Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18.09.2013 Sivu 1 / 41 Kokoustiedot Aika 18.09.2013 keskiviikko klo 17:10-20:35 Tauko klo 19.47-19.54 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs. Saapuvilla olleet jäsenet Johanna Värmälä, puheenjohtaja Henrik Haapajärvi Leo Hiltunen Teemu Hokkanen Stig Kankkonen Hanna Kiljunen Pia-Tiina Bjong Jussi Koskinen Jukka Pelkonen Marika Niemi Pinja Nieminen Johanna Paattiniemi Veera Ruoho Heikki Seppä Markku Mikkelson Jaana Wessman Muut saapuvilla olleet Juha Metso Aulis Majuri Jukka Louhija Marja-Leena Remes Eetu Salunen Tuula Heinänen Eila Mustonen Outi Huida Pekka Rastas Mia Laiho Tommi Hietanen perusturvajohtaja talous- ja hallintojohtaja vanhusten palvelujen johtaja perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja terveyspalvelujen johtaja kehittämisjohtaja, poistui 87 :n käsittelyn jälkeen klo 19.47 lakimies viestintäpäällikkö henkilöstön edustaja kaupunginhallituksen edustaja hallintolakimies, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18.09.2013 Sivu 2 / 41 Allekirjoitukset Johanna Värmälä puheenjohtaja Tommi Hietanen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 27.9.2013 Johanna Paattiniemi Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 27.9.2013 osoitteessa Kirkkojärventie 6 b, 8. kerros, huone 820, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18.09.2013 Sivu 3 / 41 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 85 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 86 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 87 1-6 Vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 6 2014-2016, sosiaali- ja terveystoimi 88 Laboratorio- ja kuvantamistoimintojen sijoittaminen 15 Omenatorille 89 Valtioneuvoston asetuksen (338/2011) toimeenpanoa 19 koskeva selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 90 7 Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen 23 vuosien 2014-2018 investointiohjelmasta. 91 Valtuustoaloite perhetyön palveluiden kehittämiseksi 27 (Kh/Kv) 92 terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten 35 laillisuus 93 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät 37

Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 18.09.2013 Sivu 4 / 41 85 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 11.9.2013 päivätyllä lautakunnan jäsenille ja viranhaltijoille toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 18.09.2013 Sivu 5 / 41 86 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Johanna Paattiniemi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 18.09.2013 Sivu 6 / 41 1978/02.02.00/2013 87 Vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2014-2016, sosiaali- ja terveystoimi Valmistelijat / lisätiedot: Aulis Majuri, puh. (09) 816 23000 Maija Havo, puh. (09) 816 23013 Tuula Heinänen, puh. (09) 816 85011 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 esittää kaupunginhallitukselle liitteen mukaisen taloussuunnitelman vuosille 2014-2016 ja talousarvion vuodelle 2014 2 antaa kaupunginhallitukselle esityslistan liitteen mukaiset vastaukset rahaasia-aloitteisiin 3 antaa vanhus- ja vammaisneuvostolle esityslistan liitteiden mukaiset vastaukset esityksiin 4 lähettää taloussuunnitelman ja talousarvion Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon osalta Kirkkonummen kunnalle ja Kauniaisten kaupungille lausuntoa varten sekä oikeuttaa perusturvajohtajan tekemään siihen lausuntojen edellyttämät tarkistukset 5 oikeuttaa toimialan esikunnan tekemään tarvittavat tekniset tarkistukset. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset liitteisiin on huomioitu pöytäkirjassa. Värmälä Niemisen ja Wessmanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen esittelijän päätösehdotuksen kohtaan 1: 1 esittää kaupunginhallitukselle valtuuston hyväksymän ohjeellisen kehyksen ja liitteen mukaisen taloussuunnitelman vuosille 2014-2016 ja talousarvion vuodelle 2014, kuitenkin todeten, että esitetty kehys on riittämätön tukien myöntämiseen ja palvelujen järjestämiseksi. Näin ollen lautakunta edellyttää riittävien taloudellisten resurssien turvaamista sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotta kasvavan ja ikääntyvän väestön tuet ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 18.09.2013 Sivu 7 / 41 palvelut pystytään turvaamaan monipuolisina ja korkeatasoisina. Kustannusten hillitsemiseksi lautakunta edellyttää toimintojen tehostamista ja kehittämistä. Niemi Kankkosen, Paattiniemen ja Pelkosen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen esittelijän päätösehdotuksen kohtaan 1: 1 esittää kaupunginhallitukselle valtuuston hyväksymän ohjeellisen kehyksen ja liitteen mukaisen taloussuunnitelman vuosille 2014-2016 ja talousarvion vuodelle 2014, kuitenkin todeten, että esitetty kehys on poikkeuksellisen tiukka. Lautakunta edellyttää riittävien taloudellisten resurssien turvaamista sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotta kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelut pystytään turvaamaan monipuolisina ja korkeatasoisina. Lautakunta pitää tärkeänä erityisesti lasten, nuorten ja vanhusten palveluiden turvaamista. Kustannusten hillitsemiseksi lautakunta on valmis arvioimaan toiminnan tehokkuutta, kehittämään ja tehostamaan palveluita, panostamaan ennaltaehkäisevään toimintaan sekä monipuolistamaan palveluiden toiminta- ja tuotantotapoja. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi kannatettua muutosehdotusta, joista on äänestettävä. Suoritetun nimenhuutoäänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi Niemen ehdotuksen saaneen seitsemän (7) ja Värmälän ehdotuksen kuusi ääntä (6). Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Niemen ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksyneen sen. Päätös 1 esittää kaupunginhallitukselle valtuuston hyväksymän ohjeellisen kehyksen ja liitteen mukaisen taloussuunnitelman vuosille 2014-2016 ja talousarvion vuodelle 2014, kuitenkin todeten, että esitetty kehys on poikkeuksellisen tiukka. Lautakunta edellyttää riittävien taloudellisten resurssien turvaamista sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotta kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelut pystytään turvaamaan monipuolisina ja korkeatasoisina. Lautakunta pitää tärkeänä erityisesti lasten, nuorten ja vanhusten palveluiden turvaamista. Kustannusten hillitsemiseksi lautakunta on valmis arvioimaan toiminnan tehokkuutta, kehittämään ja tehostamaan palveluita, panostamaan ennaltaehkäisevään toimintaan sekä monipuolistamaan palveluiden toiminta- ja tuotantotapoja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 18.09.2013 Sivu 8 / 41 2 antaa kaupunginhallitukselle esityslistan liitteen mukaiset vastaukset rahaasia-aloitteisiin 3 antaa vanhus- ja vammaisneuvostolle esityslistan liitteiden mukaiset vastaukset esityksiin 4 lähettää taloussuunnitelman ja talousarvion Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon osalta Kirkkonummen kunnalle ja Kauniaisten kaupungille lausuntoa varten sekä oikeuttaa perusturvajohtajan tekemään siihen lausuntojen edellyttämät tarkistukset 5 oikeuttaa toimialan esikunnan tekemään tarvittavat tekniset tarkistukset. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Ehdotus vuoden 2014 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2014-2016 2 terveystoimen Espoo -tarina 10.9.2013 3 Vastaukset vammaisneuvoston aloitteisiin 4 Vastaukset vanhusneuvoston aloitteisiin 5 Vastaukset raha-asia-aloitteisiin 6 terveystoimen tavoitteet - Valtuuston päätös 9.9.2013 v2014 talousarvion sekä vuosien 2014-2016 taloussuunnitelman kehyksestä - Espoo -tarina (Valtuusto 10.6.2013) Lautakunnan päätettäväksi tuodaan esitys talousarvioksi vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2014-2016, vastaukset raha-asia-aloitteisiin sekä vammais- ja vanhusneuvoston esityksiin. Taloussuunnitelman painopisteet terveystoimessa vuosien 2014-2016 valtuustokauden tavoitteet: o kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokasta vähenee o ikäihmiset saavat apua ja kuntoutusta niin, että he pystyvät asumaan kotonaan o terveysasemien palvelukyky paranee o sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen järjestämisessä luodaan tapoja lisätä omaa tuotantoa täydentävää yritystoimintaa o työn tuottavuus sote -palveluissa paranee o Espoon sosiaali- ja terveystoimen houkuttelevuus työvoimavajealojen ammatteihin (lääkärit, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat) paranee

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 18.09.2013 Sivu 9 / 41 Väestökehitys Koko kaupungin tasolla vuosien 2013 2015 väestönkasvu ylittää 1,5 %, vuosina 2016 2019 väestönkasvu on 1,3 %. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin 2 200 asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Espoossa oli asukkaita vuoden 2013 alussa 256 824 ja Espoon väestömäärä 1.1.2023 on ennusteen mukaan 294 100, jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2012/2013 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2022/2023 on yhteensä 37 300 asukasta eli keskimäärin 3 700 asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina 2013 2019 on 4 000 3 700 ja vuodesta 2020 alkaen 3 500 asukasta vuodessa. Ennusteen tasoa on hieman nostettu aiemmasta. Vuosi 2012 oli Espoossa ennätyksellinen maahanmuuttovuosi. Espooseen muutti yli 3 200 asukasta ulkomailta. Espoon väestönkasvu vuonna 2012 oli 4 385 asukasta. Siitä puolet oli syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden ja toinen puoli muuttovoittoa. Muuttovoitto jakautui siten, että siitä suurin osa oli maahanmuuttoa 74 % ja loput 26 % muuttovoittoa muista kunnista. Lainsäädäntö Ajankohtaisimmat lainsäädäntöuudistukset, jotka säätelevät toimialaa ja sen tuottamia palveluja: Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti valmistelevat kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen käynnistämistä. Osana kuntauudistusta STM valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, vanhuspalvelulaki, on tullut voimaan 1.7.2013. Suurinta osaa säännöksistä sovelletaan heti lain tultua voimaan, osaa 1.1.2014 lukien ja loppuja 1.1.2015 lukien. Laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta tulee voimaan 1.1.2014 lukien. Henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveysaseman. Espoo-strategia Espoon uusi strategia on nimeltään Espoo-tarina. Se hyväksyttiin valtuustossa 10.6. Espoo-tarinan yhteyteen on määritelty erikseen visio, arvot, päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. terveystoimen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 18.09.2013 Sivu 10 / 41 valtuustokauden ja vuositason tulos- ja muut tavoitteet toteuttavat Espootarinaa. Päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet näkökulmittain Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: - Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. - Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. - Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. - Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: - Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. - Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. - Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. - Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaaajan kohtaamispaikoiksi. - Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. - Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Resurssit ja johtaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 18.09.2013 Sivu 11 / 41 Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: - Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. - Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. - Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Kehitysohjelmat ja ohjelmajohtaminen Vastauksena kaupungin suurimpiin haasteisiin toteutetaan viisi toimialarajat ylittävää kehitysohjelmaa. Ohjelmien ohjauksessa yhdistetään uudella tavalla luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtaminen. Espoon ohjelma- ja projektijohtamiselle kehitetään yhteiset menettelyt. Tämän valtuustokauden poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat: 1. Osallistuva Espoo 2. Nuorten elinvoimaisuus 3. Elinvoimaa ikääntyville 4. Kestävä kehitys 5. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Valmisteluprosessi Kaupunginhallitus ehdotti 26.8.2013, että valtuusto hyväksyy vuosien 2014-2016 kehyksen tulos- ja rahoituslaskelmat sekä käyttötalouden toimialoittaiset kokonaismenot ja -tulot ohjeellisena ja siten täydennettynä, että valtuustolle valmistellaan talousarvion yhteydessä valtuustokauden mittainen alijäämätön talouden tasapainotusohjelma. Asian valtuusto käsittely on 9.9.2013. Lautakunta antaa esityksensä talousarvioksi 18. syyskuuta. Kaupunginjohtajan esitys valmistuu 24. lokakuuta. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä 29.10.2013. Valtuuston neuvottelutoimikunta käsittelee talousarvioesitystä marraskuussa. Kaupunginhallituksen toinen talousarviokäsittely on 26.11.2012. Valtuusto päättää talousarviosta kokouksissaan 5.12. ja 10.12.2013. Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetilan 2020 valtuusto vahvisti 13.12.2010. Lautakunnan talousarviovalmistelu Toimintaympäristön tila -aineiston avulla luodaan yhteinen toimintaympäristön tietopohja kehyksen ja taloussuunnitelman laadinnalle. Helmikuun 2013 lopussa kaupunkitiedon tulosyksikkö ja kaupunkikehitysyksikkö julkaisivat Eetvartti-neljännesvuosijulkaisun

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 18.09.2013 Sivu 12 / 41 4/2012. Vuoden 2012 laaja toimintaympäristön tila -esittelyaineisto julkaistiin kaupungin internet-sivustolla toukokuussa 2012 ja Toimintaympäristön tila 2012 -raportti suunnittelun ja päätöksenteon tueksi julkaistiin 23.10.2012. Seudullisena yhteistyönä on päivitetty myös laaja seudullinen toimintaympäristöaineisto. Se sijoitetaan www.helsinginseutu.fi -sivustolle. Toimialat täydentävät analyysejä arvioimalla niiden vaikutuksia omalla toimialallaan. Edellä mainitut aineistot päivitetään kuluvan vuoden aikana suunnilleen viimevuotista vastaavalla aikataululla. Lautakunta teki 24.4.2013 esityksen vuosien 2014 2018 investointiohjelmaksi. Se kävi 5.6. lähetekeskustelun Espoo-tarinan toimeenpanosta. Lautakunta keskusteli työpajassaan 16.8. talouskehityksen mukaisista rahoitusnäkymistä ja vaikutuksesta palveluihin ja niiden kohdistamiseen. Taloudellinen kehitys ja määrärahojen kohdistaminen Verorahoitusennuste on tarkistettu elokuun alussa vuoden 2012 koko maan sekä Espoon ansiotulojen sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2013 tammi-heinäkuun verotilitystietojen sekä Suomen kuntaliiton ylläpitämän 19.6.2013 päivitetyn koko maan verotuloennusteen perusteella. Vuonna 2013 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1286,4 milj. euroa, 3 % enemmän kuin vuonna 2012. Verotilitysarviossa on tilitysjärjestelmän muutoksesta johtuva 13 milj. euron kertaluontoinen erä, joka ei vaikuta seuraavien vuosien ennustelukuihin. Ilman tätä kertaerää verotulojen kasvu olisi vain 2 %. Valtionosuuksien kertymäarvio perustuu kuntaliitolta kesällä saatuihin laskelmiin. Valtionosuuksien vuoden 2014 kokonaismäärä on lisääntynyt kehysohjeen arviosta mm. sen vuoksi, että hallituksen kevään kehysriihen veroratkaisujen seurauksena kunnille kompensoidaan verotulomenetyksiä valtionosuustilityksissä. Espoossa näiden kompensaatioiden määrän arvioidaan olevan noin 8,6 milj. euroa. Vastaava määrä vähenee verotuloista Palvelujen rahoitus vaikeutuu. Verorahoituksen erittäin heikko kehitys vuosina 2012-2014 aiheuttaa sen, että kaupungin tulos on tästä vuodesta eteenpäin laskelman mukaan koko suunnitelmakauden alijäämäinen huolimatta siitä, että käyttötalouden resurssien lisäykseen on kehystä määriteltäessä suhtauduttu erittäin kriittisesti. Ehdotuksen mukaisessa kehyksessä pysyminen tarkoittaa kaupungin koko toiminnan perusteellista uudelleenarviointia ja tuottavuuden selkeää parantamista. Kaupungin on varauduttava siihen, että länsimetron sekä useiden suurten palveluyksiköiden (Espoon sairaala, Opinmäki, Matinkylän tori, Elä ja asukeskukset) valmistuminen ja käyttöönotto lisäävät kaupunkikonsernin käyttö- ja rahoituskustannuksia merkittävästi 3-4 vuoden kuluttua. Kaupungin talousarviokehyksen laadinnassa on otettu huomioon suhdannenäkymät. Suhdannekehitykseen vaikuttavat maailmantalouden yleinen heikko kehitys ja Euroalueen ongelmat.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 18.09.2013 Sivu 13 / 41 Toimialan toimintatulot ja -menot: terveystoimen toimintatulot vuonna 2014 kasvavat 1,2 milj. euroa eli 1,6 prosenttia. Vuonna 2014 menot kasvavat 12,8 milj. euroa eli 1,8 prosenttia. Vuonna 2015 menojen ennakoidaan kasvavan edellisestä vuodesta 33,1 milj. euroa ja vuonna 2016 kasvu edellisestä vuodesta on 49,5 milj. euroa. 1000 TOT-12 TA-2013 TA-2014 2015 2016 Toimintatulot 70 257 77 300 78 500 80 100 81 700 Toimintamenot josta 680 584 724 916 737 748 770 885 820 400 ulkoiset 622 048 669 091 670 218 0 0 sisäiset, josta 58 536 55 824 67 530 0 0 vuokrat* 24 171 25 724 27 281 0 0 muut ostot ** 34 365 30 100 40 249 0 0 Toimintakate -610 327-647 616-659 248-690 785-738 700 * Sisäiset vuokrat ovat tila- ja autovuokria ** Ulkoisista menoista siirtyy nettovaikutukseltaan noin 10 milj. euroa kuljetuspalvelua sisäisiin ostoihin Toimialan toimintamenot tulosyksiköittäin: 1000 TOT-12 TA-2013 TA-2014 2015 2016 Vanhusten palvelut 140 539 145 812 155 421 162 402 202 828 Terveyspalvelut 318 156 339 811 343 058 358 467 363 822 Perhe- ja sosiaalipalvelut 206 557 225 845 224 654 234 745 238 251 Esikunta 15 332 13 447 14 615 15 271 15 499 Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 18.09.2013 Sivu 14 / 41

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 18.09.2013 Sivu 15 / 41 3920/02.07.00/2013 88 Laboratorio- ja kuvantamistoimintojen sijoittaminen Omenatorille Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen 1 päättää, että perusterveydenhuollon tarvitsemia laboratorio- ja kuvantamispalveluja tarjotaan Ison Omenan palvelutorilla. 2 päättää, että kuvantamistoiminta siirtyy Tapiolan terveysasemalta Ison Omenan palvelutorille sen valmistuttua. 