Mistä syntyy uteliaisuus, oppimisen ilo? Mistä löytyy leikin ja liikunnan mieli? Mistä osallisuuden riemu? VARHAISKASVATUS Tietoa pienten lasten vanhemmille Tämän vihkosen tavoitteena on kertoa vanhemmille varhaiskasvatuksen keskeisistä näkökulmista ja toimintaperiaatteista. Tavoitteena on rohkaista vanhempia keskustelemaan ja pohtimaan asioita sekä henkilöstön kanssa että vertaisina toisten vanhempien kanssa ja kaikki porukalla yhdessä. Yhdessä me aikuiset luomme toiminnan hengen ja sisällön laadun.
Kasvatuskumppanuus läsnäoloa, kuuntelua, kannattelua Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät lapselle kahden tärkeän tahon, vanhempien ja varhaiskasvatuksen kasvattajien tiedot ja kokemukset. (1 Hyvä lapsuus on ihmiselämän arvokkainta pääomaa. Ihminen tallentaa pienestä lapsesta alkaen elettyä elämäänsä, kokemuksiaan ja muistojaan. Näiden kokemusten valossa lapsi jäsentää maailmaansa, johon hän tarvitsee lähellä olevia aikuisia. Lapsen päivittäisten tarinoiden jakaminen on siten ensiarvoista kasvattajien ja vanhempien välillä. Vanhempien ja lasten yhteinen puhe siitä, miten aamu on sujunut kotona, millä mielellä lapsi tulee päivähoitoon tai kasvattajan kertomukset lapsen päivästä luovat pohjaa yhteiselle ymmärrykselle lapsesta. Lapsen eri elämänpiirejä parsitaan yhteen juuri näissä lapsen, vanhempien ja kasvattajien päivittäisissä kohtaamisissa. lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. (2
Kasvatuskeskusteluissa ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa on mahdollista syventää yhteistä tietoa ja tuntemusta lapsesta. Vanhempien näkemykset lapsesta ovat arvokasta tietämystä, joka helpottaa kasvattajaa päivähoidossa toimimaan johdonmukaisesti, lasta kuullen ja ymmärtäen. Lapsen yksilöllisyys tulee otetuksi huomioon pohtimalla yhdessä lapsen mielenkiinnon kohteita, vahvuuksia, tarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lapseen liittyvät huolen aiheet, pulmat ja tuen tarve on tärkeä yhdessä keskustella aina kun tarvetta ilmenee puolin tai toisin. Kenelläpä isällä tai äidillä ei joskus ole huolta lapseen tai vanhemmuuteen liittyen. Yhdessä tehty suunnitelma luo pohjan lapsen hyvälle arjelle ja elämän kokonaisuudelle. Hyvinvoiva lapsi nauttii, nauraa, hämmästelee Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Hän nauttii yhdessäolosta lasten ja kasvattajien yhteisössä, sekä kokee iloa ja toimimisen vapautta kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. (3
Hyväksyvässä ilmapiirissä lapsi löytää monenlaisia puolia itsestään, rohkaistuu kokeilemaan, valloittamaan ja innostumaan. Lapsen utelias mieli ohjaa häntä osallisuuden, tekemisen ja oppimisen riemuun. Kasvattaja vaalii ja kannattelee lapselle tärkeitä ihmissuhteita. Hyvä suhde vanhempiin, sisaruksiin, ystäviin ja kasvattajiin luo lapselle turvallisuutta. Samoin lapsen luottamus itseensä ja muihin kasvaa riittävän pysyvien ihmissuhteiden myötä. Lapselle kuuluu monenlaisten tunteiden kirjo, ilosta ikävään ja mielipahasta riemuun. Kasvattajan tehtävänä on toimia herkästi lapsen tunteet vastaanottaen ja huomioiden. Hyvässä vuorovaikutuksessa kasvattajan kanssa lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään.
