SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO



Samankaltaiset tiedostot
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan

Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS

Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi -

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Sydänpurjehdus Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Onko testosteronihoito turvallista?

Feokromosytoomapotilaan anestesia

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

Leena Meinilä fysioterapeutti

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

Ohjeita sydämen vajaatoimintapotilaalle. Seuraa sydäntäsi

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä Perushoitaja Marja Lehtonen

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Katariina Lankinen. Fysioterapian pro gradu -tutkielma Syksy 2014 Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAAMINEN OMAHOITOON. Opas potilaalle

MEHILÄINEN LÄNSI-POHJA

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Tietoa eteisvärinästä

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Hypertension endokriiniset syyt. Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

KATSAUS. Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS

Iäkkään sydämen vajaatoiminta käypänen hoito. Risto Vesalainen Dosentti, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Terveystalo Pulssi Turku

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO


Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan ohjaus: tietotesti hoitajalle

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

Erja Helttunen kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Mitä uutta diabeetikon sydämen vajaatoiminnasta. Juhani Airaksinen TYKS

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät Kuopio Liisa Sailas

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Lääkkeet ja kuntoutuminen

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Kuntoutuksen osaamisen kehittäminen koko palvelurakenteessa

Elinsiirretyn lapsen anestesia

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Transkriptio:

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO Petri Haataja 20.11.2009

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta kudoksiin Systolinen ja diastolinen vajaatoiminta Sydämen oikean ja vasemman puolen vajaatoiminta Oireena usein ensin poikkeava väsyminen ja hengenahdistus rasituksessa

ESIINTYVYYS Esiintyvyys kirjallisuuden mukaan 1-2% Yli 75-vuotiaita 8-10% M>N Väestön ikääntyessä vajaatoiminnan esiintyvyys on lisääntymässä Lääkekorvaus krooniseen vajaatoimintaan n.70000:lla (2007) Määrän ennustetaan kasvavan jopa 20% vuoteen 2020 mennessä

ETIOLOGIA Sepelvaltimotauti Hypertensio Usein HFPEF (=Diastolinen vajaatoiminta) Hypertrofia Kardiomyopatia Dilatoiva Hypertrofinen Restriktiivinen ARVD=Oikean kammion arytmogeeninen dysplasia Epäspesifi Rytmihäiriöt

ETIOLOGIA Läppäviat Lääkkeiden aiheuttama B-salpaajat, kalsiumsalpaajat, sytotoksiinit, antiarytmiset lääkkeet Toksiinit Alkoholi Endokriiniset syyt Diabetes Kilpirauhastaudit Cushingin tauti Feokromosytooma

ETIOLOGIA Ravitsemukselliset syyt Obesiteetti Infiltroivat sairaudet Sarkoidoosi, hemokromatoosi, amyloidoosi, sidekudossairaudet Muut syyt Infektiot, HIV, Peripartiaalinen, End-stage munuaisvika

SYDÄMEN VAJAATOIMINNAN HOITOSUOSITUS (ESC)

TUTKIMUKSEN TAUSTAA CRT:n hyödyt aik. tutkimuksissa todettu potilailla joilla EF<35%, QRS leventynyt ja NYHA III-IV oireet EF paranee Elämänlaatu paranee Suorituskyky paranee Sairaalahoidot vähenevät 37% Kuolleisuus vähenee 22% Kuitenkin 30% ei hyödy hoidosta

MADIT-CRT CRT-D (1089) vs ICD(731) NYHA I-II, QRS>130,EF<30% Prim. Päätetapahtuma kuolema tai vajaatoiminnan pahentumisvaihe Seuranta-aika 2.4v Kaikilla potilailla tayttyi ICD-indikaatio

MADIT-CRT Hoito CRT-D DDD 40/min ICD VVI tai DDD 40/min Crossover 173 potilasta

MADIT-CRT TULOKSIA

MADIT-CRT TULOKSIA

MADIT-CRT TULOKSIA

MADIT-CRT TULOKSIA

MUUT HOITOMUODOT Liikunta Uniapnean hoito Ravitsemusterapia Kuntoutus Fysioterapia Vertaistuki Psyykkisten tekijöiden hoito

LIIKUNNAN ROOLI ESC HOITOSUOSITUKSESSA Gaps in evidence Clinicans responsible for managing patients with heart failure must frequently make desicions without adequate evidence or concencus expert opinion Does excercise training improve survival in HF?

