Mielenterveys- ja päihdestrategiat linjauksista toimenpiteisiin Heli Hätönen, TtT, Projektipäällikkö Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö

Transkriptio

1 Mielenterveys- ja päihdestrategiat linjauksista toimenpiteisiin Heli Hätönen, TtT, Projektipäällikkö Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö Sisältö Edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö osana mielenterveystyön kokonaisuutta Edistävän ja ehkäisevän työn kohdistaminen Kenelle, mitä ja kuka? Strategian siirtyminen käytäntöön Toimenpiteet Arviointi

2 Mielenterveystyön kokonaisuus Edistävä toiminta tähtää mielenterveyttä edistävien yhteiskunnallisten ja yksilöllisten tekijöiden tunnistamiseen ja voimistamiseen. Mielenterveyden häiriöiden ehkäisemiseen tähtäävä toiminta tunnistaa mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä ja torjuu niitä. Korjaavaa toimintaa ovat tutkimus, hoito ja kuntoutus Hoito Hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämisen strategiat Mielenterveyden edistäminen

3 Edistävä- ja ehkäisevätyö Edistävä mielenterveystyö: Kohdistuu laajasti väestön mielenterveyden vaalimiseen ja parantamiseen. Ehkäisevä mielenterveystyö: Kohdistuu yksilöihin ja väestöryhmään, jolla keskimääräistä suurempi riski sairastua mielenterveyden häiriöön. Kohdistuu myös yksilöihin, joilla on jo havaittavia merkkejä tai oireita mielenterveyden häiriöistä, mutta jotka eivät täytä diagnostisia kriteereitä. Ehkäisevä päihdetyö: Edistetään päihteettömiä elintapoja, vähennetään ja ehkäistään päihdehaittoja ja pyritään ymmärtämään ja hallitsemaan päihdeilmiöitä Linjaukset Mielenterveyslaki 1116/1990 Mielenterveyspalvelujen laatusuositus, STM 2001 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, STM 2009 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Päihteisiin ja päihdetyöhön liittyvät lait

4 Linjausten toteuttaminen käytännössä? Kunnallisen mielenterveys- ja päihdetyön peruskivi on mielenterveys- ja päihdestrategia, jossa painottuu edistävä ja ehkäisevä näkemys Strateginen suunnittelu

5 Edistävän ja ehkäisevän työn kohdistaminen Edistäminen kohdistuu koko väestöön. Universaali ehkäisy - kohdistuu koko väestöön. Valikoitu ehkäisy - kohdistuu yksilöihin ja väestöryhmään, jolla keskimääräistä suurempi riski sairastua (mielenterveyden) häiriöön. Kohdennettu ehkäisy kohdistuu korkean riskin yksilöihin, joilla on jo havaittavia merkkejä tai oireita (mielenterveyden) häiriöistä, mutta jotka eivät täytä diagnostisia kriteereitä Kenen tehtävä? Suuri osa ehkäisevästä työstä toteutuu terveyspalveluiden sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden ulkopuolella perheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla, ikääntyvien palveluissa kulttuuri- ja ympäristötoimessa sekä järjestöissä. Sisältyy kuitenkin myös Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoon ja kuntoutukseen Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustoimintaan

6 Väestön mielenterveyttä määrittävät tekijät tukea strategian valintoihin Sosiaalinen tuki ja vuorovaikutus Yhteiskunnalliset rakenteet ja resurssit Mielenterveys ja -hyvinvointi Yksilölliset tekijät ja kokemukset Mielenterveyteen liittyvät arvot ja asenteet (Mukaillen Lavikainen ym. 2004) Valinnoista toteutukseen Miten strategia ohjaa käytäntöä?

7 Mikä auttaa strategian siirtymistä paperilta käytäntöön? (1/4) Strategia ei ole itsetarkoitus - tähtäimessä on oltava positiivinen muutos Strategian toteuttamista ei voi jättää hankkeiden varaan, vaan toimintamallit pitää saada rakenteisiin Johdon sitoutuminen ja sitoutumisen esille tuonti on kaiken a ja o strategian hyväksymisen jälkeenkin Strategiset linjaukset pitää säilyttää johdon henkilövaihdoksista huolimatta Laaja-alainen, horisontaalinen osallisuus sekä kenttätyötä tekevien osallistuminen strategiatyöhön sitouttaa - samalla opitaan ymmärtämään erilaisia työkulttuureita Kokemusasiantuntijoiden osallistuminen strategiatyöhön ohjaa asiakaskeskeisyyteen 13 Mikä auttaa strategian siirtymistä paperilta käytäntöön? (2/4) Strategian toimeenpanosuunnitelman strukturointi ja konkretisointi: tavoitteet ja kehittämiskohteet konkreettiset menetelmät, mittarit, vastuutahot, aikataulut, arviointiajankohdat ja riskit Konkreettisina menetelminä on hyvä käyttää sellaisia toimintamalleja, jotka on todettu vaikuttaviksi tai hyviä ja lupaavia käytäntöjä, joita on ainakin osin arvioitu

