Statiinihoito ja diabetesriski mekanismeja ja kliininen merkitys

Tieteessä katsaus Alpo Vuorio LT, dosentti Lääkärikeskus Mehiläinen Airport, Vantaa Petri T. Kovanen LKT, professori Wihurin tutkimuslaitos, Helsinki LKT, professori Helsingin ja Oulun yliopistot, geriatria, HYKS Statiinihoito ja diabetesriski mekanismeja ja kliininen merkitys Statiinihoito ehkäisee valtimotauteja myös diabeetikoilla. Statiinihoitoon voi liittyä glukoositasapainon heikentymistä ja diabeteksen puhkeamista. Satunnaistetuissa tutkimuksissa riskin lisäys on ollut 9 12 %, havainnoivissa tutkimuksissa 20 50 %. Ilmiön mekanismeja on todennäköisesti useita, ja ne liittyvät statiinin vaikutukseen sekä perifeeriseen insuliiniresistenssiin että insuliinineritykseen haimasta. Riskiä voi todennäköisesti vähentää painonhallinnalla ja ravitsemussuositusten mukaisella ruokavaliolla. Ilmiön lopullinen kliininen merkitys on epäselvä eikä tarpeellisesta statiinihoidosta pidä luopua diabetesriskin takia. Vertaisarvioitu Statiini voi suoraan tai epäsuorasti häiritä glukoosiaineenvaihduntaa. Statiinihoito on 28 vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Useat lumekontrolloidut hoitotutkimukset ovat yhdenmukaisesti osoittaneet, että statiinihoito ehkäisee valtimotauteja sekä primaari- että sekundaaripreventiossa kaikissa merkittävissä potilasryhmissä, miehillä ja naisilla, keski-ikäisillä ja yli 75-vuotiailla ja käytännössä riippumatta kolesterolitasosta (1). Kaiken kaikkiaan statiinihoitoa pidetään erittäin merkittävänä lääketieteen saavutuksena, kun otetaan huomioon valtimotautien laaja ja kasvava merkitys (2,3). Samalla kun kokemukset statiinien hyödyistä ja turvallisuudesta ovat karttuneet, myös kynnys hoidon aloittamiseen on madaltunut. Uusimmat meta-analyysit ovat osoittaneet, että statiinihoidosta on hyötyä valtimotautien ehkäisyssä myös potilaille, joiden kokonaisriski on pieni, jopa alle 5 % (4). Uusissa amerikkalaissuosituksissa (5) on myötäilty näitä tietoja, ja statiinin käyttäjien määrä kasvaa selvästi, jos suositusta tullaan noudattamaan. Osoitetun hyödyn lisäksi toinen tärkeä peruste hoidon lisäämiseen on turvallisuus. Statiinihoito on osoittautunut hyvin siedetyksi sekä satunnaistetuissa tutkimuksissa että elävässä elämässä (6). Jo statiinien tullessa kliiniseen käyttöön tiedettiin lihassivuvaikutuksista ja maksaentsyymiarvojen noususta. Jälkimmäinen on kuitenkin osoittautunut jokseenkin merkityksettömäksi, ja paradoksaalisesti statiineja on ryhdytty käyttämään rasvamaksan hoidossa, tilassa johon tyypillisesti liittyy maksaentsyymitasojen nousu (7). Statiinit pienentävät myös triglyseriditasoja (8), ja rasvamaksan hoidossa statiinihoidon on todettu laskevan maksaentsyymiarvoja ja näkyvän suotuisasti maksan kaikukuvauksessa, vaikka statiinien ei ole havaittu aiheuttaneen histologisia muutoksia. Kun yhdistetään lumekontrolloiduista tutkimuksista ja kriittisistä seurantatutkimuksista saatu tieto, kiusallisia ja statiinihoitoa haittaavia lihashaittavaikutuksia esiintyy 5 10 %:lla potilaista, mutta vakavia hyvin harvoin (8). Isossa potilasjoukossa tämäkin on suuri määrä, Suomessa noin 35 000 70 000, eli lihasoireita valittavia potilaita osuu useimpien lääkärien kohdalle. Statiinit ja diabetes Statiinihoito on ollut hyödyllistä myös diabeetikoille, sillä heillä valtimotautien riski on statiinihoidolla pienentynyt