KAUKAJÄRVI, HIRVIKALLION PIENTALOALUE, ASEMAKAAVA NRO 8057 RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-8057-1 Asuinpientalojen (AP) korttelit 6160 6162 Kuva virtuaalimallista
1 KAUKAJÄRVI, HIRVIKALLION PIENTALOALUE, ASEMAKAAVA NRO 8057 RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-8057-1 Asuinpientalojen (AP) korttelit 6160 6162 15.9.2008 Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut, Ilkka Kotilainen 1. YLEISTÄ Rakentamistapaohjeen tarkoitus Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on asemakaavamääräysten ja havainnekuvan lisäksi ohjata rakentamista siten, että asuntoalueesta muodostuu asukkailleen viihtyisä ja toimiva asuinpaikka, joka on kaupunkikuvallisesti laadukas ja ympäristöönsä sopiva kokonaisuus. Rakentamistapaohjeet ovat lähtökohtana rakennuslupaa edeltävässä lupatarkastuksessa ja ne sitovat tonttien toteuttajaa. Tontin käyttösuunnitelma Ennen rakennusluvan hakemista on laadittava tontin käyttösuunnitelma, joka on hyväksytettävä rakennusvalvontayksikössä. Hyväksytty tontin käyttösuunnitelma liitetään rakennuslupahakemukseen. Hyväksytettävä tontinkäyttösuunnitelma on myös tontinluovutusehtona. Suunnitelmassa (1:200) esitetään rakennusten sijoittelu, pihajärjestelyt ja -materiaalit, liittyminen ympäristöön, valaistuksen periaatteet, pysäköinti, maaston korkeustasot sekä tasoerojen ratkaisutapa, istutukset, tontin rajautuminen sekä hulevesien käsittely. Tonttia reunustavat alueet tulee esittää käyttösuunnitelmassa viiden metrin etäisyydeltä tontin rajoista. Suunnittelu Asuntoalue sijaitsee topografialtaan haasteellisessa maastossa, mikä asettaa haasteita uudisrakentamisen maastoon sovitukselle ja piha-alueiden käsittelylle. Tästä syystä pätevän arkkitehtisuunnittelijan ohella tulee suunnittelutyössä käyttää myös ammattitaitoista piha- ja vihersuunnittelijaa. 2. ASEMAKAAVAN TIETOJA Tontit Tontit sijoittuvat kaava-alueen pohjoisosaan. Tontteja on viisi. Tonttinumerot, pinta-alat, rakennusoikeudet (asuintila + taloustila) ja tehokkuudet ovat seuraavat: - 6160-1 3838 1500 (1200 + 300) e=0,39-6160-2 5029 2000 (1600 + 400) e=0,40-6161-1 4674 1875 (1500 + 375) e=0,40-6161-2 7751 2875 (2300 + 575) e=0,37-6162-1 6065 2375 (1900 + 475) e=0,39 Talotyyppi Tontit ovat asuinpientalojen korttelialuetta (AP). Kerrosluku Suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennusoikeus Kullakin tontilla on asuintilan rakennusoikeuden lisäksi rakennusoikeutta myös autosuoja- ja taloustiloille.
Autopaikat Autopaikkoja on rakennettava 2 asuntoa kohti. 2 Rakennusalat Kaavaan merkityille rakennusaloille voi rakentaa asuinrakennuksia ja talousrakennuksia. Lisäksi määräyksen ut-2 mukaisesti rakennusalan ulkopuolelle saadaan rakentaa asuntokohtaiseen oleskelupihaan liittyviä tai yhteiskäyttöön tarkoitettuja talousrakennuksia kerrosalan puitteissa. Hulevedet Määräyksen hule-9 mukaisesti vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Melu (tontit 6160-1 ja 6160-2) Ruskontien varrella sijaitsevilla tonteilla 6160-1 ja 6160-2 on melumääräyksiä. Määräyksen me-1 mukaisesti rakennukset on sijoitettava siten, että ne suojaavat ulko-oleskelualueita liikenteen aiheuttamilta häiriöiltä. Määräyksen me-6 mukaisesti rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Istutukset (tontit 6160-1, 6160-2 ja 6161-2) Ruskontien varrella ja sähkölinjan vierellä tonteilla 6160-1, 6160-2 ja 6161-2 on istutettava alueen osa (i-11), jolla on säilytettävä olemassa olevaa puustoa mahdollisuuksien mukaan ja sitä on täydennettävä uusilla istutuksilla ympäristöön soveltuvalla tavalla. 3. KAUPUNKIKUVALLISET TAVOITTEET JA MUUT RAKENTAMISTAPAOH- JEET Havainnekuvan periaatteet Asuin- ja talousrakennukset, kulkuväylät, istutukset sekä leikki- ja oleskelualueet sijoitetaan asemakaavan havainnekuvan periaatteita soveltaen. Rakennukset Asuinrakennukset voivat olla kytkettyjä tai erillisiä yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja, joten kullakin asunnolla voi olla enintään yksi seinänaapuri. Ruskontien varrella asuin- ja talousrakennukset tulee kytkeä ketjuiksi piha-alueiden melusuojauksen vuoksi. Hirvikallionkadun varsilla ja sähkölinjan vierellä rakennukset toteutetaan paritaloina. Alueen itäreunalla Hirvikallionpuiston laidalla rakennukset toteutetaan yhden perheen taloina. Asunnot on toteutettava pääosin kaksikerroksisina, mutta niissä tulee olla yksikerroksisia siipiosia, joihin voi sijoittua luontevasti esimerkiksi sisääntulokuisti, autosuoja, viherhuone, saunaosasto tai oleskelutilaa. Talousrakennuksia voi sijoitella melko vapaasti myös rakennusalan ulkopuolelle. Yksikerroksisten rakennusten sijoittelun tulee tukea katseilta suojatun asuntopihan muodostumista. Rinnealueilla rakennukset sovitetaan maastoon rinneratkaisuina siten, että alempi kerros upotetaan osittain rinteeseen.
