Espoon kaupunki Pöytäkirja 91

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Valtuustoaloite perhetyön palveluiden kehittämiseksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Raija Vanhatalo, puh. (09) Anitta Rauvala, puh. (09) Merja Nikitin, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kai Lintusen ja 24 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen perhetyön palvelujen kehittämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Valtuustoaloite perhetyön palveluiden parantamiseksi Selostus Kai Lintunen ja 24 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen perhetyön palveluiden kehittämiseksi. Valtuustoaloitteen on kirjattu selvitettäväksi seuraavat asiat: - Mitä toimenpiteitä Espoossa aiotaan tehdä perhetyön palvelujen järjestämiseksi siten, että (a) kaupungin tavoitteet lapsiperheiden varhaisesta tuesta ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä toteutuvat myös käytännössä? (b) tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan huomauttamat asiat tulevat korjatuiksi? - Millaisia pidemmän aikavälin säästöjä kaupungille syntyisi satsaamisesta laajempiin, mahdollisesti myös muilla kuin vakavilla sosiaalisilla perusteilla annettaviin perhetyön kotipalveluihin (kokonaisvaikuttavuus)? Millaisia kustannuksia tähän liittyisi? Lastensuojelutoimenpiteiden käsittely omana erityiskysymyksenä. - Millaisia lapsiperheiden ja lasten hyvinvointitavoitteita voitaisiin saavuttaa satsaamalla laajempiin, mahdollisesti myös muilla kuin

2 Sivu 2 / 2 vakavilla perusteilla annettaviin perhetyön kotipalveluihin (kokonaisvaikuttavuus)? Lastensuojelutoimenpiteiden käsittely omana erityiskysymyksenä. Toimenpiteet perhetyön palvelujen järjestämiseksi ja ohjaus perhetyöhön Lapsiperheiden perhetyö antaa lyhytkestoista varhaista tukea ja kotipalvelua lapsiperheiden arjessa selviytymiseen ehkäistäkseen perhetilanteiden vaikeutumista. Perhetyötä tarjotaan lautakunnan hyväksymien kriteereiden mukaan (sosiaali- ja ). Asiakkaat hakeutuvat perhetyön palvelujen piiriin itse (v % asiakkaista) tai muiden palvelujen kautta. Asiakaspalautteiden perusteella perhetyö koetaan hyödylliseksi. Yleisimpänä tulosyynä perhetyön palveluihin on huoltajan vointi, jaksaminen ja vanhemmuuden tukeminen. Tyypillisin perhetyön asiakas on pikkulapsiperheen vanhempi, joka on väsynyt ja uupunut ja tarvitsee tukea arjessa selviytymiseen. Perhetyön toimintaa tehostetaan selkiyttämällä perhetyön palvelumuotoja, jotta mahdollisimman moni tarvitseva asiakas pääsisi perhetyön palveluihin. Palvelumuodot ovat lapsiperheiden kotipalvelu ja varhainen tuki. Kotipalvelu sisältää kodinhoidollisen ja lastenhoidollisen avun. Varhainen tuki sisältää perheohjauksen, missä annetaan apua vanhemmuuteen ja kasvatusasioihin liittyviin haastaviin tilanteisiin. Perhetyön tuottamistapoja on oma toiminta, palveluseteli ja ostopalvelu. Elokuussa on aloittanut uusi varhaisemman tuen tiimi, jonka toiminta keskittyy kokeilemaan tehostetumpaa perheohjausta ja toimimaan kohdennetusti aikuisten sosiaalipalvelun ja mielenterveys- ja päihdetyön asiakkaiden perheissä. Lisäksi pilotoidaan perhetyön ja koulun yhteistyötä. Kokeilu on pienimuotoista, tiimiin kuuluu 5 perheohjaajaa. Toimintaa varten laaditaan mittarit, joiden avulla toimintaa arvioidaan. Perhetyön kohdentumisen pulmat voivat liittyä toisaalta saatavuuteen, mutta myös puutteisiin viranomaisten välisessä tiedon vaihdossa ja palveluohjauksessa. Näihin on kehitteillä toimenpiteinä mm. sähköinen palvelukartta helpottamaan palveluohjausta ja yhteisiä koulutuksia lapsiperhepalvelujen työntekijöille. Lapsiperheiden varhainen tuki on yhtenä näkökulmana myös tulevissa perhekeskushankkeissa (Espoon keskus, Iso Omena, Leppävaara). Perhekeskusten tavoitteena on tiivistää lapsiperhepalveluiden palveluverkkoa ja mataloittaa kynnystä varhaisen tuen palveluihin. Toiminta- ajatuksena on yhdistää lapsiperhepalveluiden toimijoita ja kolmannen sektorin tarjoamia palveluja yhteiseen tilaan, jolloin asiakkaiden on entistä helpompaa löytää tarvitsemansa palvelut saman katon alta. Joihinkin Espoon perhekeskuksiin suunnitellaan tilat nk. jalkautuvalle asiakastyölle, jolloin erityistyöntekijöiden on mahdollista tavata lapsia ja perheitä esimerkiksi neuvoloissa tai päiväkodeissa. Lasta

3 Sivu 3 / 3 ja perhettä ei tällöin lähetetä erityispalveluihin, vaan tilannetta selvitetään ensin siellä missä huoli lapsen tilanteesta on syntynyt. Tiloissa voi olla säännöllinen psykologin vastaanotto ja perhetyöntekijän työpiste. Monialainen yhteistyö palveluiden järjestämisessä, johtamisessa ja asiakastyössä auttavat painopisteen siirtymistä korjaavista palveluista edistävään ja ehkäisevään toimintaan. Tiiviimmässä yhteistyössä toimimalla tehostetaan resurssien käyttöä, luodaan ja toteutetaan uusia toimintatapoja lapsen ja perheen varhaisemmaksi auttamiseksi. Perheneuvolapalvelujen saatavuus Vuoden 2013 alusta alkaen on otettu käyttöön uusi asiakkaaksi tulon malli. Palveluntarve arvioidaan puhelinkeskustelussa. Asiakkaalle tarjotaan ensimmäinen mahdollinen ns. ensiaika, jolloin tehdään palveluntarpeen kartoitus ja työskentelysuunnitelma. Tällä hetkellä asiakkaan odotusaika ensiajalle n. 1 2 kk yhteydenotosta. Espoon lastenpsykiatrisen avohoitoyksikön toiminnan käynnistyessä lokakuussa 2013 perheneuvolatyö kohdennetaan aikaisempaa vahvemmin vanhemmuuden, kasvatuksen ja perheen vuorovaikutussuhteiden sekä lapsen myönteisen kasvun ja kehityksen tukemiseen. Hoidossa korostetaan aktiivista voimavara- ja ratkaisukeskeistä työotetta. Yhteistyökumppaneille suunnattavia konsultaatiopalveluja lisätään. Perheneuvolassa toteutetaan syksyn 2013 aikana asiakasprosessien systemaattinen tarkastelu (nk. mikrosysteemi-työskentely), jonka perusteella työtä järjestetään tarpeen mukaan uudelleen. Tavoitteena on turvata hoidon/palvelun jatkuvuus ja saatavuus, parantaa asiakasvirtausta ja lisätä asiakkaalle arvoa ja terveys-/hyvinvointihyötyä tuottavan työn osuutta. Lasten terapiapalveluiden yhteistyö Perheneuvolan, terapeuttisen vauvaperhetyön, lastenpsykiatrian avohoitoyksikön ja lasten kuntoutuspalvelujen työtä kehitetään yhteistyössä muiden lapsiperheille palveluja tuottavien kanssa. Keskeisiä tavoitteitamme ovat palvelujen saatavuuden parantaminen ja palveluiden toteuttaminen siten, että lapset ja perheet saavat apua oikea-aikaisesti, mahdollisimman varhain ja mahdollisimman lähellä kasvuympäristöä. Lasten terapiapalvelut tekee yhteistyötä perhetyön kanssa asiakastasolla ja haluaa aktiivisesti olla kehittämässä yhteistyötä ja palvelukokonaisuutta. Perheneuvolapalveluiden lisäksi, tulemme tarkentamaan lasten psykologien ja terapeuttisen vauvaperhetyön kohdentumista, asiakasohjausta sekä parantamaan näiden asiantuntijoiden yhteistyömahdollisuuksia mm. perhetyötä tekevien kanssa. Ensisynnyttäjien luo tehdyt kotikäynnit Terveydenhoitajien ensisynnyttäjien luokse tehtyjen kotikäyntien määrä on lisääntynyt ollen elokuun toteuman mukaan 80,5 % ensisynnyttäjistä (aikaisemmin 66 %). Kesällä 2013 kokeiltiin keskitettyä kotikäynti -