8 Esimerkkejä käytännön työkaluista Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luokse KiVa koulu -hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi MAESTRO -ryhmätoiminta stressin vähentämiseksi Kouluissa toteutettavat mielenterveyden edistämisohjelmat Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi Toimiva lapsi & perhe -työmenetelmät perheen tukemiseksi, kun vanhemmalla on päihde- tai mielenterveysongelmia tai muu vakava sairaus Mini-interventio alkoholin käytön vähentämiseksi Organisaatiotason toimenpiteet stressin vähentämiseksi ja mielenterveyden edistämiseksi työelämässä Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö Senioripysäkkitoiminta Lisää esimerkkejä käytännön työkaluista Ohjelmat, joilla kannustetaan yhteisölliseen osallisuuteen (esim. Urheiluseurayhteistyö) Mielenterveyden ensiapukurssit Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät Ohjelmat ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitojen parantamiseksi parisuhteessa Säännöllinen liikunta, liikuntaryhmät Osallistava asumisympäristön suunnittelu Erilaiset kampanjat (esim. masennustalkoot) Psykoedukatiivinen työskentelyote mielenterveyspotilaiden omaisten jaksamisen tukemiseksi Oireenhallintaryhmät skitsofreniapotilaiden sairauden oireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi 16 8

9 Mikä auttaa strategian siirtymistä paperilta käytäntöön? (3/4) Ammattilaisilla on oltava riittävät vapausasteet ja mahdollisuudet tehdä strategian toteutumisen edellyttämää työtä johdon ja työyhteisöjen kannustava asennoituminen tuottaa hyviä tuloksia Strategian toteutumisen hyötyjen näkyviksi tekeminen: välittömät, välilliset ja mahdolliset hyödynsaajat Toimeenpanon pitkäjänteisyydestä huolehtiminen Tarvittaessa suunnan korjauksia Viestinnän onnistuminen on haaste: Viestinnän kohdentaminen monitasoisessa ja monialaisessa kehittämistoiminnassa Tiedon saanti sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa usein ongelmallista Mikä auttaa strategian siirtymistä paperilta käytäntöön? (4/4) Tulosten arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota indikaattorien valintaan: objektiiviset ja subjektiiviset tunnusluvut, jotka ovat tarpeeksi herkkiä osoittamaan muutoksia ja jotka kuvaavat tarpeeksi monipuolisesti tavoitetta; on myös tiedettävä, mistä ja miten indikaattoritiedot kootaan. Sairauksia ja häiriöitä kuvaavien tunnuslukujen lisäksi on hyvä ottaa käyttöön ns. positiivisen mielenterveyden indikaattoreita

10 Indikaattoreiden valinta - Miten seurata strategian toteutumista? - Positiivisen mielenterveyden näkökulma Väestön mielenterveyttä määrittävät tekijät - tukea indikaattoreiden valintaan Sosiaalinen tuki ja vuorovaikutus Yhteiskunnalliset rakenteet ja resurssit Mielenterveys ja -hyvinvointi Yksilölliset tekijät ja kokemukset Mielenterveyteen liittyvät arvot ja asenteet (Mukaillen Lavikainen ym. 2004)

11 Sosiaalinen tuki ja vuorovaikutus Sisältää laajasti yksilötason, perhepiirin, koulun ja työn, yhteisön ja ympäristön sekä hallinnon ja palvelut. Yhteisöihin ja palveluihin kohdistuvat päätökset ja toimenpiteet voivat mahdollistaa tai heikentää väestön sosiaalista tukea alueella Yhteiskunnalliset rakenteet ja resurssit Ovat keskeisiä hyvinvoinnille ja mielenterveydelle sekä syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäisylle. Yhteiskunnallisia rakenteita ja resursseja ovat esimerkiksi: Asuminen ja elinolot Taloudellinen asema Työ ja opiskelu Terveyden edistämisen toiminta Riittävät ja oikein kohdennetut mielenterveys- ja päihdepalvelut

12 Yksilölliset tekijät ja rakenteet Liittyvät elämäntapoihin ja voimavaroihin kuten koulutukseen sekä tunne-elämään ja elämän mielekkääksi kokemiseen. Yksilöllisiä tekijöitä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon myös väestön sairastavuus sisältäen niin mielenterveys- ja päihdeongelmat kuin myös sairastavuus yleisesti. Pahoinvointia kuvaavat tekijät ennustavat usein syrjäytymistä sekä päihde- ja mielenterveysongelmia Mielenterveyteen liittyvät arvot ja asenteet Keskeinen tekijä avun saamisessa mielenterveys- ja päihdeongelmiin yhteiskuntaan integroitumisessa Ei ole saatavilla valtakunnallista vertailutietoa eikä tilastotietoa. Esimerkkejä: Väestön asenteet mielenterveyden ongelmia kohtaan, Mielenterveyden näkyminen strategiassa, Leimaamista vähentävät toimenpiteet, Erilaisuuden sietoa lisäävät toimenpiteet, Mielenterveyden ongelmista kärsivien työllistyminen

13