyillä ruuduilla 85 kpl. Vastaavasti punapeippejä taimettui kynnetyllä ruuduilla enemmän kuin muokkaamattomilla, 24 vs 62 kpl/m 2. Rikkakasvien torjunta tehtiin 18.6. pienimmällä käyttöohjeenmukaisella Ariane S määrällä, eikä rikkakasveista ollut käsitellyillä ruuduilla haittaa. 1000 800 600 400 200 Jokioisilla 1000 aitosuorakylvetyillä ruuduilla iti paljon peltomataraa, jotka kuitenkin hävisi kilpailussa viljoille ilman kemiallistakin torjuntaa. kevät 800 syksy käsitelty 600 syksy käsittelemätön Mietoisissa aitosuorakylvetyillä ruuduilla kasvoi keskimäärin 15 talvehtinutta 400 saunakukkaa neliömetrillä. Ilman 344 352 käsittelyä niiden massa oli syksyllä 332 356 400 3400 kg/ha ja 236 myöhäisellä Ally-käsittelyllä 180 niiden 192 paino aleni 630 kiloon. Kynnetyllä alueella kasvoi 160 124 144 piha- 200 ja kiertotatarta, jauhosavikkaa ja juolavehnää. 80 80 112 0 0 Rikkakasvien lukumäärä Jokioisilla, kpl/m 2 749 771 Rikkakasvien lukumäärä Mietoisissa, kpl/m 2 80 36 58 64 76 Rolfi aitosuora 174 Saana aitosuora 881 Roope aitosuora 794 145 141 121 38 40 48 64 64 Kruunu aitosuora Rolfi kyntö Saana kyntö Roope kyntö Kruunu kyntö Kuivan kesän jälkeen Mietoisissa taimettui rikkakasveja herbisidikäsittelyn jälkeen. 188 209 157 176 194 150 6 9 12 8 12 3 26 34 Rolfi aitosuora Saana aitosuora Roope aitosuora Kruunu aitosuora 190 Rolfi kyntö Saana kyntö kevät syksy käsitelty syksy käsittelemätön Roope kyntö 255 Kruunu kyntö

12 Jokioisilla aitosuorakylvetyssä hieman enemmän tyvitauteja Kasvien juurien ja tyvien tummuminen havainnoitiin kolmesti: kesäkuun lopulla, heinäkuun lopulla ja syyskuun puolivälissä sängestä. Kasvitaudit tummensivat etenkin ohrien ja vehnän tyviä ja juuria, mutta kauran tyvet ja juuret pysyivät terveenä. Olkijätteessä ja maassa on saattanut esiintyä ohrantyvi- ja lehtilaikkutautia, jota vastaan kaura on kestävämpi kuin ohra tai vehnä. Jokioisten juurinäytteet, 1=kesäkuun loppu, 2= heinäkuun loppu ja 3= sänki 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % terve 1 2 täysin tumma suorarolfi 1 suorarolfi 3 kyntörolfi 2 suorasaana 1 suorasaana 3 kyntösaana 2 suoraroope 1 suoraroope 3 kyntöroope 2 suorakruunu 1 suorakruunu 3 kyntökruunu 2 Jokioisten kokeen kolmen näytteenottoajan terveiden täysin tummien juurien osuudet. Jokioisilla esikasvina oli kaura. Suorakylvetyillä ruuduilla oli kynnettyjä ruutuja enemmän kauranlehtilaikkua. Ohrissa ja vehnässä lehtilaikkutautien tartunta jäi vähäiseksi. Jokioisten tyvinäytteet, 1=kesäkuun loppu, 2= heinäkuun loppu ja 3= sänki 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % terve 1 2 täysin tumma 0 % suorarolfi 1 suorarolfi 3 kyntörolfi 2 suorasaana 1 suorasaana 3 kyntösaana 2 suoraroope 1 suoraroope 3 kyntöroope 2 suorakruunu 1 suorakruunu 3 kyntökruunu 2 Jokioisten kokeen kolmen näytteenottoajan terveiden täysin tummien tyvien osuudet.

13 Ensimmäisen vuoden kokemukset Nämä kokeet kuvaavat siirtymistä aitosuorakylvön käyttöön savimailla. Jokioisilla kesä oli sateineen kasvulle otollinen tai liian kostea, Mietoisissa taas kärsittiin erityisen kuivasta kesästä. Pellon pintakerroksen humuspitoisuuden lisääntyminen tai kyntöanturan häviäminen ovat hitaasti tapahtuvia muutoksia, jotka tasaavat maan vesitaloutta ja lisäävät viljelyn onnistumismahdollisuuksia. Tulevissa kokeissa paneudutaan viljelykiertoon ja sopivaan kylvöhetkeen, joka oletettavasti on vähän myöhempi kuin tavanomaista tekniikkaa käytettäessä. Jotteivät rikkakasvit yllätäisi siirtymäaikana on torjuntaan ryhdyttävä heti ongelman ilmaantuessa. Rikkakasvitilanne on tarkastettava jo syksyllä ja uudelleen keväällä ennen tai heti kylvön jälkeen. Uuden mahdollisuuden tuo glyfosaatin käytön hyväksyminen ennen kylvöä tai kylvön jälkeen. 1000 800 600 Rikkakasvien lukumäärä lokakuun lopulla, kpl/m 2 Jokioinen Mietoinen 400 200 0 156 141 146 66 14 22 4 8 monit. ohra kaksit. ohra kaura k.vehnä Mietoisissa muokkaamattomissa ruuduissa kasvoi ennen talven tuloa orvontädykettä ja kylänurmikkaa. Paikoin oli myös juolavehnää. Jokioisilla taas oli hyvin vähän taimettuneita rikkakasveja ja niistä pääosa oli orvontädykettä.

14 AITOSUORAKYLVÖ, TULEVAISUUDEN MENETELMÄ? Jussi K. Niemistö Laihia Kylvötvössä voidaan erottaa eri menetelmiä Perinteinen: maa kynnetään ja pääsääntöisesti äestetään ennen kylvöä Tähän menetelmään kuuluu erilaisten äkeiden käyttäminen, jyrsinkylvökin. Suorakylvöön johon liittyy monesti ns. kevytmuokkaus, kulloinkin maalajille sopivalla välineellä. Viimeisintä tekniikkaa edustaa aitosuorakylvö, jonka periaate on että niin sanottu kylvöpohja tehdään puimurilla. Maata ei puinnin ja kylvön välillä käsitellä millään vain muokkaukseen tarkoitetulla välineellä. Aitosuorakylvö kylvötapahtumana Tekstin lyhentämiseksi käytän edellä mainitusta kylvöstä lyhennettä a.s.kylvö. A.s.kylvö on osin erilainen, osin samanlainen kuin perinteinen kylvökin. Kylvöaika keväällä on suunnilleen sama kuin perinteisellä kylvölläkin ainakin rmhht maalajilla. Kovat savet, hiesut ja pehmeät rapamaat vaativat ehkä muutaman vuoden seurantaa oikean kylvöajan suhteen. Kylvösyvyys on sama kuin perinteiselläkin rmhht:llä. Uskoisin muillakin maalajeilla perinteisen kylvösyvyyden olevan paras lähtökohta a.s.kylvön työsyvyyttä haettaessa. Siemenmäärää kannattaa lisätä perinteiseen nähden 10 %. Mahdollisimman suuri siemen lienee etu tässäkin menetelmässä. Tärkeää on säätää vantaan takana olevat kannatuspyörät painamaan kylvövaon sopivasti kiinni. tähän liittyy vantaiden oikea hydraulipainotus. Painotusta kokemukseni mukaan kannattaa säätää lohkolla maan kovuuden vaihtelun mukaan ajonkin aikana, ei kuitenkaan liian pienipiirteisesti. Kylvönopeus ei saa nousta liian suureksi: 10-12 km/h lienee sopiva. A.s.koneet toimivat yli kaksinkertaisillakin nopeuksilla, mutta tuotettaessa laatuviljaa liian suuri ajonopeus heikentää kaikkea kylvöön liittyvää tarkkuutta. A.s.koneen vetämiseen riittää 3-metriselle koneelle alle sadan hevosvoiman traktori. Moniportainen hydraulinen pikavaihde on etu vetotraktorissa, joka saisi olla mieluimmin takana levikepyörin varustettu neliveto. Peittauslaatikko ja lannoitteen kaukosäätö, mekaaninenkin ovat kannattavia lisävarusteita. A.s.koneet ovat korkeita ja suurisäiliöllisiä. Lannoite ja siemenhuolto kannattaa suunnitella hyvin. Ratkaisut ovat tilakohtaisia. Puinnilla tehdään aitosuorakylvön kylvöalusta A.s.kyivö poikkeaa kaikista muita menetelmistä siinä, että puimurilla tehdään joko saman syksyn syysviljan tai seuraavan kevään kevätviljan kylvöalusta.

15 Puinnissa olen tehnyt rnenetelmän suurimmat virheet. A.s.kylvö tarvitsee, kuten muutkin kylvömenetelmät mahdollisimman tasaisen kylvöalustan. Jos pelto on pehmeää, turhaa peräkärryajoa ajoa, vauhdissa puimurin tyhjäämistä kärryyn tulee välttää. Puinti tulee suunnitella niin, että puimuri ei vuodesta toiseen kulje samoja jälkiä, jotka vuosi vuodelta syvenevät ja kovenevat. Tasainen olki ja ruumenpeitto koko puintialalle on eduksi. Tasainen olki ja ruumenkate estää kuivuutta ja myös kovia sateita liettämästä maanpintaa. Turhia pysähdyksiä, joissa puimuri sylkee koko sisältönsä samaan kasaan tulee välttää. Lakoviljaa ei saisi olla. Puintilohkon tai osalohkojen puinnissa pellon nurkissa ja muuallakin tulee ajatella jo puitaessa seuraavaksi tulevaa kylvöä. Millään koneella ei saa tasaista kylvöä maalle missä olki ja ruumenkasat ja täysin niistä vapaat alueet ovat selvästi erotettavissa. Rikkaruohot hyötyvät epätasaisesta kylvöstä, ne tuovat turhia torjuntakustannuksia. Yhteenveto Aitosuorakylvö on uusi, kiinnostava menetelmä. EU on kiistatta lisännyt sen suosiota. Kun tuotteiden hinnat eivät keskimääräisesti nykyisin enää nouse, monien kulujen silti noustessa, on pakko etsiä kulupuolelta säästöjä viljanviljelyn kannattavuuden turvaamiseksi. A.s.kylvö tuo selviä säästöjä esim. polttoaineissa, konekustannuksissa, ajankäyttö vähenee. Vähenee myös pellon kuormittaminen ajokertojen vähetessä, mikä vaikuttaa myönteisesti maan rakenteeseen. Hehtaarisadot tuntuvat rukiilla olevan samat kuin perinteiselläkin tekniikalla, kevätviljoilla sadot tuntuvat jonkin verran pienemmiltä perinteiseen verraten. Hyvässä kunnossa oleville maille - ojitus ja kalkitus kunnossa, vähän rikkaruohoja - a.s.kylvö sopii hyvin. Huonokuntoisille maille ei. Pintaan levitetty karjanlanta kannattaa peittää kyntämällä, ehkä kalkkikin. Käyttämäni kone on valmis, toimiva. Menetelmän ollessa uusi jokainen lähivuosi tuo uutta tietoa menetelmän hienosäädöistä eri olosuhteisiin.