4 Sivu 4 / 4 tiimimallia, jonka avulla kotikäynti kaikkien ensisynnyttäjien luokse toteutui kesän poikkeusajasta huolimatta. Vuonna 2013 neuvoloiden käyttöön on hankittu kaksi leasing kotikäyntiautoa. Kaikki perheet eivät halua kotikäyntiä, vaan tulevat ensikäynnille mieluummin neuvolaan. Myös perheiden muutto paikkakunnalta toiselle vaikuttaa kotikäyntien toteutumisprosenttiin. Lapsiperheiden palvelupolkujen kustannuksista Lapset ja perheet tarvitsevat (tehostettuja/kohdennettuja) palveluja tilanteissa, joissa arki tuottaa pienempiä tai isompia selviytymisen pulmia. Perhetyön tarjoama varhainen tuki ja kotipalvelut ovat palveluja, joilla voidaan tukea perheitä varhain ja nopeasti. Ne ovat kustannustehokkaita palveluja, joilla voidaan estää ongelmien kärjistyminen ja palvelutarpeen lisääntyminen. Lastensuojelun Keskusliitto tuotti yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa selvityksen lastensuojelun palvelupolkujen kustannuksista. Selvityksessä kaikki palvelupolut, joissa ongelmista selvittiin ehkäisevän työn palveluilla, maksoivat alle euroa lasta kohden riippumatta siitä, oliko kyseessä pidempiaikainen prosessi tai lyhytaikainen tuki perheelle. Lastensuojelun avohuollossa tarjotun työn kustannukset vaihtelivat euron välillä riippuen tuen intensiivisyydestä sekä siitä, kuinka monenlaisia tukitoimia perhe sai samanaikaisesti tai peräkkäin arjesta selviytymisen tueksi. Kun palvelupolut päätyivät kodin ulkopuolelle, kustannukset nousivat merkittävästi euroa oli pieni raha tarkasteltaessa palvelupolkuja, joissa päädyttiin kodin ulkopuoliseen sijoitukseen. Eräässä selvityksen esimerkkipoluista, jossa yksinhuoltajaäiti jäi työttömäksi ja sairastui masennukseen, lastensuojeluilmoituksen jälkeiset kustannukset olivat yhteensä euroa, kun perhettä autettiin kotipalvelulla ja muilla kevyemmillä tukitoimenpiteillä. Mikäli ilmoituksen jälkeen kuljettiin polkua, joka päättyi huostaanottoon ja ammatilliseen perhekotiin sijoitukseen, kustannukset kohosivat euroon. Toimiva lastensuojelu -selvitystyöryhmän raportissa puolestaan todettiin, että lapsen tai nuoren sijoittaminen sijaishuoltoon maksaa keskimäärin noin euroa vuodessa. Sijaishuollon asiakkaana on espoolaisista lapsista tällä hetkellä noin 1,2 % eli 710 lasta ja heidän palvelunsa tuottavat valtaosan lastensuojelun kustannuksista. Yhden lapsen yhden vuoden sijaishuollon hinnalla ( eurolla) voitaisiin yhtä perhettä tukea tiiviin perhetyön keinoin usean vuoden ajan. Vanhemmuutta ja arjen sujumista tukevan perhetyön resurssien vahvistamista puoltaa myös tutkimus (Heino 2007), jossa selvitettiin lastensuojeluasiakkuuden taustalla olevia tekijöitä. Asiakkuuden taustalta löytyi usein vanhempien jaksamattomuutta, perheristiriitoja, vanhempien riittämättömyyttä vanhempana, vanhempien avuttomuutta tai osaamattomuutta tai vanhempien päihde- ja/tai mielenterveysongelmia.

