FUAS-ammattikorkeakoulujen Aikuiskoulutuksen koordinointihanke 2011 2012 Loppuraportti Tuula Brofeldt Tuula Piensoho Lahden ammattikorkeakoulu Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut
Sisällys Esitiedot... 4 Johdanto... 5 1 Hankkeen ensimmäinen vaihe... 7 1.1 Hankkeen ensimmäinen vaiheen tavoitteet...7 1.2 Hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutus...7 1.3 Hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksia...7 2 Hankkeen toinen vaihe... 10 2.1 Hankkeen toisen vaiheen tavoitteet...10 3 Hankkeen toisen vaiheen toteutus... 11 3.1 Toimintamallin rakentamisen toteutus...11 3.2 Toteutusaikataulu ja toimenpiteet...12 3.3 Toimintamallin markkinointi ja innovaattoreiden etsintä...13 3.4 ModuuliKehittämö -tavaramerkin rekisteröinti...14 3.5 Moduulikehittämö -workshopin tulokset...14 3.6 Kustannukset ja rahoitus...14 3.7 Valmiit tuotteet...14 3.8 Hinnoittelu...15 3.9 Tuotteiden jatkotyöstäminen...16 3.10 Toteutusoletukset ja riskit...16 3.11 Raportointi ja seuranta (kokoukset, ohjausryhmätyöskentely)...16 4 Hankkeen tulokset ja vaikuttavuudet... 17 4.1 Uusi ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliehdotus 2014...17 4.2 Aikuiskoulutuksen organisoituminen ja toteutus...18 4.3 YAMK...18 4.4 Tilaus- ja täydennyskoulutus...18 4.5 Avoin ammattikorkeakoulu...18 4.6 FUAS-koulutustuotteiden markkinointi ja viestintä...19 4.7 Hankkeen vahvuudet ja onnistumiset...19 4.8 Hankkeen esiin nostamat haasteet... 20 5 Esitykset jatkotoimenpiteiksi... 21 6 Yhteenveto... 22 LÄHTEET... 23
Esitiedot Hankkeen raportointikausi Hankkeen toteutusaika 01.01.2011 31.12.2012 Projektin perustiedot Projektin nimi Projektityyppi Vastuuviranomainen Projektin hallinnoija Aikuiskoulutuksen koordinointihanke (AIKOKO) Projekti, jossa on henkilöitä mukana opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK), Aikuiskoulutuspalvelut Aloittamispäivä 1.1.2011 Päättymispäivä 31.12.2012 Projektin toteuttajan tiedot Toteuttajan nimi Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Lahden ammattikorkeakoulu, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Projektin vastuuhenkilö vararehtori Helena Karento @lamk.fi Projektin johtaja aikuiskoulutuspäällikkö Tuula Piensoho @lamk.fi Raportin kirjoittajan tiedot Raportin tuottaja projektikoordinaattori Tuula Brofeldt @lamk.fi Osoite Paasikivenkatu 7, 15110 LAHTI Puhelinnumero +358 447 080 897 Raportin kirjoittajan tiedot Internetosoite http://www.lamk.fi/aikoko/sivut/default.aspx 4
Johdanto Aikuiskoulutuksen koordinointihanke (AIKOKO) on yhteydessä valtakunnalliseen aikuiskoulutuksen kehittämiseen. Hanke liittyy oleellisesti myös FUAS-ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen yhteistyön selkeyttämiseen ja kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke käynnistyi vuoden 2011 alussa ja kestää vuoden 2013 kevääseen saakka. Hankkeen tavoitteena on luoda proaktiivinen toimintamalli ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen osaamispalveluiden järjestämiseen Helsingin metropolialueelle. Hanke käynnistyi aikana, jolloin suomalaisen aikuiskoulutuspolitiikan kehittämisen keskiössä olivat mm. valtakunnallinen Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU), korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen sekä FUAS-liittouman vahvistaminen. Vaikka aikuiskoulutusta tarjoavien toimijoiden aikuiskoulutuspalvelut ovat meillä muuttuneet kysyntää paremmin vastaavaksi ja työelämän tarpeet huomioivaksi, se on yhä oppilaitos- ja tarjontakeskeistä. Myös yhteistyö eri aikuiskoulutustoimijoiden välillä on vielä alkumetreillä ja siinä on vielä paljon parannettavaa. Tarjonnassa on päällekkäisyyksiä, toisaalta on alueita ja aloja, joiden tarjonta puuttuu kokonaan. (Brofeldt & Piensoho 2011.) AKKU-uudistuksen pääehdotukset valmistuivat keväällä 2009 (OPM 2009:11) ja niiden toimeenpano alkoi. Aikuiskoulutuksen kehittämisen kannalta merkittäviä avauksia ovat juuri uudet toimintamallit, kuten korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet, avoimen korkeakouluopetuksen vahvistaminen sekä