KONSEPTI Toimintakonseptin uudistajien verkkolehti

KONSEPTI Toimintakonseptin uudistajien verkkolehti Konsepti Toimintakonseptin uudistajien verkkolehti on Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö CRADLE:n julkaisu, jonka numeroita toimittavat vuorotellen CRADLE:n, Työterveyslaitoksen ja Metropolia Ammattikorkeakoulun edustajat. Lehti julkaisee toimintakonsepteja ja liiketoimintamalleja sekä niiden kehittämistä ja uudistamista koskevia vertaisarvioituja artikkeleita, tutkimusselostuksia sekä kehittäjien ammatillisia puheenvuoroja ja katsauksia. Päätoimittaja Varpu Tissari, Helsingin yliopisto varpu.tissari [at] helsinki.fi Toimittajat Varpu Tissari Tarja Mäki Lehden taitto Jenni Korpela Toimitusneuvosto Hannele Kerosuo Kirsi Koistinen Juhana Kokkonen Kirsti Launis Leila Lintula Jorma Mäkitalo Juha Pihlaja Marika Schaupp Hanna Toiviainen Jaakko Virkkunen ISSN 2342-8376 7. vuosikerta, numero 1-2, 30.5.2012 Julkaisutiedot, arviointikäytännöt ja kirjoitusohjeet Pääkirjoitus Varpu Tissari Artikkelit Anu Kajamaa & Angelique Hilli Varpu Tissari & Hanna Toiviainen Jenni Korpela Tarja Mäki, Sami Paavola, Hannele Kerosuo & Reijo Miettinen Tutkimusselostukset Anu Kajamaa Tarja Mäki Haastattelut Varpu Tissari Varpu Tissari Julkaisu Engeström, Kajamaa, Toiviainen & Hilli (toim.) Asiakkaat, työntekijät, välineet ja tietomallintaminen toiminnan ja toimintakonseptien kehittämisen voimavaroina Asiakasaloitteet ja niihin vastaaminen hoitotyössä Esimerkkinä kotihoito Omahoitomalli asiakaslähtöisyyden välittäjänä Tietomallintamisen käyttöönoton ongelmat rakennushankkeessa Tietomallintamisen käytöt rakentamisessa Hoidon eheyttämisinnovaatioiden toteutumisedellytykset, organisaation tahto ja asiakkaan ääni Rakentamisen tietomallintaminen Omahoidon tavoitteiden saavuttamisen edellytyksiä potilaan näkökulmasta Kotihoidon asiakkaiden liikkumiskyvyn edistäminen liikkumissopimuksen avulla: Onnistumisen kokemuksia työntekijöiden näkökulmasta Näkökulmia hoidon eheyttämisinnovaatioiden tutkimiseen Konsepti Toimintakonseptin uudistajien verkkolehti, 7 (1-2), 2012 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/144101

JULKAISUTIEDOT, ARVIOINTIKÄYTÄNNÖT JA KIRJOITUSOHJEET Konsepti Toimintakonseptin uudistajien verkkolehti ISSN 2342-8376 Julkaisija: Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö CRADLE, Helsingin yliopisto Konsepti - toimintakonseptin uudistajien verkkolehti on Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö CRADLE:n julkaisu, jonka numeroita toimittavat vuorotellen CRADLE:n, Työterveyslaitoksen ja Metropolia Ammattikorkeakoulun edustajat. Lehti julkaisee toimintakonsepteja ja liiketoimintamalleja sekä niiden kehittämistä ja uudistamista koskevia vertaisarvioituja artikkeleita, tutkimusselostuksia sekä kehittäjien ammatillisia puheenvuoroja ja katsauksia. 7. vuosikerran tuplanumeroa 1 2 koskevat julkaisutiedot Seuraavat tiedot koskevat vain Konsepti Toimintakonseptin uudistajien verkkolehden tuplanumeroa: Konsepti Toimintakonseptin uudistajien verkkolehti, 7 (1-2), 2012 Konsepti Toimintakonseptin uudistajien verkkolehti, 7 (1-2), 2012 on julkaistu 10.3.2015 Helsingin yliopiston digitaalisessa arkistossa HELDA:ssa. Kyseinen tuplanumero julkaistiin alunperin 30.5.2012 Muutoslaboratorion verkkosivustolla, jonka ylläpito on myöhemmin päättynyt. Artikkelit, tutkimusselostukset ja haastatteluihin perustuvat artikkelit on julkaistu samansisältöisinä kuin alkuperäisessä verkkojulkaisussa lukuun ottamatta ylä- ja alaviitteiden sekä muuttuneiden ja viallisten verkkolinkkien korjausta. Edellä mainittujen muutoksien tekemisestä ja verkkolehden aineistojen toimittamisesta Helsingin yliopiston digitaaliseen arkistoon (HELDA) on vastannut Varpu Tissari. 7. vuosikerran tuplanumeron 1 2 toteutuneet arviointikäytännöt Tieteellisten artikkelien osalta noudatettiin sokkovertaisarviointia, jossa kaksi vertaisarvioijaa arvioi artikkelit ja esitti korjausehdotuksensa arviointilomakkeella. Joidenkin artikkelien saamat arviot poikkesivat toisistaan, joten päätoimittaja esitti vähimmäiskorjausvaatimukset ja muut muokkauspyynnöt ja -ehdotukset kirjoittajille. Tutkimusselostusten ja haastatteluiden osalta ei noudatettu vertaisarviointia. Päätoimittaja esitti yksityiskohtaiset korjauspyynnöt ja -ehdotukset kaikille artikkeleille. Lisäksi molemmat lehden toimittajat oikolukivat kaikki artikkelit, kommentoivat niitä ja tekivät niihin korjausehdotuksia. Kaikki artikkelit kävivät siten läpi useita korjauskierroksia. Kirjoitusohjeet ja käsikirjoituspohja Konsepti-lehteen kirjoittaville Konsepti-lehden kirjoitusohje Konsepti-lehden käsikirjoituspohja