16 KESTORIKKAKASVITUTKIMUKSEN TULOKSIA Petri Vanhala 1, Heikki Jalli 1, Timo Lötjönen 2 & Jukka Salonen 1 1 MTT Kasvinsuojelu 2 MTT Maatalousteknologia Kestorikkakasveja voi syystä kutsua ongelmallisiksi rikkakasveiksi. Kestorikkakasvien ykkönen, juolavehnä, on vuosikymmenten hävittämisyrityksistä huolimatta säilynyt kymmenen yleisimmän rikkakasvin joukossa. Pelto-ohdake ja peltovalvatti eivät ole yhtä yleisiä, mutta ovat ottaneet juolavehnän etumatkaa kiinni. Monet muutkin kestorikkakasvit, mm. kortteet, pähkämö, nenätti ja hierakat, aiheuttavat ongelmia. Erityisesti ohdakkeen ja valvatin lisääntyminen sekä tavanomaisessa että luomuviljelyssä oli pontimena tutkimukselle, joka luotaa keskeisten kestorikkakasvien biologiaa ja torjuntaa. Vuonna 2000 alkaneen kestorikkakasvitutkimuksen tavoitteena on löytää keinot kestorikkakasvien tehokkaaseen torjuntaan erityisesti kevätviljapelloilla. Oikea käsittelyajankohta Hyvän torjuntatuloksen saamiseksi torjunta on tehtävä otolliseen aikaan. Muokkauksen ja niiton oikea hetki on, kun rikkakasvi on heikoimmillaan, kompensaatiopisteessä. Siihen saakka kasvi käyttää juurten tai juurakon vararavintoja verson kasvattamiseen. Kompensaatiopisteen jälkeen kasvi jo kerää uutta vararavintoa maanalaisiin osiinsa. Aiempien tutkimusten mukaan peltovalvatin kompensaatiopiste on 5 7 lehtiasteella, pelto-ohdakkeen 8 lehtiasteella ja juolavehnän 3 4 lehtiasteella. Kemiallisen torjunnan paras ajankohta on yleensä vasta kompensaatiopisteessä tai sen jälkeen, kun rikkakasvit jo kuljettavat yhteyttämistuotteita ja torjunta-aineita maanalaisiin osiinsa. Niin kemiallisessa kuin mekaanisessakin torjunnassa on huolehdittava, ettei pellolle jää käsittelemättömiä pesäkkeitä esimerkiksi ajovirheiden takia. Valvatin kehitysasteiden jakauma luomupellolla eri viljelykasvustoissa Valvatin ja muiden kestorikkakasvien kasvurytmin, torjunnan ja viljelykasvin kilpailun tutkimiseksi perustettiin Vihtiin, kestorikkakasvien saastuttamalle MTT Vakolan luomupellolle kolmivuotinen kenttäkoe, jossa seurattiin viljelykasvin ja torjuntatoimien vaikutusta ja tehoa kestorikkakasveihin. Kokeessa runsaimmin ja tasaisimmin esiintyi peltovalvatti. Ennen ohran puintia, 20. elokuuta 2001, otetuista näytteistä määritettiin mm. valvatin kehitysasteiden jakauma (kuva 1) ja kuivapaino (kuva 2). Vielä puintiaikaan suurin osa peltovalvateista oli pieniä, enintään 6 lehtisiä, siis kompensaatiopisteessä tai sitä pienempiä. Tämä ei kuitenkaan kerro valvatin hitaasta kehityksestä, vaan siitä, että kasvi kasvattaa pitkin kesää uusia versoja. Vähiten valvattia oli avokesannossa, 0,4 versoa neliömetrillä. Kesanto muokattiin aina valvatin saavutettua kompensaatiopisteen. Ohrassa rivivälin haraus vähensi valvattien määrää ja jonkin verran myös painoa. Sekä ohran että kuituhampun pituuskasvu jäi normaalia vaatimattomammaksi. Tästä syystä muutoin reheväkasvuinen hamppu ei varjostanut kestorikkakasveja siinä määrin kuin odotettiin. Lukumääräisesti eniten valvattia oli keväällä kylvetyssä nurmessa. Nurmikylvöksen rikkakasvien niittäminen

17 kahdesti kesän aikana piti kuitenkin valvattien yksilöpainot kohtuullisen alhaisina ja ehkäisi valvatin kukkimista ja siementen muodostumista. Niitolla tai harauksella voidaan heikentää valvattia ja ainakin hidastaa sen lisääntymistä. Niiton ja riviväliharauksen teho ei kuitenkaan ole avokesannoinnin tehon veroinen. Valvatin määrä ja paino ohrassa oli vähäisempi kuin hampussa. Tämä johtunee ohran nopeammasta alkukehityksestä, jonka vuoksi se alkukesästä varjosti valvattia enemmän kuin hamppu. Eri toimenpiteiden pidempiaikaiset vaikutukset selviävät tulevina kasvukausina. Koe jatkuu samalla paikalla vielä kaksi vuotta. Ensi kesänä pääkasvina on kaura. 200 kypsyminen 150 hedelmän kehittyminen kpl/m² 100 50 kukkiminen kukinnon ilmaantuminen 13- lehteä 0 Kuituhamppu Ohra O hra+haraus Ohra+ns Avokesanto 7-12 lehteä 1-6 lehteä Kuva 1. Peltovalvatin kehitysasteiden jakauma 20.8.2001. g/m² 300 250 200 150 100 50 0 Kuituhamppu Ohra O hra+haraus Ohra+ns Avokesanto Kuva 2. Peltovalvatin kuivapainot 20.8.2001.

18 Ohdakkeen ja valvatin kehitysasteet kemiallisessa torjunnassa Kesällä 2000 tutkittiin kemiallisen torjunnan tehoa eri kokoisiin ohdakkeisiin kaurapellolla Jokioisilla. Kaikki tutkitut torjunta-aineet tehosivat ohdakkeeseen (kuva 3). Suuriin ohdakkeisiin tehosi parhaiten MCPA + Starane 180 seos, ja keskikokoiset ohdakkeet saatiin melko vähiin kaikilla aineilla. Pienet ohdakkeet saatiin hävitettyä lähes kokonaan muilla aineilla paitsi Ratio 50 T:llä. 40 Pelto-ohdake 2000 g/kpl 30 20 10 Pienet K eskikokoiset Isot 0 Hja MCPA 2,0 MCPA 1,3 + Starane 180 0,6 Duplosan Super 2,0 Ratio 50 T 22.5 g Ariane S 2,0 Kuva 3. Käsittelyhetkellä erikokoisten ohdakeyksilöiden koko (g/kpl) ennen puintia vuonna 2000. Koko käsittelyhetkellä: pienet = ei vielä vartta, keskikokoiset = ohdakkeella varsi, isot = kasvissa nuppuja. Kesällä 2001 tutkittiin ohrapellolla Jokioisilla käsittelyajan merkitystä ja eri torjuntaaineiden tehokkuutta valvatin torjunnassa. Kokeessa verrattiin erilaisia torjunta-aineita sekä kolmea ruiskutuksen ajoitusta viljan kehitysasteen mukaan: 1) pensomisen alku, 2) korrenkasvun alku, 3) myöhäinen pesäkekäsittely. Yhtä lukuunottamatta kaikki aineet tehosivat hyvin valvattiin. Ratio 50 T:n teho oli huonompi kuin muiden aineiden, ruiskutettiin se sitten viljan pensomisen alussa tai korrenkasvun alussa. Kuitenkin myös Ratio hidasti merkittävästi valvatin kehitystä. Hormoneste-ruiskutuksen paras ajankohta oli viljan korrenkasvun alku. Vaikka sulfonyyliureat ovatkin siinä maineessa, että niiden teho ohdakkeeseen ja valvattiin on huono, ei Ratio ohdakkeen torjunnassa hävinnyt kovin paljoa fenoksiherbisideille. Toki tälläkin erolla on merkitystä taistelussa kestorikkakasveja vastaan. Sen sijaan valvatin torjunnassa Ratio oli selvästi heikompi kuin

19 fenoksiherbisidit. Mahdollisesti Ration teho ohdakkeeseen on parempi kuin valvattiin, mutta ero voi myös johtua kesien 2000 ja 2001 erilaisista kasvuoloista. Syksyllä 2001 aloitetuissa kemiallisen torjunnan kokeissa on kohteena juolavehnä, jonka torjuntaa tutkitaan glyfosaatin syys- ja kevätkäsittelyillä sekä Monitor-valmisteella kevätvehnäkasvustosta. 120 Peltovalvatti 2001 100 kpl/m² 80 60 40 alle 10 cm n. 20 cm Varren kasvu Nuppu tai kukka 20 0 1. Hormoneste 1. Ratio 50 T + Sito 2. Hormoneste 2. Hormoneste + Starane 180 2. Duplosan Super 2. Ratio 50 T + Sito 2. Ariane S 3. Hormoneste Kuva 4. Peltovalvattien kehitys ja lukumäärä (kpl/m2) ennen puintia vuonna 2001. Ruiskutusten ajoitus viljan kehitysasteen mukaan: 1) pensomisen alku, 2) korrenkasvun alku, 3) myöhäinen pesäkekäsittely.

20 LAJIKEKOHTAISET KASVINSUOJELUSUOSITUKSET Marja Jalli Boreal Kasvinjalostus Oy Viljalajien ja -lajikkeiden viljelytekniset ominaisuudet poikkeavat toisistaan. Jokaisella lajikkeella on omat erityispiirteensä, jotka tekevät siitä lajikkeen. Taudinkestävyys, korrenlujuus ja kasvuaika ovat ominaisuuksia, jotka saavat perustansa lajikkeen perimästä. Eri kasvuympäristöissä ja erilaisilla viljelytekniikoilla nämä perimältään poikkeavat lajikkeet saavat vielä oman lisävärinsä. Tavoitteena on käsitellä lajiketta niin, että kasvuympäristön ja lajikkeen käyttötarkoituksen huomioon ottaen siitä saadaan paras mahdollinen tulos. Tieto taudinkestävyydestä on kasvitautien torjunnan perusta Lajikkeen taudinkestävyys on seuraus taudinaiheuttajan ja lajikkeen yhteen sopimattomasta vuorovaikutuksesta. Kasvin taudinkestävyys voi johtua monista syistä, jotka pohjimmiltaan ovat yhden tai useamman perintötekijän säätelemiä sekä kasvissa että taudinaiheuttajapieneliössä. Perintötekijöiden eli geenien säätelemää ominaisuutta voidaan siirtää kasvinjalostuksen keinoin. Taudinkestävyys voi olla joko rotuspesifistä eli vertikaalista, tai niin sanottua kenttä- eli horisontaalista kestävyyttä. Rotuspesifinen taudinkestävyys toimii tiettyjä, tunnettuja taudinaiheuttajarotuja vastaan. Taudinkestävyysgeeni tunnistaa hyökkäävän taudinaiheuttajan avirulenssigeenin, mikä käynnistää lukuisia reaktioita kasvissa, jotka päätyvät useimmiten solun kuolemaan. Usean viljalajikkeen härmän- tai ruosteenkestävyys perustuu rotuspesifiseen kestävyyteen: kestävyyden ollessa toimiva lajike säilyy lähes oireettomana vallitsevassa tautipopulaatiossa. Monitahoisten ohralajikkeiden taudinkestävyys Erkki-lajikkeeseen verrattuna 40 35 30 härmä rengaslaikku verkkolaikku taudin määrä % pinta-alasta 25 20 15 10 5 0 Arve Erkki Pohto Erkki Jyva Erkki Rolfi Erkki Botnia Erkki Kunnari Erkki