suunnilleen yhtä paljon kuin muillakin satunnaistetuissa tutkimuksissa (9). Haitallisen LDL-kolesterolin hoidossa pyritään diabetespotilailla alle 2,5 mmol:n/l arvoihin (10). Onkin ollut yllättävää, että statiinihoito näyttäisi vauhdittavan diabeteksen kehittymistä: satunnaistetuissa tutkimuksissa statiinia saaneiden diabetesriski on lisääntynyt 9 12 % lumetta tai pienempää statiiniannosta käyttäneiden riskiin verrattuna (11). Mikä on tämänkaltaisen diabeteksen kliininen merkitys, kun tiedetään, että tyypin 2 diabeteksen suurimmat 2935

Kirjallisuutta 1 Cholesterol Treatment Trialists (CTT) Collaboration. Efficacy and safety of LDL-lowering therapy among men and women: meta-analysis of individual data from 174 000 participants in 27 randomised trials. Lancet 2015;385:1397 405. 2 Murray CJL, Vos T, Lozano R ym. Disability-adjusted life years (DALYs) for 291 diseases and injuries in 21 regions, 1990-2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet 2012;380:2197 223. 3 Goldstein JL, Brown MS. A century of cholesterol and coronaries: from plaques to genes to statins. Cell 2015;161:161 72. 4 Cholesterol Treatment Trialists (CTT) Collaboration. Efficacy and safety of more intensive lowering of LDL cholesterol: a metaanalysis of data from 170,000 participants in 26 randomised trials. Lancet 2010;376:1670 8. 5 Stone NJ, Robinson J, Lichtenstein AH ym. 2013 ACC/AHA guideline for the treatment of blood cholesterol to reduce atherosclerotic cardiovascular risk in adults. J Am Coll Cardiol 2014;63:2889 934. 6 Macedo AF, Taylor FC, Casas JP, Adler A, Prieto-Merino D, Ebrahim S. Unintended effects of statins from observational studies in the general population: systematic review and meta-analysis. BMC Med 2014;12:51. 7 Eslami L, Merat S, Malekzadeh R, Nasseri-Moghaddam S, Aramin H. Statins for non-alcoholic fatty liver disease and non-alcoholic steatohepatitis. Cochrane Database Syst Rev. 2013 Dec 27; 12:CD008623 8 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen asettama työryhmä. Dyslipidemia. Käypä hoito -suositus, päivitetty 8.4.2013. www.kaypahoito.fi 9 Fox CS, Holden SH, Anderson C ym. Update on prevention of cardiovascular disease in adults with type 2 diabetes mellitus in light of recent evidence. Circulation 2015;132:691 718. 10 Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Diabetes. Käypä hoito -suositus, päivitetty 8.10.2013. www.kaypahoito.fi 11 Tikkanen M. Statiinit ja diabetes. Duodecim 2011;127:1879 80. 12 Ridker PM, Danielson E, Fonseca FA ym. Rosuvastatin to prevent vascular events in men and women with elevated C-reactive protein. N Engl J Med 2008;359:2195 207. riskit syntyvät nimenomaan dyslipidemian ja hypertension pohjalta? Varsinainen viittaus statiinihoidon ja diabetesriskin yhteyteen saatiin vuonna 2008 julkaistusta JUPITER-tutkimuksesta (12). Tässä primaaripreventiotutkimuksessa tutkituilla potilailla ei lähtövaiheessa ollut kliinisiä valtimo tauteja, mutta valtaosalla oli metabolinen oireyhtymä. Niinpä statiinihoidon ajateltiin lähinnä aikaistaneen diabeteksen puhkeamista sellaisilla henkilöillä, joille se olisi aikaa myöten muutenkin ilmaantunut. Tutkimuksessa rosuvastatiinia saaneiden potilaiden kokonaiskuolleisuus kuitenkin pieneni. Vihjeitä statiinihoidon vaikutuksesta glukoosimetaboliaan oli saatu jo aiemmin, muun muassa vuonna 2002 julkaistussa satunnaistetussa