Varhaiskasvatus hoitaa, kasvattaa, opettaa Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. (4 Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen hoitoa. Pienelle lapselle hoitotilanteet ovat hyvän vuorovaikutuksen ja kohtaamisen tärkeitä hetkiä. Kiireettömässä ja kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa lapsi saa peilin olemassa ololleen ja itselleen. Lapset leikkivät, liikkuvat, tutkivat, etsivät ja löytävät. Kasvattajan tehtävä on luoda kasvualusta ja ilmapiiri, joka on lapselle sekä turvallinen että innostava ja missä lapsi voi löytää ja toteuttaa itseään monin eri tavoin.
Kasvatuspäämäärät vaalii, ohjaa, vahvistaa Varhaiskasvatuksessa on tärkeä painottaa lapsuuden itseisarvoista luonnetta, vaalia lapsuutta ja ohjata lasta ihmisenä kasvamisessa. (5 Lapsella on tarvittaessa oikeus tukeen, niin fyysisten, taidollisten, tunne-elämän kuin sosiaalisten taitojen osalta. Vanhempien ja kasvattajien tuntemus ja ymmärrys lapsesta ja hänen vahvuuksistaan luovat pohjan lapsen tuelle ja sen toteuttamiselle. Varhaiskasvatuksessa sitoudutaan kunnioittamaan jokaisen lapsen ainutlaatuisuutta. Suhtautumalla myönteisesti lapseen, lapsi oppii katsomaan itseään kauniisti ja arvostavasti. Varhaiskasvatuksessa luodaan edellytyksiä ottaa muita huomioon ja hyväksyä erilaisuutta. Kasvattaja luo lapselle mahdollisuuksia ja riittävän turvan omatoimisuuden kehittymiseen.
Lapselle ominainen tapa toimia leikkii, liikkuu, kokee, tutkii Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Toimiessaan itselle mielekkäällä tavalla lapsi myös ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. (6 Leikkii! Lapset leikkivät leikkimisen itsensä vuoksi ja parhaimmillaan se tuottaa syvää tyydytystä. Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. (7
Lapset ovat luovia, kun heille annetaan siihen mahdollisuus. He käyttävät leikkinsä eväinä elettyä elämäänsä ja kokemuksiaan. Leikissään lapset hassuttelevat, jäljittelevät, pohtivat ja luovat uutta. Kasvattajan tulee antaa leikkiville lapsille vapautta, aikaa ja tilaa. Joskus onnistunut leikki vaatii ohjausta, jolloin kasvattajan tehtävä on luoda rakenteita ja olla myös osallinen leikin toteutuksessa. Leikkiympäristön luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen ovat olennainen osa varhaiskasvatusta, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa kuullaan mielellään vanhempia. Liikkuu! Liikkuessaan lapsi ajattelee, kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta. Liikkuminen on myös vauhtia, elämyksiä, hikeä ja hengästymistä. (8 Pieni lapsi tutustuu oman kehonsa rajoihin liikkeen kautta. Liikkumisen avulla lapsen näkemys itsestä, voimastaan ja koostaan vahvistuu. Useimmiten lapset juoksevat mieluummin kuin kävelevät, hyppivät ja seikkailevat jaloillaan mieluummin kuin ovat paikallaan. Kasvattajan tulee antaa mahdollisuus lapselle päivittäiseen liikkumiseen ja luoda siihen liikkumaan kutsuva ja virittävä ympäristö.
