Nordkalk Aito KALKITUSOPAS. Nordkalk Aito Kalkitusopas

Samankaltaiset tiedostot
NORDKALK AITO KALKITUSOPAS

Kolari. Luulaja. Verdal Kokkola. Örnsköldsvik. Orsa. Tytyri. Parainen. Vasalemma. Köping Tukholma. Kurevere. Storugns. Ignaberga. Szczecin.

Pellon kunnostus ja maanhoito

AITO KALKKI ON VOITTAJAN VALINTA

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkin

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

SjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

SSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

5.7 KALKITUKSEN SUUNNITTELU - MAAN HAPPAMUUDEN HALLINNAN SUUNNITTELUA

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

Lisälannoitus kasvukaudella

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Rikinpuute AK

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

Envor Group Hämeenlinna

Myllyvehnän lannoitus AK

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Karjanlannan käyttö nurmelle

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Biohiili ja ravinteet

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Novarbo luomulannoitteet

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Transkriptio:

Nordkalk Aito KALKITUSOPAS Nordkalk Aito Kalkitusopas 1

Sisällysluettelo: Nordkalk lyhyesti...2 Alkusanat...3 Suomi on hapan maa!...4 Ylläpitokalkitus vai peruskalkitus?...5 Kalkitusaineissa on eroa...5 Kalkitus kannattaa...6 Kalkki parantaa ravinteiden liukoisuutta...6 Kuka huolehtii vuokrapelloista?...6 Kalkitussuositukset...7 Nurmen kalkitus...8 Perunan ja öljykasvien kalkitus...8 Rakennekalkki...9 Rehukalkit... 10 OTA YHTEYTTÄ... 11 Nordkalk lyhyesti Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään maatalouden lisäksi mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa. Nordkalkin juuret ovat Suomessa Paraisilla, jossa teollinen louhinta on jatkunut yli 100 vuotta. Toimintaa on yli 30 paikkakunnalla: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Puolassa, Saksassa ja Venäjällä. Nordkalk kuuluu Rettig Group -konserniin. 2 Nordkalk Aito Kalkitusopas www.nordkalk.fi

Alkusanat Toimiva ojitus ja kalkitus ovat oleellisia pellon peruskunnon palasia. Kunnolla kalkitussa maassa kasvien juuristo kasvaa laajaksi ja elinvoimaiseksi varmistaen tehokkaan ravinteiden ja veden oton. Maatilakokeissa, joissa on tutkittu Nordkalkin Aito Maanparannuskalkkien vaikutusta sadonmuodostukseen, on todettu kasvien ottavan hyvin kalkitussa maassa jopa enemmän ravinteita kuin sinne on lannoitteissa annettu eli niin kutsuttu ravinnetase on negatiivinen. Samalla on todettu, että tuotettu sato on suurempi ja laadukkaampi kuin Suomen keskimääräistä ph-tasoa edustavissa verranteissa. Nordkalk on aktiivisesti kehittänyt rakennekalkitusta savisten peltomaiden ravinnehuuhtoumien torjumiseksi. Rakennekalkituksessa käytettävä Nordkalk Aito Rakennekalkki eroaa tavanomaisesta kalkkikivijauheesta siten, että rakennekalkissa on hienojakoista kalkkia, jonka reseptiin on lisätty myös poltettua kalkkia. Tällainen tuote saa oikein käytettynä aikaan savimaassa reaktioiden sarjan, jonka lopputulemana maan mururakenne muuttuu otolliseen suuntaan. Pienin murukoko kasvaa ja muodostuneiden isompien murujen rakenne lujittuu. Tämän myötä sateella maasta ei irtoa saveshiukkasia eikä pintavalunnan mukana lähde painavampia muruja vesistöihin. Ruotsissa ja Suomessa tehtyjen rakennekalkituksen kenttäkokeiden mukaan kiintoaineksen mukana huuhtoutuvan fosforin määrä vähenee yli 50 % ja jopa 80 %. Rakennekalkittu pelto ei myöskään sateen jälkeen kuivu betonimaiseksi vaan hyvä mururakenne säilyy vuosien ajan, mistä syntyy säästöjä viljelijälle pienentyneen muokkaustarpeen myötä. Timo Kanerva Myyntipäällikkö, ympäristö ja maatalous Anna-Kaisa Haapajärvi Markkinointiviestintäpäällikkö Nordkalk Oy Ab Nordkalk Aito Kalkitusopas 3