suomalaistutkimuksessa (13), jossa simvastatiini suurensi insuliinipitoisuuutta. Tosin tämä oli ainakin osittain estettävissä Välimeren-tyyppisellä ruokavaliolla. Sittemmin yhteys diabetesriskiin on havaittu useissa seurantatutkimuksissa, viimeksi suomalaisessa METSIM-tutkimuksessa (14), jossa selkein vaikutus oli glukoositoleranssin heikkeneminen. METSIM-tutkimus antoi myös viitteitä statiinihoidon mahdollisista diabetogeenisista mekanismeista. Statiinihoitoon liittyvän diabeteksen ilmaantuvuus on vaihdellut eri valmisteita käytettäessä. Kanadalaisessa väestöpohjaisessa kohorttitutkimuksessa (15) selvitettiin diabeteksen ilmaantumista yli 66-vuotiaille (yhteensä 471 250 potilasta). Tutkimukseen otettiin henkilöitä, jotka olivat käyttäneet statiinia ainakin vuoden ajan ja joilla ei ollut ennestään diabetesta (n = 227 994). Pravastatiinin käyttäjien riskiin verrattuna atorvastatiinin käyttäjillä diabetesriski oli 1,22 (95 %:n luottamusväli 1,15 1,29), rosuvastatiinin käyttäjillä 1,18 (1,10 1,26) ja simvastatiinin käyttäjillä 1,10 (1,20 1,17). Tuoreessa 111 394 potilaan meta-analyysissä selvitettiin statiinin käyttäjien diabetesriskiä lumelääkettä saaneiden riskiin verrattuna (16). Pravastatiinia 40 mg/pv käyttäneiden diabetesriski oli pienin, 7 %. Atorvastatiinia 80 mg/pv käyttäneiden diabetesriski oli 25 %, rosuvastatiinia 20 mg/pv käyttäneiden 25 % ja simvastiinia 40 mg/pv käyttäneiden 21 %. Uudempaan pitavastatiiniin (ei myynnissä Suomessa) ei ole lyhytkestoisissa tutkimuksissa näyttänyt liittyvän glukoosimetabolian huonontumista potilailla, joilla ei ole diabetesta (17). Jos statiini halutaan valita diabetesriskin perusteella, on toisaalta huomattava erot vaikutuksessa LDL-kolesteroliin ja ylipäänsä statiinihoitoon liittyvän diabetesriskin kliininen merkitys. Seurantatutkimuksissa statiinihoitoon liittyvä diabetesriskin lisääntyminen on ollut 20 50 %:n luokkaa. Yleensä raporteissa on korostettu, että diabetesriskistä huolimatta statiinihoidon hyödyt kuitenkin selvästi ylittävät haitat. Vertailukohtana voi mainita tiatsididiureetit ja beetasalpaajat, joiden käyttöön liittyy myös diabetesriskin suurentuminen, mutta silti kokonaisennuste paranee verenpaineen laskun ansiosta (11,18). Entä huonontaako statiinihoito diabetekseen jo sairastuneiden hoitotasapainoa? Satunnaistetussa tutkimuksessa suuriannoksisella simvastatiinilla ei tästä saatu näyttöä (19), ja samaan voivat viitata myös amerikkalaisen NHANESväestötutkimuksen tulokset: vaikka diabeetikoiden statiinien käyttö lisääntyi voimakkaasti vuosien 1988 94 ja 2007 2010 välillä, samana ajanjaksona diabeetikoiden glukoositasapaino kohentui merkitsevästi (20). Amerikan diabetesyhdistyksen (ADA) ja Amerikan sydänyhdistyksen (AHA) tuoreessa suosituksessa tyypin 2 diabeetikoiden hoidosta ei kommentoida statiinihoitoon liittyvää diabetesriskiä (9). Mekanismeja Tyypin 2 diabetes on monimutkainen ja monitahoinen tila, joka syntyy, kun haiman insuliinin eritys ei pysty kompensoimaan insuliinivaikutuksen heikentymistä (insuliiniresistenssi). Tämä johtaa plasman glukoositason nousuun (10,21,22). Hyperglykemia ja diabetes vaurioittavat verisuonia, joskin kliiniseen diabetekseen yleensä liittyvillä dyslipidemialla ja hypertensiolla on valtimoihin vielä haitallisempi vaikutus. Statiini voi suoraan tai epäsuorasti häiritä insuliinin synteesiä haimasoluissa