Kokee! Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta. (9 Lapselle merkityksellisiä kokemuksia syntyy musiikista, taiteesta, tanssista, draamasta, kädentaidoista, kirjallisuudesta. Siitä mikä on lapsen mieltä kiehtovaa ja kutsuvaa. Siitä, mikä virittää lapsen toiminnallisuuden ja osallisuuden kokemuksen, tempaa mukaansa kokemaan ja itse luomaan. Kasvattajan tehtävä on tarjota lapselle tämä taiteellisen kokemisen paletti, joka sisältää muotoja, ääniä, värejä, tuoksuja ja tuntemuksia, eri aistialueiden kokemusten yhdistelmiä. Kasvattajan tehtävä on avata ikkuna pienille tutkijoille suureen maailmaan, seikkailuun ja mahdollisuuksiin. Yhdessä ihmettely elämän monenlaisten asioiden äärellä on arvokkainta yhdessäoloa, mitä kasvattaja voi lapselle tarjota! Kieli on lapselle vuorovaikutuksen väline sekä avain oppimiseen ja siksi tärkeä kaikessa varhaiskasvatuksen toiminnassa. Tutkii! Tutkiva ihmettely on lapselle syntymästä saakka luontaista. Tutkiessaan lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympärillään olevaan maailmaan ja yhteisöön. (10 Lapsen mieli on utelias, kokeileva, etsivä ja innostuva. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemukset ylläpitävät ja vahvistavat lapsessa oppimisen iloa. Vasun mukainen varhaiskasvatus toteuttaa niitä lapsen oikeuksia, jotka
Sisällölliset orientaatiot jäsentää, kokoaa, eheyttää Toimiessaan vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa lapset käsittelevät ja jäsentävät tietoa olemassa olevien käsiterakenteidensa avulla ja ovat aktiivisia oppijoita. (11 Lapset oppivat usein tekemällä ja osallistumalla. Varhaiskasvatuksessa sisällöllisten orientaatioiden (matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen) avulla kasvattaja pyrkii turvaamaan kokonaisemman ja ehyemmän kuvan ympäristöstä ja maailmasta, jossa lapsi elää. Orientaatiot muodostavat kasvattajalle toiminnan kehyksen. Tarkoituksena ei ole oppiaineiden sisältöjen opiskelu vaan lapsen valmiuksien lisääminen monimuotoisen elämän ymmärtämisessä. Viitteet 1 12: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 Stakes. Oppaita 56 Viite 13: Näitä palveluita ovat esim. päiväkodit, ryhmäperhe päiväkodit, perhepäivähoito sekä erilainen leikkitoiminta, kerhot, perhekeskukset ym. avoimen toiminnan paikat. Suomi on hyväksynyt ratifioidessaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen. Teksti: Marja Kaskela ja Anna-Leena Välimäki Ulkoasu: Harri Heikkilä Valokuva sivuilla 2 3: Gorilla Kirjapaino: Edita 2006
Vasu ohjaa, edistää, kutsuu Syntyi uteliaisuudesta uutta löytyi leikistä lahja osallisuudesta yhteinen matka Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 12 eli Vasussa on määritelty puitteet erilaisissa palveluissa 13 toteutettavalle varhaiskasvatukselle. Vasun tavoitteena on ohjata valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisällöllistä toteuttamista, jossa Teillä vanhemmilla on merkittävä rooli. Tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa lisäämällä kasvattajien ammatillista osaamista. Vasu on nostanut varhaiskasvatuksen sisällön uudenlaiseen ja innostavaan keskusteluun, jossa tavoitteena on lapsen hyvinvointi. Tavoitteiden toteutumiseksi kutsutaan vanhempia kasvatuskumppaneina mukaan vaikuttamaan varhaiskasvatuksen suunnitteluun. Vanhemmat ovat parhaita lastensa tuntijoita, siten Teidän näkemyksenne ja kokemuksenne ovat korvaamaton varhaiskasvatuksen perusta. Stakesin Varttua on varhaiskasvatuksen valtakunnallinen verkkopalvelu. Varttuassa on mahdollista saada tietoa varhaiskasvatuksen ajankohtaisista asioista. Varttua-ympäristössä on julkaistu myös Vasun sähköinen versio. Tervetuloa vanhemmat tutustumaan ja osallistumaan Varttuaan! http//:www.stakes.fi/varttua 20.5.2006 alkaen http//:varttua.stakes.fi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus