ALAJÄRVEN KAUPUNKI MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

Päivämäärä 18.12.2014 ALAJÄRVEN KAUPUNKI MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

ALAJÄRVEN KAUPUNKI MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus 18.12.2014 (tekniset muutokset), 28.8.2014 (ehdotus), 20.1.2014 (luonnos) Jutta Piispanen, Minna Vesisenaho, Heikki Tuohimaa, Kirsi Lehtinen, Ville Vihanta Jouni Laitinen Alajärven kaupunginvaltuusto Kaavaselostus Ramboll Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA P +358 20 755 7600 F +358 20 755 7602 www.ramboll.fi

KAAVASELOSTUS SISÄLTÖ 1. PERUSTIEDOT 1 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.3 Yhteyshenkilöt 3 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 3 1.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 4 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 4 2.1 Ympäristön nykytila 4 2.1.1 Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot 4 2.1.2 Liikenne ja kuljetusreitistöt 7 2.1.3 Virkistyskäyttö ja matkailu 8 2.1.4 Luonnonympäristö ja kasvillisuus 8 2.1.5 Linnusto ja muu eläimistö 10 2.1.5.1 Linnusto 10 2.1.5.2 Lepakot 12 2.1.5.3 Liito-orava 14 2.1.5.4 Viitasammakko 14 2.1.5.5 Uhanalaiset lajit 15 2.1.5.6 Rämeristihämähäkki 15 2.1.5.7 Muu eläimistö 15 2.1.6 Natura-alueet ja muut suojelualueet 16 2.1.7 Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset 18 2.1.8 Maisema ja kulttuuriympäristö 19 2.1.9 Muinaisjäännökset 27 2.2 Maa-alueiden omistus 29 2.3 Suunnittelutilanne 29 2.3.1 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 29 2.3.2 Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat 31 2.3.3 Keski-Suomen maakuntakaava 32 2.3.4 Keski-Suomen vaihemaakuntakaavat 33 2.3.5 Voimassa olevat yleiskaavat 33 2.3.6 Vireillä olevat yleiskaavat 34 2.3.6.1 Alajärven kaupunki 34 2.3.6.2 Kyyjärven kunta 34 2.3.6.3 Soinin kunta 36 2.3.7 Asemakaava ja ranta-asemakaava 37 2.3.8 Pohjakartta 37 3. SELVITYKSET 37 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 38 4.1 Suunnittelun vaiheet 38 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 38 4.2.1 Aloitusvaihe 38 4.2.2 Valmisteluvaiheen kuuleminen 38 4.2.3 Kaavaehdotus 39 4.2.4 Muu osallistuminen 39 4.3 Osalliset 39 4.4 YVA-lausunnon huomioiminen 41 5. KAAVARATKAISU 43 5.1 Laaditut vaihtoehdot 43 5.2 Lentoestelupa 44 5.3 Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät 44 5.4 Mitoitus ja sen perusteet 46

KAAVASELOSTUS 5.5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 46 5.6 Suhde maakuntakaavaan 47 5.7 Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen 47 5.8 Liittyminen sähköverkkoon 47 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 47 6.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 47 6.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 52 6.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 53 6.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen 56 6.5 Vaikutukset liikenteeseen ja tietoliikenteeseen 58 6.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 61 6.7 Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin 64 6.8 Yhteisvaikutukset 64 6.9 Riski- ja häiriötilanteet 68 6.10 Yhteenveto vaikutuksista 69 7. HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN 72 8. KAAVAN VAIKUTUSTEN SEURANTA 73 9. TOTEUTTAMINEN 76 LÄHTEET 77 LIITTEET Kaavaehdotuskartta 1:10 000 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Liite 10. Liite 11. Liite 12. Liite 13. Liite 14. Liite 15. Liite 16. Liite 17. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta Möksyn tuulivoimahankkeen luontoselvitys Pesolan, Korkeanmaan ja Möksyn tuulivoimapuistot. 110 kv liityntävoimajohdon luontoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen liito-oravaselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen lepakkoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen pesimälinnustoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen metsäkanalintuselvitys Syysmuutonseuranta, SSLTY Soini Pesola ja Korkeamaa sekä Alajärvi Louhu ja Möksy tuulivoimapuistojen muinaisjäännösinventointi 2013, Mikroliitti Oy Melumallinnusraportti. Välkemallinnusraportti. Louhun-Möksyn tuulivoimahanke, ympäristövaikutusten arviointiselostus. Möksyn tuulivoima-alueen täydentävät luontoselvitykset. Louhunkankaan ja Möksyn tuulivoima-alueiden viitasammakkoja rämeristihämähäkkiselvitys. Möksyn rakentamisalueiden kuvaukset. Havainnekuvat. Kaavaehdotuksen jälkeiset muutokset Lisäksi viranomaiskäyttöön toimitetaan Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY sekä Petolintutarkkailu, SSLTY.