tai häiritä insuliinin erittymistä (23). Se voi myös suoraan häiritä veren glukoosin siirtymistä perifeerisiin kohdesoluihin aiheuttaen insuliiniresistenssiä. Koska lihas on tässä yhteydessä tärkeä perifeerinen kudos, saattaa myös statiinien lihashaittavaikutuksilla olla osuutta, joka johtaa insuliiniresistenssin lisääntymiseen (24) Vaikutus insuliiniresistenssiin voi olla muutenkin epäsuora, koska statiinihoito näyttää altistavan painonnousulle. Tämä voi puolestaan johtua statiinin suorasta vaikutuksesta ruokahalun säätelyyn tai energian varastointiin. Tässäkin statiinin vaikutus voi olla epäsuora, jos 2936

13 Jula A, Marniemi J, Huupponen R, Virtanen A, Rastas M, Rönnemaa T. Effects of diet and simvastatin on serum lipids, insulin, and antioxidants in hypercholesterolemic men: a randomized controlled trial. JAMA 2002;287:598 605. 14 Cederberg H1, Stančáková A, Yaluri N, Modi S, Kuusisto J, Laakso M. Increased risk of diabetes with statin treatment is associated with impaired insulin sensitivity and insulin secretion: a 6 year follow-up study of the METSIM cohort. Diabetologia 2015;58:1109 17. 15 Carter AA, Gomes T, Gamacho X, Juurlink DN, Shahs BR, Mamabani MM. Risk of diabetes among patients treated with statins: population based study. BMJ 2013;346:f2610. doi:10.1136/ bmj.f2610 16 Navarese EP, Buffon A, Andreotti F ym. Meta-analysis of impact of different types and doses of statins on new-onset diabetes mellitus. Am J Cardiol 2013;111:1123 30. 17 Vallejo-Vaz AJ, Kondapally Seshasai SR, Kurogi K ym. Effect of pitavastatin on glucose, HbA1c and incident diabetes: a meta-analysis of randomized, controlled clinical trials in individuals without diabetes. Atherosclerosis 2015;241:409 18. 18 Grimm C, Köberlein J, Wiosna W, Kresimon J, Kiencke P, Rychlik R. New-onset diabetes and antihypertensive treatment. GMS Health Tech Ass 2010;6:1 5. 19 Szendroedi J, Anderwald, Krssak M ym. Effects of high-dose simvastatin therapy on glucose metabolism and ectopic lipid deposition in nonobese type 2 diabetic patients. Diabetes Care 2009;32:209 14. 20 Casagrande S, Fradkin JE, Saydah SH, Rust KF, Cowle CC. The prevalence of meeting A1C, blood pressure, and LDL goals among people with diabetes, 1988-2010. Diabetes Care 2013;36:2271 9. 21 Kahn SE, Cooper ME, Del Prato S. Pathophysiology and treatment of type 2 diabetes: perspectives on the past, present and future. Lancet 2014;383:1068 83. 22 Tuomi T, Santoro N, Caprio S, Cai M, Weng J, Groop L. The many faces of diabetes: a disease with increasing heterogeneity. Lancet 2014;383:1084 94. 23 Sattar N, Taskinen MR. Statins are diabetogenic--myth or reality? Atheroscler 2012;13 suppl:1-10 24 Mallinson JE, Marimuthu K, Murton A, ym. Statin myalgia is not associated with reduced muscle strength, mass or protein turnover in older male volunteers, but is allied with a slowing of time to peak power output, insulin resistance and differential muscle mrna expression. J Physiol 2015;593:1239-57. potilas statiinihoitoon luottaen tietoisesti laiminlyö ruokavaliota ja painonhallintaa. Tärkeä välittävä tekijä voisi olla myös fyysisen aktiivisuuden väheneminen, mutta tuoreessa satunnaistetussa tutkimuksessa ei tässä suhteessa todettu eroa atorvastatiinin ja lumelääkkeen välillä (25). Kooste mahdollisista mekanismeista on esitetty kuviossa 1. Insuliinin synteesin ja erittymisen