Taloustieteestä ja opiskelusta Tervetuliaisesitelmä uusille opiskelijoille, Elokuu 2013 Tapio Palokangas
Economicum Rakennuksessa Economicum toimivat Helsingin yliopiston taloustieteen oppiaine Helsingin kauppakorkeakoulun taloustieteen laitos Svenska Handelshögskolan -nimisen yliopiston kansantaloustieteen laitos Helsingin taloustieteellinen tutkimuskeskus (HECER) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) Kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma (KAVA)
Economicum Edellämainituissa yksiköissä on yhteensä yli 100 päätoimista kansantaloustieteen opettajaa ja tutkijaa, joista 14 professorin statuksella yli 25 tohtoria HY:n taloustieteen laitoksessa on yli 300 päätoimista opiskelijaa (sisäänotto >60) yli 40 päätoimista kansantaloustieteen opettajaa ja tutkijaa, joista 7 professorin statuksella yli 10 tohtoria
Taloustiede (economics) Aikaisemmalta nimeltään kansantaloustiede (alkuaan saksaa, Volkswirschaftslehre) Kaikkialla maailmassa keskeinen tieteenala sekä yhteiskuntatieteellisissä että kauppatieteellisissä tiedekunnissa Yleinen yleissivistävä oppiaine muiden maiden yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja lukioissa (mm. Britannian yo-kirjoituksissa) Suomessa taloustiede ei tieteenalana ole niin tunnettu, koska se puuttuu lukioista ja ylioppilaskirjoituksista Seuraavaksi selvennän taloustieteen identiteettiä vertaamalla sitä lähitieteisiin
Taloustiede vs. liiketaloustiede Taloustiede (economics) muodostaa kokonaiskuvan taloudesta ja talouden ilmiöistä. Tätä kokonaiskuvaa taloustieteilijä eli ekonomisti käyttää työvälineenään selittäessään ja ennustaessaan talouden kehitystä. Liiketaloustiede (management, finance) tarkastelee taloutta ja yhteiskuntaa yhden yrityksen näkökulmasta. Liiketaloustieteilijä käyttää työkalunaan erityistietämystään yrityksen toiminnasta.
Taloustiede vs. muut yhteiskuntatieteet Hieman kärjistäen ero on seuraava: Yhteiskuntatieteilijät tuottavat visioita yhteiskunnan toiminnasta ja kehityksestä Kansantaloustieteilijä myös visioi, mutta ottaa samalla myös huomioon, miten visiot olisivat taloudellisesti toteutettavissa Ekonomisti ilonpilaaja, joka puhuu rahasta silloin kun muut vaikenevat. Miten suunnitelma on rahoitettavissa? Kuka viime kädessä hyötyy taloudellisesti, jos suunnitelma toteutetaan.
Tunnettuja entisiä oppilaitamme HY:n (kansan)taloustieteen oppiaineesta valmistuneita: Jorma Ollila Erkki Liikanen Pentti Kouri Sixten Korkman Suvi-Anne Siimes Seppo Honkapohja Mari Kiviniemi Pekka Korpinen Pekka Tiainen
Ekonomisteissa on Liikemiehiä ja virkamiehiä Pörssimeklareita ja ympäristöaktivisteja Tutkijoita ja itsenäisiä yrittäjiä Pankki- ja järjestöekonomisteja Konservatiiveja ja radikaaleja
Mitä ekonomistit sitten tekevät? Mitä haluavat, kaikkea mahdollista! Samaa kuin muut, mutta paremmin, käyttäen hyväkseen taloudellisten riippuvuuksien tuntemustaan ja kokonaiskäsitystään kansantalouden toiminnasta! Ekonomistien työllisyys on ollut hyvä!
Taloustieteen menetelmät Kaikkien ihmisten visiot perustuvat olettamuksiin, realistisiin tai epärealistisiin. Ekonomistin pitää pystyä perustelemaan, millaisiin olettamuksiin hänen väitteensä perustuvat. Kansantaloustiede käyttää matematiikkaa ja tilastotiedettä taloudellisten lainalaisuuksien paikkansapitävyyden testaamiseen
Taloustieteen menetelmät Maallikoiden käsitykset talouden toiminnasta ovat eräänlaisia malleja. Nämä perustuvat yleensä alitajuisiin, arkikokemuksen perusteella syntyviin olettamuksiin tai uskomuksiin. Ekonomistien mallit muodostetaan tieteellisen tutkimuksen avulla. Jokaisen ekonomistin pitää pystyä perustelemaan, millaisiin olettamuksiin hänen väitteensä tai ennusteensa perustuu. Kansantaloustiede käyttää matematiikkaa ja tilastotiedettä taloudellisten lainalaisuuksien paikkansapitävyyden testaamiseen.