tutkinnon osien ja muun täydennyskoulutuksen myynti (Hankehakemus 2010). Aikuiskoulutuksen kehittämistyötä ohjaa korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Tavoitteena on, että yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on nykyistä vähemmän ja niiden profiilit ovat selkeämpiä. Edelleen tavoitteena on, että yksikkörakenteet on koottu suuremmiksi ja vaikuttavammiksi kokonaisuuksiksi ja että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken on syntynyt strategisia, pääosin aluepohjaisia liittoumia. (OKM 2010.) Myös päällekkäistä koulutustarjontaa karsitaan ja kootaan tarkoituksenmukaisiksi sekä tehokkaiksi yksiköiksi ja tukipalveluissa lisätään keskinäistä yhteistyötä. Kokonaisuutena korkeakoulu-uudistus arvioidaan kansainvälisesti vuonna 2020. Koulutuksen tutkimus- ja kehittämissuunnitelmassa (2012) puolestaan todetaan, että kun aikuiskoulutuksen tarjontaa vähennetään vuodesta 2013 lukien, samanaikaisesti aikuisille suunnattu tarjonta kehitetään kysyntälähtöiseksi ja varmennetaan, että aikuiskoulutus turvataan myös henkilöille, jotka nyt ovat jääneet koulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Aikuiskoulutuksen näkyvyyttä ja vertailtavuutta tulee suunnitelman (2012) mukaan edelleen parantaa, jotta koulutukseen hakeutuvat voivat valita itselleen sopivimman kouluttautumistavan. Tutkimus- ja kehittämissuunnitelmassa myös korostetaan, että korkeakoulujen tulee suunnitella koulutustarjontansa siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeita palvelevan yhtenäisen kokonaisuuden. Suunnitelmassa korostetaan laajojen osaamiskokonaisuuksien merkitystä, esimerkkinä 30 op:n erikoistumiskoulutukset. Hankkeen toiminta-aikana ilmaantui myös uusia näkymiä aikuiskoulutusmaailmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän (2013) mukaan korkeakoulujen avoin ja monipuolinen koulutustarjonta pystyy joustavasti vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin sekä mahdollistamaan erilaisia opintopolkuja tavoitteiltaan ja toiveiltaan erilaiselle opiskelijajoukolle. 5
Tähän liittyen työryhmä esittää kuutta ehdotuskokonaisuutta: 1) monipuolistetaan ja jäsennetään korkeakoulujen tarjontaa korkeakouludiplomeilla 2) tutkintorakenteen joustavuutta lisätään 3) avointa korkeakouluopetusta monipuolistetaan 4) korkeakoulujen esteettömyyttä parannetaan 5) osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan sekä 6) vahvistetaan korkeakoulujen ja TE-hallinnon osaamista ja yhteistyötä rakennemuutostilanteissa. Vuosina 2013 2018 ehdotettiin järjestettäväksi kokeilu, jossa korkeakoulut kehittävät tutkintojen osista jäsentyneitä ja määriteltyjä enintään 120 opintopisteen tunnistettavia osaamiskokonaisuuksia, korkeakouludiplomeita. Myös avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa tulee monipuolistaa ja kehittää niin, että tutkintotavoitteisesti opiskelevien eteneminen ja osaamiskokonaisuuksien luominen mahdollistuu. Toimintatutkimukselliset elementit Aikuiskoulutuksen koordinointihankkeen (AIKO- KO) etenemisen suunnittelussa huomioitiin toimintatutkimuksen periaatteita. Hankeprosessi oli osallistavaa ja yhteistoiminnallista. Hankkeessa mukana olevat henkilöt olivat aktiivisia osallistujia ja vaikuttajia aikuiskoulutuksen muutosprosessissa. Hankkeen toiminta oli ongelmakeskeistä ja suuntautui perinteisten käytäntöjen kehittämiseen ja muuttamiseen. Prosessi oli syklinen ja toiminnassa seurasivat toisiaan uudelleen suunnittelun, toiminnan, havainnoinnin ja reflektion vaiheet. Reflektointi on eräs toimintatutkimuksen lähtökohta. Sen avulla yritetään päästä uudenlaisen toiminnan ymmärtämiseen ja toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on muutoksen aikaansaaminen. Hankkeen toimijat toimivat tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesta. Kuitenkin siten, että säilytettiin avoimuus hankkeessa esille nousseille uusille tilanteille. Hanke kävi vuoropuhelua kohdeyhteisön kanssa ja vaikutti sen toimintaan. Tunnusomaista oli toiminnan ja tulkinnan samanaikaisuus sekä käytännöllisen hyödyn saavuttaminen. Päämääränä oli toiminnan samanaikainen kehittäminen. Aikuiskoulutuksen koordinointihankkeessa kehittämisessä oli olennaista toiminnan ja sen vaikutuksen jatkuva reflektointi. 6