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 1 1. PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Alajärven kaupunki on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen Möksyn alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 48 ) ja siinä tehdyt alueidenkäyttöratkaisut on otettava yleiskaavoituksen perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimuksissa tarkoitetut seikat selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Huhtikuussa 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Osayleiskaava-alue (n. 10 km 2 ) sijaitsee Alajärven kaupungin itäosassa, Soinin ja Kyyjärven kuntien rajalla. Etäisyys suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevan Alajärven keskustaajama-alueelle on noin 22 km. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevaan Soinin keskustaan on matkaa noin 13 km ja itäpuolella sijaitsevaan Kyyjärven keskustaan noin 14 km. Alueelle on tavoitteena toteuttaa 15 (aiemmin 16; voimala nro 10 poistettiin ehdotusvaiheen jälkeen luontoarvojen vuoksi) yksikköteholtaan 2-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus on 140 150 m, lavan pituus 60 70 m ja siten kokonaiskorkeus on noin 200 220 m (enintään 220 m). Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta tuulipuiston omalle sähköasemalle toteutetaan maakaapelein. Sähköliitäntä on tarkoitus tehdä joko maakaapelilla tai ilmajohdolla Fingridin Alajärven sähköasemalle, joka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä suunnittelualueesta. Alueelle on laadittu kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointia. Möksyn alueen kanssa samassa YVA:ssa käsitellään Louhun tuulivoima-alue (27 voimalaa), jolla on myös yleiskaavoitus käynnissä, sekä Kyyjärven puolelle, välittömästi Möksyn yleiskaavoitettavien voimaloiden viereen sijoittuvat kolme voimalaa, joille on laadittava oma yleiskaava. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 2 Kuva 2. Suunnittelualueen alustava rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. Lähimpänä vaikutusalueena voidaan pitää noin 200 300 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikka voimalan kaatuminen onkin erittäin epätodennäköistä, puhutaan tässä yhteydessä ns. kaatumaalueesta. Näihin vaikutuksiin kuuluvat esim. jään mahdollisesta lentämisestä koituvat riskit ja viereiselle maanomistusyksikölle mahdollisesti tuleva häiriö. Myös tieliikenteen osalta vaikutusalueena pidetään ohjeistuksen mukaisesti likimain kyseistä etäisyyttä. Melun vaikutusalueena ymmärretään 500 1500 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. häiriintyvän toiminnan luonteesta (esim. vapaa-ajanasutus / pysyvä asutus) ja voimalan tyypistä. Lähimaisema-alue ulottuu useimmin noin 2000 3000 metrin päähän. Tällöin voimalat, näkyessään, hallitsevat maisemaa ja muodostavat selvän uuden elementin maisemakuvassa. Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli 6 km päähän ulottuva alue jolloin voimalat ovat (hyvällä säällä) näkyvissä mutta ne eivät enää hallitse maisemaan. Kaukomaisemavaikutusalue voi ulottua kauaskin, voimalat saattavat näkyä vielä 15 20 kilometrin päästä mikäli maisema on avointa (peltoalueet ja vesistöt). 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Alajärven Möksyn tuulivoima-alueen osayleiskaava. Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 3 1.3 Yhteyshenkilöt Kaavoittajana on Alajärven kaupunki, jossa hankkeesta vastaa: Kaavakonsultti: Tuulivoimatoimija: Alajärven kaupunki Alvar Aallon tie 1, 62900 ALAJÄRVI Kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo (06) 2412 2274, 044 297 0264 pekka.isotalo@alajarvi.fi Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö Minna Vesisenaho Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA puh. 050 537 4491 minna.vesisenaho@ramboll.fi Ilmatar Alajärvi-Möksy Oy Bulevardi 7, 6. krs 00120 Helsinki Hankekehityspäällikkö Erkka Saario +358 40 355 7007 erkka.saario@ilmatarwind.fi 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana on Alajärven kaupungin aloite Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan luonnoksessa tuulivoimatuotannolle varattavien alueiden osayleiskaavojen käynnistämisestä. Suunnittelualueen rajauksessa on huomioitu tuulivoimatoimija Ilmattaren suunnitelmat alueen hyödyntämisestä tuulivoimatuotannolle. Ilmatar on tehnyt maanvuokrasopimuksia alueen maanomistajien kanssa sekä sopinut alueen kaavoittamisen käynnistämisestä Alajärven kaupungin kanssa. Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat tuulivoimaloille. Muut kuin tuulivoimaloille, tuulipuiston sisäisille kaapeleille ja tiestölle tarkoitetut alueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat, uusi tiestö ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa lähinnä maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina. Suunnittelun kautta varmistetaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. Osayleiskaavan laadinta sovitetaan soveltuvin osin yhteen samanaikaisesti alueella meneillään olevan YVA lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 4 1.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan neljä, Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto, yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Tuulivoimahanke osaltaan tukee alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (kohta 5.3). 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 2.1 Ympäristön nykytila 2.1.1 Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Aluerakenteellisesti Möksyn Suunnittelualue sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle Alajärven ja Kyyjärven kuntakeskusten väliselle alueelle. Aluerakenteellinen keskusverkosto muodostuu kuntakeskusten taajama-alueista, joista Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) keskuspaikka Alajärvi on selvästi suurin, sekä maaseudun kyläalueista. Maakuntakeskukseen Seinäjoelle on Alajärveltä matkaa noin 70 km. Palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet suurimpiin taajamiin ja taajamien välillä myös pendelöidään. Aluerakenteessa suunnittelualue sijoittuu pääasiassa asumattomalle seudulle, mutta kuitenkin lähelle valta/ kantateitä tai alueille, joista alempiasteisella tieverkostolla on hyvä yhteydet ylempiasteiseen tieverkostoon. Suunnittelualue on suurimmalta osin asumatonta metsätalousaluetta. Alueen keskiosassa on nauhamaisesti kaakko-luode suuntaisesti käytössä olevia turvetuotantoalueita. Turvetuotantoa on lisäksi suunnittelualueen itäpuolella. Kaava-aluetta lähimpänä sijaitsevat kylät (n. 1-3 km) ovat Möksyn kylä Alajärvellä, Lehdonperän kylä Soinissa sekä Vehkaperän kylä Kyyjärvellä. Taulukossa 1 on esitetty lähialueen rakennusten lukumääriä, kuvassa 3 on kartta asuin- ja lomarakennusten sijoittumisesta. Taulukko 1. Asuin- ja lomarakennukset suunnittelualueen läheisyydessä. Etäisyys lähimmästä voimalasta Vakituiset asuinrakennukset kpl Vapaa-ajan rakennukset kpl 1 km 2 km 3 km 0 41 142 0 1 14

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 5 Kuva 3. Asuinrakennukset (punainen) ja lomarakennukset (sininen) suunnittelualueen läheisyydessä. Kuvassa 4 on esitetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietoja suunnittelualueen läheisyydestä. Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten on tehty YKRaluejaot yhdistelemällä ja lajittelemalla 250x250 metrin ruutuja rakennustehokkuuden, rakennusten käyttötarkoituksen ja väestömäärän mukaan. YKR-aluejaot: Taajama on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Kylät ovat yli 39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Pienkylät ovat 20 39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Maaseutuasutusta on taajamiin, kyliin ja pienkyliin kuulumattomat alueet, joissa on vähintään yksi asuttu rakennus kilometrin säteellä. Möksyn suunnittelualue on lähes täysin YKR-aluejaon ulkopuolelle jäävää aluetta.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 6 Kuva 4. YKR-rekisterin tiedot suunnittelualueen läheisyydestä. Vasemmalla punaisella rajauksella on kuvattu Louhukankaan alue ja oikealla Möksyn alue. Sinisellä värillä on esitetty maaseutuasutus, oranssilla pienkylät ja vihreällä kylät. Kuva 5. Ilmakuvassa turve- ja peltoalueet ovat korostettuna. Pohjakartta Maanmittauslaitos.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 7 Turvetuotanto Turpeen tuotantokauden pituus on keskimäärin 40 50 vuorokautta ajoittuen toukokuun puolivälistä syyskuun alkuun. Möksyn alueelle osittain sijoittuvan Savonnevan turvetuotantopinta-ala on noin 110 ha ja pinta-alaan sisältyy noin 4 ha auma-alueita. Toiminta käsittää ennen tuotantoa kuntoonpanovaiheen, joka kestää yleensä 1-3 vuotta. Kuntoonpanovaiheessa työ aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Tuotantovaiheessa (10 20 vuotta) alueelta tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja alkuvuosina vähäisessä määrin myös ympäristöturvetta mekaanisilla menetelmillä (lähinnä mekaaninen kokoojavaunu) ja imuvaunulla. Myös palaturvetta tuotetaan kysynnän mukaan samoin kuin ympäristö turpeita. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Vuokraalueet palautetaan maanomistajille katselmuksin vuokrasopimusten mukaisessa kunnossa. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen tai viljely. 