5 Sivu 5 / 5 Tekijöitä, joihin on mahdollisuus vaikuttaa myös perhetyön varhaisen tuen ja kotipalvelun avulla. Kestilän ym. (2012) tutkimus vahvistaa näkemystä, että perheen taloudelliset ongelmat, mielenterveysongelmat, yksinhuoltajuus, vanhempien avioero sekä alhainen koulutustaso ovat yhteydessä kodin ulkopuolelle sijoittamiseen. Kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta resurssien kohdentaminen tämän tyyppisille asiakkaille on järkevää. Edellä mainittujen tutkimusten ja selvitysten perusteella perhetyöhön satsaaminen on kannattavaa. Ehkäisevän työn vahvistaminen ja palvelujen saatavuuden lisääminen peruspalveluissa on yksi keskeisimmistä toimenpiteistä, joilla voidaan vaikuttaa palveluista syntyviin kustannuksiin (LSKL & THL). Perheiden tarpeet ovat kuitenkin usein moninaisia ja pelkän kotipalvelun lisäksi perheellä voi olla myös ohjaukseen ja neuvontaan liittyviä tarpeita. Tällöin kotipalvelun ja perhetyön varhaisen tuen yhdistäminen on olennaista ja molempien resurssien vahvistamista tarvitaan. Espoon lastensuojelussa on vahvistettu viime vuosina tehostetun perhetyön ja perhekuntoutuksen osaamista. Sekä pienten lasten että nuorten vastaanottokodin yhteydessä toimii tehostetun perhetyön työryhmä. Lisäksi Tuomarilan perhetukikeskus on kehittänyt jo usean vuoden ajan lastensuojelun perhekuntoutuksen työmuotoja. Perhekuntoutuskin asettuu espoolaisen perhetyön jatkumolle. Lastensuojelun palvelurakenteen uudistamisen yhteydessä kuluvana ja tulevana vuonna perhetyön ja perhekuntoutuksen palvelut tullaan kokoamaan lastensuojelun palvelualueella yhden päällikön alaisuuteen lastensuojelun tukipalvelujen kokonaisuudeksi. Näin syntyy synergiaetuja ja mahdollisuus uudenlaisten perheitä tukevien palvelukokonaisuuksien räätälöimiselle. Esimerkkinä perhetyön vahvistamisen kokonaisvaikuttavuudesta lastensuojelupalveluissa voidaan todeta, että tehostetun perhetyön henkilöstöresurssien kasvattaminen kymmenellä työntekijällä maksaisi vuositasolla noin euroa. Lisäys mahdollistaisi uuden asiakasperheen ottamista tiiviin tehostetun perhetyön piiriin yhdeksi vuodeksi. Jos sama summa käytettäisiin sijaishuollon palveluiden ostamiseen, saadaan summalla yhdeksi vuodeksi laitoshoidon palvelua viidelle, kuudelle lapselle. Tiiviin tuen piiriin pääsevien lasten ja perheiden määrä moninkertaistuisi jos voimavaroja päästäisiin suuntaamaan perhetyöhön. Suuri osa vuotiaiden lastensuojelun asiakkaiden ongelmista liittyy koulunkäyntiin ja koulupoissaoloihin. Poijupuiston lastensuojelupalvelujen tehostetun perhetyön työryhmä kehittää parhaillaan uudenlaista työtapaa, jossa se jalkautuu oppilashuollon tueksi mahdollisimman varhain esim. tilanteissa, joissa nuori jää tulematta kouluun. Jos tehostetun perhetyön voimavarat kasvaisivat, voitaisiin tätä oppilashuoltoon jalkautuvaa tukea lisätä ja tarjota oppilaille myös ilman lastensuojelun asiakkuutta.

