TIETOSTRATEGIA KUNINKAANHAAN KOULU

TIETOSTRATEGIA KUNINKAANHAAN KOULU

SISÄLLYSLUETTELO 1. Tietostrategia osana koulun kehittämistä 2. Tietostrategian tavoitteet 3. Informaatioteknologian hyödyntämisen nykytila ja kulttuurit 4. Tavoitteet hallinnossa ja opetuksessa 4.1 Tavoitteet hallinnossa 4.2 Tavoitteet opetuksessa 5 Informaatioteknologian nykytila Kuninkaanhaan koulussa 5.1 Hallinto 5.2 Opetus 6 Strategiat vision toteuttamiseksi 6.1 Hallinto 6.2 Opetus 6.3 Muu strateginen toiminta 7 Oppimisstrategia 7.1 Tavoitteet 7.2 Työskentelyn sisällöt, toiminnan kuvaus ja opetuksen aihe 8 Yhteenveto Liite Oppilaan tietoteknisten valmiuksien ja opetettavien taitojen kuvaus (portaat)

1. TIETOSTRATEGIA OSANA KOULUN KEHITTÄMISTÄ Kuninkaanhaan koulun tietostrategia on laadittu Porin koulutoimen tietostrategian osaksi vastaamaan koulutason tavoitteiden toteuttamisesta. Opetussuunnitelman perusteet ja tietoyhteiskunnan kehittämispyrkimykset asettavat omat vaatimuksensa opetuksen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle; opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen jatkuvaan kehittämiseen tulee koulun tasolla kiinnittää entistä enemmän huomiota. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan monimuotoista, yksilöllistä tiedonhankintaa ja oppimista. Kuninkaanhaan koulu on valinnut yhdeksi kehittämisstrategiakseen oppilaiden kasvattamisen tietoyhteiskuntaan. Nyt laadittu tietostrategia on keskeinen koulun ja opetuksen kehittämistä ohjaava asiakirja. 2. TIETOSTRATEGIAN TAVOITTEET Tavoitteena on, että informaatioteknologiaa hyödynnetään koulun hallinnossa sekä osana opetussuunnitelmaa ja oppimistapahtumaa. Strategiassa noudatetaan Porin koulutoimen tehtäväjakoa, jonka mukaan koulu vastaa oppilaiden tieto- ja viestintäteknologian taidoista ja tiedoista sekä oman tietostrategiansa opetussuunnitelmansa kehittämisestä. 3. INFORMAATIOTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMISEN NYKYTILA JA KULTTUURIT Toimintaa edistävät kulttuuripiirteet Tietotekniikkaa hyödynnetään opetuksessa entistä enemmän, kun alakoulujen oppilaiden tietotekniikan taidot kehittyvät jatkuvasti. Kaikki koulun opettajat ovat saaneet Opit-peruskoulutuksen. Kaikilla peruskoulun oppilailla ja opettajilla käytössä oleva Opit-oppimisympäristö on vähentänyt kynnystä ottaa tietotekniikan osaksi opetusta. Henkilöstön tietoyhteiskuntataitojen kartuttaminen lisää informaatiotekniikan opetuskäyttöä. Koulun laitekanta on toimivaa, mutta suurelta osin nopeasti vanhenevaa, lähiverkko- ja Internet-yhteydet ovat toimivat. Opetuskäyttöön tarkoitettu laitteisto ja ohjelmisto ovat yhdenmukaisia koulutoimen laitekannan kanssa, jolloin huolto- ja tukipalvelut Opetusteknologiakeskuksen kanssa on helpompi järjestää. Hallintoverkko on erotettu fyysisesti oppilasverkosta. Tämä mahdollistaa tietoturvallisen tavan kehittää hallintoa täysin sähköiseen suuntaan.