TAVOITE-pH SUOMEN PELLOT TARVITSEVAT KALKKIA... VUODESSA 40 TONNIA/TILA 6,5 ON PELTOJEN TAVOITE-pH KIVENNÄIS- JA SAVIMAILLA. KALKKIA PITÄISI LEVITTÄÄ VUOSITTAIN SUOMEN PELLOILLE 1,6 MILJOONAA TONNIA, JOTTA PÄÄSTÄISIIN ph-ta- VOITTEESEEN. SE TARKOITTAA 40 TONNIA JOKAISTA TILAA KOHDEN JA 700 KG JOKAISTA HEHTAARIA KOHDEN VUODESSA. TÄLLÖIN TAVOITTEESEEN PÄÄSTÄISIIN 20 VUODESSA! SUOMI ON HAPAN MAA! Runsaan ja laadukkaan sadon varmistamiseksi pellon tavoiteltava ph-arvo karkeilla kivennäismailla ja savimailla on 6,5 sekä multa- ja turvemailla 5,8. Luvut vastaavat viljavuustutkimuksen viljavuusluokkaa hyvä eli luvut ovat vihreällä. Suomen peltojen keskimääräinen ph on karkeilla kivennäismailla ja savimailla 5,9 ja eloperäisillä mailla 5,4, mikä on yhden viljavuusluokan tavoitetasoa alhaisempi. Jotta ph-taso saataisiin nostettua tavoitetasolle kalkkia tulisi levittää Suomen pelloille 1,6 miljoonaa tonnia joka vuosi eli 700 kg jokaista hehtaaria kohden ja noin rekkakuormallinen jokaista aktiivitilaa kohden. Nykyinen levitysmäärä on kuitenkin vain 400 kg/ha, jos koko vuosittain levitettävä kalkkimäärä jaettaisiin kaikille Suomen peltohehtaareille. 4 Nordkalk Aito Kalkitusopas

Kalkitusaineen hienoudella on oleellinen vaikutus kalkin tehoon ja sen liukenevuuteen. Kalkin hienojakoisuus vaikut taa ensisijaisesti kalkin nopeavaikutteiseen neutralointikykyyn eli siihen kuinka nopeasti kalkki alkaa vaikuttaa maassa. Hienojakoiset kalkit liukenevat nopeammin ja nos tavat ph:ta nopeammin kuin karkeat tuotteet. Ylläpitokalkitus vai peruskalkitus? Kalkitus suositellaan tehtävän noin 5 vuoden välein, sillä monet tekijät kuten typpilannoitus ja maan muokkaaminen pyrkivät jatkuvasti happamoittamaan maata. Tällöin puhutaan ylläpitokalkituksesta, jonka tarkoituksena on ylläpitää saavutettua ph-tasoa. Tyypillinen ylläpitokalkitusmäärä on 5-7 t/ha. Kun happaman pellon, kuten vaikkapa raivion tai kesannon ph:ta halutaan nostaa, tehdään tyypillisesti peruskalkitus, jossa ph nostetaan halutulle tavoitetasolle. Peruskalkitusmäärät ovat suurempia määriä ja yleensä kalkituksen kerta-annos suositellaan tällöin jaettavaksi ja maata muokattavan levityskertojen välillä, jotta kalkki pääsee vaikuttamaan maassa paremmin. Suurimmaksi kerta-annokseksi suositellaan 10 t/ha. Kalkitusaineissa on eroa Kalkkikiven lisäksi markkinoilta löytyy koko joukko kalkitusaineina käytettäviä sivutuotteita kuten tuhkaa tai kuonia. Peltoja kalkitessa ei kuitenkaan kannata ostaa tonneja, vaan neutraloivaa vaikutusta eli ph:n nostokykyä. Tonnihinnalta halpa tuote saattaa osoittautua kalliimmaksi kuin tehokkaampi ja kalliimpi tuote, kun kalkituksen kannattavuutta lasketaan tuotteen tehon eli ph:n noston kannalta. Yleisimmin käytetyt kalkitusaineet sisältävät kalsiumkarbonaattia eli kalsiittia (CaCO 3 ) tai kalsiummagnesiumkarbonaattia CaMg(CO 3 ) 2. Dolomiitista puhutaan, kun kiven Mg-pitoisuus on 10 % tai enemmän. Lannoitelain mukaan kalkkikivipohjaisten kalkitusaineiden tuoteselosteissa tulee ilmoittaa hienous ja nopeavaikutteinen neutralointikyky. Tyypillisesti maanparannuskalkit saavuttavat ph:n nousuhuippunsa 2-3 vuoden jälkeen levityksestä ja vaikutusaika kestää tuotteen kovuudesta ja hienoudesta riippuen 5-10 vuotta. Nyrkkisääntönä nopeavaikutteiselle neutralointikyvylle voisi pitää vähintään lukuarvoa 15. Mitä hienompaa tuote on, sitä korkeampi on nopeavaikutteinen neutraloiva kyky. Jos tavoitteena on saada kalkituskustannuksille nopeasti katetta, kannattaa valita nopeavaikutteinen kalkitusaine. Nordkalk Aito -maanparannuskalkit ovat hienoksi jauhettua kalsiittista tai magnesiumpitoista kalkkikiveä, ja ne nostavat pellon ph:ta nopeasti ja tehokkaasti. Ne soveltuvat peltojen ph:n nostoon ja toimivat samalla kalsium- ja magnesiumlannoitteena. Nordkalk Aito Kalkitusopas 5