2.1.2 Liikenne ja kuljetusreitistöt Suunnittelualueen pohjoispuolella (n. 2 km) on Pohjanmaan rannikolta Ylistarosta Lapuan ja Alajärven kautta Keski-Suomen Kyyjärvelle johtava valtatie 16. Alueen itäpuolella on Vehkaperäntie ja länsipuolella Möksyntie, jotka yhdistyvät pohjoisessa valatie 16 ja etelässä Karstulantiehen. Möksyn suunnittelualueella on tiheähkö metsäautotieverkosto, jota Möksyn alueella täydentävät osaltaan Vapo Oy:n turpeennostoalueiden tarpeisiin rakennuttamat tieosuudet. Suunnittelualuetta lähinnä oleva lentokenttä on Menkijärven (EFME) lentokenttä Alajärven Menkinjärven kylässä suunnittelualueelta n. 37 km länteen. Suunnittelualue sijoittuu lentoesterajoitusten ulkopuolelle. Kuva 6. Alueen tiestö. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013. Tuulivoimaloiden erikoiskuljetuksia varten todennäköisimmin käytettävä reitti on esitetty osiossa 6.5.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 8 2.1.3 Virkistyskäyttö ja matkailu Alueella ei ole erityistä virkistyskäyttöä, sitä käytetään lähinnä marjastukseen ja yleiseen ulkoiluun. Lähimmät Metsähallituksen hallinnoimat metsästyskohteet sijaitsevat n. 3-7 km päässä suunnittelualueesta. Viehekalastusta voi harrastaa n. 4 km päässä Päijänteellä, n. 5 km päässä Valkeisjärvellä, sekä n. 11 km päässä Ahvenanlammella, jonka alueella on myös laavu sekä kesäretkeilyreitti. Tiedot on saatu Metsähallituksen, Maanmittauslaitoksen ja Logica 2013 ylläpitämästä retkikartasta (http://www.retkikartta.fi/). Kuva 7. Lähimmät virkistysmahdollisuudet. Metsähallituksen hallinnoimat hirven metsästysalueet kattavat myös pienriista-alueet.. Hirvenmetsästystä harjoitetaan myös yksityisen mailla vuokrasopimuksiin perustuen. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013. 2.1.4 Luonnonympäristö ja kasvillisuus Suunnittelualueen maaperä on moreenia, mutta turvemaiden määrä alueella on verrattain suuri. Valtaosa maaston painanteiden turvemaista on ojitettua tai turvetuotantokäytössä. Alueen topografia vaihtelee itä- ja koillisosan melko tasaisista alueista lounaisosan kumpuilevampaan maastoon. Luoteisosassa kallioperää peittää vain ohut moreenikerros ja alueella on joitakin kalliopaljastumia. Maaston korkeimmat alueet sijoittuvat noin +190 m mpy. Suunnittelualueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimpänä oleva Moukarinharjun pohjavesialue (1000514) sijaitsee noin 3,5 km suunnittelualueen luoteispuolella (kuva 9). Möksyn

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 9 alue Ähtävänjoen ja Kymijoen vesistöalueen vedenjakaja-alueelle. Pääosa alueen pintavesistä virtaa ojituksia myöten luoteeseen virtaavaan Savonjokeen, joka saa alkunsa Möksyn keskiosassa sijaitsevasta luonnontilaltaan muuttuneesta Savonjärvestä. Alueella sijaitsee voimaloiden 8 ja 3 välissä olemassa olevan tieyhteyden läheisyydessä luonnontilainen norouoma. Suunnittelualueen muut uomat ovat perattuja ja luonnontilaltaan muuttuneita tai ojituksia. Möksyn alueella vallitsevat kuivahkon kankaan talousmetsät ja ojitetut turvekankaat. Pääpuulajina on mänty ja metsät ovat ikärakenteeltaan verraten nuoria. Alueella on joitakin metsänuudistusalueita ja taimikkovaiheiden metsiä. Alueen keski- ja itäosassa on laajoja turvetuotantoalueita, joista osa on edelleen käytössä ja osa käytöstä poistuneita lohkoja. Alueen keskiosassa sijaitseva Savonjärvi on reunoiltaan soistunut ja runsaan kiintoaineksen takia umpeen kasvava. Savonjärveä ympäröi erilaiset ojitettujen soiden muuntumatyypit joilla sijaitsee mäntyvaltaisia kangassaarekkeita. Suunnittelualueen puustoiset suot ja niiden reunametsät sekä metsäiset kalliot ja louhikot ovat rakennepiirteiltään tasaikäisiä, iältään verrattain nuoria, lajistoltaan tavanomaisia, sekä suojelualueista eristyneitä. Myös lahopuun määrä on alueella vähäinen. Korpipainanteet ovat huomattavan pienialaisia, ollen vain satunnaisia neliömetrejä muutaman hehtaarin laajuisissa metsiköissä. Alueen huomionarvoisimpiin kohteisiin kuuluvat vähäpuustoiset tupasvillarämeet luoteis- ja koillisosassa (Aittakankaan ja Korkeakankaan välissä sekä Saunakankaan pohjoisreunalla) sekä Savonjärven kosteikko järven etelä- ja länsirannalla, joka on niin ikään reunoiltaan vähäpuustoista suota. Alueen lukuisat ojitukset ovat vaikuttaneet avoimien soiden vesitasapainoon ja luonnontilaan. Savonjärven soistumista lisää ympäröiviltä ojituksilta ja turvetuotantoalueilta muodostuva kiintoaineksen valuma. Metsälain mukaisista kohteista alueella sijaitsee luonnontilaisen kaltainen puro, joka sijaitsee Kivipuronkorven pohjoispuolella sekä pieni osa luoteisosan vähäpuustoista suota aivan suunnittelualueen länsirajalla. Möksyn alueelta laadittu luontoselvitys on kokonaisuudessaan liitteenä 2, liityntävoimajohdon luontoselvitys liitteenä 3, täydentävät luontoselvitykset liitteenä 13 ja rakentamisalueiden kuvaukset liitteenä 15. Kuva 8. Karttaan on korostettu suunnittelualueen korkeimmat alueet sekä vesistöt. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 10 Kuva 9. Pohjavesialueet suunnittelualueen ympäristössä. Suunnittelualueen rajaus on punaisella, pohjavesialueen rajaus harmaalla ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus mustalla. 2.1.5 Linnusto ja muu eläimistö 2.1.5.1 Linnusto Suunnittelualuetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittävien alueiden tiedot on koottu ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta. Näitä ovat kansainvälisesti merkittävät IBA-alueet (Important Bird Area), niitä vastaavat kansalliset FINIBA-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat MAALI-alueet (maakunnallisesti arvokkaat lintualueet). Hankealueen pesimälinnustoa kartoitettiin keväällä ja kesällä 2013 useita eri laskentamenetelmiä käyttäen. Pesimälinnustoselvitys on liitteenä 6. Linnustoselvitysten tavoitteena oli kartoittaa huomionarvoisten lajien esiintymistä suunnittelualueella. Näitä ovat luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lait, Suomen lajien uhanalaisuustarkastelussa valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi määritellyt lajit (Rassi ym. 2010, BirdLife Suomi 2011) sekä EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I mukaiset lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin. Pesimälinnustolaskentoihin sisältyivät myös erilliset metsäkanalintujen soidinpaikkoja koskeva selvitys huhti-toukokuussa sekä päiväpetolintuseuranta. Kesällä 2014 laskentoja vielä täydennettiin maakotkien ja muiden petolintujen sekä naurulokkien lentoseurannoilla. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse yhtään kansainvälisesti merkittävää linnustoaluetta (IBA). Suunnittelualueen kunnassa ei sijaitse yhtään kansallisesti merkittäväksi luokiteltua linnustoaluetta (FINIBA). Lähimmät alueet ovat: Salamajärvi (710107), joka sijoittuu Kivijärven, Kinnulan ja Perhon alueelle, Saarijärven Pyhä-Häkki (610139), Lappajärven Vanhaneva (710100), Evijärven kosteikot (710109), Vetelin Haapajärvi (740098) ja Kaustisen ja Vetelin Pilvineva (740089). Möksyn alueella sijaitseva Savonjärvi on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi lintukohteeksi (MAALI). Lähiseudulla sijaitsee myös muita maakunnallisesti arvokkaita kohteita.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 11 Kuva 10. Arvokkaat linnustoalueet Möksyn ympäristössä (oikeanpuoleinen punainen rajaus). Möksyn pesimälinnuston keskitiheys on kerätyn linjalaskenta-aineiston perusteella alueella 155 paria/km2. Alueen keskitiheyttä hieman alhaisempi parimäärä johtunee metsätalouskäytöstä ja turvetuotantoalueiden aiheuttamasta luonnontilan heikkenemisestä. Kanalintuja esiintyy runsaasti metsäalueilla ja teeret soidintavat turvetuotantoalueilla. Suolajeista muun muassa liro ja kurki esiintyvät Möksyn alueella. Linnustoarvoltaan selkeästi tärkein kohde on Savonjärvi, jossa pesii mm. satoja naurulokkeja, runsaasti sorsalintuja ja kahlaajia sekä useita mustakurkku-uikkuja. Päiväpetolinnuista Savonjärvellä havaittiin ruskosuohaukka. kanahaukan useita saalistuslentoja havaittiin pääosin Savonnevan käytöstä poistuneilla itäpuolisilla turvelohkoilla. Alueella sijaitsee yksi kosteampi, kuusisekapuustoinen metsäsaareke, jossa sen asuttamaton vaihtopesä pesä havaittiin. Samalla kuviolla pesii myös palokärki. Möksyn alueen ajoittain kosteat turvelohkot, niiden ojat sekä rakennettu riistakosteikko lisäävät myös linnuston arvoa Savonjärven läheisyydessä. Vuoden 2013 selvityksissä Möksyn alueella havaittiin 17 huomionarvoista lajia. Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2010) näistä lajeista kahden, tukkasotkan ja mustakurkkuuikun, kannat määritellään vaarantuneeksi (VU) ja vastaavasti kuuden silmälläpidettäviksi (NT). Näistä tällä alueella merkittävin on naurulokki. Valtakunnallisella punaisella listalla olevien lajien lisäksi alueelta havaittiin kaksi Pohjanmaan vyöhykkeellä (vyöhyke 3a) alueellisesti uhanalaista lajia, metso ja liro. EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista alueelta tavattiin kymmenen lajia. Huomionarvoiset lajit ovat enimmäkseen suo- ja kosteikkoelinympäristöön sitoutuneita lajeja. Myös metso on suunnittelualueella säännöllisesti esiintyvä laji.