Kotihoidon asiakkaiden liikkumiskyvyn edistäminen liikkumissopimuksen avulla: onnistumisen kokemuksia työntekijöiden näkökulmasta Haastateltavina Tuulikki Siira, Pirkko Säilä, Timo Nybäck, Juha Seittonen ja Jaana Nummijoki 1 Helsingin terveyskeskuksen kotihoito-osastolta Varpu Tissari 2 CRADLE, Helsingin yliopisto Liikkumissopimus on suunniteltu yhteiskehittelyn tuloksena Lupaava-hankkeessa (2006 2009) kotihoidon asiakkaiden liikkumiskyvyn ja arkiliikkumisen edistämiseksi. Tässä haastattelussa Helsingin terveyskeskuksen kotihoito-osaston työntekijät esittävät näkemyksiään siitä, miten kotihoidon asiakkaiden liikkumiskykyä on voitu edistää liikkumissopimuksen avulla. He tuovat esiin liikkumissopimuksen käyttöön liittyviä onnistumisen kokemuksia ja tavoitteiden saavuttamisen edellytyksiä. Lisäksi he kertovat kotihoidossa tapahtuneista muutoksista, liikkumissopimuksen vaikutuksista hoitotyöhön sekä työntekijöiden ja asiakkaiden vuorovaikutuksessa tapahtuneista muutoksista. Työntekijöiden mielestä työskentely on muuttunut aiempaa asiakaslähtöisemmäksi ja asiakkaan näkemyksiä paremmin huomioon ottavaksi. Työntekijät ovat vastanneet tutkijan sähköpostitse esittämiin haastattelukysymyksiin kollegiaalisesti. Vastauksissa tulee esiin erilaisen koulutuksen saaneiden ja erilaisissa ammateissa toimivien työntekijöiden ääni: kahden perushoitajan sekä yhden fysioterapeutin, lähihoitajan ja kotihoitopäällikön. Tunnustuksena kehittämistyöstä Helsingin kaupungin terveyskeskuksen toimintamalli Liikkumissopimus arkiliikkumisen tukeminen kotihoidossa on voittanut kaupungin henkilöstölle ja työyhteisöille tarkoitetun kaupunginjohtajan Vuoden saavutus -kilpailun vuonna 2010. Kilpailun raadin mukaan toimintamallilla voidaan ehkäistä syrjäytymistä yhteiskunnasta sekä lisätä henkistä hyvinvointia ja oman elämän hallinnan tunnetta. Toimintamallin kehitystyö on palkinnon saamisen jälkeen jatkunut edelleen ja toimintamallin soveltamista tuetaan liikkumissopimuskoulutuksien avulla. Avainsanat: kotihoito, liikkumiskyvyn edistäminen, liikkumissopimus 1 Helsingin terveyskeskuksen kotihoito-osaston työntekijät ovat vastanneet tutkijan sähköpostitse lähettämiin haastattelukysymyksiin kollektiivisesti. 2 Artikkeli on työntekijöiden ja tutkijan kollektiivisen yhteistyön tulos. Tutkija on laatinut haastattelukysymykset ja työstänyt työntekijöiden vastauksista artikkelin kokonaisuuden, kirjoittanut tiivistelmän ja avainsanat sekä laatinut otsikon ja väliotsikot. KONSEPTI Toimintakonseptin uudistajien verkkolehti. ISSN 2342-8376. Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö (CRADLE), Helsingin yliopisto. Verkkolehti on julkaistu HELDA:ssa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/144099