esto Statiineilla on ns. pleiotrooppisia vaikutuksia, jotka voisivat suoraan estää insuliinin synteesiä tai häiritä insuliinin eritystä usealla eri mekanismilla (23,26). Tuoreet havainnot siitä, että hoitamattomassa familiaalisessa hyperkolesterolemiassa (FH) esiintyy vähemmän diabetesta (27,28) ja että diabetesriski liittyy statiinin vaikutuskohtaan, kolesterolisynteesiä säätelevään HMG-CoA-reduktaasin aktiivisuuteen (29), kytkevät myös kolesterolimetabolian mukaan kuvaan. Tämän on spekuloitu vaikuttavan insuliinin synteesiin haiman beetasoluissa ja insuliinin erittymiseen näistä soluista. Kuvio 1. Insuliiniresistenssin lisääntyminen Statiinien pleiotrooppiset vaikutukset tai solunsisäisen kolesterolipitoisuuden suureneminen saattaisivat suoraan edistää insuliiniresistenssin syntyä myös insuliinin perifeerisissä kohdekudoksissa, haimasoluvaikutusten tapaan. Insuliiniresistenssin kaikkia ulottuvuuksia ei kuitenkaan voida tutkia pelkästään erillisillä solututkimuksilla. Esimerkiksi useimmissa satunnaistetuissa sokkotutkimuksissa statiiniryhmässä paino on lievästi noussut verrokkiryhmään verrattuna (29), joten insuliiniresistenssi voi lisääntyä ja johtaa veren glukoosipitoisuuden suurenemiseen myös tällä mekanismilla. Elävässä elämässä statiinihoito voi liittyä painonnousulle altistaviin elämäntapoihin, mutta nämä eivät selitä sokkotutkimusten statiiniryhmissä todettua painonnousua. Elämäntapatekijöihin viittaavat amerikkalaiset väestötutkimukset (NHANES), joiden mukaan vuosina 1999 2010 statiinin käyttäjien energiankulutus lisääntyi lähes 10 % ja rasvan kulutus 14 % statiinia käyttämättömien lukuihin verrattuna (30). Sen mukaisesti myös painoindeksi suureni statiinia käyttäneillä enemmän, ja tämä onkin yksi mahdollinen selitys sille, että diabetesriski on ollut seurantatutkimuksissa suurempi kuin satunnaistetuissa statiinitutkimuksissa. Vaihtoehtoinen selitys pelkälle terveellisten elämäntapojen laiminlyönnille on kuitenkin se, että statiinihoidon edulliset verisuonivaikutukset auttavat säilyttämään parempaa ravitsemustilaa, jolloin myös painon säilyminen (ja diabe- Statiinihoidon mahdollisia vaikutuksia glukoosiaineenvaihduntaan vielä hypoteesien viidakko. HMG-CoA-reduktaasin esto Ikääntyminen modifioi? STATIINI Beetasolu insuliinisynteesi insuliinineritys Pleiotrooppiset vaikutukset? Edulliset verenkiertovaikutukset Glukoosinkuljetus Ikääntyminen modifioi Vaikutus ruokahaluun ja energian varastointiin Perifeerinen kudos insuliiniresistenssi Elintapojen laiminlyönti Painonnousu/ painon säilyminen; fyysinen aktiivisuus? Veren glukoosi diabetes KLIININEN MERKITYS? 2937

25 Panza GA, Taylor BA, Thompson BD ym. The effect of atorvastatin on habitual physical activity among healthy adults. Med Sci Sports Exerc 2015, verkossa ensin 20.7.2015. 26 Chogtu B, Magazine R, Bairy KL. Statin use and risk of diabetes mellitus. World J Diabetes 2015;6:352 7. 27 Besseling J, Kastelein JJP, Defesche JC, Hutten BA, Hovingh GK. Association between familial hypercholesterolemia and prevalence of type 2 diabetes mellitus. JAMA 2015;313:1029 36. 28 Vuorio A, Strandberg TE, Schneider WJ, Kovanen PT. Statins and new-onset diabetes mellitus - a risk lacking in familial hypercholesterolemia. J Intern Med 2015, verkossa ensin 11.8.2015. DOI: 10.1111/joim.12405 29 Swerdlow DI, Preiss D, Kuchenbaecker KB ym. HMG-coenzyme A reductase inhibition, type 2 diabetes, and bodyweight: evidence from genetic analysis and randomized trials. Lancet 2015;385:351 61. 