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 12 Hankkeen yhteysviranomaisena toimiva Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edellytti YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa seuranta-aineiston lisäämistä maakotkien lentokäyttäytymisestä. Hankealueesta noin 10 km:n säteeltä tiedetään olevan kaksi maakotkareviiriä. Maakotkien reviirien laajuuden (tyypillisesti noin 300 neliökilometriä) vuoksi maakotkien liikkuminen hankealueilla on mahdollista. Kotkien liikehdinnän maastoselvityksistä vastasi Suomenselän lintutieteellinen yhdistys. Aiemman vuoden 2013 seuranta-aineiston täydennys suoritettiin maastossa heinä-elokuussa 2014. Työ toteutettiin kahden pisteen samanaikaishavainnoinnilla (2x 41 tuntia), jossa yksi piste oli hankealueella (Savonnevan lintutorni) ja toinen jonkin läheisen pesäpaikan läheisyydessä. Täydennyksen jälkeen Möksyn hankealueella vuosina 2013 2014 on havainnointia ollut reilut 50 tuntia ja vaikutuspiirissä sijaitsevilla reviireillä yhteensä noin 300 tuntia. Havainnointiaikaan suhteutettuna maakotkien havaittiin viettävän aikaa hyvin vähän Möksyn tuulivoima-alueella, jossa se havaittiin vain kerran. Maakotkaseurannan ohessa hankealueen läheisyydestä tuli esille Suomessa vaarantuneeksi luokitellun sinisuohaukan reviiri, mutta reviirin keskus (ja samalla pesäpaikka) todennäköisesti kuitenkin oli hankealueen ulkopuolella. Lisäksi vuoden 2014 Savonjärvellä tehdyssä naurulokkien lentotarkkailuissa (1.5. 11.7.2014 yhteensä 19 tuntia) havaittiin, että valtaosa kaikista rantavyöhykkeen ylittävistä naurulokeista lensi korkeudella 0 60 metriä ja karkeasti noin kolmasosa tätä korkeammalla eli tuulivoimaloiden törmäysriskikorkeudella. Naurulokkien lentosuunnat eivät keskittyneet voimakkaasti vaan jakaantuivat kaikkiin suuntiin, mutta eniten lentoja suuntautui kaakkoon ja vähiten koilliseen. Savonjärvellä pesivä naurulokkikanta arvioitiin vuosina 2013 2014 olevan 400 500 paria. Havaittu lentotiheys (poistuminen tai saapuminen) oli koko järven osalta keskimäärin 88 lentoa tunnissa. Suuntaa-antavasti yhdyskunnalle voidaan arvioida lentoja tapahtuvan pesimäaikana (88 lentoa/tunnissa x 75 vrk x 24 tuntia) noin 160 000 kertaa. Hankealueen muuttolinnustoa selvitettiin vuonna 2013 yhteistyössä Järvi-Pohjanmaan kuntien, Alajärven, Soinin ja Vimpelin, toteutettaman tuulivoimayleissuunnitelman yhteydessä. Selvitys Louhun ja Möksyn tuulivoima-alueiden lisäksi selvityksissä oli mukana viisi muuta tuulivoima-aluetta. Muuttolintuselvitykset toteutti Suomenselän lintutieteellinen yhdistys. Selvitykset perustuivat sekä vuoden 2013 maastokartoituksiin että yhdistykselle vuosien saatossa kertyneeseen havaintoarkistoon. Selvitysten perusteella Louhun suunnittelualue ei sijoitu suurten vesistöjen tai muiden maastomuotojen muodostamille muuttolintureiteille. Tästä syystä muutto tapahtuu alueella hajanaisesti laajana rintamana. Merkittävimpänä muuttoesiintymänä on pidettävä kurjen syksyistä Muhoksen kerääntymäalueelta etelälounaaseen suuntautuvaa (20 000 25 000 yksilön) päämuuttoreittiä, joka voi osin ajautua suunnitellulle tuulivoima-alueelle mm. koillistuulen vallitessa. Keväällä hankealueen läheisyydessä Alajärven Moukariharjulla havainnoitiin välillä 18.4. 7.5.2013 yhteensä 9 päivänä 54 tuntia. Havainnointi keskittyi vilkkaimpiin kookkaiden lintulajien muuttopäiviin. Tänä aikana havaittiin muuttavina mm. 200 hanhea, 230 kurkea, 50 joutsenta ja 30 petolintua. Syksyllä lintuja havainnoitiin kahtena vilkkaimpana muuttopäivänä (23. 24.9.) Soinin Matosuolla, joka sijaitsee noin 20 km hankealueelta etelään. Etäisyydestä huolimatta sieltä voidaan havainnoida hankealueen ylittäviä etelän suuntaan muuttavia lintuja. Matosuolta havaittiin muuttavia kurkia noin 7000 ja metsähanhia noin 150. Muutonaikaisissa levähtäjälaskennoissa tärkeimmäksi linnustoalueeksi tuulivoimahankeen vaikutuspiirissä osoittautui Savonjärvi. Vaikka sen linnustollinen arvo perustuu ensisijaisesti pesimälinnustoon, niin ainakin keväällä siellä myös levähtää jonkin verran muuttomatkalla olevia lintuja. Selkeitä kevät- tai syysmuutonaikaisia ruokailu- ja levähdysalueita ei havaintojen mukaan hankealueen vaikutuspiirissä kuitenkaan ole. Kaikista tehdyistä linnustoselvityksistä on laadittu erillisraportit, joissa on kuvattu yksityiskohtaisemmin menetelmät ja tulokset. Pesimälinnustoselvitys on liitteenä 6, metsäkanalintuselvitys liitteenä 7 ja syysmuutonseurantaraportti liitteenä 8. Lisäksi viranomaiskäyttöön toimitetaan Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY sekä Petolintutarkkailu, SSLTY. 2.1.5.2 Lepakot Lepakoiden esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin kahdella maastokäyntikerralla yhteensä kuutena yönä kesällä 2013 (29. 31.5.2013 ja 28. 30.7.2013). Lepakkoselvitys on esitetty liitteessä 5. Lepakkoselvityksessä käytettiin sekä aktiivista että passiivista havainnointia. Aktiivisessa kartoituksessa suunnittelualuetta ja sen lähiympäristöä kierrettiin lepakkodetektorin kanssa kulkien.