Toimintaa estävät kulttuuripiirteet Tällä hetkellä perinteisiä tiedonvälityskanavia käytetään tiedon perillemenon varmistamiseksi sähköisen viestinnän rinnalla. Viestinnässä on päällekkäisyyttä ja tiedon kulussa epätäsmällisyyttä. Nykyinen tukihenkilöstöresurssi on hallinto- ja opetuskäyttöä ajatellen riittämätön. Kaikki opettajat eivät koe tarpeelliseksi käyttää tietotekniikkaa opetuksen tukena. Tästä seuraa, että kaikki oppilaat eivät pääse opettelemaan tietoyhteiskuntataitoja, vaikka niin haluaisivatkin. Nykyiset käyttöliittymät koetaan kömpelöiksi ja laitteen valmistelu opetustuokiota varten nähdään vaikeaksi, liikaa aikaa vieväksi ja ennen muuta kokonaisuudessaan eri syistä epäluotettavaksi. Nopeasti vanheneva laitekanta aiheuttaa jatkuvasti enemmän ongelmia. Koulu ei ole saanut tietoyhteiskuntaa varten jaettua tukea ja näin laitekanta on vanhentunutta eikä koneiden määrää ole pystytty lisäämään. Linux-järjestelmän laajentaminen paikkaa konevajetta, mutta opetuskäytön esteeksi koetaan järjestelmän puutteet mm. Opit-ohjelman osalta. Opetuskäyttöön tarkoitetut ohjelmistot ovat kalliita ja sisällöltään hyvin eritasoisia. 4. TAVOITTEET HALLINNOSSA JA OPETUKSESSA 4.1 Tavoitteet hallinnossa Sähköisessä hallinnossa on edistytty: hallinto-ohjelmia, asiakirjatuotantoa ja hallintoa on yhtenäistetty. Tietoturvaan liittyvät kysymykset ja niiden ratkaiseminen korostuvat hallintoa koskevien tietojen käsittelyssä. Hallintohenkilökunnan koulutuksen tulee olla jatkuvaa ja säännöllistä. Hallinto-ohjelmien varahenkilöstö nimetään ja heidän valmiuksiaan ylläpidetään ajantasaisella koulutuksella. Hallinto-ohjelmien päivittäminen ja laitehankinnat tehdään yhteistyössä koulutusviraston kanssa. Hallinto-ohjelmien ohjelmisto- ja laitetukipalvelut hoidetaan koulutusviraston kautta. Luokanvalvojan toiminnan ja oppilashuollon työvälineenä tulisi sähköisen viestinnän mahdollisuuksia koulun ja kodin välillä kehittää (lv/huoltaja sähköposti, koulun kotisivuilla mahdollisuus palautteen antoon, kotisivujen ilmoitustaulu huoltajille ym). 4.2 Tavoitteet opetuksessa Tavoitteena on Opetusministeriön tavoitteiden mukainen laitteisto sekä toimiva lähiverkko. Opetuksessa käytettävien ohjelmien osalta tavoitteena on lähiverkossa toimiva yhtenäinen käyttöjärjestelmä ja virustorjuntaohjelma. Tietoturvan säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Oppimisen edistämisen tavoitteena on varmistaa riittävät informaatioteknologian käyttötaidot kaikille oppilaille toisen asteen jatko-opintoihin siirryttäessä.