30 Sugiyama T, Tsugawa Y, Tseng CH, Kobayashi Y, Shapiro MF. Different time trends of caloric and fat intake between statin users and nonusers among US adults: gluttony in the time of statins? JAMA Intern Med 2014;174:1038 45. 31 Strandberg TE, Pitkälä KH, Tilvis RS. Frailty in older people. Eur Geriatr Med 2011;1 10. 32 Strandberg TE, Pienimäki T, Strandberg AY, Pitkälä KH, Tilvis RS. Association between use of statin medication and weight change in older men. J Am Geriatr Soc 2012;60:1588 90. 33 Martin SS, Sperling LS, Blaha MJ ym. Clinician-patient discussion for atherosclerotic cardiovascular disease prevention: Importance to implementation of the 2013 ACC/AHA guidelines. J Am Coll Cardiol 2015;65:1361 8. 34 Look AHEAD Research Group. Long-term effects of a lifestyle intervention on weight and cardiovascular risk factors in individuals with type 2 diabetes mellitus: four-year results of the Look AHEAD trial. Arch Intern Med 2010;170:1566 75. 35 Look AHEAD Research Group. Intensive lifestyle intervention in type 2 diabetes. N Engl J Med 2013;369:145 54. 36 Nielsen SF, Nordestgaard BG. Statin use before diabetes diagnosis and risk of microvascular disease: a nationwide nested matched study. Lancet Diabetes Endocrinol 2014. pii: S2213-8587(14)70173-1 37 Hernández-Ojeda J, Román-Pintos LM, Rodríguez-Carrízalez AD ym. Effect of rosuvastatin on diabetic polyneuropathy: a randomized, double-blind, placebo-controlled Phase IIa study. Diabetes Metab Syndr Obes 2014;7:401 7. tesriski) on todennäköisempää kuin statiinia käyttämättömillä. Etenkin vanhoilla potilailla joita on yhä suurempi joukko statiinien käyttäjistä tahaton painonlasku on gerastenian (hauraus-raihnausoireyhtymä) ja sitä kautta huonomman ennusteen merkki (31). Tähän sopien olemme todenneet painon säilyvän statiinia käyttävillä vanhoilla miehillä seurannassa paremmin kuin muilla miehillä (32). Myös ravitsemustilaa heijastava plasman prealbumiinitaso on iäkkäillä statiinien käyttäjillä korkeampi kuin muilla, ja tämä yhteys on riippumaton painoindeksistä (Helsingin johtajatutkimuksen julkaisemattomia havaintoja). Statiinihoitoon liittyvän diabeteksen kliininen merkitys Statiinihoitoon liittyvä diabetesriski on saanut paljon huomiota, ja on odotettavissa, että se muiden tekijöiden ohella johtaa joillakin potilailla hyödyllisen statiinihoidon lopettamiseen. On kuitenkin mahdollista, että statiini vain nopeuttaa usealla mekanismilla diabeteksen puhkeamista henkilöille, joille se joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin ilmaantuisi (33). Tätä prosessia voitaneen myös estää ruokavaliolla ja painonhallinnalla. Koska diabeetikoiden ennuste lopulta määräytyy makrovaskulaaristen komplikaatioiden pohjalta ja toisaalta dyslipidemian tiedetään altistavan niille enemmän kuin konsanaan glukoosipitoisuuden, on ratkaisevan tärkeää pyrkiä selvittämään statiinin provosoiman hyperglykemian kliininen merkitys statiinihoidon aikaansaamaan edulliseen lipidimuutokseen verrattuna. On selvästi osoitettu, että statiinit parantavat myös diabeetikoiden ennustetta (9). Toisaalta näyttää siltä, etteivät onnistunutkaan painonhallinta ja diabetesriskin pieneneminen välttämättä yksinään estä valtimotauteja, jos perinteisissä