3 valtuuttaa terveyspalvelujen johtajan sopimaan HUSLAB:n ja HUS- Kuvantamisen kanssa Ison Omenan palvelutorin laboratorio- ja kuvantamispalvelujen yksityiskohdista. Käsittely Päätös Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijään ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - IVA-arviointi laboratorio- ja kuvantamispalvelujen tarjoamisesta Ison Omenan palvelutorilla - Asiakaskysely kuvantamispisteiden käytöstä Espoo-strategian mukaan palveluverkkoa suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kaupungin tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon jakautumista lähipalveluihin, alueellisiin palveluihin, kaupunki-tasoisiin ja seudullisiin palveluihin. Epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastovaikutukset huomioiden. Laboratoriopalvelut Espoon sosiaali- ja terveystoimelle tuottaa HUSLAB. Tätä nykyä kiinteät laboratoriopisteet Espoon alueella sijaitsevat kuudella terveysasemalla: Leppävaarassa, Tapiolassa, Puolarmetsässä,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 18.09.2013 Sivu 16 / 41 Espoonlahdessa, Samariassa ja Viherlaaksossa. Kaikilla terveysasemilla on mahdollisuus pikanäytteisiin ensisijaisesti päivystystapausten päätöksentekoa varten. Lisäksi ajanvarauksella tapahtuvaa näytteenottoa tarjotaan rajattuina aikoina Matinkylässä, Kivenlahdessa ja Kalajärvellä. Viherlaakson laboratorio toimii ajanvarauksella joka arkipäivä. Espoolaisilla on mahdollisuus käyttää muissakin kunnissa sijaitsevia HUSLAB:n toimipisteitä. HUSLAB tarjoaa myös liikkuvaa näytteenottoa asumispalveluyksiköille. Liikkuvan näytteenoton pilotointi kotihoidon asiakkaille on suunnittelussa. Tulevaisuudessa liikkuvan näytteenoton rooli tulee laajenemaan. Ilta-, yö- ja viikonloppuaikaan päivystyksen tarvitsemat laboratoriopalvelut toimivat Jorvin sairaalassa. Kuvantamispalvelut Espoolle tuottaa HUS-Kuvantaminen. Perusterveydenhuollon tutkimuksista valtaosa on natiiviröntgenkuvauksia (esim. luukuvat, keuhkokuvat, poskiontelokuvaukset). Lisäksi tehdään ultraäänitutkimuksia, joiden määrä on kasvussa. Kuvantamistekniikka on viime vuosina edistynyt huomattavasti ja perinteisten natiivikuvien merkitys on vähenemässä. Niiden sijaan ja niiden ohella yhä useammin tarvitaan tietokone- ja magneettitutkimuksia, näiden laitteisto on kallista eikä niitä ole järkevää sijoittaa perusterveydenhuoltoon. Röntgenkuvauslaitteistot on Espoon alueella sijoitettu kolmeen toimipisteeseen: Leppävaaran, Tapiolan ja Samarian terveysasemille. Lisäksi Puolarmetsässä on siirrettävä röntgenkuvauslaite, jolla voidaan kuvata vuodeosastojen potilaita kahtena päivänä viikossa. Ultraäänitutkimuksia tehdään vain Leppävaaran terveysasemalla ja Jorvin sairaalassa. Tietokonekerroskuvauksia ja magneettikuvauksia tehdään vain Husin sairaaloissa, niiden tarve arvioidaan pääsääntöisesti erikoissairaanhoidossa. Espoolaisilla on mahdollisuus käyttää myös pääkaupunkiseudun muita perusterveydenhuollon röntgenpisteitä. Lausunnot kuvista saadaan etäyhteyksien avulla, vaikka kuvauspisteessä ei ole röntgenlääkäriä. Kuvantamispalvelujen helppo saatavuus lisää tarpeetontakin palvelujen käyttöä, mikä ionisoivan säteilyn käytön yhteydessä ei ole täysin vaaratonta. Espoon terveyskeskuslääkärit kirjoittivat v. 2012 röntgentutkimuslähetteen 23 %:lla lääkärikäynneistä, kun terveyskeskusaineistossa suositeltava osuus olisi n. 15 % lääkärikäynneistä. Kuvantamistutkimuksia tehtiin vuonna 2012 Espoon terveyskeskuslääkäreiden lähetteellä yhteensä reilut 46.600 kpl. Kuvausten jakautuminen eri toimipisteille näkyy seuraavassa taulukossa. Espoon perusterveydenhuollon kuvantamistutkimukset v.2012 toimipiste natiivit ultraäänitutk. yht. JORVIN SAIRAALAN RÖNTGEN 2 481 3 373 5 854 PUOLARMETSÄN SAIRAALAN RÖNTGEN 2 349 448 2 797

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 18.09.2013 Sivu 17 / 41 LEPPÄVAARAN RÖNTGEN 10 891 3 275 14 166 TAPIOLAN RÖNTGEN 15 400 15 400 SAMARIAN RÖNTGEN 8 397 8 397 KIRKKONUMMEN RÖNTGEN 24 24 Yhteensä 39 542 7 096 46 638 Eniten kuvauksia tehtiin Tapiolan ja Leppävaaran pisteissä. Samarian ja Tapiolan kuvausmääriä kasvattaa näille terveysasemille keskitetty traumapotilaiden hoito. Tulevaisuudessa traumapotilaiden hoito tulee siirtymään Jorviin, kun päivystyksen uudet tilat Jorviin valmistuvat. Myös Puolarmetsän vuodeosastojen kuvaustarve loppuu, kun Espoon sairaala valmistuu Jorvin kylkeen ja vuodeosastotoiminta siirtyy kokonaisuudessaan Jorvin mäelle. Ambulanssilla päiväsaikaan terveysasemille tulevien potilaiden hoidon keskittämistä Jorviin on myös mietitty, mikä myös vähentäisi terveysasemien röntgenkuvauksien tarvetta. Väestö Eteläisessä Espoossa (Suur-Tapiolan, Suur-Matinkylän ja Suur- Espoonlahden alueella) asuu nyt n. 132.000 asukasta. Keski- ja Pohjois- Espoossa (Suur-Leppävaaran, Suur-Kauklahden, Vanha-Espoon ja Pohjois-Espoon) alueella asuu n. 120.700 asukasta. Väestön ennakoidaan kasvavan seuraavan 10 vuoden aikana yhteensä yli 14 %:lla. Laboratorio- ja kuvantamispalvelujen tarve lisääntyy sairauksien ja iän myötä. 75-vuotiaita tai vanhempia asuu Etelä-Espoossa nyt 7110 henkeä ja Keski- ja Pohjois-Espoon alueella 4540. Molemmilla alueilla ennakoidaan tämän ikäryhmän lähes kaksinkertaistuvan 10 vuoden kuluessa (kasvu +90 %). Vanhusväestön kokonaismäärä Etelä-Espoossa on pohjoista suurempi. Väestö Etelä- Espoo Väestö Keski- ja Pohjois-Espoo Väestöstä väh. 75-v Etelä-Espoo Väestöstä väh. 75-v Keski-ja Pohjois-Espoo v. 2013 v. 2023 131954 150992 120713 138308 7110 13397 4540 8551 Ison Omenan laajennukseen on suunniteltu monipuolinen kaupungin palveluja tarjoava piste. Sinne on tarkoitus sijoittaa myös terveydenhuollon palveluja. HUSLAB ja HUS-Kuvantaminen ovat ilmaisseet halukkuutensa sijoittaa Omenatorille laboratorio- ja röntgenpisteet, niiden saavutettavuus koko Etelä-Espoon väestölle olisi erinomainen. Omenatorilla toimipisteiden aukioloaikaa voidaan myös venyttää iltaan ja mahdollisesti lauantaihin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 18.09.2013 Sivu 18 / 41 Ison Omenan laboratoriopiste tulee olemaan uusi täyden palvelun kiinteä piste eikä se aiheuta lähivuosina muiden pisteiden sulkemistarvetta. Aikanaan, jos Puolarmetsän vuodeosastotoiminta kokonaan loppuu, tulee Puolarmetsän pisteen jatkotarve kuitenkin harkittavaksi. Espoossa riittäisi periaatteessa Jorvin lisäksi kaksi kuvantamispistettä, joista toinen sijaitsisi Etelä-Espoossa ja toinen Pohjois-Espoossa. HUSkuvantamisen ehto Omenatorin pisteen perustamiselle on, että kuvantamispisteiden kokonaismäärä ei kasva. Tapiolan kuvausmäärä tulee jatkossa pienentymään päivystystoiminnan muutosten takia. Samarian röntgenin säilyttäminen on tärkeää mahdollisen pandemiatilanteen varalta. Samarian terveysasema on terveysasemista ainoa, jossa ilmastointi on osastoitu, jolloin pandemiapotilaiden hoito voidaan eriyttää muusta vastaanotosta. Samarian röntgenin sijainti on myös keskeinen rautatien läheisyydessä ja se pystyy palvelemaan pitkälti radan varren ja lähiseutujen asukkaita. Esityslistan oheismateriaalina on IVA-arviointi laboratorio- ja kuvantamispalvelujen tarjoamisesta Ison Omenan palvelutorilla. Sosiaalija terveyslautakunnan kokouksessa jaetaan pöydälle kooste asiakkailta haastattelemalla saadusta palautteesta. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 18.09.2013 Sivu 19 / 41 2710/06.00.00/2012 89 Valtioneuvoston asetuksen (338/2011) toimeenpanoa koskeva selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valmistelijat / lisätiedot: Raija Vanhatalo, puh. (09) 816 23301 Kaisa Hemminki, puh. (09) 816 23063 Tuija Kumpulainen, puh. (09) 816 32264 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso antaa Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle seuraavan selvityksen terveydenhuoltolain (1326/2010) ja asetuksen (338/2011) mukaisen toiminnan järjestämiseen liittyviin erillisiin kysymyksiin. Käsittely Päätös Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 8.5.2013 Selostus Kouluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä hyvinvointiin liittyvien tarkastusten toteuttaminen asetuksen edellyttämälle tasolle Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään todennut, että asetuksen 12 :n mukainen velvoite kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä ja seurannasta ei toteudu asianmukaisesti kaupungin toiminnassa. Todettakoon, että Espoossa on ollut viime vuosien aikana isoja kouluja, joiden sisäilmaongelmat ovat vieneet Espoon seudun ympäristöterveyden työpanosta. Yksikön henkilöresursseissa ei ole väljyyttä, joten terveysvaaratilanteissa on ollut pakko priorisoida työtehtäviä. Ympäristöterveyden vuoden 2013 terveydensuojelun valvontasuunnitelmassa on lisätty työpanosta kouluympäristön tarkastuskäynteihin. Vuonna 2013 tavoitteena on tarkastaa seutuyksikön alueen 195 koulusta 51 kpl (27 %) ja vuonna 2014 65 koulua (33 %),

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 18.09.2013 Sivu 20 / 41 jolloin asetuksen mukaiseen tavoitteeseen, koulujen tarkastus joka kolmas vuosi, päästäneen. Kouluympäristön terveellisyyden tarkastuskäynneistä kirjoitetut tarkastuskertomukset lähetetään tiedoksi kaikille asetuksessa mainituille tahoille: koulun rehtorille, kouluterveydenhoitajalle, työsuojeluvaltuutetulle, kiinteistön ylläpidosta vastaavalle taholle sekä työterveyshuoltoon. Tarkastuskertomukseen kirjataan todetut puutteet ja annetut toimenpideehdotukset. Merkittävien puutteiden korjaamiselle annetaan määräaika. Korjaustoimenpiteiden toteutumista seurataan tarvittaessa uusintatarkastuksin. Tarkastuskäyntien sopiminen siten, että kaikkien asetuksessa esitettyjen tahojen edustajat pääsisivät aina paikalle, on osoittautunut työlääksi. Ympäristöterveys on valtakunnallisen valvontaohjelman perusteella laatinut omaa toimintaa ohjaavat valvontasuunnitelmat. (Suunnitelmat on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa). Koulut ovat terveydensuojelulain perusteella ympäristöterveyden säännöllisen valvonnan kohteita. Terveydensuojelulain mukaisia valvontakohteita on yhteensä 1537 kpl. Valvontakohteiden tarkastustiheys määräytyy riskiperusteisesti ja valvonnan henkilöresurssit huomioon ottaen. Ympäristöterveys on vuosien 2011-2014 valvontasuunnitelmassa määrittänyt koulujen tarkastustiheydeksi joka 5. vuosi. Valtioneuvostoasetuksen 338/2011 mukaan koulujen terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava joka kolmas vuosi. Ympäristöterveys on varannut lisää henkilötyöpanosta koulutarkastuksiin vuonna 2013. Koulutarkastuksissa arvioidaan mm. onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu, tilojen yleinen siisteys ja rakenteiden kunto ja ylläpito, siivousvälineet ja -ohjelma, käymälät, pesu- ja pukeutumistilat, sisäilman laatu ja ilmanvaihdon riittävyys, toiminnasta aiheutuva melu, tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen (erikoisluokat esim. kemia), oppilasmäärät ja tilojen riittävyys oppilasmääriin ym. Koulujen terveydellisten olojen tarkastus ei vastaa tilojen kuntokartoitusta. Tarkastuksessa tehdään havaintoja, kuullaan käyttäjiä, tarvittaessa voidaan mitata esim. luokkahuoneen hiilidioksidipitoisuutta. Tarkastuksessa on yleensä läsnä kouluterveydenhoitaja, koulun rehtori, koulun huollosta vastaava henkilö ja usein myös työsuojelun edustaja. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus joka lähetetään tiedoksi osapuolille. Mikäli tarkastuksessa havaitaan merkittäviä puutteita, velvoitetaan puutteet korjattavaksi määräaikaan mennessä. Espoon seudun ympäristöterveys on listannut peruskoulut ja lukiot sekä tehnyt koulukohtaisen tarkastuslistauksen. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi asumisterveysvalvontaa hoitavat terveystarkastajat tekevät valitusten tai pyyntöjen johdosta tarkastuksia kouluihin. Tarvittaessa he

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 18.09.2013 Sivu 21 / 41 osallistuvat myös koulukohtaisten moniammatillisten sisäilmatyöryhmien toimintaan. Koulukohtainen sisäilmatyöryhmä perustetaan yleensä silloin kun koulun sisäilmaongelmat ovat laaja-alaisia. Ympäristöterveys osallistuu myös kaupungin moniammatillisen sisäilmatyöryhmän työskentelyyn. Määräaikaisten (ml. laajat terveystarkastukset) terveystarkastusten toteutuminen asetuksen mukaisesti Syksyllä 2013 alkanut terveystarkastusohjelma on päivitetty asetuksen mukaiseksi. Aikaisempaan tarkastusohjelmaan nähden on muutettu 4. luokkalaisten tarkastus asetuksen mukaiseksi yksilötarkastukseksi. Lukuvuonna 2012 2013 on tarjottu laajaa tarkastusta kaikille oppilaille vähintään kerran. Suunniteltu henkilökuntamitoitus on ollut riittävä tarkastusaikojen toteuttamiseksi. Laajat tarkastukset (vuosiluokat 1,5,8) toteutuivat 86 %. Osa oppilaista ei ole ottanut tarjottua aikaa vastaan tai ei ole ollut mahdollisuutta tarjota toista lääkärin aikaa. Lukuvuonna 2012 2013 vanhempien osallistumista tarkastuksiin ei ole pystytty systemaattisesti tilastoimaan. Vuoden alusta 2013 on koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa otettu käyttöön perusterveydenhuollon avohoidon tilastointiohjelma (AvoHilmo), josta saadaan tieto vanhempien osallistumisesta laajoihin terveystarkastuksiin. Lukuvuonna 2012 2013 terveydenhoitajien tekemien määräaikaistarkastusten toteutumisprosentti oli 82 % (vuosiluokat 1 10). Tarkastusten peittävyyteen on vaikuttanut neljännen luokan yksilötarkastusten puuttuminen. Ne toteutettiin aikaisemmin ryhmävastaanottona, mikäli oppilas ei ole halunnut yksilövastaanottoa tai ollut erityisen tuen tarpeessa. Lisäksi kaikki eivät ole tulleet vastaanotolle. Lääkärityöpanos neuvolatoiminnassa, kouluterveydenhuollossa ja opiskeluterveydenhuollossa Vuonna 2012 vuosityöajan mukaan lääkäripalvelu on toteutunut Espoossa seuraavasti: Suositus Espoo Lastenneuvola 10 17,5 Äitiysneuvola 5 5 Koulu+oth 18,5 13,2 Yhteensä 33,5 35,7 Valtakunnallisen ohjeistuksen mitoitustapa lapsia/lääkäri jne. on hyvin epämääräinen. Asiakasmäärä/työpäivä vaihtelee suuresti henkilöittäin ja se vaikuttaa merkittävästi tarkastusten toteutumiseen. Tärkeämpää on mitata, että kaikki tarkastukset tehdään ja niiden laatu on hyvä. Neljäsosa terveysasemien lääkärityöpanoksesta kohdennetaan tällä hetkellä neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Espoon lääkärimäärä on kokonaisuutena yli mitoituksen, mutta se kohdentuu suositusta enemmän lastenneuvolaan ja suositusta vähemmän koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Tulemme tämän vuoksi tarkentamaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 18.09.2013 Sivu 22 / 41 lääkäreiden ajankäyttöä ja mitoittamaan työvoimaa näiden palvelujen välillä uudelleen. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 18.09.2013 Sivu 23 / 41 3929/02.02.00/2013 90 Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2014-2018 investointiohjelmasta. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. (09) 816 23334 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso esittää kaupunginhallitukselle lausuntonaan tila- ja asuntojaoston esittämästä investointiohjelmasta seuraavaa: 1 Tila- ja asuntojaoston esittämä investointiohjelma vuosille 2014 2018 perustuu keskeisiltä osiltaan sosiaali- ja terveyslautakunnan 24.4.2013 esittämään investointiohjelmaan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan 10.6.2010 hyväksymiin palveluverkon kehittämistä koskeviin periaatteisiin. 2 Toimialojen esittämiä investointiohjelmia on tarkistettu vastaamaan kaupunginhallituksen 17.6.2013 hyväksymää kehystä. terveyslautakunnan esittämästä investointiohjelmasta on poistettu Soukan palvelutalon laajennukseen varatut 11 milj. vuosilta 2017 2018. Espoonlahden keskusta-alueen asemakaavoituksessa tullaan huomioimaan uuden alueelle toteutettavan Elä ja asu -seniorikeskuksen rakentaminen vuoden 2018 jälkeen. Riilahden päivätoimintakeskuksen peruskorjausta on siirretty yhdellä vuodella vuoteen 2017. Matinkylän terveysaseman peruskorjausta varten on esitykseen lisätty 7 milj. määrärahavarauma vuosille 2017 2018. 3 terveyslautakunnalla ei ole huomautettavaa tila- ja asuntojaoston esittämästä vuosien 2014 2018 sosiaali- ja terveystoimen investointisuunnitelmasta Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 7 Tila- ja asuntojaoston esitys Tilakeskus-liikelaitoksen esityksestä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2014 2018 investointien osalta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 18.09.2013 Sivu 24 / 41 Selostus terveystoimen investointihankkeet vuosille 2014 2018 edellyttävät yhteensä 42,5 milj. määrärahavaraumaa. Yhtiöhankkeiden lukuun toteutettavat Espoon sairaalahanke ja Elä ja asu -seniorikeskukset edellyttävät vuosille 2014 2018 aikana yhteensä 218 milj. määrärahavaraumaa. terveystoimen investointihankkeet painottuvat keskeisesti ikääntyneiden kasvun edellyttämien palvelutarpeiden toteuttamiseen ja asumispalvelujen kehittämiseen. Hankkeita toteutetaan uudistetun toimitilahallinnon mukaisesti osana kaupunkirakenteen kehittämistä, tiiviissä yhteistyössä toimialojen kesken. Palveluverkkomuutoksia toteutetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan linjaamien tavoitteiden mukaisesti muuttamalla olemassa olevien toimitilojen käyttöä, keskittämällä pieniä yksiköitä osaksi suurempia palvelukokonaisuuksia hyvien liikenteellisten yhteyksien varrelle. Vuonna 2010 hyväksytyt palveluverkkomuutokset tulevat pääosin toteutumaan vuonna 2016 kun Espoon sairaala valmistuu. Pääpaino sosiaali- ja terveystoimen investointiohjelmassa on varautuminen kasvavan ikääntyneiden määrän aiheuttamaan palveluiden tarpeeseen. Hankkeiden suunnitelmallisia valmiuksia edistetään sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymien tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien mukaisesti. Vuosien 2014 2018 sosiaali- ja terveystoimen investointiohjelman sisällyttämät hankkeet aikataulun mukaisessa järjestyksessä Geriatrisen yksikön vuokratilahanke toteutuu vuonna 2015 osana Jorvin päivystyssairaalahanketta. Vuoden 2016 aikana valmistuvat sosiaali- ja terveystoimen suunnitelmakauden suurimmat ja laajimmat hankkeet: Espoon sairaala Jorviin on valmistumassa keväällä 2016 samoin kuin Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskus. Matinkylän Palvelutorin vuokratilat valmistuvat vuonna 2016. Palvelutorille suunnitellaan uudenlaisella palvelukonseptilla toimitilat terveyspalveluille, HUS:n laboratorio- ja röntgenpalveluille, neuvolapalveluille sekä kirjastopalveluille. Lisäksi Palvelutorille suunnitellaan tiloja Kansaneläkelaitoksen palveluille. Suviniityn neuvolahanketta toteutetaan yhteistyössä suomenkielisen varhaiskasvatuksen kanssa. Hanke toteutuu Espoon keskuksen Suviniityn alueelle syksyllä 2016. Hankkeen määrärahat on varattu Suviniityn päiväkoti -nimiseen hankkeeseen. Auroran neuvola toteutuu osana Auroran kouluhanketta vuonna 2016. Vuoden 2016 aikana toteutuu yhteensä kolme uutta neuvolahanketta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 18.09.2013 Sivu 25 / 41 Vuonna 2017 valmistuu perhe- ja sosiaalipalvelujen Postipuuntien vastaanottokoti ja Riilahden toimintakeskuksen peruskorjaus. Riilahden toimintakeskuksen käyttöönottoa on siirretty vuodesta 2016 vuoteen 2017. Vuonna 2018 valmistuu Tapiolaan suunnitteilla olevista Elä ja asu - seniorikeskuksista suurin, 170 asumispalvelupaikkaa käsittävä hanke. Hankkeen