Opettajien valmiudet turvataan Opetusteknologiakeskuksen organisoiman tietotekniikan täydennyskoulutuksen avulla. Opettajan tulee omata valmiudet ohjata oppilasta hyödyntämään tietotekniikan mahdollisuuksia oppimisen edistämiseksi. Informaatioteknologian hyödyntämiseen aineenopetuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ja opetussuunnitelman ainekohtaiseen osuuteen on laadittu osio informaatioteknologian hyödyntämisestä ko. aineen oppimisprosessissa. Aihekokonaisuuksista erityisesti teknologia ja ihminen suuntaa ainekohtaista opetussuunnittelua. Tekninen ja pedagoginen tukitoiminta noudattaa Porin koulutoimen ratkaisumallia. 5. INFORMAATIOTEKNOLOGIAN NYKYTILA KUNINKAANHAAN KOULUSSA 5.1 Hallinto Laitevalmius ja käyttäjätaidot ovat kunnossa. Hallinto-ohjelmat ovat yhteneväiset koulutoimen kanssa. Koulun omassa oppilashallinnossa sähköisen tarkkailurekisterin (Elmeri) käyttö edistää oppilaan koulunkäynnistä saatavan informaation kulkua. Henkilökunnan sisäinen tiedostustoiminta tapahtuu Dokeos-ohjelmiston avulla. Ohjelma toimii intranetinä sisältäen kalenterin, ilmoitustaulun, erilaisten ryhmien virtuaalisen työskentelypinnan, ajankohtaisviestinnän sekä erilaiset linkkiyhteydet opetustoimen verkkoihin. Henkilökunnan sähköpostiyhteydet luodaan keskitetysti Primus-tietokannasta Opetusteknologiakeskuksen toimesta. Koulun päivittäisenä tiedotuskanavana oppilaille ja henkilökunnalle toimii infokanava. Hallinto-ohjelmien tietoturva on hoidettu palomuurien avulla. Tietoturvaan yleisesti liittyviin kysymyksiin tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota henkilöstön koulutuksessa ja informaatioteknologian päivittäiskäytössä (käyttäjätunnusten ja salasanojen suojaaminen). Hallintoon liittyvän koulutuksen osalta koulusihteeri ja rehtori päivittävät tieto-taitonsa henkilöstökoulutuksen kautta. Varahenkilöstöksi on nimetty vararehtori ja opinto-ohjaaja. Yksi opettaja on kouluttautunut mediavastaavaksi Opetusteknologian keskuksen koulutuksessa. Varahenkilöstön perehdyttäminen ja koulutus on osin puutteellista ja edellyttää hallintoohjelmiin kouluttautumista. Tekninen ja ohjelmistotuki saadaan koulutusviraston kautta. 5.2 Opetus Opetuskäytössä olevien laitteiden määrä on kohtuullinen ja verkkoyhteydet toimivat hyvin. Laitekanta on vanhentunutta puutteellisten resurssien johdosta. Oheislaitteiden määrä on puutteellinen (kirjoittimet, dataprojektorit, scannerit). Laitteiden sijoitteluun tulee kiinnittää huomiota. Tietotekniikan opetukseen on käytettävissä kaksi luokkaa, joiden laitekannan uudistaminen on ajankohtaista. Mediateekin suunnittelu on osa koulun perusparannushankkeen suunnittelua.

Opetusohjelmien hankintaan tulee kiinnittää jatkossa huomiota; tulee kartoittaa ohjelmistotarve, testausmenettely sekä laatia hankintasuunnitelma. Officen perusversiot ovat valmiina uusissa koneissa. Informaatioteknologian hyödyntäminen opetuksessa on eri aineissa epätasaista, valmiudet ja halu vaihtelevat, ja kehittämistyöhön tulee kiinnittää jatkossa huomiota. Opettajien täydennyskoulutuksella tulee turvata valmiudet informaatioteknologian hyödyntämiseen. Oppilaiden perustaitojen osalta tilanne on kohtuullinen ja paranee Opit-ohjelman käytön lisääntyessä alakouluissa. 6. STRATEGIAT VISION TOTEUTTAMISEKSI 6.1. Hallinto Sähköinen hallinto Hallintoa kehitetään yhteistyössä koulutusviraston kanssa Tietoturvaan liittyviä riskejä ja tietoturvaa parantavia vaihtoehtoja selvitetään jatkuvasti yhteistyössä Opetusteknologiakeskuksen kanssa Sähköinen viestintä Kehitetään koulun sisäisenä tiedotusvälineenä infokanavaa (sisältö, oppilaiden ilmoitukset) Kehitetään koulun henkilökunnan sisäisenä tiedottamisen välineenä sähköistä viestintää (Dokeos) Koulutus Varahenkilöstön kouluttaminen Varmistetaan rehtorin ja koulusihteerin täydennyskoulutus (Porin kaupungin henkilöstökoulutus, Opetek, oppilashallinnon ohjelmakoulutus) Sisäinen ja ulkoinen tuki Toimiva IT-ryhmä, joka koordinoi laite- ja ohjelmistohankintoja, ohjelmien päivitystoimintaa, tietoturva-asioita, tukipalveluja Oppilashallinnon ohjelmistohankinnan yhteydessä varmistetaan ohjelmiin liittyvät tukipalvelut (yhteistyö koulutusviraston kanssa) Hankinnat 6.2. Opetus Laitteistot, ohjelmistot Oppiminen Hankinnat toteutetaan keskitetysti Opetusteknologiakeskuksen asiantuntijoiden avustuksella IT-ryhmä koordinoi laite- ja ohjelmistohankintoja opettajien esitysten pohjalta (ohjelmistojen testaus, opetuslinkkien tietoon saattaminen) Valinnaisaineena opetettavan tietotekniikan opetuksen laadun varmistaminen vastaamaan informaatioteknologian nopeaa kehitystä Koko ikäluokan tvt-taitojen varmistaminen ( pudokkaiden etsiminen )