riskitekijöissä, kuten LDL-kolesterolissa, ei tapahdu muutosta. Look AHEAD -tutkimuksessa interventioryhmän painonpudotus onnistui hyvin ja liikunta lisääntyi (34), mutta lähes kymmenen vuoden aikana ei valtimotautitapah- English summary www.laakarilehti.fi in english Statins and the risk of diabetes tumissa silti ollut eroa vertailuryhmään nähden (35). Hyvä selitys voi olla se, että statiinin käytössä ja kolesterolitasoissa ei ollut eroa ryhmien kesken. Diabetekseen liittyy pitkällä aikavälillä myös mikrovaskulaarisia komplikaatioita, joiden keskeisenä syynä pidetään pitkäkestoista hyperglykemiaa. Suuressa tanskalaisessa väestötutkimuksessa mikrovaskulaaristen komplikaatioiden riski oli statiinihoitoa käyttäneillä pienempi (36), ja satunnaistetussa tutkimuksessa rosuvastatiinihoito lievensi diabeettista neuropatiaa (37). Mikroverenkierron kohentumisen mekanismeiksi sopisi statiinien aikaansaama lipidiperoksidaation ja oksidatiivisen stressin lievittyminen. Lopuksi Näyttää selvältä, että statiinihoitoon voi liittyä glukoositasapainon heikentymistä niin, että myös diabetesdiagnoosi voi täyttyä. Mekanismeja on todennäköisesti useita, painonnoususta insuliininerityksen idiosynkraattiseen häiriöön. Mikä näiden muutosten kokonaisvaikutus ja merkitys on terveydentilan kannalta, on sen sijaan epäselvää. Statiinihoidon hyödyt valtimotautien ehkäisyssä ovat kiistattomat (9), ja huolena on, että hyödyllinen statiinihoito jää aloittamatta tai keskeytyy ilman todellista perustetta. Diabetesriski korostaa kuitenkin sitä, ettei statiinihoito korvaa terveellistä ruokavaliota tai painonhallintaa. Diabetesriski pitääkin kääntää voitoksi ja motivoida potilasta myös elintapamuutoksiin statiinihoidon ohella (13,23,33). Sidonnaisuudet Alpo Vuorio: Luentopalkkio (Aegerion Ltd). Petri T. Kovanen: Konsultointipalkkiot (Amgen, Raisio, Suomen MSD), asiantuntijalausunto (Amgen), luentopalkkiot (Amgen, AstraZeneca, Raisio), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Amgen), tekijänpalkkiot (WSOY, Kustannus OY Duodecim), osakkeet (Orion), matka-, majoitus- ja kokouskulut (Raisio, Sanofi Aventis). : Konsultointipalkkiot (Amgen, MSD, Novo Nordisk Pharma, Pfizer, Sanofi Aventis), palkkiot osallistumisesta tutkimuksen toteutukseen (Oxford University), lisenssitulot ja tekijänpalkkiot (WSOY, Duodecim, Suomen Lääkärilehti), osakkeet/optiot (Orion), matka-, majoitus- tai kokouskulut (EU Geriatric Medicine Society). 2938

English summary Alpo Vuorio, Petri T. Kovanen, Professor, Head of Department University of Helsinki, University of Oulu, Helsinki University Central Hospital E-mail: timo.strandberg@oulu.fi Statins and the risk of diabetes Statin treatment also prevents cardiovascular disease in type 2 diabetes, but statins may impair glucose tolerance and predispose to diabetes. The risk of diabetes has been found to increase by 9 12% in randomized trials and by 20 50% in observational studies. There are probably several mechanisms explaining this phenomenon, and they relate to statin effects on both peripheral insulin resistance and insulin secretion by the pancreas. This risk can probably be reduced by diet and weight control. At the moment, the clinical significance of statin-induced diabetes is uncertain and it should not lead to avoidance of statin treatment in patients at risk of cardiovascular diseases. 2938a