Vuokrapeltojen osuus Suomen koko peltoalasta on 35-40 %. Osuus on lähes tuplaantunut 20 vuodessa. MTT:n selvitysten mukaan vuokrapeltojen ph on puoli viljavuusluokkaa (0,2 ph-yksikköä) alhaisempi kuin viljelijän omien peltojen. Myös fosforitila on selvästi huonompi. KALKITUS KANNATTAA Kalkki parantaa ravinteiden liukoisuutta Typpi on tärkeä pääravinne, joka on käyttökelpoisimmillaan, kun ph on 5,8-7,5. Kasvit tarvitsevat typpeä proteiinien ja yhteyttämisessä tarvittavan klorofyllin tuottamisessa. Typpi vaikuttaa voimakkaasti kasvien kasvuun ja sadon määrään. Kalkitsemalla voidaan parantaa kasvien typenottoa. Erityisesti kivennäismailla kalkituksella on positiivinen vaikutus typen saatavuuteen. Kalkitussa maassa kasvit pystyvät käyttämään typpilannoituksen paremmin hyödyksi ja mobilisoivat käyttöönsä maassa olevia typpivaroja. Kalkitus parantaa ph:n nousun kautta kasvien fosforin saantia maasta. Kivennäismailla tonni kalkkia liuottaa arviolta 10 kiloa fosforia 10 vuodessa. Normaali 5 tn/ha kertakalkitus liuottaa siten 10 vuoden aikana pellosta noin 50 kiloa fosforia. Peltoihin kertynyt fosfori riittäisi tutkitusti yksistäänkin hyvään viljan ja nurmen kasvuun, jos pellon fosforiarvo on viljavuusluokassa hyvä, ph on kunnossa eikä ole liian kuivaa tai märkää. Kuka huolehtii vuokrapelloista? Suomen peltomaasta nykyisin peräti 35-40 % on vuokralla. Vuokraamisen yleistyminen ja erityisesti lyhyet vuokrasopimukset voivat johtaa tilanteeseen, jossa pellon perusparannuksista kuten kalkituksesta ja ojituksesta ei huolehdita. Maa-ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkimusten mukaan vuokrapeltojen ph on puoli viljavuusluokkaa (0,2 phyksikköä) alhaisempi kuin viljelijän omien peltojen. Myös fosforitila on selvästi huonompi vuokrapelloilla. Suomessa tavanomainen vuokra-aika on 6 vuotta ja tyypillisesti sopimusten pituus on viisi tai kymmenen vuotta. Kalkituksen ph:ta nostava vaikutus alkaa välittömästi muokkauksen jälkeen ja on korkeimmillaan noin kahden vuoden kuluttua. Jos vuokrasopimus on vähintään viiden vuoden ajalle, kalkitus on jo hyvinkin kannattava toimenpide. Koska vuokrasopimukset ovat monesti lyhytaikaisia, vuokrapeltojen hoitoa ei koeta tärkeäksi. Vuokrasopimuksen teon yhteydessä kannattaisi myös nostaa esiin vuokrattavan alan kalkitus: onko vuokrapeltoa tarvetta kalkita, kuka maksaa kalkituksen ja miten kalkitus huomioidaan vuokran suuruutta määritettäessä. Vuokrapeltojen osuus ei lähivuosina ainakaan pienene, joten niidenkin kalkituksesta huolehtiminen on viljelysmaan tulevan kasvukunnon kannalta tärkeä asia. 6 Nordkalk Aito Kalkitusopas

