Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013
Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen tilanne vaihtelee. Heikommilla lohkoilla, monivuotista kuivaa heinää tai lhp:tä Osalla lisäksi vakiotiloja, joista korjataan nurmea. Satotasot yleensä keskisatona matalat n. 3000 kakg/ha, lohkoerot suuret ( 500-6000 kakg/ha ) 21.02.2013
Havaittuja ongelmia Laajennuksen jälkeen nurmisato on riittämätön vaikka pinta-alaa pitäisi olla riittävästi. Vanhat nurmet. Vesitalousongelmat. Avo-ojat Alhainen ph. Rikkakasvit. Yhteistyötilojen nurmet samassa kunnossa. Ei halukkuutta parantaa tilannetta. Nurmen korjuuketju ei ole riittävän tehokas. 21.02.2013
Nurmen perustaminen Nurmen perustamisessa luodaan sadon perusta kaikille nurmivuosille Nurmikasveja pidetään monesti vaatimattomina, mutta ne hyötyvät hyvästä maasta Nurmet ovat alttiita kovalle rasitukselle, joten maan rakenteen on oltava kunnossa
Ennen nurmen perustamista huomioitava Pellon muotoilu, painanteet pois Piiri- ja valtaojat auki, salaojien laskuaukkojen tarkistus Vanhan nurmen lopetus glyfosaatilla Tasainen ja tarkka perusmuokkaus Viljavuustutkimus voimassa ja hivenet tutkittu Kalkitus tehty, joko ylläpito tai peruskalkitus Kuva: Juha Sohlo
Nurmen perustamistavat Ilman suojakasvia Tilan peltoalan, maalajien ja kasvupaikan suhteen Ilman suojakasvia Siemenmäärä väh. 25 kg/ha, huom seokset. Rikkatorjunnasta huolehdittava! Kylvö keväällä: sato jää heikoksi Kylvö syksyllä: seuraavana vuonna mahdollisuus saada 2 satoa Nurmesta nurmeen: otetaan yksi heinäsato ja kylvö elokuulla Kylvö syksyllä: nurmen ehdittävä orastua syksyllä. Riskinä aikainen talven tulo.
Kuva: Juha Sohlo
Kaikki Nurmella yksipuolinen viljelykierto Uudistus lähinnä vihantaviljan kautta -> korjuu heinäkuulla jolloin mahdollista korjata vielä toinen sato. (vihantaviljan lakoriski). Tai uudistus syksyllä heti 2 sadonkorjuun jälkeen, Heikkoutena pelkkä nurmi -> kasvun taantuma? Tautipaine Pellon tiivistyminen, jos pelkällä nurmella -> kannattaa perustaa suoja-/vihantaviljaan Rikkojen lisääntyminen, juolavehnä ja voikukka. 21.02.2013
Tiivistynyt nurmi
Kaikki Nurmella yksipuolinen viljelykierto Nurmen uusimisväli tulisi olla enintään 4 vuotta Vanhemmissa nurmissa rikkapitoisuus lisääntyy ja sadontuottokyky heikkenee Lannoituksella ei saada enää lisää sadonmäärää, laatu heikkenee ja rehun syöntimäärä vähenee-> Tuotos ja kannattavuus laskee. 21.02.2013
Nurmen perustamistavat Suojaviljaan/vihantaviljaan Suojaviljaan perustettava nurmi takaa yleensä tasaisemman kasvuston kuin pelkkä nurmenkylvö Suojaviljan tiheys 400-450 tainta klp/m2 ja nurmensiementä 25-30 kg/ha Kosteusolosuhteet, rikkakasvientorjunta viljasta Maan pinnan tiivistymisen väheneminen, viljanurmikierrossa Vilja/vihantavilja sato jo ensimmäisenä vuonna Italian raiheinää ei kannata käyttää suojakasviseoksissa -> tukahduttaa monivuotiset heinälajit
Kuvat: Juha Sohlo
Kuva: Juha Sohlo
Nurmen perustamistavat Suorakylvö Suurin hyöty kivisillä mailla Vanhan nurmen lopetus glyfosaatilla avainasemassa Rikkojen hallinta ja maan tiivistyminen ongelmana
Nurmen perustamistavat Täydennyskylvö Nurmen versotiheyden lisäämiseen Nurmen aukkopaikkojen paikkaamiseen Kylvö piensiemenkylvökoneella, joista sopivin nurmen suorakylvökone Nurmen suorakylvökoneissa rivinväli yleensä 5-8 cm