21 Horisontaalinen eli kenttäkestävyys on geneettisesti ja toiminnallisesti vaikeammin määritettävissä kuin rotuspesifinen kestävyys. Usein horisontaalisen kestävyyden taustalla on useampi perintötekijä, ja kestävyys ilmenee toisin kuin rotuspesifisesti kestävällä lajikkeella. Tauti voi tartuttaa kasvin mutta sen eteneminen kasvissa vaikeutuu; tauti voi esimerkiksi aiheuttaa lukuisia laikkuja mutta niiden koko pysyy pienenä tai ne eivät tuota yhtä runsaasti itiöitä kuin alttiissa lajikkeessa. Alttiilla lajikkeilla sekä voimakkaassa tartuntapaineessa myös kenttäkestävillä lajikkeilla kasvitautien torjunta on kannattavaa olosuhteiden ollessa taudin leviämiselle suotuisat. Rotuspesifisesti kestävillä lajikkeilla torjunta on kannattavaa vain, jos taudinkestävyys ei tehoa vallitsevaan taudinaiheuttajapopulaatioon. Anniinan ja Kruunun sato kg/ha kasvitautitorjutuissa ja torjumattomissa ruuduissa kolmella koepaikalla v.2001. 8000 7000 6000 Kontrolli Kasvitautitorjunta 5000 4000 3000 2000 1000 Västankvarn Sarvilahti Vihti 0 Anniina Kruunu Anniina Kruunu Anniina Kruunu Kasvunsääteen käyttö lajikeominaisuuksien ja ympäristötekijöiden summa Kasvunsääteiden vaikutus on lajike-, kasvupaikka- ja säätekijöiden yhdysvaikutuksen säätelemää. Vaikka lajikkeilla on perinnöllisiä eroja laonkestävyyden suhteen, on ympäristötekijöillä kuitenkin huomattava merkitys kasvunsääteiden käytön tarpeellisuuteen. Ohralajikkeiden lakoontuminen, 1993-2000, viralliset kokeet, poikkeamat mittarilajikkeen tuloksista. Lajike Viljelyvyöhyke kpl Lako % SAANA 1-3 71 11.3 INARI 1-3 40 4.4 LUBERON 1-4 15-3.1 BOR 96206 1-3 7 11.1 BARKE 1-3 13 1.4 SCARLETT 1-3 29 4.5

22 Ohralajikkeiden sato kg/ha Cerone-käsitellyissä ja -käsittelemättömissä ruuduissa kolmella paikkakunnalla vuonna 2001. 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 Kontrolli Cerone 2000 1000 Västankvarn Sarvilahti Vihti 0 Scarlett Barke Bor 96206 Luberon Inari Saana Scarlett Barke Bor 96206 Luberon Inari Saana Scarlett Barke Bor 96206 Luberon Inari Saana Kasvunsääteen käyttö lisää kasvitautitartuntaa Erityisesti alttiilla lajikkeilla kasvunsääteen käyttö voi merkitsevästi lisätä kasvitaudin määrää. Vaikka markkinoilla olevat fungisidivalmisteet torjuvat Suomessa yleisimmin esiintyvät kasvitaudit tehokkaasti, voi voimakkaassa tautipaineessa kasvitautitorjunnan vaikutus jäädä yhdessä kasvunsääteen kanssa käytettäessä vajaatehoiseksi. Kauranlehtilaikun peittämä %-pinta-ala eri kauralajikkeilla ja eri kasvinsuojelukäsittelyillä, Västankvarn 2001. 30 25 kontrolli tautitorjunta tautitorjunta+korrensääde korrensääde 20 15 10 5 0 Roope Salo Suomi Aarre Katri Fia

23 Ohralajikkeiden sato kg/ha eri kasvinsuojelukäsittelyillä, Västankvarn 2001. 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 kontrolli tautitorjunta+kasvunsääde tautitorjunta kasvunsääde 0 Roope Salo Suomi Aarre Katri Fia Saatavaan torjuntahyötyyn vaikuttavat viljeltävän lajikkeen lisäksi kasvitautitartunnan määrä, kasvuston yleiskunto ja torjunnan jälkeinen sää. Kasvukaudella 2001 kasvitautitorjunta pienensi tautitartunnan määrää kaikilla lajikkeilla mutta samoin laski paikoitellen myös sato. Lajikkeet reagoivat eri tavoin kasvinsuojelukäsittelyn jälkeiseen kuivaan ja kuumaan säähän. Ohralajikkeiden sato kg/ha eri kasvinsuojelukäsittelyillä, Jokioinen 2001. 6000 Kontrolli Kasvitautitorjunta Kasvitautitorjunta+kasvunsääde 5000 4000 3000 2000 1000 0 Saana Inari Luberon Bor 96206 Erkki Jyva Kunnari Rolfi

24 OVATKO KASVINSUOJELUAINEET RISKI VILJELIJÄN TERVEYDELLE? Juhani Kangas, professori Kuopion aluetyöterveyslaitos Johdanto Torjunta-aineella tarkoitetaan kasvitautien, tuhoeläinten ja rikkoruohojen torjuntaan samoin kuin kasvun säätämiseen tai kasvien hävittämiseen tarkoitettua valmistetta. Torjunta-aineet jaetaan käyttötarkoituksensa mukaan kolmeen pääryhmään: 1) kasvitautien torjuntaan (fungisidit), 2) tuhohyönteisten torjuntaan (insektisidit) ja 3) rikkakasvien torjuntaan (herbisidit) käytettävät torjunta-aineet. Torjunta-aineiksi rekisteröityjä tehoaineita on Suomessa käytössä noin 150. Erilaisia torjuntaainevalmisteita on torjunta-ainerekisterissä lähes 400. Tehoaineen määrä valmisteessa vaihtelee 1 %:sta 80 %:iin. Torjunta-ainevalmiste voi sisältää useampaa kuin yhtä tehoainetta ja lisäksi muita yhdisteitä kuten liuotinaineita. Torjunta-aineiden käyttömäärät ovat Suomessa sitten 1980-luvun puolivälistä suunnilleen puolittuneet ja nykyisin torjunta-ainetta käytetään tehoaineiksi laskettuna noin 1000 tonnia vuodessa. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten käytetään rikkakasvien torjunta-aineita. Kansainvälisesti tarkasteltuna torjunta-aineiden käyttö Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa on huomattavasti vähäisempää kuin muissa EU-maissa. Altistuminen työssä Torjunta-aineille voivat altistua työssään työntekijät, jotka ovat mukana torjunta-aineen kehittämisessä, valmistamisessa, varastoinnissa ja pakkaamisessa, torjunta-aineen annostelussa, sekoituksessa ja astioiden käsittelyssä sekä varsinaisessa levityksessä, torjunta-aineella käsittelyn kasvuston hoidossa, sadonkorjuussa ja lajittelussa. Torjunta-aineille altistuu työssään tänä päivänä arviolta 55000-60000 henkilöä. Suurin altistuvien ammattiryhmä ovat maanviljelijät, noin 45000 henkilöä. Kauppapuutarhoissa ja puistotöissä altistuvien määrä lienee muutama tuhat. Maanviljelijöiden altistuminen on yleensä satunnaista. Sen sijaan kukkapuutarhoissa altistuminen voi olla säännöllisesti toistuvaa. Torjunta-aine voi päästä elimistöön ruoansulatuskanavan kautta, hengitysteitse ja ihon läpi. Useille torjunta-aineille työntekijä altistuu pääasiassa ihon kautta. Ihoalueet, jotka altistuvat eniten, ovat kädet, ranteet, käsivarret, pää ja reidet. Varsinkin monet kasvihuoneissa käytettävät tuhohyönteisten torjunta-aineet imeytyvät hyvin helposti ihon läpi. Myös rikkakasvien torjunta-aineista klooratut fenoksihapot imeytyvät ihon läpi. Torjunta-aineiden imeytyminen on erilaista kehon eri osissa. Kainaloista, kaulalta, kasvoista ja kivespussin iholta imeytyminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin esim. vartalolta tai kyynärvarsista. Toisaalta monet aineet läpäisevät merkittävästi kämmenen ja jalkapohjan ihon, vaikka ihon sarveiskerros onkin paksu. Ihon vaurioituessa aineiden imeytyminen lisääntyy voimakkaasti, jopa kymmenkertaiseksi. Suojavaatteen läpäissyt tai suojakäsineen sisään päässyt aine saattaa läpäistä ihon jopa tehokkaammin kuin paljaalle iholle joutunut aine, jos suojatun ihon lämpötila ja kosteus ovat kohonneet. Riski on erityisen suuri, jos aine pääsee vaurioittamaan ihoa. Kuumassa

25 auringonpaisteessa ihon verenkierto lisääntyy, mikä nopeuttaa aineiden imeytymistä iholta. Hengitysteitse altistumiseen vaikuttaa aineen hiukkaskoko 1-2 µm ja sitä pienemmät hiukkaset pääsevät keuhkorakkuloihin, suuremmista hiukkasista pääosa jää ylempiin hengitysteihin, joista ne kulkeutuvat nieluun ja joutuvat sieltä nieltynä ruoansulatuskanavaan. Erityisesti hienojakoisten ruiskutejauheiden ja pölytteiden käsittelyssä hengitysteiden kautta altistuminen voi olla merkittävää. Myös ruiskutuksen aikana syntyvät hienojakoiset udut voivat joutua alempiin hengitysteihin. Ruoansulatuskanavan kautta imeytyminen johtuu yleensä ylempiin hengitysteihin ja keuhkoputkiin pidättyneen aineen nielemisestä. Toisaalta varomattomuus aineiden käsittelyssä ja puutteellinen henkilökohtainen hygienia voivat aiheuttaa aineen joutumisen ruoansulatuskanavaan. Terveyshaitat Iho-oireet ovat tavallisin torjunta-aineiden aiheuttama välitön terveyshaitta. Kyseessä voi olla toksinen ärsytysreaktio tai herkistyminen jollekin torjunta-aineelle. Allergisia ihoreaktioita ovat aiheuttaneet mm. ditiokarbamaatit ja pyretriinit. Ne voivat etenkin väkevinä liuoksina aiheuttaa ihon ja limakalvojen ärsytystä. Synteettisten pyretroidien aiheuttamat iho-oireet ilmenevät ihon kihelmöintinä ja kirvelynä. Useat muutkin torjuntaaineet voivat satunnaisesti aiheuttaa iho-oireita samoin kuin kantaja-aineina käytettävät orgaaniset liuottimet. Äkillisiä myrkytyksiä voivat aiheuttaa mm. eräät myrkyllisimmät orgaaniset fosforiyhdisteet ja karbamaatit. Myrkytyksiä on syntynyt mm. aineiden imeydyttyä ihon kautta elimistöön. Orgaanisten fosforiyhdisteiden aiheuttamat myrkytysoireet voivat alkaa muutaman tunnin kuluessa voimakkaasta altistumisesta. Yleensä vaikutus kuitenkin kertyy toistuvien altistumiskertojen seurauksena ja oireet ilmenevät, kun koliiniesteraasientsyymien estyminen on saavuttanut tietyn tason. Karbamaattien toksiset vaikutukset ovat yleensä nopeasti ohimeneviä eikä koliiniesteraasien estyminen voimistu toistuvassakaan altistumisessa. Herkästi pölyävät valmisteet saattavat aiheuttaa hengitystieoireita ihmisille, joilla on taipumusta hengitysteiden ärsytys- ja yliherkkyysoireisiin. Tiedot torjunta-aineiden käyttöön liittyvistä pitkäaikaisvaikutuksista ovat varsin puutteellisia. Olemassa oleva tieto perustuu lähinnä irrallisiin tutkimuksiin ja havaintoihin, joiden perusteella on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa. Monille torjuntaaineille altistuneiden työntekijäryhmien ja verrokkiryhmien välillä on kylläkin todettu eroja epidemiologisissa tutkimuksissa. Esimerkiksi eräiden torjunta-aineiden käytöllä saattaa tutkimusten mukaan olla yhteyttä tiettyihin pahanlaatuisten kasvaimien esiintymiseen maanviljelijöillä. Kuitenkin näyttää siltä, että suomalaisten maanviljelijöiden syöpäriski on kokonaisuudessaan pienempi kuin muulla väestöllä. Joidenkin orgaanisten fosforiyhdisteiden on kuvattu aiheuttaneen altistuneille henkilöille pysyviä hermostovaurioita. Kuitenkaan Suomessa käytössä olevien aineiden ei ole havaittu aiheuttaneen edellä mainittuja haittoja. Ammattitaudit ja työtapaturmat Työperäisten sairauksien rekisteriin maatalouteen liittyviltä toimialoilta ilmoitetaan nykyään vajaa 800 ammattitautitapausta vuodessa. Näistä yli kolmasosa on