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 13 Aktiivinen kartoitusreitti suunniteltiin ilmakuvien ja peruskarttatarkastelun perusteella siten, että suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat lepakoiden kannalta potentiaaliset alueet tulivat kartoitetuksi. Aktiivinen kartoitus suoritettiin pyöräilemällä hitaasti selvitysalueen teitä pitkin ja se aloitettiin auringonlaskun jälkeen ja lopetettiin hieman ennen auringonnousua. Kartoitusta suoritettiin kohtuullisen poutaisina ja tyyninä öinä, sillä voimakas sade tai tuuli voi vähentää lepakoiden saalistusaktiivisuutta. Asutuksen kohdalla edettiin hitaasti mahdollisten lisääntymis- ja levähdyspaikkojen havaitsemiseksi, mutta asuttujen talojen pihapiirissä kartoitusta ei tehty häiriön kotirauhan rikkomisen välttämiseksi. Passiivisessa kartoituksessa maastoon jätettiin detektoreita äänittämään lepakoiden ääniä noin 1,5-2 metrin korkeuteen lepakoiden kannalta potentiaalisiin elinympäristöihin. Tällä tavoin pystyttiin havaitsemaan esiintyykö alueella lepakoita. Jokaisena selvitysyönä oli käytössä useita detektoreita, jotka sijaitsivat kunakin yönä eri paikoissa. Suunnittelualuetta ja sen ympäristöä vallitsevat eri-ikäiset kalliomaiden sekä kuivien ja kuivahkojen kankaiden männiköt. Näiden välissä esiintyy voimakkaasti ojitettuja ja karuleimaisia suoaloja sekä erityisesti Möksyn alueella turvetuotantoalueita. Suunnittelualueen luonnonympäristö ei ole lepakoille soveliasta päiväpiiloiksi sopivien luonnonkolojen sekä lentävien hyönteisten vähäisen määrän vuoksi. Möksyn alueella tehtiin aktiivisissa kartoituksissa vain muutamia yksittäisiä havaintoja pohjanlepakoista ja passiividetektoritkin äänittivät vain muutamia pohjanlepakoiden ääniä. Alueen ulkopuolelle sijoitetuista passiividetektoreista määritettiin yksittäisiä viiksi /isoviiksisiippoja sekä pohjanlepakoita. Kaikkiaan lepakoiden määrä todettiin varsin pieneksi. Möksyn alueen ei todettu olevan lepakoille merkityksellistä johtuen alueen nykyisestä maankäytöstä. Kuva 11. Lepakkohavainnot suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 14 2.1.5.3 Liito-orava Hankkeen liito-oraviin kohdistuvat vaikutukset arvioitiin olemassa olevan tiedon ja maastokäyntien perusteella, joissa käytössä olivat sekä ilmakuvat että peruskarttapohjat. Liito-oravaselvitys on esitetty liitteenä 4. Aikaisempia havaintoja liito-oravista selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit -tietojärjestelmästä. Liito-oravien esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin 9. - 12.5.2013 sekä 29.5.2013. Kartoituksissa liito-oravien ulostepapanoita etsittiin lajille soveltuvista varttuneista kuusivaltaisista sekametsiköistä suurten kuusten ja haapojen tyviltä. Havainnot mahdollisista papanoista sekä kolopuista ja risupesistä merkittiin kartalle ja liito-oravien kulkureitit ja elinalueet rajattiin havaintojen perusteella. Möksyn suunnittelualueella ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Suunnittelualueen metsiköt ovat pääosin mäntyvaltaisia ja voimakkaasti käsiteltyjä ja alueen suoalat suurelta osin turvetuotannossa. Varttuneita kuusikoita alueella esiintyy varsin niukasti. 2.1.5.4 Viitasammakko Viitasammakon esiintymistä selvitettiin suunnittelualueella 28.4 30.4.2014 (liitteenä 14). Maastotyöt suoritettiin ilta-aikaan suurimpien ojien varsilla, turvetuotantoalueilla ja Savonjärven rannalla kulkien ja välillä pysähtyen kuuntelemaan. Havainnot lajista tehtiin lajin ainutlaatuisen soidinääntelyn perusteella eikä näköhavaintoihin sen vuoksi ollut tarvetta. Soidinääntelyn perusteella arvioitiin lisäksi viitasammakoiden yksilömääriä. Suunnittelualueella tehtiin useampia havaintoja viitasammakosta. Havaintoja tehtiin pääasiassa turvetuotantoalueiden lammikoista ja ojista sekä Savonjärveltä. Havaitut yksilömäärät olivat kuitenkin pääosin melko vähäisiä. Suunnittelualueen keskiosassa sijaitsevalla turvetuotantoalueella viitasammakosta tehtiin muutamia havaintoja (kohde 1). Havaitut yksilöt ääntelivät turvekentän keskellä sijaitsevassa vedellä täyttyneessä painaumassa. Savonjärven länsipuolella viitasammakoita tavattiin muutaman yksilön ryhmissä turvetuotantoalueen kokoojauomasta, sekä pienemmistä sarkaojista ja turvekentän keskeltä (kohde 2). Savonjärvellä viitasammakoista tehtiin havaintoja ympäri järven (kohde 3). Yksilömäärät jäivät kuitenkin vähäisiksi. Suunnittelualueen eteläosassa viitasammakoita havaittiin riistakosteikon alueelta (kohde 4), sekä turvetuotantoalueen ojasta (kohde 5). Kuva 12. Viitasammakkohavainnot suunnittelualueella (numeroiden selitteet tekstissä).