Kalkitussuositukset Ohra on happamuudelle herkkä viljelykasvi ja siksi hyvän ohrasadon tuottaminen edellyttää pellon ph-tason ylläpitämistä hyvällä tasolla. Erityisesti mallasohra on ph:n suhteen vaativa kasvi. Sen tavoiteviljavuusluokka on korkea, mikä tarkoittaa, että ph on karkeilla kivennäismailla 6,8 ja savimailla 7,0. Ohralajikkeiden happamuudensietokyvyssä on eroja, mutta karkeasti jaoteltuna kaksitahoiset ovat yleensä monitahoisia ohria arempia happamuudelle. Vehnän ph-suositus on mallasohran tavoin karkeilla kivennäismailla 6,8 ja eloperäisillä mailla 6,4. Vähämultaisilla jäykillä savimailla vaateliaiden viljalajikkeiden ph-vaatimus on 7. ph:n tulisi olla vehnää viljeltäessä vähintään 6,5. Vehnälajikkeiden happamuuden kestävyydessä ei ole niin suuria eroja kuin ohralla. Kauran ph-suositus on karkeilla kivennäismailla on 6,4 ja savimailla 6,7. Riittävän korkea ph takaa ravinteiden riittävän saatavuuden, sillä happamassa maassa iso osa ravinteista ei ole kasvien käytettävissä. Rukiin ph-suositus on karkeilla kivennäismailla 6,4 ja savimailla 6,7. Ravinteiden käyttökelpoisuuden kannalta pellon ph:n on hyvä olla vähintään 6,5. Kasvikohtaiset ph-tavoitteet VILJELYKASVI KARKEAT KIVENNÄISMAAT SAVIMAAT ELOPERÄISET MAAT TAVOITEVILJAVUUSLUOKKA Sokerijuurikas 7,2 7,4 6,7 arveluttavan korkea Ohra (mallas) 6,8 7 6,4 korkea Vehnä 6,8 7 6,4 korkea Herne 6,8 7 6,4 korkea Apila 6,8 7 6,4 korkea Ohra (rehu) 6,4 6,7 6 hyvä Ruis ja kaura 6,4 6,7 6 hyvä Rypsi ja rapsi 6,4 6,7 6 hyvä Nurmiheinät 6,4 6,7 6 hyvä Teollisuusperuna 6,4 6,7 6 hyvä Ruokaperuna 6,2 6,5 5,7 tyydyttävä Nordkalk Aito Kalkitusopas 7

Nurmen kalkitus Laadukkaan nurmirehun viljely edellyttää, että pellon ph-arvot ovat vihreällä. Karkeilla kivennäismailla nurmien ph-suositus on 6,4 ja savimailla 6,7. Tavoiteltava ph-arvo on kuitenkin aina vähintään 6. Silloin nurmen ravinteiden otto on tehokkainta. Nurmi kannattaa kalkita perustamisen yhteydessä joko ennen kyntöä tai kynnökselle ennen kylvömuokkausta. Nurmien voimakas typpilannoitus kasvukauden aikana laskee peltojen ph:ta. Typpilannoituksen happamoittava vaikutus kohdistuu etenkin pintamaahan, jonka ph voi olla jopa yhden viljavuusluokan matalampi kuin kyntökerroksen alaosissa. Kilo typpeä vaatii neutraloituakseen yli kaksi kiloa kalkkia, mikä vuositasolla merkitsee 500-1000 kg/ha kalkkia. Koska lypsylehmät ja kasvavat lihanaudat tarvitsevat runsaasti kalsiumia, ruokinnassa käytettävän nurmirehun kalsiumpitoisuuden tulisi olla yli 5 g Ca/kg kuiva-ainetta. Tähän päästään, kun maan kalsiumluku on yli 2 000. Riittävään magnesiumin saantiin ylletään, kun maan Mg-luku on 250-400. Yhden viljavuusluokan (0,4 ph-yksikköä) nostamiseen tarvittava kalkkimäärä tonnia/hehtaari MULTAVUUS KARKEA KIVENNÄISMAA SAVINEN KIVENNÄISMAA SAVI AITOSAVI Vähämultainen 2 3 4 6 Multava 3 4 5 7 Runsasmultainen 5 6 7 8 Erittäin 6 7 8 9 runsasmultainen Multamaa, turve, sulfaattimaa 10 Viljavuustutkimuksen viljavuusluokkien välinen ph-ero on 0,4 yksikköä. Runsasmultaisella karkealla kivennäismaalla yhden viljavuusluokan parannus saadaan aikaiseksi 5:llä kalkkitonnilla hehtaaria kohti. Perunan ja öljykasvien kalkitus Rypsin tavoite-ph on karkeilla kivennäismailla 6,4 ja savimailla 6,7. Tällöin öljykasvien kannalta oleellinen rikki (S) on liukoisampaa ja kasvin juurten tavoitettavissa. Kalkitussa maassa rypsin koko juuristo kasvaa laajemmaksi ja toimii tehokkaammin, jolloin tavanomaisia viljoja korkeampi lannoitus saadaan paremmin hyödynnettyä. Ruokaperunan tavoite-ph karkeilla kivennäismailla on 6,2 ja teollisuusperunan 6,4. Peruna sietää melko hapantakin maata, mutta happamissa olosuhteissa ongelmaksi voi koitua kalsiumin saatavuus. Sen puutos aiheuttaa perunalla kasvun hidastumista ja laatuongelmia. Kalsium on perunalle tärkeä ravinne, sillä se vaikuttaa perunan käsittely- ja varastointikestävyyteen. Paras tapa tuoda kalsium perunan saataville on huolehtia perunamaan säännöllisestä kalkituksesta. Perunamaita kannattaa kalkita pienehköllä kerta-annoksella perunan välikasvin viljelyn yhteydessä. 8 Nordkalk Aito Kalkitusopas

NORDKALK AITO RAKENNEKALKILLA:» Runsaampi sato» Vähemmän fosforivalumia» Rakenteeltaan tasaisempi pelto» Vähemmän vetovastusta» Mahdollistaa vaateliaiden lajien viljelyn» Vähemmän lisälannoitustarvetta Rakennekalkki Rakennekalkituksessa peltoon levitetään tavallista maanparannuskalkkia reaktiivisempaa ja nopeammin liukenevaa kalkkia. Rakennekalkki parantaa sekä peltomaiden rakennetta että vedenläpäisykykyä, minkä ansiosta rakennekalkilla voidaan vähentää fosforin pintavalunnan osuutta pellolta vesistöihin. Fosforin huuhtoutuminen pelloilta sadevesien mukana on tiedostettu ongelma. Esimerkiksi rankkasateilla rakennekalkitun pellon pintarakenne kestää paremmin sadetta, koska pellon pinta ei liety. Tällöin vesi imeytyy maahan ja pintavalunnalle altis fosfori jää peltoon. Nordkalk Aito Rakennekalkki on mitä parhain keino vähentää vesistöjen rehevöitymistä samalla, kun sillä on monia muita positiivisia vaikutuksia. Ratkaisu savimaan ravinnehuuhtoutumien ja rakenteen ongelmiin Rakennekalkitus toimii erityisen hyvin savimaissa, joissa maalajitunnus on (S). Mitä savisempi maa, sitä kannattavammaksi investoiminen rakennekalkitukseen tulee. Hyvärakenteisen savimaan tunnistaa muun muassa siitä, että se säilyttää mururakenteensa niin kuivissa kuin sateisissakin olosuhteissa. Huonorakenteinen maa kovettuu kuivuessaan, ja kastuessaan se puolestaan muuttuu sitkeäksi ja tahmeaksi, jolloin se myös altistuu helposti tiivistymiselle. Rakennekalkkikäsittely varmistaa viljelymaan vedenläpäisykyvyn samalla, kun fosfori jää maahan kasvien käytettäväksi. Rahanarvoista etua viljelijälle Rakennekalkitus on kannattava investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Ensisijaisesti menetelmä vähentää sekä fosforin pintavaluntaa että maan läpi tapahtuvia ravinnehuuhtoumia, mutta pellon parempi rakenne parantaa myös sen muokattavuutta, ja sitä kautta vähentää polttoaineenkulutusta. Lisäksi kasvien juuret pääsevät paremmin työntymään maahan, mikä parantaa niiden ravinteidenottoa. Rakennekalkittu maa toimii eräänlaisena suodattimena, joka auttaa säilyttämään fosforin pellossa. Tällöin myös lannoituksen tarve pienenee. Kenttäkokeissa rakennekalkitulta pellolta on saatu jopa 15 % parempi sato samalla, kun pellon fosforivalunta on puolittunut. Nordkalk Aito Kalkitusopas 9