26 kemiallisten tekijöiden aiheuttamia. Merkittävimpiä tekijöitä ovat olleet eläinten epiteeli, karvat ja eritteet sekä jauhot, viljat ja rehut. Torjunta-aineiden aiheuttamia ammattitauteja on viime vuosikymmenellä ollut vain 17 tapausta. Näistä vain kolme on ilmoitettu viimeisen viiden vuoden aikana. Taulukko 1. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitetut torjunta-aineiden aiheuttamat ammattitaudit vv. 1990-2000 199 199 199 199 199 199 199 199 199 199 200 Yht. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 maatalou 2-1 3 2 3 1 - - - 1 13 s puutarha 2 - - - - - - - - - - 2 muut - - - - - 1 - - - - 1 2 Yhteensä 4 0 1 3 2 4 1 0 0 0 2 17 Ilmoitetuista ammattitaudeista neljä oli rikkakasvien, neljä hyönteisten ja kaksi kasvitautien torjunta-aineiden aiheuttamia. Lopuissa tapauksissa oli aiheuttajaksi ilmoitettu torjunta-aine. Yleisimmät todetut haitat olivat myrkytys- tai hengitystieoireita. Verrattuna edelliseen vuosikymmeneen on torjunta-aineiden aiheuttamien ammattitautien määrä vähentynyt kolmasosaan. Työtapaturmia maataloudessa on viime vuosina sattunut noin 8000 tapausta. Torjunta-aineiden aiheuttamia tapaturmia on ollut 1-2 tapausta vuodessa. Kuten edellä esitetyistä tiedoista ilmenee, ovat torjunta-aineet käytännössä pienehkö riskitekijä suhteessa muihin työterveys- ja turvallisuusriskeihin, joita maanviljelijän työssä esiintyy. Ilahduttavaa on, että torjunta-aineiden aiheuttamat ammattitaudit ovat viime vuosina merkittävästi vähentyneet. Syynä tähän myönteiseen kehitykseen on varmasti ollut torjunta-aineiden käytön väheneminen, mutta myös viranomaisten ja työterveyshuollon toimenpiteet ovat vaikuttaneet asiaan. Erityisesti uskoisin, että tärkeätä tässä mielessä on ollut torjunta-aineiden käyttöön liittyvä tiedonvälitys ja opastus. Aineiden aiheuttamien haittojen tunteminen auttaa käyttäjää ymmärtämään oikeiden työtapojen ja henkilökohtaisen suojautumisen merkityksen, mikä torjuntaaineille altistumisen ehkäisyssä on keskeinen asia. LÄHTEET Hynninen E-L, Blomqvist H. Pesticide Sales in Finland in 2000. Kemia-Kemi 6:848-846. 2001. Karjalainen A, Aalto L, Jolanki R, Keskinen H, Mäkinen I ja Saalo A. Ammattitaudit 2000. Työterveyslaitos. Helsinki 2001. Blair A, Zahm SH. Cancer among farmers. Occupational Medicine: State of the Art Reviews. Vol 6. No. 3, July-September 1991. Philadelphia, Hanley & Belfus, Ins. Kristensen P, Andersen A, Irgens LM, Laake P, Bye AS. Incidence and risk factors of cancer among men and women in Norwegian agriculture. Scand J Work Environ Health 1996;22:14-26. Laakkonen O, Kangas J, Riihimäki V, Liesivuori J, Härkönen H. Torjunta-aineet. Työterveyslaitos. Helsinki 1984. Mata-vahingot. MELA tilastot. Aikasarjat. 2002.

27 KASVINSUOJELUAINEIDEN OIKEA KÄYTTÖ HUOMIOI VAIKUTUSTAPA TORJUNNASSA Juha Liespuu Kemira Agro Oy Jotta saisi täyden hyödyn kasvinsuojeluaineista, on hyvä tuntea niiden käyttäytyminen torjuntakohteessa. Kun ymmärtää rikkakasvien elintoimintoja, voi oleellisesti vaikuttaa torjuntaruiskutuksen tehoon. Herbisidit (rikkakasvien torjunta-aineet) voidaan jakaa niiden vaikutustavan mukaan kosketusvaikutteisiin ja sisävaikutteisiin eli systeemisiin aineisiin. Vaikutusmekanismi kuvaa tapahtumaketjua, joka alkaa kasvinsuojeluaineen ensikosketuksesta kohteeseen ja päättyy kohteen tuhoutumiseen. Kun tiedetään herbisidin vaikutusmekanismi, osataan - valita parhaiten tarkoitukseen soveltuva tuote - tunnistaa tuotteiden väliset erot - valita oikea ruiskutustekniikka - tehdä havaintoja aineen tehokkuudesta Systeeminen vai kosketusvaikutteinen? Herbisidit tehoavat rikkakasveihin pääasiassa kahdella eri tavalla. Kosketusvaikutteiset tuhoavat kohteen pintarakenteita. Systeemiset herbisidit puolestaan vaikuttavat rikkakasvin sisäisiin elintoimintoihin. Valtaosa meillä markkinoilla olevista herbisideistä on systeemisiä. Systeemiset aineet voivat kulkeutua rikkakasvissa joko ylös- tai alaspäin tai molempiin suuntiin. Pienannosherbisidit ovat systeemisiä. Ne yleensä lamaannuttavat jonkin entsyymin toiminnan ja sitä kautta koko rikkakasvin kasvun. Fenoksiherbisidit, hormonivalmisteet, vaikuttavat rikkakasvin hormonitasapainoon. Sen järkkyessä rikkakasvi alkaa kasvaa epänormaalisti, johtojänteet tukkeutuvat, eivätkä vesi ja ravinteet enää kulje rikkakasvissa. Jotta fenoksiherbisideillä saataisin hyvä teho myös juuristossa, pitää hormonitasapainon muuttua koko kasvissa, eli kasvinsuojeluaineen pitää kulkeutua rikkakasvin eri osiin. Kosketusvaikutteisten herbisidien tarvitsee pääasiassa tunkeutua vain rikkakasvien pintarakenteisiin tehon aikaansaamiseksi. Niiden vaikutus saattaakin näkyä hyvin pian ruiskutuksen jälkeen. Yleensä rikat ottavat ja kuljettavat systeemisiä herbisidejä paremmin suotuisissa sääoloissa. Kosketusvaikutteisten herbisidien tehoon säätekijöillä ei ole suurta merkitystä. Tautientorjunta-aineet voivat olla osittain kosketusvaikutteisia tai sitten ne saattavat liikkua lehdissä tai kasvissa ylöspäin. Mahdollinen kaasuvaikutus tehostaa aineen

28 leviämistä tasaisesti kasvustoon. Tuhohyönteisten torjunta-aineet tehoavat kohteisiinsa kosketusvaikutteisesti, tuholaisten ravinnonoton tai hengityksen kautta. Herbisidien vaikutusmekanismin vaiheet Ruiskutusnesteen pidättyminen lehdelle Ruiskutustekniikalla voidaan oleellisesti vaikuttaa kasvinsuojeluaineen pidättymiseen lehdelle. Ruiskuttaja voi vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa torjunta-aineesta osuu kohteeseensa tai huuhtoutuu pois. Liian lämpimällä säällä ruiskutettaessa ruiskutusneste haihtuu liian nopeasti pois aiheuttaen torjunta-aineen pidättyminen lehden pinnalle. Varsinkin kosketusvaikutteista tuotetta käytettäessä ruiskutusnesteen peittävyyden tulee olla mahdollisimman tasainen. Rikkakasvien rakenne vaikuttaa saatavaan peittoon. Heinämäisten rikkakasvien pystysuora kasvutapa tekee niistä vaikeampia torjuntakohteita kuin kaksisirkkaisten rikkojen enemmän vaakasuorassa olevat lehdet. Varjoisuus, kuivuus ja alhainen lämpötila aiheuttavat sen, että rikkojen lehdet ovat enemmän vaakasuorassa. Vaakasuorassa olevat lehdet keräävät tehokkaammin ruiskutusnestettä kuin pystysuorassa olevat lehdet. Aurinkoisella säällä lehdet ovat puolestaan enemmän pystyssä, ja ruiskutusneste valuu helpommin pois lehden pinnalta. Eräät rikkakasvit ovat karvaisia. Suuret karvat lehden pinnalla voivat aiheuttaa nestepisaroiden hajoamisen ja ponnahtamisen pois lehden pinnalta. Paksu, tiheä karvapeite saattaa myös estää pisaran kiinnittymisen lehden pinnalle. Kuiva ja aurinkoinen kesä tavallisesti lisää rikkakasvien karvaisuutta. Ruiskutusnesteen tunkeutuminen Rikkakasvin lehden uloin kerros, vahakerros, muodostuu pääasiassa kutiinista ja vahasta. Sen rakennetta voidaan verrata pesusieneen, jossa suurin osa on kutiinia ja pesusienen reiät vahaa. Kuivissa oloissa kutiiniosa kutistuu ja läpäisemättömän vahan osuus kasvaa, jolloin herbisidin pääsy kasvin sisälle vaikeutuu. Sää ja rikkojen kehitysaste vaikuttavat vahakerroksen rakenteeseen ja paksuuteen, joten ruiskutuksen ajoituksella voidaan vähentää vahakerroksen vastusta. Rikkojen kehityksen alkuvaiheessa, jolloin niiden kasvu on nopeaa, vahakerros ei ole vielä ehtinyt paksuuntua. Tällöin kasvinsuojeluaine kulkeutuu helposti vahakerroksen läpi. Rikkakasvit ovatkin herkimmillään herbisideille juuri kiivaimman kasvun vaiheessa. Rikkakasvien vanhetessa niiden vahakerros tavallisesti paksuuntuu. Saman kasvin lehdissä voi kuitenkin olla eripaksuisia vahakerroksia. Nykyajan gramma-aineet ovat niin tehokkaita, että ne tehoavat suuriinkin rikkoihin. Hyvin kuivana kesänä rikkakasvit ovat sitkeämpiä torjua. Ne kasvavat hitaasti ja muodostavat paksun vahakerroksen estääkseen kosteuden haihtumista. Tämä toimii esteenä myös herbisidiä vastaan.

29 Ilman kosteuden muuttuessa vahan määrä ja koostumus muuttuu. Kaste, sumu tai pieni sade ruiskutuksen jälkeisinä päivinä on parantanut useiden lehtivaikutteisten herbisidien tehoa. Ruiskutusnesteen kulkeutuminen Systeemisten herbisidien kulkeutuminen tapahtuu kasvin johtojänteissä, joko haihdutusvirtauksen mukana ylöspäin tai kohti kasvupisteitä. Systeemisten torjuntaaineiden teho perustuu hyvään liikkuvuuteen kasvissa. Herbisidien kulkeutumisen teho riippuu säästä. Erilaiset stressitekijät, esimerkiksi kuivuus, kylmyys ja märkyys hidastavat tai pysäyttävät kasvin aineenvaihdunnan ja heikentävät näin kuljetusta. Torjuntatulosta voi parantaa valitsemalla mahdollisuuksien mukaan kasville stressittömät ruiskutusolot. Vaikutusmekanismi kohteessa Kun herbisidi pääsee kohteeseensa, tapahtuu kullekin aineelle tyypillinen biokemiallinen tai biofysiologinen tapahtuma, joka ilmenee tuotteen tehona. Tavallisesti tehoaineella on vain yksi varsinainen vaikutusmekanismi, jonka seurauksena kasvissa tapahtuu muitakin tuotteen tehoa parantavia tapahtumia.