1 LIIKKUMISSOPIMUS SUUNNITELMA KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN LIIKKUMISKYVYN EDISTÄMISEKSI Mitä liikkumissopimuksella tarkoitetaan ja mitä se sisältää? Liikkumissopimus on kotihoidon asiakkaan ja kotihoidon työntekijän (tarvittaessa myös fysioterapeutin) yhdessä tekemä suunnitelma asiakkaan fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan tukemisesta arjessa. Kotona tehtävien arkiliikkumisen harjoitusten ja kotiaskareiden harjoittamisen tarkoituksena on parantaa asiakkaan lihasvoimaa, tasapainoa ja toimintakykyä. Liikkumissopimuksen laatimisen lähtökohtana ovat asiakkaan fyysisen toimintakyvyn rajoitukset. Sopimusta laadittaessa arvioidaan asiakkaan voimavarat tarkoitusta varten kehitettyjen testien avulla, jotta sopimus voidaan laatia asiakaskohtaisten tulosten perusteella. Liikkumissopimus voi sisältää esimerkiksi kotivoimisteluohjelman kuten tuolista ylösnousuja ja tasapainoharjoituksia, liikkumisharjoituksia portaissa, osallistavia arkiaskareita, ulkona liikkumisen suunnitelman tai palveluohjauksen ryhmäliikuntaan (ks. kalvot 1 ja 2). Liikkumissopimus on tavoitteellinen toiminta- ja liikkumiskyvyn kohentamissuunnitelma osana kotihoidon hoitosuunnitelmaa. Kalvo 1. Liikkumissopimuksen määritelmä 2

onnistumisen kokemuksia työntekijöiden näkökulmasta. KONSEPTI Toimintakonseptin uudistajien Kalvo 2. Liikkumissopimus-toimintamallin kokonaisuus 3

Miksi ja mihin tarpeeseen liikkumissopimus on kehitetty? Liikkumissopimus on yhteiskehittelyn tuotos Lupaava-hankkeesta (2006 2009, toiminta- ja liikkumiskyky -kehittämisalue), jonka tavoitteena oli ehkäistä kotona asuvien iäkkäiden vanhuksien syrjäytymisvaaraa ja hidastaa tai estää toimintakyvyn heikkenemistä sekä tukea voimassa olevaa toimintakykyä. Tällä pyritään siihen, että vanhus voisi asua mahdollisimman pitkään toimintakykyisenä kotonaan. Liikkumissopimuksella ja sen toteuttamisella pyritään vähentämään kaatumisia ja niistä johtuvia lonkkamurtumia. Tasapaino- ja voimaharjoittelulla pyritään siihen, että iäkäs henkilö saa riittävästi lihasmassaa ja tasapainoa siten, että hän pystyy reagoimaan äkillisiin epätasapainohäiriöihin. Liikkumissopimus on aina henkilökohtaisesti räätälöity ja sitä laadittaessa otetaan huomioon muun muassa asiakkaan aistitoiminnot, ravitsemustila ja muisti sekä mahdolliset elimelliset sairaudet, jotka yhtä kaikki vaikuttavat tasapainon hallintaan. Kalvossa 3 on esitetty, millaisiin asioihin hoitosuunnitelmaa laadittaessa kiinnitetään huomiota. Kalvo 3. Hoitosuunnitelmaa tehtäessä huomioon otettavia asioita 4