6 Sivu 6 / 6 Tehostetun perhetyön palveluun joudutaan tällä hetkellä jonottamaan, joten kysyntää palvelumuodon laajentamiselle on selkeästi olemassa. Kokonaisvaikuttavuuden näkökulmasta voidaan sanoa, että perhetyön saatavuuden parantaminen ehkäisee varhain tarjottuna lastensuojelun tarvetta ja voi ehkäistä ongelmien jo synnyttyä huostaanoton tarvetta. Lapsiperheiden perhetyö tukemassa lasten ja lapsiperheiden hyvinvointitavoitteiden saavuttamista Palvelujärjestelmän pyrkimyksenä on ehkäistä ongelmien syntymistä. Keskeistä on vahvistaa lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja tunnistaa varhaisen tuen tarpeita jo raskausajasta lähtien. Lapsiperheille on tarjolla kevyin ja vakavin sosiaalisin perustein saatavaa perhetyön kotipalvelua. Molempia palveluja tarvitaan palvelukokonaisuuden toimimiseksi ja ehkäisevän lastensuojelun toteutumiseksi. Lasten ja lapsiperheiden oikeilla ja oikea- aikaisilla palveluilla on suuri merkitys koko väestöryhmän terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ennaltaehkäisy on halvempaa kuin sairauksien hoitaminen. Perhetyö ei voi yksin vastata varhaisesta tuesta, vaan lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisestä vastaavat yhteistyössä lasten vanhemmat ja kaikki lasten parissa työskentelevät toimijat. Espoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaan koko palvelujärjestelmän toimintakulttuuriin liittyvänä haasteena on painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön. Keskeistä on, että lapsen ja nuoren hyvää kasvua ja kehitystä tukevat tekijät ja mahdollisuudet tunnistetaan, ja näitä suojaavia tekijöitä vahvistetaan. Samalla tunnistetaan lapsen ja nuoren hyvinvointia uhkaavat tekijät ja myös niihin pyritään vaikuttamaan. Espoo - tarinan yhtenä päämääränä on, että palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden kaupunginvaltuustossa käsiteltävään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen periaatteita ja konkreettisia toimenpiteitä. Suunnitelmassa on mainittu seuraavat toimenpiteet: - Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimijoille järjestetään suunnitelmallisesti ja säännöllisesti yhteistä hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen liittyvää koulutusta. - Useita palveluita käyttävät perheet saavat halutessaan itselleen nimetyn vastuutyöntekijän, joka koordinoi palvelujen kokonaisuutta. Vastuuhenkilömallia kokeillaan Espoossa vuodesta 2014 alkaen. - Maahanmuuttajaperheiden vanhemmat saavat räätälöityä kielikoulutusta ja sitä mahdollistavaa lastenhoitoapua. - Perhetyötä ja etsivää nuorisotyötä tulee vahvistaa. Ryhmiin jalkautuvia työtapoja pilotoidaan vuonna Perhetyötä tarjotaan kaikenikäisille lapsille ja heidän perheiden tuen tarve arvioidaan tarvittaessa varhain perhetyön keinoin. Vahvistetaan