30 OMA SIEMEN HALPAA? Aulis Ansalehto Hämeen Maaseutukeskus Sertifioidun siemenen käyttöaste on pienen piristymisen jälkeen kääntynyt jälleen laskuun ja on läntisen, sivistyneen Euroopan alhaisimpia. Syitä on etsitty joka suunnalta, selvää sellaista kuitenkin yksiselitteisesti löytämättä. Suomalaiskansallinen keskinäinen syyttely on täydessä käynnissä. Syyllinen jäänee tässä(kin) mutapainissa löytymättä. Kannattaisi kuitenkin muistaa, että siementuotantoketjun eri osissa puheet kalliista siemenestä maistuvat suunnilleen samalta kuin takavuosien haikailu halpojen elintarvikkeiden perään kuulosti tavallisen viljelijän korvissa. Laadulla on kuitenkin aina tekijänsä. Kansalliseen laatustrategiaan kuuluva laatuketjuperiaate on ollut siementuotantoalalla käytössä jo vuosikymmeniä. Poikkeamia on ollut tuotannon määrään nähden erittäin vähän. Kotimaiseen sertifioituun siemeneen sisältyy suuri määrä tietoa, taitoa, kokemusta ja osaamista. Oman siemenen käyttäjä ottaa aina tietoisen riskin ainakin seuraavissa asioissa: 1. Siemen ei ole riittävän tervettä yksipuoliseen viljelykiertoon. -ohralla erityisesti verkkolaikku -lentonoki -peittaus puutteellinen tai puuttuu kokonaan 2. Siemen on taantunutta -samoissa oloissa vuosikaudet? 3. Siemen on sekulia -sekaantumisella taipumus lisääntyä vuosien mittaan 4. Hukkakaura -oman siemenen mukana tullut saastunta vaikea havaita -löytyy vasta kylvön jälkeisenä kasvukautena -suomalainen virallinen siemen on puhdasta 5. Luotetaan lajittelun voimaan Kaikista näistä kertyy kustannuksia, joita on melko vaikea arvioida. Jotta oma siemen olisi sertifioidun siemenen veroista, pitäisi varmistaa seuraavat asiat: 1. Viljelykierto 2. Esikasvirajoitukset siemenlohkoilla 3. Onko sato VARMASTI hukkakaurasta vapaata? 4. Siemenen terveyden varmistaminen -ohralla ja vehnällä IPE-määritys 5. Huolellinen lajittelu 6.Huolellinen peittaus tarvittaessa Harmaassa siemenkaupassa useimmat näistä kohdista jäävät varmistusta vaille. Halpa voi käydä todella kalliiksi. Ainakin silloin, kun siemenen mukana on tullut hukkakaura. Sen kohdalla pitää paikkansa kun kerran kylvät, seitsemän vuotta kitket. Hintaa tulee sillekin, eikä epäonnistua saa kertaakaan. Muuten pakkotyötuomio jatkuu. Omaa siementä käytettäessä asiat ovat ehkä hiukan paremmin kontrollissakuin vierasta harmaata käytettäessä. Mutta saako itselleen palkan kaikesta siitä työstä, mitä oman siemenen kanssa touhuaminen edellyttää? Vai kuuluuko siemenen lajittelu niihin rituaaleihin, joita kevään aikana kuuluu tehdä kuten on aina ennenkin tehty? Ainakin peittaus lienee vaihe, jonka moni ihan mielellään jättäisi väliin.

31 Tosiasia on, että omallakin työllä on hintansa. Raaka-ainekaan ei ole ilmaista, vaikka se omalla tilalla sillä hetkellä onkin. Tarvikkeita ja aikaakin menee, ennen kuin oma siemen on kylvövalmista. Kun ottaa kaikki nämä huomioon, eipä taida kovin huimaa tuntipalkkaa omalle työlle jäädä. Puljaamista kyllä riittää, mutta työ ja toimeentulo ovat joka tapauksessa kaksi eri asiaa. Emme enää elä omavaraistalouden aikaa. Moni viljelijäkin ostaa nykyisin mm. tarvitsemansa perunat ja vihannekset muualta. Ei maksa vaivaa viljellä itse. Moni muukin asia on annettu suosiolla muiden tehtäväksi, ulkoistettu, niin kuin hienosti sanotaan. Erityisesti monivaiheiset, monipuolista ammattitaitoa ja osaamista vaativat työsuoritukset on ollut järkevää ulkoistaa. Kylvösiemenhuolto sopisi hyvin näihin ulkoistettaviin töihin, jolloin oma työpanos vapautuisi omaa ammattitaitoa vastaaviin, tuottavampiin tehtäviin. Sellaisia löytyy vaikkapa oman tuotannon suunnittelusta ja monella tilalla myös metsäpuolelta vaikkapa taimikonhoidosta. Oman siemenen käyttö merkitsee vapaaehtoista tuotantopanosten vajaakäyttöä. Tila voi olla eurokokoa, koneet ja kalusto viimeistä huutoa. Mutta käytetty kylvösiemen voi olla mitä sattuu. Kehitys mallasohrapuolella kertoo karua kieltään. On säästetty? Kylvösiemenketjun sisälläkin on kieltämättä pohdinnan paikka. Eikö viesti ole mennyt perille, kun huipputuote ei käykään kaupaksi odotettuun tahtiin? Vai eikö tuote vastaa odotuksia? Pelkkä hinta ei ratkaise, kun savimaan viljelijä etsii itselleen hyvää kylvösiementä. Hänelle vain paras on kyllin hyvää, eikä aina sekään. Jos riittävän kookasta siementä ei löydy edes rahalla, hän ryhtyy lajittelemaan itse, eikä suinkaan mielellään. Toisaalta rehuviljaa itselleen viljelevä karjafarmari ei hänkään ryhdy välttämättä mielellään oman kylvösiemenen kanssa askartelemaan. Hänelle riittäisi laadultaan vaatimattomampikin siemen, mikäli se olisi hiukan halvempaa. Eri käyttäjien tarpeet voivat olla kovin erilaisia! Näiden tarpeiden tunnistaminen on siementuotantoketjun elinehto. Kaikille ei enää riitä, että minimivaatimukset täyttyvät. Kun siementuotannossa on laatuketju jo toiminnassa, laatuhakuinen toimintatapa voisi olla nykyistä selvemminkin käytössä ketjun päästä päähän. Työvälineiksi sopivat niin kepit kuin porkkanatkin. Laadun tuottajaa on syytä palkita muustakin kuin minimivaatimusten täyttämisestä. Sertifioidun siemenen käyttöä voidaan perustella vankimmin juuri kasvinsuojelusyillä. Siksi sertifoidun siemenen käyttöaste on saatava nousemaan ja nopeasti. Ratkaisua tuskin löytyy vaatimusten ja sopimusehtojen kiristämisestä. Päinvastoin, jokaiselle tulisi löytyä tarpeidensa mukaan. Minimivaatimukset juuri ja juuri ylittäväkin siemen löytää ostajansa, jos hinta on passeli. Suunnitelmallisesti toimiva siemenkauppa käy lisäksi pitkin vuotta eikä vasta huhtikuun viime viikoilla. Näyttää siltä, että markkinavoimilla on vielä siementuotantoalalla opiskeltavaa.

32 PETTAUSLAITETUTKIMUKSEN TULOKSIA Timo Kalliomäki Helsingin yliopisto Tämä tutkimus käsittelee peittauksen vaikutusta ohran kylvötiheyteen, orastuvuusnopeuteen, tautiasteeseen ja satoon. Tutkimus muodostui kahdesta erillisestä kokeesta ja kirjallisuusosasta. Tutkimuksessa käytettiin neljää eri nestepeittauslaitetta, jotka olivat Rosengren R 2.5, Jussi 2000, Loma VB 40 ja Reini NP. Peittausta tutkittiin Prelude 20 LF ja Fungazil A 25 peittausaineilla. Tutkimuksen avulla pyrittiin löytämään myös laitteiden levitystasaisuuteen liittyviä eroja. Laitteiden välisiä eroja tutkittiin laboratoriossa agarkokeilla. Tutkimukseen liittyvät kenttäkokeet suoritettiin Rajamäellä Työtehoseuran pellolla. Saatuun hyötyyn nähden peittaus on kohonneista kustannuksista huolimatta erittäin kannattava kasvinsuojelutoimenpide. Tehty tutkimus puoltaa aikaisempia tutkimuksia, ja sen mukaan peittauksella päästään sadonlisäyksiin, sekä tuotetaan laadukkaampaa viljaa. Peittauksen tarve on lisääntynyt viime vuosina, koska siemenlevintäiset kasvitaudit ovat yleistyneet. Lisäksi kasvitautien yleistymistä ovat edesauttaneet viljelyn yksipuolistuminen ja epäedulliset sääolot. Siitä huolimatta että peittaus on yksi parhaiten katetta antava viljelytoimi, on peitatun kylvösiemenen käyttö Suomessa ainoastaan hieman yli 20%. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on kolminkertainen, joten peittaukselta voidaan odottaa varsinaista läpimurtoa tulevaisuudessa myös Suomessa. Peittausaineiden levitystasaisuudelta vaaditaan nykyään hyvin paljon, koska elohopeapitoisten peittausaineiden valtakausi loppui vuonna 1992. Elohopeapitoisten peittausaineiden levitystasaisuudelta ei vaadittu tarkkuutta kovinkaan paljoa niiden kaasuvaikutuksen vuoksi. Uusien valmisteiden kaasuvaikutuksen puuttumisen vuoksilevitystasaisuus on todella tärkeää. Vain huolellisesti levitetyistä valmisteista voidaan saada paras mahdollinen teho. Peittaukselta vaadittava karkea silmämääräinen vaatimus on, että peitatun siemenen tulee olla silmämääräisesti tarkasteltuna tasaisesti hiukan punertavaa, siten että siemenen alkuperäinen väri on nähtävissä. Epätasaisen peittauksen seurauksena osa siemenistä menettää itävyyden ja liian vähän ainetta saaneiden siementen tautisuoja on riittämätön. Peittaustyötä tehtäessä työturvallisuus on otettava vakavasti huomioon. Varsinkin jauhepeittauksessa on syytä erityiseen työturvallisuuteen, koska jauhe pölyää hyvin paljon ja sen hengittäminen on hyvin vaarallista elimistölle. Nestepeittauslaitteita käytettäessä tulee varmistaa, ettei nestettä pääse paljaalle iholle. Hengityssuojaimen käyttö on aina tarpeen ja aineiden myyntipakkauksessa olevia turvallisuusohjeita tulee aina noudattaa. Tavallisimmat peittausmenetelmät ovat neste- ja jauhepeittaus. Kuiva eli jauhepeittaukseen tarkoitetut laitteet ovat tavallisesti erätoimisia. Viime vuosina yleistyneet nestepeittaimet ovat sen sijaan pääsääntöisesti jatkuvatoimisia. Nestepeittaimia on monen tasoisia ja hintaerot ovat huomattavia. Lisäksi markkinoilla on kylvölannoittimiin asennettavia säiliöpeittauslaitteita. Kylvöpeittauslaitteet ovat kaikki jauhepeittauslaitteita. Kehittyneimmillä nestepeittauslaitteilla päästään varsin hyvään levitystasaisuuteen ja niissä varsinainen peittausprosessi tapahtuu täysin suljetussa tilassa erillisessä peittauslaitteistossa. Peittaukselle ja peittauslaitteille on asetettu tarkat vaatimukset, joita tulee noudattaa.