Oppiaineen opetussuunnitelmaan kirjatun informaatioteknologian toteutuksen varmistaminen Opettajien täydennyskoulutus Koulutuksessa noudatetaan OPH:n asettamia tavoitteita (Ope.fi 1,2,3) Kouluttautuminen tapahtuu Opetusteknologiakeskuksen täydennyskoulutuksessa, yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksissa tai aineenopettajajärjestöjen koulutuksen kautta. Sisäisellä koulutuksella varmistetaan oppilashallintoon ja viestintään liittyvien ohjelmien hallinta Päivitys Tietotekniikan opettajat ja tietotekniikan vastuuopettaja huolehtivat päivityksistä Pedagoginen ja tekninen tuki Pedagogisesta tuesta pyritään huolehtimaan koulun sisäisin toimin, Opetusteknologiakeskus huolehtii teknisestä tuesta 7. OPPIMISSTRATEGIA Oppilaat ovat melko motivoituneita käyttämään tietotekniikkaa. Vastaanottokyky ja rohkeus takaavat sen, että suurin osa oppilaista sisäistää saamansa opit nopeasti. Oppilaiden ja opiskelijoiden itsenäinen TVT-tekniikan käyttö laajenee ja yleistyy vauhdilla. Tietotekniikasta ovat kiinnostuneita yhtä lailla sekä pojat että tytöt. Ongelmana on, että oppilaat mieltävät tietokoneet ennen kaikkea viihdyttäjinä ja pelikoneina, ei niinkään oppimista tukevina laitteina. Lisäksi TVT-tekniikan käyttöä leimaavat yleiset kulutustottumukset, kaupallisuus ja lyhytjänteisyys. Siksi kouluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota tietotekniikan tarkoituksenmukaisen käytön opettamiseen. 7.1 Tavoitteet oppilas oppii käyttämään tietokonetta oppimisen välineenä oppilas osaa käyttää eri ohjelmia tarkoituksenmukaisesti oppilas osaa työskennellä virtuaalisessa oppimisympäristössä (OPIT) oppilas oppii hyödyntämään sähköpostia ja www-ympäristöä turvallisesti oppilas harjaantuu arvioimaan tietoa ja tiedon alkuperää 7.2 Työskentelyn sisällöt, toiminnan kuvaus ja opetuksen aihe Tietotekniikka 6.luokalla Voidaan toteuttaa jo laajojakin projektitöitä eri oppiaineissa tietotekniikkaa apuna käyttäen. Internetiä hyödynnetään projektien valmisteluissa ja OPIT-oppimisympäristössä otetaan käyttöön media- ja projektityökaluja. Esitysohjelmien ja dataprojektorin alkeiskäytöllä elävöitetään esimerkiksi projektitöiden esittämistä. Käyttötaito