SUORITUSKYKYÄ RAJOITTAVAT TEKIJÄT JA LIIKUNNAN VAIKUTUSKOHTEET Pumppausvajaus EF korreloi varsin huonosti suorituskykyyn Minuuttitilavuus= Syke x iskutilavuus Keuhkojen ventilaation ja perfuusion epätasainen jakaantuminen Lisääntynyt hukkaventilaatio Lisääntynyt hengitystyö Verenkierrolliset ja aineenvaihdunnalliset muutokset Endoteelidysfunktio Lisääntynyt perifeerinen vastus, joka ei vähene rasituksessa Anaerobisen kynnyksen mataluus Luurankolihasten surkastuminen ja heikkous Muutokset sympaattisen hermoston toiminnassa

SYMPAATTISEN HERMOSTON AKTIVAATIO Roveda et.al JACC Vol. 42, No 5 2003

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA LIIKUNTA Pitkään vallinnut käsitys liikunnan haitallisuudesta väistymässä Useita tutkimuksia tehty Paras yhteenveto AHA hoitosuositus v. 2003 Selkeimmät muutokset Maksimihapenottokyvyn parantuminen useissa tutkimuksissa Elämänlaatu paranee Yksittäisissä tutkimuksissa lisäksi vaikutusta esim. sairaalahoitojaksoihin ja jopa mortaliteettiin

HF-ACTION-TUTKIMUS Julkaistu 2008 AHA -kokouksessa 2331 NYHA II-IV tasoista potilasta, EF <35% randomoitiin liikuntaryhmään ja kontrolliryhmään 30min x 3/vk ohjattu liikunta 36 kertaa, jonka jälkeen kuntopyörä kotiin ja harjoittelu 40min x 5/vk monitoriseurannassa kotona

HF-ACTION-TULOKSET

HF-ACTION-TUTKIMUS Ei eroa päätetapahtumissa Liikunta todettiin turvalliseksi: ryhmien välillä ei ollut eroa kardiovaskulaaritapahtumissa, ICD-iskuissa tai lonkkamurtumissa Tuloksia yleisesti pidetty liikuntaharjoittelua suosivina

LIIKUNNAN ALOITTAMISEN EDELLYTYKSET Stabiili tilanne vähintään kolme viikkoa Potilas pystyy puhumaan ilman hengenahdistusta Leposyke alle 100/min Maksimaalinen hapenottokyky on yli 10ml/kg/min Paino pysynyt vakaana Ei vakavia rytmihäiriöitä Sopiva lääkehoito menossa

TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI Kliininen status Kliininen rasituskoe Maksimaalinen hapenkulutus alle 10 ml/kg/min viittaa huonoon ennusteeseen 6-minuutin kävelytesti Alle 300 metrin tulos viittaa huonoon ennusteeseen Lihasvoimien mittaus Keuhkojen toimintakapasiteetin mittaus Tasapainon arviointi

SOVELTUVAT LIIKUNTAMUODOT Dynaaminen liikunta 20-40 min 3-5 kertaa viikossa Kävely Polkupyöräergometria Soutu Uinti Ym. Myös kuntosaliharjoittelu sallittua Suositaan pitkähköjä sarjoja Yksilöllisen liikuntasuunnitelman laatiminen Liikunnallinen kuntoutus

YHTEENVETO Liikunta on sallittua stabiilissa sydämen vajaatoiminnassa Tutkitusti turvallista Parantaa toimintakykyä ja elämänlaatua Näyttö ns. kovissa päätetapahtumissa liikunnan hyödyllisyydestä puutteellista Tarvitaan lisää tutkimuksia

VAJAATOIMINTAPOLIKLINIKKA Potilasvastaanotto kerran viikossa (torstaisin) Pikainen kontrolli kotiutuvalle mahdollinen Arviointi osaston potilaista päivittäin Neuvontoja vajaatoimintahoitajan toimesta päivittäin Puhelinaikoja tarvittaessa päivittäin Konsultaatiot Sydämen vajaatoiminnan hoitoketju pirkanmaalle laadittu ja jalkautettu

POTILAIDEN SEURANTA Lab.kontrollit 1-2kk, tarvittaessa viikoittain Na, K, Krea, BNP, tarv. Ekg, Thx-rtg ei rutiinisti Potilas koulutetaan seuraamaan/hoitamaan itseään ja ottamaan tarvittaessa yhteyttä Säännöllinen painon seuranta Turvotukset Diureetin annostelu itsenäisesti Kotikäynnit (KSH/ kotisairaala) Home monitoring Tilanteen tasoittuessa kontrollit siirtyvät avoterveydenhuoltoon (1-2 x /vuosi)