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 15 2.1.5.5 Uhanalaiset lajit Uhanalaisten eliölajien tilanne on tarkastettu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Eliölajit tietojärjestelmästä (rekisteripoiminta 2.5.2013). Suunnittelualueelta ei tehty havaintoja uhanalaisista eliölajeista. 2.1.5.6 Rämeristihämähäkki Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsevilla suoalueilla on tehty aikaisempia havaintoja vaarantuneesta (VU) rämeristihämähäkistä (Suomen ympäristökeskuksen Eliölaji-tietojärjestelmä). Aikaisemmat havainnot painottuvat luonnontilaisille suoalueille Möksyntien ja valtatie 16 ympäristöön. Möksyn suunnittelualueella sijaitsevat suot on pääasiassa otettu turvetuotantoon, ne ovat ojitettuja tai puustoisia soita, eivätkä siten sovellu lähtökohtaisesti rämeristihämähäkin elinympäristöiksi. Suunnittelualueen itä- ja länsilaidassa sijaitsevat pienialaiset vähäpuustoiset suot ovat kuitenkin alueita, joilla voi esiintyä lajille soveliaita avoimia ja varpuisia osuuksia. Näillä potentiaalisilla alueilla kartoitettiin lajin esiintymistä keväällä 2014 (liitteenä 14). Kuva 13. Suunnittelualueella kartoitetut potentiaaliset elinympäristöt. 2.1.5.7 Muu eläimistö Suunnittelualueen muuta eläimistöä havainnoitiin metsojen soidinpaikka-, linnusto- ja kasvillisuusselvitysten yhteydessä huhtikuun - lokakuun välisenä aikana 2013, mutta erillistä systemaattisiin havaintoihin perustuvaa selvitystä ei tehty. Havainnointi perustuu maastokäynneillä tehtyihin lumijälkiin, jätöshavaintoihin sekä näköhavaintoihin. Lisäksi kysyttiin tietoja alueen riistaeläimistä paikallisilta metsästysseuroilta, sekä RKTL:n riistakannoista. Tuulivoimapuiston vaikutuksia muuhun eläimistöön, erityisesti riistaeläimiin, arvioitiin olemassa olevan tiedon sekä

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, MÖKSYN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 16 maastokäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella. Arvioinnissa hyödynnettiin muualla pohjoismaissa sekä Pohjois-Amerikassa laadittuja tutkimuksia. Suunnittelualueen ja sen ympäristön eläimistö on Suomenselän alueelle tyypillistä talousmetsien lajistoa. Nisäkkäiden osalta alueella liikkuvat mm. metsäjänis, kettu ja metsäpeura. Myös hirviä esiintyy alueella säännöllisesti ja paikoitellen kanta jopa tiheä. Suunnittelualueella on taimikoita ja nuoria metsiköitä, joita hirvieläimet ja metsäjänikset käyttävät ruokailualueinaan. Tiheät kasvatusmetsiköt tarjoavat myös suojaa erityisesti synnyttäville naaraille sekä naaraille, joilla on pieniä poikasia/vasoja. Suunnittelualueella on tehty havaintoja kaikista suurpedoista, joista karhuhavainnot ovat olleet yleisimpiä. Ahmahavainnot vaikuttavat olevan sekä suunnittelualueella että sen lähiympäristössä satunnaisia. Myös susihavainnot ovat harvinaisia. Ilveksistä ja karhuista havaintoja on enemmän, erityisesti karhuhavaintoja sijoittuu suunnittelualueelle sekä sen ympäristöön melko runsaasti. Metsästysseurojen antamien tietojen mukaan karhut liikkuvat suunnittelualueella ja sen läheisyydessä säännöllisesti ja myös karhun talvipesiä sijaitsee suunnittelualueen lähellä. Metsästäjien mukaan Möksyn alue ei ole kuitenkaan suurpetojen kannalta erityisen soveliasta seutua johtuen alueen maankäyttömuodoista, vaikka alueella on havaintoja karhusta, sudesta ja ahmasta (suden ja ahman havainnot ovat todennäköisesti satunnaisesti alueella liikkuvista yksilöistä). Karhu, ilves ja susi on mainittu luontodirektiivin liitteissä II ja IV, mutta Suomella on varauma liitteestä II poikkeamisesta lajien osalta. Se tarkoittaa, ettei kyseisille lajeille tarvitse perustaa erityistoimien suojelualueita (Natura 2000-alueverkosto). Ahma on luontodirektiivin liitteen II laji ja se lukeutuu myös erityisesti suojeltaviin lajeihin. Kaikki suurpedot ovat uhanalaisuustarkastelussa luokiteltu uhanalaisiksi. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä liikkuu metsäpeuroja. Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on peurasuvun alalaji ja kuuluu poron kanssa samaan lajiin. Aikaisemmin jo Suomesta hävinnyt metsäpeura levisi uudelleen Suomeen idästä ja nykyisin Suomessa elää kolme osakantaa: Suomenselällä, Kainuussa ja Ruunaalla, joista Suomenselän osakanta on vuoden 2013 laskentojen mukaan yksilömäärältään suurin. Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajiksi ja uhanalaisuustarkastelussa laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Metsäpeuroja on havaittu vuonna 2013 tehdyssä metsäpeurakannan arvioinnissa pääasiassa Lappajärven pohjois- ja koillispuolella, mutta niitä oli havaittu myös Vimpeli Alajärvi-alueilta. Kaukaisimmat metsäpeurahavainnot oli tehty Soini Karstula väliltä. Yhteensä Suomenselän metsäpeurakannan kooksi oli laskettu 1065 yksilöä. Vuoden 2011 laskennoissa peurojen talvilaitumet sijaitsivat Vimpeli Alajärvi seudulla Iiruunjärven ympäristössä, joka sijaitsee Möksyn alueesta vajaa 10 km luoteeseen (www.rktl.fi). Maastokäynneillä metsäpeuroista ei tehty havaintoja. 2.1.6 Natura-alueet ja muut suojelualueet Yleiskaava-alueella ei ole suojelualueita. Lähimmät suojelualueet sijaitsevat n. 5 km etäisyydellä. Kuvaan 14 on numeroitu lähimmät Natura-alueet: 1. Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilammen Natura-alue ja sen lajisto (FI090043) (SPA/SCI). 2. Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan Natura-alue ja sen lajisto (FI090093) (SCI/SPA) 3. Mäntykangas (FI0800100) (SCI) 4. Pohjoisneva (FI0800012) (SCI)