Onko matematiikka vaikeaa? Matematiikkaa oppii kuka hyvänsä! Kysymys on motivaatiosta! Unohtakaa koulumatematiikka, jos teillä on siitä ikäviä kokemuksia! Matematiikka myös kehittää yhteis-kunnallista ajattelua pakottamalla johdonmukaisuuteen
Tehokas työaika Psykologien mielestä ihminen pystyy oppimaan uusia asioita maksimissaan 6 tuntia päivässä (pl. tauot) Tämän rajan jälkeen oppiminen ei ole enää tehokasta Rutiiniasioita (esim. tekstinkäsittelyä) voi tehdä enemmänkin kuin 6 tuntia päivässä
Miten tehokasta työaikaa pitäisi soveltaa? Päivittäinen työaika pitäisi saada mahdollisimman lähelle 6 tunnin maksimia (pl. tauot) Jokaisen pitäisi oppia tunnistamaan oma maksimityöaikansa ( 6 tuntia) ottaen huomioon sosiaaliset ja fyysiset rajoitteet Maksimityöaikaa ei kannata ylittää, koska se ei ole tehokasta. Ylijäävä aika kannattaa käyttää rentoutumiseen ja lepoon Alkoholia kohtuullisesti, jotta pystyisi seuraavana päivänä aloittamaan aikaisin
Tehokas työpäivä Vuorokaudessa on 24 tuntia: Nukkumiseen esimerkiksi 8 tuntia (jokaisen pitäisi oppia tuntemaan todellinen unen tarpeensa) Tehokkaaseen oppimiseen maksimissaan 6 tuntia (= taukoineen 8 tuntia) Rentoutumiseen loput, noin 8 tuntia
Tehokas opiskelustrategia Tehokkain tapa oppia abstrakteja asioita luentojen avulla on seuraava: 1. Luentomonisteet (tai muu oheiskirjallisuus) hankitaan etukäteen ja tutustutaan niihin etukäteen niin pitkälle kuin senhetkinen ymmärrys riittää. 2. Luennoilla kurssimateriaalia täydennetään ja samalla on myös mahdollista esittää tarkentavia kysymyksiä. Kotona täydennetty luentomateriaali käydään uudestaan lävitse ja tehdään samalla siihen liittyvät harjoitukset. 3. Harjoituksissa saadaan ratkaisut ja samalla on myös mahdollista esittää tarkentavia kysymyksiä. 4. Kurssin jälkeen materiaali vielä kerrataan ennen tenttiä niin, että kurssin opintoviikkomäärä (= opintopisteet/2) tulee täyteen.
Tehokas opiskelustrategia: kertaus Tehokkain tapa oppia abstrakteja asioita luentojen avulla on seuraava: 1. Luentomonisteet (tai muu oheiskirjallisuus) hankitaan etukäteen ja tutustutaan niihin etukäteen niin pitkälle kuin senhetkinen ymmärrys riittää. 2. Luennoilla kurssimateriaalia täydennetään ja samalla on myös mahdollista esittää tarkentavia kysymyksiä. Kotona täydennetty luentomateriaali käydään uudestaan lävitse ja tehdään samalla siihen liittyvät harjoitukset. 3. Harjoituksissa saadaan ratkaisut ja samalla on myös mahdollista esittää tarkentavia kysymyksiä. 4. Kurssin jälkeen materiaali vielä kerrataan ennen tenttiä niin, että kurssin opintoviikkomäärä (= opintopisteet/2) tulee täyteen. Näin menetellen materiaali käydään eri muodoissaan läpi vähintään 4-5 kertaa, mikä tehostaa oppimista.
Tentit Pyrkikää saamaan mahdollisimman hyvä tulos jo ensimmäisellä tenttikerralla Älkää jättäkö mieleenne takaportteja (esim. voihan tentin aina uusia), koska tämä alentaa opiskelutehokkuutta Uusikaa tentti silloin, kun ette ole saamaanne arvosanaan tyytyväinen Näin menetellen 3 tenttimahdollisuutta vuodessa riittää varmasti (yleensä riittää 1. mahdollisuus)
Ennuste opintomenestyksestä Pyrkikää työskentelemään tasaisesti ja säännöllisesti joka päivä, lähellä tehokasta maksimia ( 6 tuntia) Joka (arki)päivästä tehokas työpäivä + tehokas opiskelustrategia + oikea keskittyminen tentteihin (so. ei turhia tenttejä) = vähintään 4/5 opinnoissa, valmistuminen 4 ½ vuodessa Varoitus:älkää lukeko tärppejä, koska ne ovat itsepetosta ja hukkaan heitettyä aikaa