3 Piha-alueet Kullekin asunnolle muodostetaan selkeästi rajattu oma piha-alue (reviiri). Sisäänkäynnit ja oleskelupiha tehdään suojaisiksi rakennusmassoittelulla, seinämillä, aidoilla, katoksilla tai istutuksilla. Korttelissa 6160 Ruskontien varren asuinrakennuksien oleskelupihat tulee sijoittaa rakennuksien itäpuolelle melulta suojaan. Länsipuolelle sijoittuvat parvekkeet tai terassit tulee lasittaa. Vierekkäisten tonttien pihapiirit suunnitellaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi siten, että leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat lähekkäin välirajan molemmin puolin. Autopaikat ja tonttiliittymä Kullekin asunnolle tulee osoittaa asunnon yhteyteen kaksi autopaikkaa, joista toisen tulee sijaita katoksessa tai tallissa. Kullekin tontille tulee sijoittaa lisäksi yksi vieraspaikka kutakin viittä asuntoa kohti. Kullekin tontille voidaan rakentaa vain yksi ajoneuvoliittymä Hirvikallionkatuun. Julkisivut Asuin- ja talousrakennuksien julkisivujen päämateriaali on peittomaalattu puu, rappaus tai paikalla muurattu sileä tiili. Muuratussa julkisivussa saumojen tulee olla tiilen värisiä ja samassa tasossa, jolloin muurauksesta syntyy pintavaikutelmaltaan sileä rappauksenomainen pinta. Julkisivujen väreinä käytetään murrettuja ns. maavärien sävyjä. Tiilet eivät saa olla kirjavia eivätkä liian tummia tai liian vaaleita. Julkisivujen tulee olla yhtenäisiä siten, että päämateriaalin lisäksi toista tehostemateriaalia ja -väriä käytetään vain vähäisesti. Rinteeseen rakennettaessa julkisivumateriaalin tulee myötäillä maanpinnan muotoja porrastetusti siten, ettei näkyvän sokkelin korkeus ylitä 1 metriä. Katot Kaksikerroksisten päärakennuksien kattomuoto on harjakatto, jonka kattokulma on 1:3 eli noin 18 astetta. Yksikerroksisten rakennusosien kattomuoto on harjakatto tai pulpettikatto ja kaltevuus 18 astetta tai loivempi. Katteen tulee olla vaikutelmaltaan sileä ja materiaali voi olla saumattu pelti tai huopa. Värisävyn tulee olla tumma harmaa. Asuin- ja talousrakennuksen kate on tontilla sama. Katoissa tulee olla 400 600 mm leveät avoräystäät. Maastoon sovitus Rakennuksien ja pihojen rinnemaastoon sovitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jyrkemmillä rinnealueilla rakennukset toteutetaan ns. rinneratkaisuina. Rakennukset ja piha-alueiden korkeusasemat sovitetaan yhteen viereisten katujen korkeusasemien kanssa. Tonttien puistonpuoleisilla rajoilla tulee noudattaa maaston luonnollisia korkeustasoja. Myös tonttien välisillä rajoilla tulee maaston luonnollisia korkeustasoja pääsääntöisesti noudattaa. Viereisten tonttien pihakorkeudet tulee sovittaa keskenään. Piha-alueille ei saa muodostua vaikeasti hoidettavia jyrkkiä luiskia. Tarvittaessa pihan korkeustasoeroja hoidetaan maastoon sovitetuilla tukimuureilla. Kulkureitit suunnitellaan mahdollisimman esteettöminä ja loivina. Tontilla 6161-2 maastoa täytyy muokata itäosan painannetta täyttämällä ja keskiosan kumparetta leikkaamalla. Mahdollisesta puiston puolelle sijoittuvasta täytöstä laaditaan luiskaus- ja istutussuunnitelma, luvan myöntää kaupungin Kiinteistöpalvelut.