Nurmen perustamistavat Täydennyskylvö Täydennyskylvön tavoitteena pitää nurmi tiheänä ja satotaso korkealla Suositeltava täydennyskylvö 2-3 vuoden nurmille Voidaan pidentää nurmen ikää Kylvöajankohta aikaisin keväällä ta loppukesästä Siementen saatava maakosketus kylvettäessä
Pellon käyttö Vilja 2-3 vuotta peräkkäin ja sitten nurmelle Hyvä kasvi nurmen välissä. Tautikatkaisu. Nurmen perustaminen onnistuu usein erittäin hyvin. Laonhallinta Antaa mahdollisuuden pellon muokkaukseen ja tasaukseen. Hyvä kasvi siemenrikkojen ja juolan torjuntaan. Hyvä kasvi myös fosforin varastolannoitukseen. Hienonnetaan maan kokkareisuutta Myös vihanta tai kokoviljana korjuu mahdollista. 21.02.2013
Kuva: Juha Sohlo
Kuva: Juha Sohlo
Pellon käyttö Nurmi-nurmi kierto 3 vuotta ilman täydennyskylvöä Täydennyksellä 4-5 vuotta -> rikkakasvien torjuntaan kiinnitettävä huomiota. Täydennyskylvö pelkkänä timoteinä Ruokonata ja nurminata lisäävät poudan kestävyyttä. Apila on poudan kestävä ja sillä on maata parantava vaikutus. 21.02.2013
Nurmikasvien kylvösysyys
Lannoituksesta Lannoitus perustuu pitkälle omaan karjan lantaan. Nykyään suurin osa mullataan tuen seurauksena. Multaustuen ehdot ympäristön kannalta hyvä mutta ei aina itse viljelyn osalta. Heikoimmilla lohkoilla perustettaessa mietittävä onko NPK-lannan käyttö järkevämpää kuin pelkkä salpietari. Lajikevalintaan syytä kiinnittää huomio. 21.02.2013
Kuva: Juha Sohlo
Kuva: Juha Sohlo
Muutama fakta Lantanäytteen liukoinen typpi = ensimmäisen vuoden aikana liukeneva typpi. Kylmään maahan levitetystä lannasta typpi irtoaa vasta kun maa on riittävän lämmin. Kasvukaudella levitetty lanta vaikuttaa suurimmalta osin vasta toiseen satoon levityksen jälkeen laskettuna!!!! 21.02.2013
Lannan käyttö asiantuntijan näkökulmasta Nurmesta 2 satoa Lanta levitetään syksyllä suht. myöhään nurmille sijoittamalla. + tarvittava kali lannoitus lietteestä -> talvehtiminen. + nurmi saa typpeä heti keväällä. - ravinnehukka talven aikana. Kevään levitys vilja/ uudistettaville aloille. + fosforin varasto lannoitus Kesä levitys lopetettaville nurmille. + jälkikasvusta ei enää haittaa 21.02.2013
Lannan käyttö asiantuntijan näkökulmasta Nurmesta 3 satoa 1.levitys ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen 2. 3. vuoden tai vanhemmille nurmille. + juuristo riittävän vahva. + kuiva ajanjakso 2. levitys syksyllä syys- lokakuulla kaikille nurmille. Kevät levitys myös perustetuille nurmille (suojaviljalla ) Yksivuotisten kasvustojen käyttö viljelykierrossa 21.02.2013
Lannan käyttö asiantuntijan näkökulmasta Nurmesta 2 satoa pinta levitys, apilaa mukana Kevään levitys vihantavilja/ uudistettaville aloille. + fosforin varasto lannoitus. Apila nurmille keväällä pintaan. + vaikuttaa toisen sadon kasvuun lähtöön. + toiselle sadolle muuta lannoitusta ei tarvita. Kesä levitys lopetettaville nurmille. + jälkikasvusta ei enää haittaa 21.02.2013
Lannan käyttö asiantuntijan näkökulmasta Lanta määrissä kohtuullisuus sallittua -> 50 tn jaettuna kahteen erään antaa paremman lopputuloksen kuin koko erän levitys kerralla. Karjanlannan käytön myötä lannoitus siirtynyt entistä enemmin salpietarin käyttöön - > hivenravinteita vähemmin lannoituksessa. Nurmisatojen mukana kalia lähteen runsaasti maasta -> riittävää kalilannoitusta ei saada pelkällä lannalla aikaiseksi. 21.02.2013
Ravinnetaseet 21.02.2013
Kuva: Juha Sohlo
Kuvat: Juha Sohlo