Nordkalk Aito -rehukalkit Nordkalk Aito -rehukalkit tehdään parhaimmasta ja puhtaimmasta kalkkikivestä. Tuotannossa on kolme karkeudeltaan erilaista rehukalkkia: Aito Ruokintakalkki, Aito Poikaskalkki ja Aito Kanakalkki. Rehukalkkien tärkein ominaisuus on korkea kalsiumpitoisuus ja samalla hyvä liukoisuus. NORDKALK AITO RUOKINTAKALKKI Nordkalk Aito Ruokintakalkki soveltuu nautojen, sikojen, siipikarjan ja hevosten ruokintaan. Tuote on jauhettu 1 mm hienouteen ja se sisältää kalsiumia 36 %. NORDKALK AITO POIKASKALKKI Nordkalk Aito Poikaskalkki on korkealaatuisesta kalkkikivestä noin 3 mm:n hienouteen jauhettua kalkkia ja sen kalsiumpitoisuus on 36 %. Poikaskalkkia käytetään pääasiassa siipikarjan ruokinnassa. Nordkalk rehukalkit varmistavat, että kana kaikissa tilanteissa ja tuotantokauden vaiheissa saa riittävästi kalsiumia laadukkaan munankuoren rakentamiseen ja luuston kunnon ylläpitämiseen. Jos kana ei saa ruokinnassa tarpeeksi kalkkia, munankuorien laatu alkaa heiketä ja kana kärsii kalkin puutteesta. NORDKALK AITO KANAKALKKI Kanakalkki on karkeudeltaan n. 6 mm kalkkikivirouhetta, jota käytetään kanojen ruokinnassa. Karkeammalla ja hitaammin sulavalla kanakalkilla varmistetaan kanan kalsiumin saatavuus yön aikana kuoren muodostuksen aikana. Jos kana ei saa ruokinnassa tarpeeksi kalkkia, munankuorien laatu alkaa heiketä ja kana kärsii kalkin puutteesta. Nordkalk Aito Rehukalkkeja on saatavana maatalouskauppojen kautta 40 kg:n säkeissä, suursäkeissä sekä irtotavarana. 10 Nordkalk Aito Kalkitusopas

OTA YHTEYTTÄ TIMO KANERVA Myyntipäällikkö, MMM, agronomi Ympäristö ja maatalous timo.kanerva@nordkalk.com Puh. 020 753 7395 Puh. 040 569 4801 Faksi 020 753 7830 Nordkalk Oy Ab Kalkkirannantie 555 01180 Kalkkiranta MIKKO JYLHÄ Aluemyyntipäällikkö Agronomi Maanparannus, Pohjois-Suomi Aito-rehukalkit mikko.jylha@nordkalk.com Puh. 020 753 7898 Puh. 0400 864 995 Faksi 020 753 7896 Nordkalk Oy Ab Kalkkitehtaantie 474 62800 Vimpeli JAN DRUGGE Aluemyyntipäällikkö Agrologi Maanparannus, Etelä-Suomi Aito-kuluttajatuotteet jan.drugge@nordkalk.com Puh. 020 753 7158 Puh. 040 727 5424 Faksi 020 753 7001 Nordkalk Oy Ab Skräbbölentie 18 21600 Parainen KALKKILASKURI SEKÄ TARKEMMAT TUOTETIEDOT LÖYTYVÄT OSOITTEESTA WWW.MAANPARANNUS.COM WWW.NORDKALK.FI WWW.AITOKALKKI.FI Nordkalk Aito Kalkitusopas 11

12 Nordkalk Aito Kalkitusopas member of the Rettig Group