4 Istutukset ja tontin rajaus Istutuksilla tuetaan tonttien toiminnallista jäsentelyä ja maisemoidaan reunaalueita. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla alkuperältään kotimaista, paikallisessa ilmastossa ja olosuhteissa kestävää. Tonttien yhteisten piha-alueiden kasvien tulee olla myrkyttömiä, leikki- ja oleskelualueilla lisäksi piikittömiä. Pihaalueilla suositellaan leikattavan nurmikon ohella käytettäväksi vettä läpäiseviä luonnonmukaisia pinnoitteita, puunkuorihaketta, soraa, kiveyksiä, kiviaiheita, lumikuormaa kestäviä perennoja ja maanpeitekasveja. Ruskontien ja sähkölinjan puoleisten tontinreunojen maisemointiin ja suojaistutuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Olemassa olevaa puustoa pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan ja täydennysistutuksissa käytetään paikan luontaisia kotimaisia puulajeja. Kuusen sijasta suositaan kuitenkin mäntyä. Alueet suositellaan käsiteltäväksi luonnonmukaisena nurmena tai rinneniittynä. Puistoon rajoittuvien tontinosien istutuksilla rajataan yksityinen piha julkisesta puistosta. Rajan tuntumassa sijaitsevilla istutuksilla piha liitetään ympäröivään maastoon ja maisemaan. Istutuksissa suositaan luonnonympäristöön soveltuvia puulajeja ja vapaasti kasvavia suojapensaita. Mikäli tontti rajoittuu kivikkoiseen tai kallioiseen alueeseen, on rajaavia istutuksia mahdollista korvata vapaasti sommitelluilla luonnonkivillä. Puiston vastainen raja voidaan poikkeustapauksissa myös aidata puurakenteisella aidalla. Tonttien välirajaa ei aidata. Aitaussuunnitelman hyväksyy kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. Hulevedet Tonttien hulevedet käsitellään laaditun hulevesiselvityksen periaatteiden mukaisesti. Hulevesimäärän minimoimiseksi tonteille tulee rakentaa mahdollisimman paljon vettä läpäiseviä pintoja, jotka mahdollistavat sadevesien imeytymisen. Siksi tonteilla tulee olla mahdollisimman paljon kasvillisuuden peittämiä viheralueita. Vettä läpäiseviä pinnoitteita tulisi käyttää myös pysäköintipaikoilla. Läpäisevä päällyste koostuu vettä läpäisevästä pintakerroksesta, jonka alapuolella on karkealla kiviaineksella täytetty kerros. Pintakerros voidaan tehdä esimerkiksi betonisista reikälaatoista tai harvasta kivetyksestä. Pintakerroksen läpäisevä hulevesi varastoituu hetkellisesti karkean kiviaineksen huokostilaan, josta se imeytyy ympäröivään maaperään tai johdetaan eteenpäin salaojilla. Vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää asemakaavamääräyksen (hule-9) mukaisesti. Suuret korkeuserot vaikeuttavat pintaratkaisujen toteuttamista. Siksi alueelle suositellaan maanalaisia viivytysratkaisuja, joita ovat esimerkiksi pysäköintipaikkojen ja viheralueiden alle rakennetut kaivannot, jotka on täytetty huokoisella materiaalilla kuten murskeella tai tarkoitusta varten suunnitelluilla muovikaseteilla. Maanalaisten viivytysmenetelmien etuna on maanpäällisten alueiden säästyminen muuhun käyttöön. Maanalaisiin kenttiin on suositeltavaa liittää esikäsittely, jolla estetään hienoaineksen aiheuttama tukkeutuminen, mutta pelkkiä kattovesiä varastoivat menetelmät eivät niitä yleensä edellytä. Esikäsittelynä voi olla tasausallas, viherpainanne tai puskurivyöhyke, joiden tarkoituksena on poistaa hulevedestä kiintoainesta ennen vesien johtamista viivytyskenttään. Maanalaiset viivytyskentät purkavat vetensä pääsääntöisesti sadevesiviemäriverkkoon tai Ruskontien varteen mahdollisesti toteutettavaan sivuojaan. Poikkeustapauksissa purkuvedet voidaan myös johtaa viivytyspainanteilla maastoon siellä missä maaston muoto on veden ohjaamiseen sopiva, kuten esimerkiksi korttelin 6161 itäreunalla. Pintavesien ohjauksesta puiston puolelle tulee laatia suunnitelma, jonka hyväksyy kaupungin Kiinteistöpalvelut.
Korttelit 6160 6162 (osa-alue A) Ote havainnekuvasta Ote asemakaavasta