Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013



Samankaltaiset tiedostot
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN

A synthesis report on implementation of IPM and demonstrating the aquatic risks of plant protection products on a Nordic Baltic scale

Ahvenniemi, P., Junnila, S., Jalli, H., Ketola, J. 2011: Torjunta-aineresistenssin tilannekatsaus. Kasvinsuojelulehti 1/ : 4-6.

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä

PesticideLife IPM testausta viljoilla KASTEEN retki Vakolassa

PESTICIDELIFE Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljoilla

Plant protection of cereals current situation

PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä

Kasvinsuojeluaineiden. riski-indikaattori. Katri Siimes, Emmi Vähä ja Matti Joukola Suomen Ympäristökeskus

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Integroitu kasvinsuojelu (IPM) osana viljatilojen kestävää kasvintuotantoa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sari Autio, Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo. Tietopaketti glyfosaatista ja sen myyntilupa

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Tuloksia Luken glyfosaattitutkimuksista

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Ilmastolounas-esittely

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus

Kasvinsuojeluainelain tulevaisuuden näkymät

Mittatikun uudet sovellukset

Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa PesticideLife LIFE ENV/FIN/000604

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

GLP:n soveltaminen kasvinsuojeluaineiden. Pentti Ruuttunen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Fimean GLP-iltapäivä 13.2.

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Luomuvakka-hankkeen loppuseminaari Fazer Myllyn luomuviljojen osto Tero Hirvi, Fazer Mylly

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat


Bioenergian kestävyyden arviointi Arvioinnin tulokset Suomessa. Bioenergian kestävyys seminaari Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko

Neuvonnan rooli Integroitu kasvinsuojelu viljanviljelyssä , Jokioinen Patrik Erlund, NSL

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Kasvuohjelmaseminaari

Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK)

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p

Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja

Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants

( ,5 1 1,5 2 km

Pakkausten suunnittelulla voidaan vaikuttaa ruokahävikin määrään

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

Biohiili ja pyrolyysitekniikat osana kierrätystaloutta. Kari Tiilikkala Lahti Seminaari: Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Tuotannon kestävä tehostaminen

Nanomateriaalien vaikutus tulevaisuuden jätteenkäsittelyyn ja materiaalikierrätykseen. Niina Nieminen Teknologiakeskus KETEK Oy

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa

EU:n elinkaariarviointia koskevat aloitteet tavoitteet ja jatkosuunnitelmat

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

HYDRO-POHJANMAA

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Stormwater filtration unit

Säilörehunurmen sadon määrän kaukokartoitus

Transkriptio:

Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden i id ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013

Uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Mikä uusi asia? Kasvinsuojeluaineiden myynti- ja käyttötiedot käyttöön! Ympäristöriskien laskeminen uusilla menetelmillä Usetox HAIR-riski-indikaattorit Menettelytavan luominen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 13.11.2013 2

Mikä uusi asia? 3. 2. Usetox ja HAIR = riskien laskeminen ELY-keskus-tasolla koko Suomen 1. GIS: käyttöaineiston kartalle laitto = altistumispaikkojen kuvaus Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 13.11.2013 3

Kasvinsuojeluaineiden myynti- ja käyttötiedot käyttöön! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 13.11.2013 4

Myyntitiedot Usetox:n lähtöarvot Kuva. Kasvinsuojeluaineiden myynti Suomessa 2000-2011 (lähde: TUKES). 13.11.2013 MTT Agrifood Research Finland 5

Käyttötiedot Usetox:n ja HAIR:n lähtöarvot Rehuohra Kaura Kevätvehnä 2 317 ha (471 lohkoa) 2 086 ha (500 lohkoa) 1025 ha (157 lohkoa) Tutkittu lohko Viljelyala (ha) Taustakartta: Maanmittauslaitos 2013 Viljelytiedot: Maaseutuvirasto 2007 Kasvinsuojeluainetiedot: Tike 2007 Kuva. Kasvinsuojeluaineiden käyttötietoja Suomen viljalohkoilla 2007 (lähde: TIKE:n kyselytutkimus). MTT Agrifood Research Finland 13.11.2013 6

Käyttötiedot Application rate (kg ha -1 ) MCPA Glyphosate Prothioconazole α-cypermethrin i (pure substance/ (spring use/ (one/two mixture) autumn use) applications) Recommended usage 15/05 1.5/0.5 1.08/1.08 02/02 0.2/0.2 002 0.02 Usage data surveyed, median 0.6 0.884/1.125 0.125/0.056 0.01 Date of application, median 11 Jun 16 May/ 19 Sep Treated area (crops*) % of total cultivated area 29/16 (in all 45) 4.3/8.6 (in all 13) 30 Jun/ 1 Jul ** 0.48/0.41 (in all 0.89) area (1000 ha) 412 39/79 4.4/3.8 1.4 Calculated total amount of a.i. (kg) 247 200 34 480/ 550/213 14 88 880 5 Jul 0.15 Viljelytiedot: Mavi 2007 Kasvinsuojeluainetiedot: Tike 2007 Taustakartta: Maanmittauslaitos 2011 MTT Agrifood Research Finland 13.11.2013 7

Käyttötiedot kartalla Rehuohra Kaura Kevätvehnä Kuva. Kasvinsuojeluaineiden i id käyttötietoja Suomen viljalohkoilla l ill 2007 (lähde: TIKE:n kyselytutkimus). MTT Agrifood Research Finland 13.11.2013 8

Käyttötiedot kartalla Rehuohra Kaura Kevätvehnä Kuva. Kasvinsuojeluaineiden i id käyttötietoja Suomen viljalohkoilla l ill 2007 (lähde: TIKE:n kyselytutkimus). MTT Agrifood Research Finland 13.11.2013 9

Käyttötiedot kartalla Rehuohra Kaura Kevätvehnä Kuva. Kasvinsuojeluaineiden i id käyttötietoja Suomen viljalohkoilla l ill 2007 (lähde: TIKE:n kyselytutkimus). MTT Agrifood Research Finland 13.11.2013 10

Ympäristövaikutusten laskeminen Usetox:lla

Ympäristövaikutusten laskeminen Usetox:lla Ekotoksisen ympäristövaikutuks en aiheuttajat Elinkaariarviointi Muita ympäristövaikutusluokkia Elintarvike esim. kaurahiutale Muut kemikaalit Esim. pakkauksen valmistuksessa käytettävät y kemikaalit Elintarvikeketju PELI Viljakasvi esim. kaura Kasvinsuojeluaineet Ilmastonmuutos (hiilijalanjälki) Vesi Rehevöityminen Happamoituminen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 13.11.2013 12

Ympäristövaikutustulokset Usetox:lla Kuva. Glyfosaatin ja MCPA:n aiheuttama potentiaalinen ti ekotoksisuus k (CTU) käyttötietojen perusteella ELY-keskuksittain 2007. *CTU = Comparative Toxic Unit Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 13.11.2013 13

Ympäristöriskien laskeminen HAIR:lla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 13.11.2013 14

Ympäristöriskien laskeminen HAIR:lla Aineistona käyttötiedot Krooninen riski (juokseva vesi) Krooninen riski (seisova vesi) Määräävä tekijä on käyttöala Poikkeus: Pohjavesi-indikaattori (vain MCPA) Käyttöalalla painotus Maksimi Minimi Tulos = ETR = Exposure Toxicity Ratio Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 13.11.2013 15

Ympäristöriskien laskeminen HAIR:lla Aineistona käyttötiedot HA IR tulos (ETR R) 1000 800 600 400 200 0 MCPA Pohjavesi 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Käyttö ömäärä (1000 0 kg) TR) HAIR tulos (E 5,0 4,0 30 3,0 2,0 1,0 Glyfosaatti Levä, krooninen (seisova vesi) Vesikirppu, krooninen (seisova vesi) Kala, krooninen (seisova vesi) 80 70 60 000 kg) HAIR tulos (E ETR) 5,0 4,0 MCPA Levä, krooninen (seisova vesi) Vesikirppu, krooninen (seisova vesi) Kala, krooninen (seisova vesi) Käyttömäärä (1000 kg tehoainetta) 50 30 3,0 Käyttömäärä (1000 kg tehoainetta) 50 40 30 20 10 Kä äyttömäärä (1 2,0 1,0 80 70 60 40 30 20 10 000 kg) Kä äyttömäärä (1 0,0 0 0,0 0 ELY-keskus ELY-keskus Kuva. Glyfosaatin ja MCPA:n aiheuttamat HAIR2010 vesieliö- ja pohjaveden riskit (ETR*) ELY-keskuksittain. *ETR = Exposure Toxicity Ratio Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 13.11.2013 16

Lopuksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 13.11.2013 17

Tuloksia voidaan hyödyntää y y monella tapaa p Uutta tietoa voidaan käyttää esim. riskiviestinnässä tuotemerkinnät riskiarvioinnin havainnollistaminen elintarvikeketjujen kehittämisessä riskiarvioinnin kehittämisessä alueiden herkkyystarkastelut aineiden haitallisuuden vertailu IPM:n mittauksessa menettelytavan luominen Tietoa tarvitsevat esim. Tuottaja Kuluttajat Kauppa K Viranomaiset Tutkija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 13.11.2013 18

Viitteet Räsänen ä K., Nousiainen i R., Kurppa S., Autio S., Junnila S., Tiilikkala l K., Kaseva J. and Laitinen P. 2013. How to measure the environmental risks from uses of plant protection products for achieving the IPM requirements and risk communication A case study on the production chain of cereal farming in Finland. 65 p. MTT - Agrifood Research Finland 105. Finland. Available at http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti105.pdf. tti/ tti105 Räsänen K., Mattila P., Porvari S., Kurppa S., Tiilikkala K. 2013. Estimating the development of ecotoxicological pressure from pesticides in Finland 2000-2011. A manuscript submitted to scientific journal. Räsänen K., Nousiainen R., Autio S., Kurppa S., Junnila S., Tiilikkala K., Rämö S. 2013. A synthesis report on implementation of IPM and aquatic risk assessment on Nordic-Baltic scale. 30/11/2013. PesticideLife publications. Nousiainen R., Räsänen K. and Autio S. 2013. HAIR2010 -instructions in Finnish. An attachment in A synthesis report on implementation of IPM and aquatic risk assessment on Nordic-Baltic scale.30/11/2013. PesticideLife publications. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 13.11.2013 19

Kiitos! kati.rasanen@mtt.fi 13.11.2013 MTT Agrifood Research Finland 20