hiiren käytön monipuolisuus painikkeet, vierittäminen dataprojektorin käyttö ohjatusti, kuvamateriaalin siirtäminen tietokoneelle (digikamera) kopiointi, siirtäminen, poistaminen ja ryhmitteleminen tallennusvälineissä ja kansiorakenteessa Toimintakulttuuri tietoturva, tekijänoikeus ja yksityisyyden suoja salasanan vaihtaminen, suojaaminen ja (kirjautumis)profiilin muokkaus / hallinta (OPIT) Ohjelmiston käyttötaito ohjelmien yhteiskäyttö esitysgrafiikkaohjelman käyttäminen yleisimpien tiedostoformaattien tunnistaminen multimediasovellusten itsenäinen käyttäminen hakuohjelmien itsenäinen käyttö (hakujen tekeminen) oppimisympäristössä työskentely, mediateekki- ja projektityökalujen käyttö (OPIT) verkkokyselyyn vastaaminen Tavoitteena on, että siirtyessään perusopetuksen yläluokille oppilaalla on tietotekniset perustaidot oppilas on omaksunut tietokoneen peruskäyttötaidon (laitehallinta, oheislaitehallinta ja perusohjelmien käyttötaito) oppilas hallitsee ohjelmien perus- ja yhteiskäytön (tekstinkäsittely, piirrosohjelma,kuvankäsittely, laskentaohjelma ja esitysohjelma) oppilas on omaksunut tietoteknisen viestinnän perustaidon (sähköposti) ja hallitsee verkko-opiskelun perustaidon (OPIT ympäristön avulla) Tietotekniikka 7.-9.luokilla 7. vuosiluokalla tietotekniikan perusteisiin tutustutaan esim. oppilaanohjauksen yhteydessä erillisillä kursseilla. Keskeisiä sisältöjä ovat laitteisto, kymmensormijärjestelmä, tekstinkäsittely, tiedostojen hallinta, eri oppiaineiden opetusohjelmat ja tietoverkot. Vuosiluokilla 8. -9. tietotekniikka on valinnaisaine. Oppilas voi valita kahden vuoden kurssin, jona aikana hän perehtyy mahdollisimman monipuolisesti tietotekniikan teoriaan, laitteistoon, käyttöjärjestelmään, yleisimpiin ohjelmiin ja tietoverkkoihin. Lisäksi tarjotaan kursseja, jotka tukevat oppilaan harrastuneisuutta (esim. ohjelmointi, julkaisutoiminta, elokuvat). Tietotekniikka eri oppiaineissa Oppilas voi monin tavoin käyttää tietotekniikkaa oppimisensa tukena. Tekstin- ja kuvankäsittelyn sekä taulukkolaskennan avulla hän voi laatia mm. kirjoitelmia, esitelmiä ja tutkielmia, joihin on mahdollisuus etsiä tietoa Internetistä.

Verkossa on runsaasti käyttökelpoisia oppimateriaaleja, tietopaketteja ja eri oppiaineiden harjoituksia. Tehtävien anto, palautus ja ohjaus opettajan ja oppilaan välillä voidaan hoitaa sähköpostitse tai OPIT:n avulla. Myös eri aineiden opetusohjelmat ovat oppilaan käytössä. Koulun sisäisin järjestelyin huolehditaan siitä, että koneiden ääreen on mahdollisuus päästä myös muilla kuin varsinaisen tietotekniikan tunneilla. TVT-taidot ja jatko-opintokelpoisuus 7. luokalla tapahtuva tietotekniikkaan tutustuminen antaa jokaiselle oppilaalle välttämättömät perustaidot. Kaikki eivät kuitenkaan opiskele tietotekniikkaa valinnaisaineena 8.-9. luokilla, joten taidoissa on eroja lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin siirryttäessä. Tämän vuoksi informaatioteknologian on oltava osa muidenkin oppiaineiden opetussuunnitelmaa ja opetusta. 7.- 9. luokka Käyttötaito sujuva näppäimistön ja hiiren käyttö (kymmensormijärjestelmä) kuva-, ääni- ja videotiedostojen siirtäminen ja käsittely oheislaitteiden itsenäinen käyttö (tulostin, skanneri, dataprojektori) laitteiden liittäminen (ja asentaminen) Toimintakulttuuri tietoturva, tekijänoikeus ja yksityisyyden suoja henkilöprofiilin muokkaus, salasanan ylläpito verkkoetiketti Ohjelmiston käyttötaito Ohjelmien käyttötaito syvenee valinnaisissa opinnoissa. Oppisisällöt kehittävät oppilaiden taitoja TIEKE :n tietokoneen ajokorttimoduulien suunnassa harjoittamalla työkaluohjelmien käyttöä. Ohjelmiston käyttötaidon sisällöt on lueteltu koulutoimen Portaat-esityksessä (liite). 8. YHTEENVETO Informaatioteknologian hyödyntäminen koulun kehittämisessä vaatii jatkuvaa perehtymistä ja kouluttautumista nopeasti muuttuvassa teknologiaympäristössä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää teknologian hyödyntämiseen oppimisessa. Koulun tietostrategian perustana ovat nykytilan ja toimintakulttuurin kuvaukset. Tietostrategian tavoitteena on ohjata koulun kehittymistä avoimen organisaation suuntaan, jossa oppimisympäristöt muodostuvat paitsi koulun oppitunneista myös kaikista teknologian kautta avautuvista ympäristöistä. Tietostrategiaan kirjatut tavoitteet ja harkitut toimenpiteet sitovat työyhteisön jäseniä toimimaan yhteisen vision toteuttamisen suunnassa.