7 Sivu 7 / 7 perhetyön tunnettavuutta ja hyödyntämistä peruspalveluissa ja aikuisten palveluissa. - Lapsen, nuoren ja vanhempien tai työntekijöiden huoli lapsen hyvinvoinnista ja/tai perheen tilanteesta otetaan varhain puheeksi neuvolassa varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen oppilaitoksissa. - Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden henkilöstö osaa tunnistaa lapsen kaltoinkohtelun riskitekijät ja ottaa puheeksi huolensa lapsen hyvinvoinnista. Asiaan liittyvä lainsäädäntö ja sovitut käytännöt ovat kaikkien työntekijöiden tiedossa. Erilaisia hoitomuotoja lapsille on tarjolla. - Hyvinvointipalvelujen tietoperustaa vahvistetaan sopimalla seurantatiedot lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä palveluiden vaikuttavuuden seurantaan. Lastensuojelun näkökulmasta tarpeelliset toimenpiteet lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi Tutkimustiedon perusteella tiedetään, että vakaviin sosiaalisiin ongelmiin on vaikeaa rakentaa hyvin toimivia ratkaisuja. Pelkkä perhetyö voi olla riittämätön tilanteissa, joissa perheellä on samanaikaisesti useampia vakavia ongelmia: työttömyyttä, toimeentulovaikeuksia, parisuhdeongelmia, väkivaltaa tai niiden uhkaa tai päihde- ja mielenterveys-ongelmia ja näistä seuraavia vaikeuksia huolehtia lapsista. Vakavissa perheiden ongelmatilanteissa tarvitaan laajempaa työskentelyotetta, moniammatillista verkostoa, jossa perhekuntoutus ja vanhempien jaksamista ja arjenhallintaa tukeva käytännöllinen työ yhdistyvät. Lastensuojelussa on hyviä kokemuksia tällaisesta pitkäjänteisestä työskentelystä perheiden kanssa. Perhe- ja sosiaalipalvelujen, varhaiskasvatuksen ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteistyötä ja palveluohjausta kehitetään meneillään olevassa Lapsen oikeus palveluihin -kehittämistyössä. Tavoitteena on että lapsiperhe saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja koordinoidusti. Vuoden 2014 aikana pilotoidaan seuraavia toimenpiteitä: - luodaan yhteistyökäytännöt lapsiperheiden perhetyön, aikuisten päihdeja mielenterveyspalvelujen ja aikuisten sosiaalipalvelujen välille - luodaan uudenlaisia moniammatillisen konsultaation ja palveluohjauksen välineitä sähköisiä ratkaisuja hyödyntämällä siten, että konsultointiapu peruspalveluille nopeutuu ja tieto tarjolla olevista palveluista ja niihin ohjaamisesta vahvistuu - luodaan varhaisen yhteistyön alueellinen koulutusmalli tukemaan toimijoiden keskinäistä verkottumista, tietämystä palveluista ja sovituista yhteistyökäytännöistä - määritellään pelisäännöt lastensuojelun ja muiden toimijoiden yhteistyölle lastensuojeluilmoituksen tekovaiheessa, lastensuojelutarpeen selvityksen päättyessä ja silloin kun lapsi ja perhe ovat lastensuojelun asiakkaana. Pelisääntöjä tarvitaan muun muassa sen määrittelemiseksi kuka on missäkin vaiheessa perheen ensisijainen tukitaho tai miten

8 Sivu 8 / 8 perheen tuen tarpeeseen vastataan silloin kun lastensuojelussa on todettu perheen tarvitsevan tukea, mutta ei lastensuojelun toimenpiteitä. Myös lastensuojelun asiakasperheet hyötyvät perhetyöstä. On välttämätöntä, että osa kevyemmistä perhetyön palveluista kuten kotipalvelusta ja perheohjauksesta, voidaan jatkossakin suunnata lastensuojelun asiakasperheille. Sosiaalityöntekijän palvelutarpeen arviointiin perustuva perhetyö auttaa ehkäisemään lastensuojelun tarpeen pitkittymistä tai toistuvaa lastensuojelun tarvetta. Parisuhdeneuvonta Parisuhdeneuvonnan saatavuutta lisätään kolmannen sektorin järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Tiedoksi

9 Sivu 9 / 9