käyttöönottoa on siirretty vuodesta 2017 vuoteen 2018. Matinkylän terveysaseman peruskorjauksen tarveselvitys esitetään sosiaali- ja terveyslautakunnalle alkuvuodesta 2014. Tavoitteena on, että peruskorjaus voitaisiin toteuttaa Matinkylän Palvelutorin valmistuttua ja se olisi valmis vuonna 2018. Espoo neuvottelee HUS -tilakeskuksen kanssa Jorvin ns. N-tornien peruskorjauksen toteuttamiseen liittyvästä Espoon osuudesta. N-tornit peruskorjataan vuoden 2016 jälkeen. Puolarmetsän sairaalan kiinteistön parantamistoimenpiteisiin on varattu vuodelle 2014 yhteensä 1 milj.. Soukan palvelutalon laajennukseen ei ole esitetty määrärahavaraumaa. terveystoimi neuvottelee kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa Espoonlahden keskusten asemakaavan toteuttamisesta siten, että Lippulaivan laajennuksen läheisyyteen toteutettaisiin noin 150-paikkainen Elä ja asu -seniorikeskus. Matinkylän Elä ja asu -seniorikeskukselle ei ole esitetty määrärahavaraumaa. Hankkeen sijainnista päätetään syksyn 2013 aikana. Se tullaan toteuttamaan lähelle Matinkylän metroasemaa ja Merimatin koulun, Matinkylän uimahallin ja Matinkylän Palvelutorin muiden palvelujen läheisyyteen. Kun päätös sijainnista on tehty, esitetään sosiaali- ja terveyslautakunnalle tarveselvitys. Lisäksi asumispalveluja varten on Espooseen suunnitteilla yhteensä 12 yksityisen tahon toteuttamaa hanketta. Vammaispalvelujen asumispalveluja varten on suunnitteilla Espoon keskuksen, Leppävaaran ja Olarin/Suurpellon alueille vuoteen 2016 mennessä yhteensä kuusi noin 15-paikkaista hanketta, joista osa toteutetaan ARA -avustuksen turvin. Vammaisten asumispalvelustrategia on valmisteilla. Ikääntyneiden asumispalveluja varten on suunnitteilla Olarin ja Leppävaaran asuinalueille yhteensä neljä hanketta, jotka toteutunevat vuoteen 2016 mennessä. Asunnottomuusohjelmaan kuuluvia hankkeita toteutuu Leppävaaran ja Espoon keskuksen alueille. Mielenterveyspalvelujen kuntoutujille on varattu tontti Holmanpuisto -nimiselle asuinalueelle Olarin/Kuitinmäen alueelle. Tarveselvitys laaditaan sen jälkeen kun neuvottelut maanomistajien kanssa on saatu toteutettua.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90 18.09.2013 Sivu 26 / 41 Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 18.09.2013 Sivu 27 / 41 2544/05.17.00/2013 91 Valtuustoaloite perhetyön palveluiden kehittämiseksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Raija Vanhatalo, puh. (09) 816 23301 Anitta Rauvala, puh. (09) 816 50478 Merja Nikitin, puh. (09) 816 23477 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kai Lintusen ja 24 muun valtuutetun 20.5.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen perhetyön palvelujen kehittämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Valtuustoaloite perhetyön palveluiden parantamiseksi Selostus Kai Lintunen ja 24 muuta valtuutettua ovat 20.5.2013 jättäneet valtuustoaloitteen perhetyön palveluiden kehittämiseksi. Valtuustoaloitteen on kirjattu selvitettäväksi seuraavat asiat: - Mitä toimenpiteitä Espoossa aiotaan tehdä perhetyön palvelujen järjestämiseksi siten, että (a) kaupungin tavoitteet lapsiperheiden varhaisesta tuesta ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä toteutuvat myös käytännössä? (b) tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan huomauttamat asiat tulevat korjatuiksi? - Millaisia pidemmän aikavälin säästöjä kaupungille syntyisi satsaamisesta laajempiin, mahdollisesti myös muilla kuin vakavilla sosiaalisilla perusteilla annettaviin perhetyön kotipalveluihin (kokonaisvaikuttavuus)? Millaisia kustannuksia tähän liittyisi? Lastensuojelutoimenpiteiden käsittely omana erityiskysymyksenä. - Millaisia lapsiperheiden ja lasten hyvinvointitavoitteita voitaisiin saavuttaa satsaamalla laajempiin, mahdollisesti myös muilla kuin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 18.09.2013 Sivu 28 / 41 vakavilla perusteilla annettaviin perhetyön kotipalveluihin (kokonaisvaikuttavuus)? Lastensuojelutoimenpiteiden käsittely omana erityiskysymyksenä. Toimenpiteet perhetyön palvelujen järjestämiseksi ja ohjaus perhetyöhön Lapsiperheiden perhetyö antaa lyhytkestoista varhaista tukea ja kotipalvelua lapsiperheiden arjessa selviytymiseen ehkäistäkseen perhetilanteiden vaikeutumista. Perhetyötä tarjotaan lautakunnan hyväksymien kriteereiden mukaan (sosiaali- ja 27.1.2011 8 ). Asiakkaat hakeutuvat perhetyön palvelujen piiriin itse (v. 2012 20 % asiakkaista) tai muiden palvelujen kautta. Asiakaspalautteiden perusteella perhetyö koetaan hyödylliseksi. Yleisimpänä tulosyynä perhetyön palveluihin on huoltajan vointi, jaksaminen ja vanhemmuuden tukeminen. Tyypillisin perhetyön asiakas on pikkulapsiperheen vanhempi, joka on väsynyt ja uupunut ja tarvitsee tukea arjessa selviytymiseen. Perhetyön toimintaa tehostetaan selkiyttämällä perhetyön palvelumuotoja, jotta mahdollisimman moni tarvitseva asiakas pääsisi perhetyön palveluihin. Palvelumuodot ovat lapsiperheiden kotipalvelu ja varhainen tuki. Kotipalvelu sisältää kodinhoidollisen ja lastenhoidollisen avun. Varhainen tuki sisältää perheohjauksen, missä annetaan apua vanhemmuuteen ja kasvatusasioihin liittyviin haastaviin tilanteisiin. Perhetyön tuottamistapoja on oma toiminta, palveluseteli ja ostopalvelu. Elokuussa on aloittanut uusi varhaisemman tuen tiimi, jonka toiminta keskittyy kokeilemaan tehostetumpaa perheohjausta ja toimimaan kohdennetusti aikuisten sosiaalipalvelun ja mielenterveys- ja päihdetyön asiakkaiden perheissä. Lisäksi pilotoidaan perhetyön ja koulun yhteistyötä. Kokeilu on pienimuotoista, tiimiin kuuluu 5 perheohjaajaa. Toimintaa varten laaditaan mittarit, joiden avulla toimintaa arvioidaan. Perhetyön kohdentumisen pulmat voivat liittyä toisaalta saatavuuteen, mutta myös puutteisiin viranomaisten välisessä tiedon vaihdossa ja palveluohjauksessa. Näihin on kehitteillä toimenpiteinä mm. sähköinen palvelukartta helpottamaan palveluohjausta ja yhteisiä koulutuksia lapsiperhepalvelujen työntekijöille. Lapsiperheiden varhainen tuki on yhtenä näkökulmana myös tulevissa perhekeskushankkeissa (Espoon keskus, Iso Omena, Leppävaara). Perhekeskusten tavoitteena on tiivistää lapsiperhepalveluiden palveluverkkoa ja mataloittaa kynnystä varhaisen tuen palveluihin. Toiminta- ajatuksena