Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Samankaltaiset tiedostot
Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin. Mieli 2009 Eija Stengård

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta?

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Etäkotihoito palvelun suunnittelu - Lähtökohtia Espoon kotihoidon etäpalvelujen palvelumuotoilulle

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT

KYKYVIISARI tulkinta Rautalankaohjeet

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Mielenterveys voimavarana

IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III

Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus

Hoitoaika (k.a.) DKLR (*) LKPT (*) JKPT (*) Tpa k.a.

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Vos 10 Vos 12 Tk:t k.a. Lukkoilakoti Vk:t k.a. 1,4 1,3 1,5 3,3 3,0 1,7 2,2 3,9 3,2 3,2 3,0

Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin?

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

RAI ja hoidon suunnittelu Pia Vähäkangas, TtT, GeroFuture Oy Katriina Niemelä, TtM, GeroFuture Oy

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

Kuntouttavan toiminnan johtaminen

Asiantuntijatyön lähtökohtia ARVOT, LAIT JA AMMATTIETIIKKA

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiat linjauksista toimenpiteisiin Heli Hätönen, TtT, Projektipäällikkö Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry

RAI-vertailukehittämisen ajankohtaista

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

Pystynkö reagoimaan uusiin tuuliin RAI-tiedolla?

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

KKI-PÄIVÄT

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

IKINÄ-MALLI OSANA ARJEN HOITOTYÖTÄ LEPOLAKODISSA Elisabet Siirilä, Elina Taipale, Taru Hakulinen

Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen?

KASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN luonnos

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Hyvästä parempaan RAI- vertailukehittämisen avulla

Suomalaisten mielenterveys

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

RAI mitä ja miksi. RAIMO-hanke aloitusseminaari Matti Mäkelä

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Kaatumisvaaran arvioin- RAI arvioinnin osana

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Kansalaisuuden kynnykset

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

Transkriptio:

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän osatekijät RAI-aineistojen valossa TAVOITE: Herättää ajatuksia mielenterveyden/hyvän elämän edistämisen mahdollisuuksista hoitotyössä 24.3.2011 B.S. 2

Lähtökohtia Ehkäisevällä mielenterveystyöllä tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on: Sosiaalinen tuki ja vuorovaikutussuhteet Kulttuuriset arvot vahvistaa yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavia tekijöitä vähentää tai poistaa yksilön ja yhteisön mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä Mielenterveys Suurin osa ehkäisevästä mielenterveystyöstä toteutuu mm. perheissä, kulttuuri- ja ympäristötoimessa Yksilölliset tekijät ja kokemukset Yhteiskunnalliset rakenteet ja resurssit Mielenterveyttä edistävän ja ongelmia ehkäisevän työotteen tulee sisältyä myös hoitoon ja kuntoutukseen Mielenterveyden käsitteelliset osatekijät, Lahtinen ym. 1999 Lähde: THL (2009) Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa. Aineistoa suunnittelun tueksi 24.3.2011 B.S. 3

Hyvä elämä hyvä mieli. Mielenterveystyön puutteita ja parannusehdotuksia. 2006 (SMS) ARVOT, kuten ihmisarvo, hyväntahtoisuus, turvallisuus, yhdenvertaisuus Elämäntarkoituksen toteutuminen HYVÄ ELÄMÄ Turvattu perustoimeentulo Itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden sopusointu Tukevat, hyvää tarkoittavat ihmissuhteet ja kuuluminen yhteisöön Turvalliset ja toimivat ympäristöt, instituutiot ja palvelut 24.3.2011 B.S. 4

Käytetyn aineiston kuvaus Laitoshoito asukkaat, joiden CPS<=3 ja ADLH<=3 Aineisto: 2010_2 N = 4 163 Kotihoito asiakkaat, joiden CPS <= 3 ja ADLH <= 3 Aineisto: 2010_2 N= 13 423 Mielenterveys (interrai-mh) potilaat, joiden CPS <= 3 ja ADLH <= 3 Aineisto: 2009_1, 2009_, 2010_1 ja 2010_2 N = 1 708 24.3.2011 B.S. 5

Turvattu perustoimeentulo Laitoshoito Ei kysymystä liittyen asukkaan taloudelliseen tilanteeseen Kotihoito Asiakkaista 3 % on joutunut tekemään valintoja rahan puutteen vuoksi esim. lääkitys, lämmitys, ravinto Mielenterveys Asiakkaista10 % on joutunut tekemään valintoja rahan puutteen vuoksi esim. lääkitys, lämmitys, ravinto Mielenterveyspotilaan toimeentulo on uhattuna 24.3.2011 B.S. 6