33 Peittauksella pystytään ehkäisemään useita eri kasvitauteja. Nykyisillä sisävaikutteisilla peittausaineilla voidaan kasvusto suojata orasvaiheessa sekä maassa olevista kasvien jäänteistä että myös ilmateitse tulevalta tautisaastunnalta. Viljalajikkeissamme esiintyvistä kavitaudeista vain nokitaudit ja ohran viirutauti pääsevät kasvustoon yksinomaan siementavaran mukana. Sairaat kasvit kehittyvät aina jyvistä, jotka ovat olleet näitä tauteja aiheuttavien sienten itiöiden tai rihmaston tartuttamia. Tärkeimmät peittauksella torjuttavat kasvitaudit ovat ohran viirutauti ja verkkolaikku. Aikaisempien tutkimusten mukaan viirutautikokeissa on peittauksella saatu keskimäärin tuhannen kilon sadon lisäys. Kylvötiheyttä lukuun ottamatta peitatun ja peittaamattoman välinen ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä kaikissa mittauksissa. Laboratoriokokeen perusteella nestepeittauslaitteiden erot olivat tilastollisesti merkitseviä (Phav =0,016). Laboratoriokokeen perusteella Prelude antoi paremman peittaussuojan kuin Fungazil. Laboratoriokokeessa myös aineiden välinen ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (phav =2,04E-14). Laboratoriokokeissa peittaamattomalla siemenellä suoritettiin ainoastaan yksi kerranne, koska kaikki siemenet olivat täysin sienen peitossa, saaden lukuarvon 4. Kenttäkokeessa mitatusta orastuvuusnopeudesta huomattiin, että kasvuston alkuvaiheessa peittaus hidastaa orastumista keskimäärin vuorokaudella. Orastuminen oli hieman hitaampaa Preludella peitatuilla siemenillä kuin Fungazililla. Kummassakaan mittauksessa ei ollut laitteiden välillä tilastollista merkitsevyyttä, mutta aineiden väliltä löytyi tilastollista merkitsevyyttä (Phav=1,42E-07) ja (Phav=0,012). Lisäksi molempien mittausten erot peitatun ja peittaamattoman välillä olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä (Phav=2,92E-11) ja (Phav=5,24E-05). Tutkimuksessa suoritettiin kaksi tautiarviointia. Molempien tautiarvioiden mukaan peittaus vähentää tautiastetta. Tautiarvioinnissa käytettiin tarkoituksenmukaista EUasteikkoa. Myöskään tautiarviointien perusteella ei laitteiden välillä ollut tilastollista merkitsevyyttä. Ensimmäisen arviokerran mukaan ei myöskään aineiden välillä ollut tilastollista merkitsevyyttä. Toisella arviokerralla kuitenkin aineiden välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä (phav=5,33e-05). Molempien arviokertojen ero peitatun ja peittaamattoman välillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (phav=1,16e-08) ja (phav=1,09e-08). Hehtaarisadon mukaan ei myöskään peittauslaitteiden välillä ole tilastollista merkitsevyyttä. Sadon mukaan ei myöskään peittausaineiden välinen ero ole tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan merkitsevyys peitatun ja peittaamattoman välillä on selvää (phav=0,00149) Lopussa on (Taulukko 1) yhteenveto koetuloksista, sekä tilastollisista arvoista. Taulukon tulokset ovat neljän kerranteen keskiarvoja. Erot ovat tilastollisesti merkitseviä, mikäli phav=<0,05. Tulokset on käsitelty tilastollisesti kaksisuuntaisen varianssianalyysin avulla.

34 Taulukko 1. Yhteenveto koetuloksista, sekä tilastollisista arvoista. orastiheys Oraiden pituus Oraiden pituus Tautiaste Tautiaste Sato Menetelmä Agarkoe kpl/m2 cm. 31.5 cm 14.6 17.7 25.7 kg/ha Jussi/Prelude 2,4 465 7,7 28,3 8 60 4820 Jussi/Fungazil 8,1 449 7,9 27,9 7,8 69 4865 Rosengren/Prel ude 2,7 465 7,7 28,9 8,8 63 4818 Rosengren/Fun gazi 7,9 444 7,9 27,2 9,3 70 4897 Loma/Prelude 2,9 453 7,7 27,4 9,5 63 4755 Loma/Fungazil 7,9 435 7,8 26,4 9,8 73 4806 Mäki- Reini/Prelude 3,6 446 7,6 27,8 9,8 65 4652 Mäki- Reini/Fungazil 9,8 442 7,8 26,8 9,5 73 4777 Peittaamaton 1 4 449 8,3 25,2 17,5 83 4449 Peittaamaton 2 4 435 8,4 25 15 85 4485 laite/pha v Aine/phav Peittaamaton/pha v yhdysvaikutus phav Orastiheys, kpl/m2 0,367 0,037 0,117 0,506 Oraiden pituus 31.5 0,089 1,42E-07 2,92E-11 0,054 Oraiden pituus 14.6 0,084 0,012 5,24E-05 0,708 Tautiaste 17.7 0,233 0,926 1,16E-08 0,579 Tautiaste 25.7 0,34 5,33E-05 1,09E-08 0,506 sato kg/ha 0,288 0,197 1,49E-03 0,981 Laboratoriokoe 0,016 2,04E-14 2,09E-37 2,39E-07

35 SYNGENTA UUSI TOIMINTAMALLI, UUSIA TUOTTEITA JA MUUTOKSIA AMISTAR, MODDUS, KARATE JA LENTAGRAN VALMISTEISSA Agr. Risto Knaapinen, Syngenta Syngenta, joka syntyi Novartis ja Zeneca yhtiöiden agroliiketoimintojen yhdistymisen tuloksena, aloitti uudella toimintamallilla tämän vuoden alusta. Suomen varsin moniportaisesta kasvinsuojelukaupan rekenteesta poistettiin vanha ns.maahantuojaporras ja siirryttiin suoraan yhteistyöhön kahden suurimman maatalouskauppaketjun kanssa. Ratkaisun syinä olivat tarve saada Pohjoismaiset hinnat harmonisoitua, tarve tulla lähemmäksi viljelijää ja tarve säilyttää kilpailukyky muuttuvilla markkinoilla. Osana rakenneratkaisua Arto Markkula siirtyi Syngenta n palvelukseen viime marraskuun alusta. Uusi tuotejako on seuraava: Hankkija-Maatalous ja sen Agrimarket ketju ovat yhteistyökumppanimme viljan kasvinsuojeluaineiden Amistar, Zenit, Logran, Grasp, Moddus, Karate WG ja Celest myynnissä ja markkinoinnissa. Näiden lisäksi myös mansikan harmaahomeaine Switch ja vihannesten rikkakasvientorjuja Lentagran löytyvät Agrimarketeista. Maatalouskesko ja sen K-maatalous-ketju huolehtivat puolestaan juolavehnätuotteidemme Touchdown Premium ja Fusilade Max myynnistä ja markkinoinnista. Molemmat ovat uusia valmisteita ja ne esittelee teille tänään Arto Markkula tarkemmin. Perunan rutontorjuntavalmiste Shirlan ja varsistonhävittäjä Reglone löytyvät puolestaan kummankin edellä mainitun maatalouskauppaketjun valikoimista. Cruiser, josta on tullut johtava peittausvalmiste sekä rypsille että juurikkaalle, sekä Celestin suurpakkaus ovat kaikkien siemenliikkeiden saatavana. Amistar Tämän hetken merkittävin viljatautientorjunta-aine kaikissa muissa Pohjoismaissa on kärsinyt meillä suuren käyttömäärän aiheuttamasta korkeasta käyttökustannuksesta. Viime kesän koetoiminnan perusteella käyttösuositusta muutettiin naapurimaitamme vastaavaksi. Torjunta-ainelautakunta virallisti nämä uudet käyttömäärät ja uuden käyttöohjeen viime lokakuussa. Uudet kasvikohtaiset käyttömäärät ovat: - Ohra ja kaura 0,4-0,6 l/ha - Vehnät, ruis ja ruisvehnä 0,5-0,75 l/ha Kaikilla viljoilla voidaan edellään käyttää myös annosta 1 l/ha, tautipaineen ollessa erityisen suuri. Jos kasvustossa esiintyy runsaasti härmää tai rengaslaikkua, tulisi lisäksi käyttää erityisesti niihin tehoavia valmisteita seoksena tai ruiskutusohjelmana. Sopivin Amistar in kumppani on Zenit, joka tehoaa erinomaisesti härmään ja hyvin myös kaikkiin laikkuteuteihin. Uudet käyttömäärät alentavat Amistarin käyttökustannuksen noin puoleen entisestä. Samalla riski liian pitkään jatkuvasta tehosta ( greening-vaikutuksesta ) vähenee ja puinteihin päästään hyvän sään vallitessa.

36 Moddus M Moddus on muuttunut koostumukseltaan, mutta tehoainepitoisuus on entinen. Uutta Modduksen käytössä on entistä alemmat käyttömäärät, käyttöajan pidentyminen (alkaa jo 1-solmuvaiheessa ) ja jaetun käytön virallistuminen. Moddus M on ainut kaikille viljoille hyväksytty kasvunsääde. Sen vaikutustapa on erialainen kuin muilla sääteillä. Siksi sitä voi menestyksellisesti käyttää myös aikaisin. Aikainen käyttö lyhentää alimpia solmuväleja, korsi vahvistuu ja tukevoituu alapäästä ja ravintojuuret kehittyvät suotuisasti. Myöhäinen käyttö taas lyhentää vain ylimpiä somuvälejä, korsi vahvistuu yläpäästä. Jaettu käyttö vähentää myös riskiä antaa kerralla liian suuri annos, joka voi olla haitallinen jos sää muuttuu kuivaksi ja lämpimäksi. Karate WG Vanha sininen neste on nyt muuttunut vaaleaksi helppokäyttöiseksi ja käyttäjälle turvallisemmaksi rakeeksi. Kova teho ei ole muuttunut. Annostelun voi tehdä kätevästi pakkauksen annosmitan avulla. Hehtaarikustannus on nyt huomattavasti viimevuotista alhaisempi. Lentagran Avomaan vihannestuotanto on vaikeaa ilman tehokasta rikkakasvien torjuntaa. Lehtivaikutteinen Lentagran toi pari vuotta sitten tärkeän lisän suppeaan ainevalikoimaamme. Nyt Lentagran on entistä käyttökelpoisempi. Varoajat kaaleilla olivat tähän asti kovin pitkät. Nyt tähän on saatu muutos. Uudet varoajat kerä- kukka- ja parsakaalilla ovat 30 vrk.

37 FUSILADE MAX Arto Markkula Syngenta Fusilade on uudistunut: Entinen liuotinpohjainen Fusilade 2000 on nyt öljypohjainen Fusilade Max. Tehoainepitoisuus on sama kuin Fusilade 2000:ssa, eli siinä on fluatsifoppi-p-butyyliä 125 g/l. Uutta on valmisteen entistä parempi imeytyminen rikkaheiniin ja sitä myöten parempi teho. Liuotinvapaana se on myös hellävaraisempi niin käyttäjän kuin viljelykasvinkin kannalta. Tehon oleellinen parantuminen EC-formulaatioihin verrattuna johtuu Fusilade Max formulaation neljä-komponenttisesta rakenteesta: siinä on tehoaineen ja perinteisen kostutusaineen lisäksi vielä kiinnitysaine sekä kasviöljystä valmistettu öljy. Ruiskutepisaran mukana tuleva kasviöljy levittäytyy luontaisesti kasvin lehden vahamaiseen pintaan, mikä levittää mukana olevaa tehoainetta tasaisesti suuremmalle pinta-alalle. Tuloksena on nopeampi ja täydellisempi imeytyminen rikkakasviin, kuten juolavehnään ja sitä myöten parempi kulkeutuminen kasvin eri osiin. Nopeamman ja tehokkaamman imeytymisen ansiosta myös sateenkesto paranee. Fusilade Max on hyväksytty samoille viljelykasveille kuin edeltäjänsä, eli se on hyväksytty heinämäisten rikkakasvien torjuntaan traktoriruiskutuksena seuraavilla kasveilla: sokerijuurikas, peruna, herne, öljykasvit, punajuurikas, apila, punanata, istukas- ja siemensipuli, purjo, porkkana, lanttu, palsternakka, mukulaselleri, kumina, pellava, sinappi, tattari, mansikka sekä marjapensaiden, hedelmäpuiden, koristepuiden ja -pensaiden alustat. Käyttömäärissä ei toistaiseksi ole muita eroja Fusilade 2000:en verrattuna paitsi sokerijuurikkaalla, jolla 2 + 2 l/ha käytön lisäksi on hyväksytty kaksoiskäsittely määrällä 1,5 l/ha. Jälkimmäistä vaihtoehtoa suositellaan vain tehon kannalta edullisissa ruiskutusoloissa. Lisäksi on mahdollista käyttää kerta-annosta 4 l/ha tilanteessa, jossa juolavehnä on orastunut tasaisesti ja on siten hyvin ruiskutuksen tavoitettavissa. Fusilade Max:in sopii tankkiseokseen kaikkien normaalisti kyseeseen tulevien valmisteiden kanssa. Fusilade Max:in valmistaja on maailman suurin kasvinsuojeluaineiden kehittäjä ja valmistaja Syngenta Crop Protection AG ja sitä myy ja markkinoi Suomessa K- Maatalous-ketju. Myyntikanavan muutoksen myötä on Fusiladen hinta myös uudistunut: Verrattuna aikaisempaan on sen hinta laskenut ja sitä kautta käsittelykustannus tullut huokeammaksi.