2 ONNISTUMISEN KOKEMUKSIA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEN EDELLYTYKSIÄ Millaisia onnistumisen kokemuksia liikkumissopimuksen käytöstä on saatu asiakkaan kannalta? Millaisia tavoitteita on asetettu ja saavutettu? Laadittaessa liikkumissopimusta asiakkaan kanssa tehdään itsearviointikysely ja haastattelu, jossa kysytään, mitä asiakas vielä haluaisi tehdä ja miten hän haluaisi liikkua. Vastausten pohjalta asetetaan hoitosuunnitelman tavoitteet. Liikkumissopimuksen avulla kuntoutunut iäkäs asiakas saattaa itsenäistyä niin, että kotihoidon käyntejä voidaan vähentää avun tarpeen vähentymisen myötä. Voimien lisääntyessä asiakas uskaltaa lähteä ulos eikä pelkää kaatumista. Ulkoilu ja sosiaaliset kontaktit lisääntyvät ja mielialakin kohentuu, kivut vähenevät ja ruokahalu lisääntyy. Vatsan toiminta ja lihasmassa parantuvat. Olemme kotihoidossa saaneet asiakkaita kuntoutumaan myös niin, että he ovat päässeet ryhmäliikuntaan. Yhteistyö omaisten kanssa on lisääntynyt, kun heille on selvitetty liikkumissopimuksen hyödyt mm. ulkoilusta, johon omaisetkin ovat jo osallistuneet. Omaisia on kannustettu hankkimaan iäkkäälle omaiselleen sopivia ulkoiluvaatteita. Liikkumissopimusta laadittaessa tarkistetaan asiakkaan ravitsemus, tehdään tarvittavat muutokset sopimukseen sekä tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä ja ravitsemusterapeuttia. Lisäksi lääkityksen tarkistus on erittäin tärkeää. Liikkumissopimuksen myötä on pystytty vähentämään esimerkiksi asiakkaiden kipulääkitystä. Millaisia onnistumisen kokemuksia liikkumissopimuksen käytöstä on saatu työntekijöiden kannalta? Millaisia tavoitteita on asetettu ja saavutettu? Kotihoidon työntekijät eivät enää tee puolesta, vaan kannustavat ja ohjaavat iäkkään asiakkaan omien voimavarojen käyttöä arkiaskareissa (ADL = activities of daily living, IADL = instrumental activities of daily living). Tämä kirjataan hoitosuunnitelmaan. Kotihoidon käyntejä on voitu vähentää, jolloin kustannukset asiakkaalle ovat pienentyneet. Joidenkin asiakkaiden osalta kotihoidon käynnit on lopetettu tarpeettomina ja asiakas on siirtynyt avoterveydenhuollon asiakkaaksi. Tavoitteena on tehdä kotihoidon jokaiselle asiakkaalle liikkumissopimus, jota seurataan aina asiakaskohtaisesti. Tavoitteena on myös, että harjoittelu on nousujohteista. 5

Mikä mahdollisti sen, että onnistumisen kokemuksia syntyi ja tavoitteita saavutettiin? Asiakkaan ja hoitohenkilökunnan sitoutuminen liikkumissopimuksen noudattamiseen on erittäin tärkeää. Hoitajien asenne ja esimiesten tuki onnistumisissa ovat myös erittäin tärkeitä. Liikkumissopimukseen sisällytetään seuranta-ajankohta, jolloin asiakkaan tilanne arvioidaan uudestaan testien avulla ja sovitaan jatkoseurantaväli. Myös hyvä kirjaaminen on tärkeää. 3 MUITA MUUTOKSIA JA LIIKKUMISSOPIMUKSEN VAIKUTUKSIA HOITOTYÖHÖN Miten kotihoidon työntekijöiden työ ja vuorovaikutus asiakkaan kanssa ovat ylipäätään muuttuneet ajan myötä? Aikaisemmin kotisairaanhoito ja kotipalvelu toimivat erikseen ja käynnit asiakkaalle saattoivat olla päällekkäisiä. Helsingin terveyskeskuksen kotisairaanhoidon ja sosiaaliviraston kotipalvelun vuonna 2005 tapahtuneen yhdistymisen jälkeen kotihoito hoitaa asiakkaan kaikki tarpeet samalla kotikäynnillä. Asiakkaalla on nimetty vastuuhoitaja, joka on tietoinen asiakkaan kokonaisvaltaisesta tilanteesta. Vastuuhoitajuus määräytyy asiakkaan tarpeiden mukaan. Vastuuhoitajan tukena on oma lähipalvelualueen tiimi. Tiimissä toimii kodinhoitajia, kotiavustajia, lähihoitajia, perushoitajia, sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia. Kotihoidon lääkärit osallistuvat tiimien toimintaan säännöllisesti. Vastuuhoitaja pitää aktiivisesti yhteyttä asiakkaan omaisiin ja tukiverkkoon, joten vuorovaikutus hoitohenkilökunnan kanssa on lisääntynyt ja lähentynyt. Millaisia muita vaikutuksia liikkumissopimuksen käytöllä on ollut työntekijöiden ja organisaationne kannalta? Hoitajien työskentelytavat ovat muuttuneet. Asiakasta kuunnellaan enemmän ja arvioidaan todellinen hoidon tarve. Myös hoitajien työergonomia on parantunut, ja apuvälineiden tarve on tarkentunut. Toimintaterapeutin konsultaatiot ovat lisääntyneet sopivien apuvälineiden hankinnassa. Moniammatillinen yhteistyö on kotihoidossa lisääntynyt. 6