Tukevat, hyvää tarkoittavat ihmissuhteet ja kuuluminen yhteisöön Laitoshoito Kotihoito Mielenterveys 42 % asukkaista ei osallistu laitoksen elämään (F1e) 10 % ei mitään (F1g) Paljon yksin olevista asiakkaista 31 % kokee itsensä yksinäiseksi (F3) 4 %:lla potilaista ei ole sosiaalisia suhteita (P4a: aktiivinen yhdistys- ja tai harrastustoiminta = ei koskaan ja P4b: kyläilyt = ei koskaan ja P4c: muu yhteydenpito = ei koskaan) 60 %:lla asukkaista ihmissuhteet ovat vakaita (F2h=1) 88 %:lla asiakkaista ei ole ystävien tai perheen suhteen avointa ristiriitaa (F1b) 78 %:lla potilaista suhteet ydinperheeseen toimivat (P1) Yksinäisyyden kokemusta ja yksin olemista 24.3.2011 B.S. 7

Turvalliset ja toimivat ympäristöt, instituutiot ja palvelut Laitoshoito Kotihoito Mielenterveys Asukkaista, joiden näkökyky on heikentynyt, 21 %:lla ei apuvälinettä Asukkaista, joiden näkökyky on heikentynyt kohtalaisesti tai enemmän,12 %:lla ei apuvälinettä 25 % asiakkaista elää kodissa, jossa on vaaratekijöitä (O1) 7 %:lla asiakkaista ei ole apuvälinettä, vaikka vaikeuksia liikkumisessa, (N=5 864) 8,5 % potilaista on kotiutettu edelliseltä hoitojaksolta samasta laitoksesta viimeisen kuukauden aikana (B10b, N=988) Toimivatko palvelut? 24.3.2011 B.S. 8

Laitoshoito Itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden sopusointu Kotihoito Mielenterveys 4,5 %:lla asukkaista on jokin liikkumista estävä rajoite päivittäin (vartalon tai raajojen liikkumista rajoittava väline tai tuolista nousemista estävä osa P4) 6 %:lla asiakkaista oli tarve vähentää alkoholin käyttöä (K7a) 9 % potilaista oli ollut jonkun rajoittamistoimen kohteena viimeisten kolmen vrk aikana (N1a-f) Asukkaista 23 % on osallistunut arviointinsa (päätöksentekokyky B4=0,1) Asiakkaista 35 % on osallistunut arviointinsa tekoon (R1a) (päätöksentekokyky B2a<=2) Potilaista 98 % on ilmaissut oman hoidon tavoitteen Rajoittamistoimenpiteiden välttämättömyys, käytänteet? Puuttuminen itsemääräämistä kunnioittaen? 24.3.2011 B.S. 9

Elämäntarkoituksen toteutuminen Laitoshoito Kotihoito Mielenterveys Asukkaista 10 %:lla on masennusoireita, mutta ei masennus-lääkitystä (laatuindikaattori) Asukkaista 11 %:lla on masennusoireita, mutta ei mitään hoitoa siihen (laatuindikaattori) 52 %:lla asiakkaista, joilla on runsaasti masennusoireita (9+), ei ole masennuslääkitystä 0,8 %:lla potilaista, joilla on runsaasti masennusoireita (9+), ei ole masennuslääkitystä Jääkö kotihoitoasiakkaan psyykkinen vointi huomiotta? 24.3.2011 B.S. 10

ARVOT ihmisarvo, hyväntahtoisuus, turvallisuus, yhdenvertaisuus Laitoshoito Kotihoito Mielenterveys Asukkaista, joilla ei ole käytöshäiriöitä, lääkkeillä hoitamatonta masennusoireilua esiintyi 4 % - Käytösoireista kärsivillä vastaava osuus oli 18 % Asiakkaista 99 % ei pelkää omaisia eikä hoitajia Käytösoireisista asiakkaista 13 %:lla ja ei-käytösoireisista 6 % ei ollut liikkumisen apuvälinettä tarpeesta huolimatta (N=5 864) 25 %:lla potilaista ei ole perhettä tai ystävää / eivät voi tai halua tukea potilasta kotona henkilökohtaisen turvallisuuden turvaamisessa Miten tietoisia olemme toimintaamme ohjaavista arvoista? 24.3.2011 B.S. 11

Yhteenvetoa RAI antaa mahdollisuuksia tarkastella asiakkaiden/potilaiden elämää myös mielenterveyden edistämisen / hyvän elämän näkökulmasta Tuloksia tulee tarkastella kriittisesti miettien asioiden taustalla olevia tekijöitä On asioita, joihin vaikuttamalla voimme parantaa asiakkaiden hyvää elämää/mielenterveyttä myös hoidossa ja kuntoutuksessa 24.3.2011 B.S. 12

Eija Stengård: Mielenterveyden edistämisessä on ennen kaikkea kysymys siitä, miten me kohtelemme toisia ihmisiä ja itseämme 1. Puhu tunteistasi 2. Harrasta liikuntaa 3. Syö terveellisesti 4. Pidä kohtuus alkoholin käytössä 5. Pidä yhteyttä 6. Pyydä apua 7. Ota rennosti 8. Hyväksy itsesi 9. Huolehdi toisista 24.3.2011 B.S. 13

(Huttusen artikkelista, jossa hän siteeraa Leonard Woolfin Michel de Montagnen tekstistä muokkaamaansa sanomaa vanhojen päivien hyvistä puolista). 24.3.2011 B.S. 14