38 TOUCHDOWN PREMIUM Arto Markkula Syngenta Touchdown Premium on uusi glyfosaatti-valmiste, jonka valmistaja on Syngenta. Touchdown Premium valmistetaan samassa tehtaassa kuin tähän asti markkinoilla ollut Agress. Glyfosaattia valmisteessa on 360 g/l ammoniumsuolona. Touchdown Premium:in koostumus on räätälöity niin, että glyfosaatti tulee mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön viimeistä pisaraa myöten. Touchdown Premium 1) Tarttuu paremmin kasvin pintaan: Erityisen hankalia ovat rikkakasvit, joiden lehdissä on vettä hylkivä vahakerros, kuten esim. juolavehnä. Touchdown Premium sisältää uutta maissitärkkelyksestä valmistettua kiinniteainetta (alkyylipolyglukosidi seos), joka varmistaa, että kaikki pisarat tarttuvat rikkakasveihin ja leviävät pitkin kasvin pintaa. Mitä laajemmalta alueelta glyfosaatti tunkeutuu rikkakasviin, sitä parempi teho. 2) Eliminoi haitalliset yhdisteet: Ruiskutukseen käytettävä vesi sisältää usein erilaisia glyfosaatin toimintaa häiritseviä aineita, kuten kalkki-, rauta- ja magnesium-ioneja. Em. ionit sitovat glyfosaattia ennenkuin se ehtii tunkeutua kasviin. Touchdown Premium neutraloi haitalliset ionit ja glyfosaatti pääsee esteettä rikkakasvin kimppuun. 3) Tunkeutuu paremmin kasvin sisään: Rikkakasvien pinta on vahakerroksen peittämä. Kuivuus ja muut stressitekijät vahvistavat vahakerrosta, mikä vakeuttaa glyfosaatin tunkeutumista sen läpi. Touchdown Premium in sisältämät kiinniteaineet auttavat glyfosaattia tunkeutumaan vahakerroksen läpi ilman, että kasvin pintasolukko vaurioituu. Tämä hellävaraisuus rikkakasvin pintasolukkoa kohtaan varmistaa, että glyfosaatti voi jatkaa matkaa häiriöittä kasvin sisällä. 4) Kulkeutuu paremmin kasvin sisällä: Kasvin sisällä glyfosaatti kulkeutuu kasvin omien nestevirtausten mukana eteenpäin kohti kasvupisteitä. Glyfosaatti tuhoaa kasvupisteet, mikä johtaa rikkakasvin tuhoutumiseen. Juuririkkakasvien torjunnassa glyfosaatin liikkuminen kasvin sisällä on tehon kannalta olennaisen tärkeää. Mitä enemmän glyfosaattia pääsee rikkakasvin nestevirtauksiin, sitä parempi torjuntatulos. Touchdown Premium on hyväksytty samoihin käyttököhteisiin kuin muutkin markkinoilla olevat glyfosaatti-valmisteet. Käyttömäärät ovat muista nestemäisistä valmisteista tutut. Uutta on, että käyttö viljan suorakylvön yhteydessä on nyt laillistettu. Touchdown Premium:ia ei ole luokiteltu, eli siinä ei ole oranssilla pohjalla olevaa rastia. Sille ei myöskään ole määrätty minimi-etäisyyttä vesistöön. Touchdown Premium on sateenkestävä 4 tunnin kuluttua ruiskutuksesta. Touchdown Premium valmistetta markkinoi Suomessa K-Maatalous-ketju. Touchdown Premium:in myötä glyfosaatti-käsittelyn kustannus laskee Suomessa.

39 ROUNDUP UUDISTUU JA KÄYTTÖ MONIPUOLISTUU Tuula Hiltunen, Kemira Agro Oy Ensi kesäksi tulee markkinoille uusi Roundup Max, joka korvaa Roundup Eco- rakeen. Roundup Maxissa on glyfosaattia 680 g/ kg glyfosaatin ammoniumsuolana. Raemaista Roundup Maxia on helppo käyttää, koska se liukenee nopeasti veteen. Kiinnitettä ei tarvita. Vaativissa, hankalissakin ruiskutusoloissa Roundup Maxin teho on erinomainen, koska se imeytyy kasviin nopeasti. Tämän seurauksena sateenkestävyys on entistä parempi. Käyttömäärä on 1,5-2,0 kg/ ha eli puolet Roundup Bion määrästä. Vettä käytetään 100-200 l/ ha. Roundup Max myydään 10 kilon läpinäkyvässä muovipussissa, jossa on kätevä nostokahva. Pakkausjätettä syntyy vähän. Pakkaus kestää hyvin jopa pistoja ja viiltoja, joten ainetta ei vahingon sattuessa joudu maahan tai muuhun ei-toivottuun paikkaan. Pussin sisus on niin liukasta muovia, ettei siihen jää käytännössä lainkaan jäämiä tuotteesta. Roundup- tuotteiden uusia käyttötapoja Ensi kesästä lähtien on sallittua käyttää Roundupia myös keväällä tarpeen niin vaatiessa. Seuraavassa eri vaihtoehtoja: Juolavehnän torjunta kevätviljasta: Käyttömäärä: Roundup Bio 3,0 l/ha + kiinnite Roundup Max 1,5 kg/ ha Vesimäärä on 100-200 l/ ha. Käyttöaika: ennen kylvöä, kun juolavehnässä on vähintään kolme lehteä. Jos käsitelty maa muokataan ruiskutuksen jälkeen, pitää ruiskutuksen ja muokkauksen välisen ajan olla 5-7 päivää. On myös otettava huomioon, ettei teho ole yhtä hyvä kuin syysruiskutuksen. Heikosti talvehtinut syysvilja ja/tai vastataimettuneet rikkayrtit: Käyttömäärä: Roundup Bio 1,5 l/ ha + kiinnite Roundup Max 0,75 kg/ ha Vesimäärä 100-200 l/ ha. Käyttöaika: kasvun alettua, kun kasvupisteet ovat vihreät. Jos lohkolla on pääasiassa vain yksivuotisia rikkakasveja, voidaan maa muokata kahden päivän kuluttua. Suorakylvön yhteydessä: Käyttömäärä: Roundup Bio 1,5-3,0 l/ ha + kiinnite Roundup Max 0,75-1,5 kg / ha Vesimäärä 100-200 l/ ha. Alimmat käyttömäärät riittävät vastataimettuneiden rikkakasvien torjuntaan. Käyttöaika: ennen suorakylvöä tai viimeistään 2 päivää kylvön jälkeen. Poista oljet ja muut kasvijätteet ennen käsittelyä. Siementen on oltava maan peitossa, jotteivat ne vioitu käsittelystä. Monitor- käsittelyn jälkeen syksyllä: Jos vehnällä on käytetty keväällä Monitoria, voidaan syysruiskutuksessa alentaa Roundup- määriä seuraavasti: Roundup Bio 1,5-2,0 l/ ha tai Roundup Max 0,75-1,0 kg/ ha.

40 RIZOLEX- TUOTTEET SIEMENPERUNAN PEITTAUKSEEN Tuula Hiltunen Kemira Agro Oy Perunaseitti heikentää perunan laatua ja alentaa satoa. Taudinaiheuttaja- sieni on yleinen kaikissa viljelymaissa. Se leviää sekä siemenperunan että maan välityksellä. Eniten tautia esiintyy silloin, kun peruna istutetaan viileään maahan ja taimettuminen on hidasta. Kostea sää edistää taudin etenemistä. Perunaseitti lisää sadon kokojakautumaa ja pienentää ruokaperunan kauppakelpoista satoa. Siemenperunalla siemenkokoisten mukuloiden määrä vähenee ja pahasti saastunut siemenperuna voidaan hylätä kokonaan. Tärkkelysperunalla tauti aiheuttaa satotappioiden lisäksi myös tärkkelyspitoisuuden alentumista. Jos versolaikkua on paljon, tauti aiheuttaa epätasaista tuleentumista, joka puolestaan heikentää ruokaperunan keittolaatua ja teollisuusperunan prosessilaatua. Rizolex 50 SC ja Rizolex 10 DP Tehoaine on tolklofossi- metyyli, joka on pääasiallisesti kosketusvaikutteinen. Se tehoaa erinomaisesti Rhizoctonia solani- sienen eri lajeihin ja estää taudinaiheuttajan iskeytymisen siemenperunaan. Rizolex- käsittely tuhoaa myös perunassa jo olevan taudinaiheuttajan. Rizolex- peittauksella tuotat laatuperunaa; tasakokoisia ja hyväkuorisia perunoita. Tarjolla on sekä neste, Rizolex 50 SC, ja jauhe, Rizolex 10 DP. Rizolex 50 SC lyhyesti - tolklofossi- metyyliä 500 g/ l - neste; pakkauskoko 1 litra - käyttömäärä 0,2-0,3 l/ valmistetta veteen sekoitettuna / 1000 kg siemenperunaa. Vesimäärä normaalisti 6-12 l/ perunatonni. Vesimäärä voi tarvittaessa olla suurimmillaan 60 l perunatonnia kohti. Paras tulos saadaan nestepeittauslaitteella tehtävällä sumutuskäsittelyllä istutuksen yhteydessä. Hyvän tehon saamiseksi liuoksen pitää levitä tasaisesti perunan pintaan. Näin ollen siemenperunan pitäisi olla mahdollisimman puhdasta mullasta. Liuosta pitää sekoittaa hieman käytön aikana. Tähän riittää se, että osa pumpun paluukierrosta ohjautuu tankin pohjalle. Rizolex 10 DP lyhyesti - tolklofossi- metyyliä 100 g/ kg - jauhe; pakkauskoko 1 kg - käyttömäärä 1,25-1,5 kg / 1000 kg siemenperunaa. Peittaus tehdään istutuksen yhteydessä. Hyvän tehon edellytyksenä ovat samat asiat kuin nestemäisen Rizolexin käytössä: siemenperunan pitää olla mahdollisimman puhdasta mullasta ja jauheen pitää levitä