Fysioterapeutit ovat apuna liikkumisen arvioinnissa ja tukemisessa. Liikkumissopimus on koko Helsingin kaupungin terveyskeskuksen yhtenäinen työmalli. Aiemmin hoitoalalla oli vallalla palvelu- ja hoitamiskulttuuri. Tällöin asiakas ei juuri osallistunut hoidon suunnitteluun. Kotihoidon työ on muuttunut aiempaa asiakaslähtöisemmäksi. Asiakkaan oma näkemys ja toiveet otetaan hoitosuunnitelmassa huomioon. Yhteydenpito omaisiin on lisääntynyt ja se koetaan tärkeäksi. Hoitajat pystyvät paremmin perustelemaan omaisille hoidon todellisen tarpeen. Hyvän hoitosuunnitelman ansiosta asiakkaasta on enemmän tietoa. Miten asiakkaan vaikutusmahdollisuudet omaan hoitoonsa ja oman elämänsä hallintaan ovat muuttuneet ajan myötä? Kotihoidon asiakkaat haluavat säilyttää oman elämänsä hallinnan mahdollisimman pitkään ja heitä tuetaan siinä. Kotihoito ottaa huomioon myös asiakkaan oman arvioinnin voinnistaan ja toimintakyvystään. Liikkumissopimuksen haastattelussa otetaan myös huomioon asiakkaan oma tahto liikkumisestaan. Hoitajat seuraavat nyt herkemmin asiakkaan tuntemuksia kuten kipuja, huimausta ja kaatumisen pelkoa. Vastuuhoitajan rooli on tullut asiakkaan hoidossa tärkeäksi. Haasteena kotihoidossa onkin henkilökunnan vaihtuminen. Miten liikkumissopimuksen käyttö mahdollisesti ilmentää edellä mainittuja muutoksia työntekijöiden ja asiakkaan välillä sekä muutoksia asiakkaan vaikutusmahdollisuuksissa? Liikkumissopimuksen myötä asiakkaan mahdollisuudet pitää toimintakykyään yllä ja mahdollisesti parantaa sitä ovat lisääntyneet. Liikkumissopimuksen noudattaminen on tuonut onnistumisen tunteita ja lisännyt asiakkaan sosiaalista kanssakäymistä. Asiakas on esimerkiksi päässyt saattajan kanssa kauppaan eikä ole ollut kokonaan riippuvainen kotiin tilattavasta kauppapalvelusta. Toimintakyvyltään hyvä, iäkäs asiakas on helppohoitoisempi ja vähemmän fyysisesti sekä henkisesti kuormittava asiakas hoitohenkilökunnalle. 7

4 LIIKKUMISSOPIMUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Miten pyritte kehittämään liikkumissopimusta tai sen käyttöä seuraavaksi työyhteisössänne? Liikkumissopimukseen lisätään ravitsemuksen seuranta ja arviointi. Tämän muutoksen toteuttamisen tueksi Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon työntekijät saavat lisäkoulutusta, joka on aloitettu syksyllä 2011. Liikkumissopimuskoulutukset jatkuvat kotihoidossa. Kouluttajapareina voivat olla fysioterapeutti ja kotihoidon hoitaja, toimintaterapeutti ja kotihoidon hoitaja, tai liikunnanohjaaja ja kotihoidon hoitaja. Kotihoidon tiimikokouksissa on mahdollista saada tukea ja sopia asiakkaiden hoitosuunnitelmista. Silloin kun esimies on kiinnostunut asiakkaiden toimintakyvyn tukemisesta, saadaan parhaat toteuttamisen mahdollisuudet. Myös onnistuneet asiakasesimerkit kannustavat ja motivoivat kotihoidon henkilökuntaa tekemään liikkumissopimuksia! LISÄTIETOJA Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon verkkosivut http://www.hel.fi/hki/terke/fi/terveyspalvelut/kotihoito Yhteyshenkilö kotihoitopäällikkö, TtM Jaana Nummijoki, jaana.nummijoki [att] hel.fi, Helsingin terveyskeskus, Kotihoito-osasto, Kaakkoinen kotihoitoyksikkö Julkaisu Engeström, Y., Niemelä, A.-L., Nummijoki, J. & Nyman, J. 2009. Lupaava kotihoito. Uusia toimintamalleja vanhustyöhön. Jyväskylä: PS-kustannus. Tiedote Helsingin kaupunginjohtajan Vuoden saavutus -palkinnosta http://www.hel.fi/hki/terke/fi/uutiset/vuoden+saavutus+2010 8