on yhdistää lapsiperhepalveluiden toimijoita ja kolmannen sektorin tarjoamia palveluja yhteiseen tilaan, jolloin asiakkaiden on entistä helpompaa löytää tarvitsemansa palvelut saman katon alta. Joihinkin Espoon perhekeskuksiin suunnitellaan tilat nk. jalkautuvalle asiakastyölle, jolloin erityistyöntekijöiden on mahdollista tavata lapsia ja perheitä esimerkiksi neuvoloissa tai päiväkodeissa. Lasta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 18.09.2013 Sivu 29 / 41 ja perhettä ei tällöin lähetetä erityispalveluihin, vaan tilannetta selvitetään ensin siellä missä huoli lapsen tilanteesta on syntynyt. Tiloissa voi olla säännöllinen psykologin vastaanotto ja perhetyöntekijän työpiste. Monialainen yhteistyö palveluiden järjestämisessä, johtamisessa ja asiakastyössä auttavat painopisteen siirtymistä korjaavista palveluista edistävään ja ehkäisevään toimintaan. Tiiviimmässä yhteistyössä toimimalla tehostetaan resurssien käyttöä, luodaan ja toteutetaan uusia toimintatapoja lapsen ja perheen varhaisemmaksi auttamiseksi. Perheneuvolapalvelujen saatavuus Vuoden 2013 alusta alkaen on otettu käyttöön uusi asiakkaaksi tulon malli. Palveluntarve arvioidaan puhelinkeskustelussa. Asiakkaalle tarjotaan ensimmäinen mahdollinen ns. ensiaika, jolloin tehdään palveluntarpeen kartoitus ja työskentelysuunnitelma. Tällä hetkellä asiakkaan odotusaika ensiajalle n. 1 2 kk yhteydenotosta. Espoon lastenpsykiatrisen avohoitoyksikön toiminnan käynnistyessä lokakuussa 2013 perheneuvolatyö kohdennetaan aikaisempaa vahvemmin vanhemmuuden, kasvatuksen ja perheen vuorovaikutussuhteiden sekä lapsen myönteisen kasvun ja kehityksen tukemiseen. Hoidossa korostetaan aktiivista voimavara- ja ratkaisukeskeistä työotetta. Yhteistyökumppaneille suunnattavia konsultaatiopalveluja lisätään. Perheneuvolassa toteutetaan syksyn 2013 aikana asiakasprosessien systemaattinen tarkastelu (nk. mikrosysteemi-työskentely), jonka perusteella työtä järjestetään tarpeen mukaan uudelleen. Tavoitteena on turvata hoidon/palvelun jatkuvuus ja saatavuus, parantaa asiakasvirtausta ja lisätä asiakkaalle arvoa ja terveys-/hyvinvointihyötyä tuottavan työn osuutta. Lasten terapiapalveluiden yhteistyö Perheneuvolan, terapeuttisen vauvaperhetyön, lastenpsykiatrian avohoitoyksikön ja lasten kuntoutuspalvelujen työtä kehitetään yhteistyössä muiden lapsiperheille palveluja tuottavien kanssa. Keskeisiä tavoitteitamme ovat palvelujen saatavuuden parantaminen ja palveluiden toteuttaminen siten, että lapset ja perheet saavat apua oikea-aikaisesti, mahdollisimman varhain ja mahdollisimman lähellä kasvuympäristöä. Lasten terapiapalvelut tekee yhteistyötä perhetyön kanssa asiakastasolla ja haluaa aktiivisesti olla kehittämässä yhteistyötä ja palvelukokonaisuutta. Perheneuvolapalveluiden lisäksi, tulemme tarkentamaan lasten psykologien ja terapeuttisen vauvaperhetyön kohdentumista, asiakasohjausta sekä parantamaan näiden asiantuntijoiden yhteistyömahdollisuuksia mm. perhetyötä tekevien kanssa. Ensisynnyttäjien luo tehdyt kotikäynnit Terveydenhoitajien ensisynnyttäjien luokse tehtyjen kotikäyntien määrä on lisääntynyt ollen elokuun toteuman mukaan 80,5 % ensisynnyttäjistä (aikaisemmin 66 %). Kesällä 2013 kokeiltiin keskitettyä kotikäynti -

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91 18.09.2013 Sivu 30 / 41 tiimimallia, jonka avulla kotikäynti kaikkien ensisynnyttäjien luokse toteutui kesän poikkeusajasta huolimatta. Vuonna 2013 neuvoloiden käyttöön on hankittu kaksi leasing kotikäyntiautoa. Kaikki perheet eivät halua kotikäyntiä, vaan tulevat ensikäynnille mieluummin neuvolaan. Myös perheiden muutto paikkakunnalta toiselle vaikuttaa kotikäyntien toteutumisprosenttiin. Lapsiperheiden palvelupolkujen kustannuksista Lapset ja perheet tarvitsevat (tehostettuja/kohdennettuja) palveluja tilanteissa, joissa arki tuottaa pienempiä tai isompia selviytymisen pulmia. Perhetyön tarjoama varhainen tuki ja kotipalvelut ovat palveluja, joilla voidaan tukea perheitä varhain ja nopeasti. Ne ovat kustannustehokkaita palveluja, joilla voidaan estää ongelmien kärjistyminen ja palvelutarpeen lisääntyminen. Lastensuojelun Keskusliitto tuotti yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa selvityksen lastensuojelun palvelupolkujen kustannuksista. Selvityksessä kaikki palvelupolut, joissa ongelmista selvittiin ehkäisevän työn palveluilla, maksoivat alle 12 000 euroa lasta kohden riippumatta siitä, oliko kyseessä pidempiaikainen prosessi tai lyhytaikainen tuki perheelle. Lastensuojelun avohuollossa tarjotun työn kustannukset vaihtelivat 5 500 60 000 euron välillä riippuen tuen intensiivisyydestä sekä siitä, kuinka monenlaisia tukitoimia perhe sai samanaikaisesti tai peräkkäin arjesta selviytymisen tueksi. Kun palvelupolut päätyivät kodin ulkopuolelle, kustannukset nousivat merkittävästi. 100 000 euroa oli pieni raha tarkasteltaessa palvelupolkuja, joissa päädyttiin kodin ulkopuoliseen sijoitukseen. Eräässä selvityksen esimerkkipoluista, jossa yksinhuoltajaäiti jäi työttömäksi ja sairastui masennukseen, lastensuojeluilmoituksen jälkeiset kustannukset olivat yhteensä 48 600 euroa, kun perhettä autettiin kotipalvelulla ja muilla kevyemmillä tukitoimenpiteillä. Mikäli ilmoituksen jälkeen kuljettiin polkua, joka päättyi huostaanottoon ja ammatilliseen perhekotiin sijoitukseen, kustannukset kohosivat 127 000 euroon. Toimiva lastensuojelu -selvitystyöryhmän raportissa puolestaan todettiin, että lapsen tai nuoren sijoittaminen sijaishuoltoon maksaa keskimäärin noin 90 000 euroa vuodessa. Sijaishuollon asiakkaana on espoolaisista lapsista tällä hetkellä noin 1,2 % eli 710 lasta ja heidän palvelunsa tuottavat valtaosan lastensuojelun kustannuksista. Yhden lapsen yhden vuoden sijaishuollon hinnalla (70 000 90 000 eurolla) voitaisiin yhtä perhettä tukea tiiviin perhetyön keinoin usean vuoden ajan. Vanhemmuutta ja arjen sujumista tukevan perhetyön resurssien vahvistamista puoltaa myös tutkimus (Heino 2007), jossa selvitettiin lastensuojeluasiakkuuden taustalla olevia tekijöitä. Asiakkuuden taustalta löytyi usein vanhempien jaksamattomuutta, perheristiriitoja, vanhempien riittämättömyyttä vanhempana, vanhempien avuttomuutta tai osaamattomuutta tai vanhempien päihde- ja/tai mielenterveysongelmia.