41 PRIMUS - UUSI RIKKAKASVIEN TORJUNTA-AINE SYYSVILJOILLE JA SIEMENHEINILLE Jarmo Virtanen, Kemira Agro Oy Rikkakasvitorjunnan primus kylmissäkin oloissa Primus on uusi nestemäinen pienannosaine viljojen, apilattomien suojaviljojen ja siemenheinien rikkakasvien torjuntaan. Se sopii leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan pääasiassa syysviljaviljelyksiltä ja heinien siemenviljelyksiltä, mutta soveltuu myös kevätviljoille ja apilattomien nurmien suojaviljoille. Primus on lehtivaikutteinen, vesipohjainen suspensiovalmiste, jolla on erinomainen teho mm. mataraan ja saunakukkaan, mutta joka on hellävarainen viljelykasville. Primus poikkeaa muista markkinoilla olevista tuotteista siinä, että se toimii kylmissäkin ruiskutusoloissa. Se voidaan ruiskuttaa jopa +1 asteen lämpötilassa, mutta tehotakseen se tarvitsee vähintään +4 asteen lämpötilan ruiskutuksen jälkeen. Muutaman asteen yöpakkanen ennen tai jälkeen ruiskutuksen ei heikennä tehoa. Rikkakasvien kasvu pysähtyy muutaman tunnin kuluttua ruiskutuksesta, mutta teho alkaa näkyä vasta 10-15 vuorokauden kuluttua. Primus sopii hyvin seoksiin muiden viljojen rikkakasvi- ja tautiaineiden sekä kasvunsääteiden kanssa. Se on sateenkestävä tunnin kuluttua ruiskutuksesta. Tuote hajoaa nopeasti eikä sillä ole jälkikasvi- tai olkirajoituksia. Jos käsitelty kasvulohko joudutaan rikkomaan, voi sille kylvää samana vuonna viljoja tai heinää. Primusta ei saa käyttää pohjavesialueilla. Käyttömäärät: Syysviljat 0,06-0,1 l/ha Heinien siemenviljelykset 0,1-0,15 l/ha Kevätviljat ja apilattomien nurmien suojaviljat 0,05-0,1 l/ha Vesimäärä 80-200 l/ha. Normaalikäytössä kiinnitettä ei tarvita. Savikkatehon parantamiseksi kevätviljoille suositellaan seosta Primus + Express Classic 1 tabl./ha + kiinnite. Teho eri rikkakasvilajeihin: Erinomainen teho: peltomatara, pihatähtimö, peltosaunio, saunakukka, lutukka, tatarlajit ja peltoretikka Hyvä teho: pillikkeet ja lemmikki Kohtalainen teho: peipit, jauhosavikka (aik. kasvuvaihe) ja pelto-ohdake Tehoaine: florasulami 50 g/l Valmistetyyppi: SC Pakkaus: 500 ml Valmistaja ja pakkaaja: Dow AgroSciences SA, Ranska Markkinoija: Kemira Agro Oy

42 STRATEGO 312,5 EC Petri Lintukangas Berner Oy Kasvitautien torjuntaan viljoilla Tehoaineet: trifloksistrobiini 187,5 g/l propikonatsoli 125 g/l Avainominaisuudet: - laajatehoisin suoja viljoille - riittävän pitkä vaikutusaika - ei viivästytä puintia - parantaa viljan laatua - lisää satoa Ominaisuudet: Staratego 312,5 EC on uusi valmiste härmän, ruostetautien, ränsistymistä edistävien homesienien torjuntaan viljoilla, ruskolaikun, syysvehnän harmaalaikkutaudin, vehnänlehtilaikkutaudin torjuntaan vehnillä, verkkolaikun ja rengaslaikun torjuntaan ohralla, kauranlehtilaikun torjuntaan kauralla sekä rengaslaikun torjuntaan rukiilla. Startego 312,5 EC:n teho perustuu kahteen tehoaineeseen; trifloksistrobiini on uusi pitkävaikutteinen strobiluriineihin kuuluva tehoaine, joka suojaa kasvustoa taudeilta ruiskutuksen jälkeen. Toinen tehoaine propikonatsoli on edullinen perusaine, joka puhdistaa ja parantaa kasviin jo päässeen taudin. Valmiste tehoaa kaikkiin viljoilla merkittäviin tauteihin, myös härmään. Viljanviljelijä pärjää yhdellä valmisteella kasvustoruiskutuksissa kesällä. Stratego 312,5 EC:n vaikutusaika on riittävän pitkä. Se ei kuitenkaan viivästytä puintia. Käyttöohje: Kasvusto ruiskutetaan ensimmäisten tautioireiden ilmestyttyä. Käyttöaika on torjuttavasta taudista riippuen pensomisen lopulta alkavaan kukintaan saakka (kehitysasteet 26 61). Käyttömäärä: Kaikilla viljoilla 0,5 1,0 l/ha Valmistetta voidaan käyttää myös jakamalla annos kahteen osaan; 0,5 + 0,5 l/ha. Tällöin ensimmäinen annos voidaan tehdä samanaikaisesti rikkakasviruiskutuksen kanssa ja toinen ruiskutus viimeistään ennen kukintaa. Vesimäärä: 200 300 l/ha. Käytössä huomattavaa: Ruiskutettaessa kasvusto kahteen kertaan, voidaan ensimmäisessä ruiskutuksessa käyttää edullisempaa Sportak 45 HF valmistetta 0,4 0,5 l/ha. Jos Staratego 312,5 EC ruiskutetaan seoksena muiden valmisteiden kanssa, lisätään muut valmisteet ruiskun säiliöön viimeksi, ellei niiden käyttöohjeessa muuta vaadita. Ruiskutusliuos on käytettävä muutaman tunnin kuluessa seoksen tekemisestä. Varoaika: 35 vrk. Valmistetta ei saa käyttää viljoilla kukinnan alkamisen jälkeen. Pakkaus / tukkupakkaus: 5 l / 4 x 5 l Valmistaja: Bayer Markkinointi: Berner Kasvinsuojelu

43 TANOS Kalle Erkkola Berner Oy Tanos on kahden uuden tehoaineen valmiste perunaruton torjuntaan. Tanos tehoaa erinomaisesti myös perunan lehtiä vioittavaan lehtipoltteeseen. Tehoaineista kosketusvaikutteinen famoksadoni imeytyy kasvin vahakerrokseen ja tappaa ruttoitiöitä, estää perunaruttoitiöiden itämisen sekä sienirihmaston kasvun lehdillä ja varsistossa. Paikallissysteeminen symoksaniili estää rihmaston kasvun lehden sisällä ja itiöiden muodostumisen. Raemaisena valmisteena Tanos on helppo ja turvallinen käyttää sekä annostella. Tanos on sateenkestävä heti kasvuston kuivuttua. Hyvä sateenkestävyys varmistaa pitkäaikaisen tehon. Vaikutusaika on 7 14 vrk. Kasvusto ruiskutetaan ensimmäisen kerran kukkanuppujen tultua näkyviin tai ruttovaroitusten mukaan. Uusintaruiskutukset tehdään tarpeen mukaan 7 14 vrk:n välein. Lyhyempää ruiskutusväliä (7-10 vrk) käytetään perunan voimakkaassa kasvuvaiheessa (yleensä ensimmäisissä ruiskutuksissa heinäkuussa) rutolle suotuisissa olosuhteissa. Normaaliolosuhteissa 10-14 vrk:n ruiskutusväli takaa hyvän ruttosuojan. Tanos on osa tehokasta rutontorjuntaohjelmaa. Tanos voidaan sisällyttää osaksi torjuntaohjelmaa kosketusvaikutteisten rutontorjunta-aineiden kanssa. Tanos sopii parhaiten käytettäväksi ensimmäisiin kolmeen ruiskutukseen, jonka jälkeen vaihdetaan kosketusvaikutteisiin valmisteisiin. Tanos antaa tehokkaan suojan voimakkaan kasvun aikana ja keskeyttää jo alkaneen infektion. TANOS lyhyesti: Tehoaineet: Formulaatio: Käyttötarkoitus: Käyttömäärä: LD 50 arvo: Varoaika: Valmistaja: Markkinoija: famoksadoni 250 g/kg symoksaniili 250 g/kg WG, veteen sekoitettava ruiskuterae Perunaruton ja lehtipoltteen torjuntaan perunalta 0,7 kg/ha, vesimäärä 300-600 l/ha n. 1200 mg/kg 14 vrk DuPont Berner Oy TANOS on tulossa markkinoille kevään 2002 aikana.

44 TELDOR WG 50 Asmo Saarinen Berner Oy Teldor WG 50 on uusi valmiste sienitautien torjuntaan mm. mansikalla, herukoilla, vadelmalla, tomaatilla ja koristekasveilla. Valmisteen tehoaine fenheksamiidi kuuluu uuteen tehoaineryhmään hydroksyaniliideihin. Teldor WG 50 on kosketusvaikutteinen valmiste, joka tehoaa erittäin hyvin mm. mansikan harmaahomeeseen. Sitä käytetään suojaavana aineena ennen taudin esilletuloa ja aina osana harmaahomeen torjuntaohjelmaa. Ruiskutuksen jälkeen valmiste kiinnittyy kasvin lehteen ja menee lehden läpi mutta se ei kulkeudu kasvin sisällä muualle vaan on ns. paikallissysteeminen. Tämän takia ruiskutus on tehtävä huolellisesti siten, että koko suojattava kasvi käsitellään kokonaan. Teldorin vaikutusmekanismi on uusi eikä resistenssiriskiä muiden kasvitautiaineiden kanssa ole. Kasvukauden aikana Teldor WG 50 voidaan käyttää kaksi kertaa mutta ei peräkkäisiin ruiskutuksiin. Kukinnan loppuvaiheessa käytettynä on valmisteella todettu olevan selvä marjojen varastointi- ja kuljetuskestävyyttä lisäävä vaikutus. Teldor WG 50 on osa tehokasta harmaahomeentorjuntaan. Ruiskutukset tehdään 2 3 (4) kertaa 5 7 päivän välein kukinnan aikana. Ruiskutuohjelmaan pitää sisällyttää muita, eri tavalla vaikuttavia aineita (kuten Euparen M). Mansikka, herukat ja vadelma ruiskutetaan kukinnan aikana. Tomaatti ja koristekasvit ruiskutetaan viimeistään, kun ensimmäiset harmaahomeoireet ilmaantuvat. Teldor WG 50 lyhyesti: Tehoaine: Formulaatio: Käyttötarkoitus: Käyttömäärä: LD 50 arvo: fenheksamiidi 500 g/l WG, veteen sekoitettava ruiskuterae Harmaahomeen torjuntaan mansikalla, herukoillam vadelmalla, tomaatilla ja koristekasveilla. 1,5 kg/ha yli 5000 mg/kg Varoaika: Luokitus: Valmistaja: Markkinoija: lyhyt Torjunta-ainetta Bayer Berner Oy Teldor WG 50 on tulossa markkinoille kevään 2002 aikana.

45 CONFIDOR WG 70 Asmo Saarinen Berner Oy Confidor WG 70 on uusi valmiste kasvihuoneissa esiintyvien hyönteisten torjuntaan. Hyväksyntä käytöstä koristekasveille on saatu ja käyttöluvan laajennus kurkulle, tomaatille ja paprikalle on tulossa. Valmiste tehoaa erityisen hyvin kasveja imemällä vioittaviin hyönteisiin, kuten kirvoihin, ripsiäisiin, jauhiaisiin ja luteisiin. Confidor WG 70 on ruiskuterae, joka sekoitetaan veteen ja kasvit ruiskutetaan. Ruiskutuksen jälkeen tehoaine imeytyy kasvin sisään sekä lehtien että juurien kautta ja kulketuu kasvin nestevirtausten mukana kaikkialle kasviin, myös ruiskutuksen jälkeen kasvaneisiin kasvinosiin. Teho kaikkiin hyönteisten aktiivisiin kehitysasteisiin saadaan kosketusvaikutuksesta tai hyönteisten imiessä käsiteltyjä kasveja. Valmistetta voidaan käyttää myös kasteluaineena, jolloin kasvit saavat ainetta juurien kautta. Valmistetta ei suositella käytettäväksi kylmäsumulaitteissa. Vaikutusaika on pitkä. Confidor WG:n tehoaine kuuluu uuteen nikotenyyli-ryhmään. Samaa tehoainetta on jo useana vuonna käytetty sokerijuurikkaan siemen peittaukseen luteiden ja kirppojen torjumiseksi Gaucho-nimisessä valmisteessa sekä rypsin ja rapsin siementen peittaukseen kirppojen torjumiseksi Chinook FS 200 valmisteessa. tehoaa hyvin myös hyönteisiin, jotka ovat tulleet kestäviksi muille valmisteille. Confidor WG 70 lyhyesti: Tehoaine: Formulaatio: Käyttötarkoitus: Käyttöväkevyys: Valmistaja: Markkinointi: Imidaklopridi 700 g/kg WG, veteen sekoittuva ruiskuterae tuhohyönteisten torjuntaan koristekasveilla, kurkulla, tomaatilla ja paprikalla kasvihuoneissa ruiskutettuna 0,035 %:nen liuos Bayer Berner Oy

46