1 Hankkeen ensimmäinen vaihe Alkuvuodesta 2011 käynnistyi Aikuiskoulutuksen koordinointihankeen (AIKOKO) ensimmäinen vaihe, jossa ensin rakennettiin projektiaikainen hankeorganisaatio ja koottiin ohjausryhmä. Samanaikaisesti hankkeelle laadittiin ensimmäisen vaiheen toimintasuunnitelma, jonka mukaisesti hanketta vietiin käytäntöön. Sen jälkeen aloitettiin nykytila-analyysin suunnittelu ja toteutus. Jälkimmäisen tarkoituksena oli antaa mahdollisimman kattava kokonaiskuva FUAS-ammattikorkeakoulujen (Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulujen sekä Laurea ammattikorkeakoulun) aikuiskoulutuksen nykytilasta, aikuiskoulutuksen organisoitumisesta ja koulutustarjonnasta vuosina 2011 2012. 1.1 Hankkeen ensimmäinen vaiheen tavoitteet Ensimmäiseksi tavoitteeksi tuli muodostaa hankeorganisaatio, joka olisi toimiva, yhteistyökykyinen, projektin tavoitteiden mukaisesti toimiva ja tavoiteorientoitunut. Hankkeen ohjausryhmä koottiin kolmen FUAS-ammattikorkeakoulun asiantuntijoista, jotka toimivat aikuis- tai täydennyskoulutuksen tehtävissä ja joilla olisi vastuuta ja päätäntävaltaa. Lisäksi hankkeen toimintasuunnitelman laatimisen pohjalta tavoitteena oli tuottaa FUAS-tasoinen nykytila-analyysi kolmen ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen nykytilasta sekä koota tietoa yhteen hajallaan olevista lähteistä. 1.2 Hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutus Toimintatutkimuksen periaatteiden mukainen hanke käynnistyi keväällä 2011 hankeorganisaation rakentamisella ja FUAS-ammattikorkeakoulujen edustajien muodostaman ohjausryhmän kokoamisella. Nykytila-analyysin toteuttaminen aloitettiin kokonaiskuvan kartoituksella, henkilöiden yksilötai ryhmähaastattelulla ja tilastomateriaalin kokoamisella. FUAS-ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila-julkaisun tavoitteena oli koota eri toimijatahojen käsityksiä ja visioita siitä, millainen aikuiskoulutuksen toimintamalli toimisi parhaiten Helsingin metropolialueella. Julkaisu (Brofeldt & Piensoho 2011) valmistui marraskuussa 2011 ja sitä varten haastateltiin yhteensä 25 aikuiskoulutuksen keskeistä toimijaa FUASammattikorkeakouluista sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tausta-aineistona käytettiin myös FUAS-liittouman Maali-hankkeen aikuiskoulutuksen työryhmien tekemää kehittämistyötä. 1.3 Hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksia Hankeorganisaatio ja ohjausryhmä Projektin vastuuhenkilönä toimi Lahden ammattikorkeakoulun vararehtori Helena Karento ja projektijohtajana saman organisaation aikuis- ja täydennyskoulutusjohtaja Tuula Piensoho. Projektin toteutuksesta vastasi päätoimisesti projektikoordinaattori Tuula Brofeldt ja lisäksi projektissa toimivat projektisuunnittelijana Anne Simola (12.8.2012 saakka) ja projektisihteereinä Satu Sorsa (10.8.2012 saakka) sekä Piia Perko (27.8. 31.12.2012). Projektihenkilöstö vararehtori Helena Karento (osa-aikainen) projektin johtaja, aikuis- ja täydennyskoulutusjohtaja Tuula Piensoho (osa-aikainen) projektikoordinaattori Tuula Brofeldt (kokoaikainen) projektisuunnittelija (12/2011 08/2012) Anne Simola (osa-aikainen) projektisihteeri 1. (02/2011 08/2012) Satu Sorsa (osa-aikainen) projektisihteeri 2. (08/2012 12/2012) Piia Perko (osa-aikainen) projektisihteeri 3. (10/2012 12/2012) Annukka Satulamäki (osa-aikainen) Lisäksi projektin ohjausryhmä toimi projektin toteuttajien tukena, ohjasi projektia antaen asiantuntemustaan projektin tueksi sekä tiedotti eri vaiheista omille sidosryhmilleen. Ohjausryhmään kuuluivat Hämeen ammattikorkeakoulusta Esa Inget ja Birgitta Varjonen, Laurea ammattikorkeakoulusta Tuula Kilpinen ja Leena Nieminen sekä Lahden ammattikorkeakoulusta Helena Karento, Tuula Piensoho, Tuula Brofeldt ja projektisihteeri. 7
Projektin ohjausryhmä ohjausryhmän puheenjohtaja Tuula Piensoho, Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) ohjausryhmän sihteeri projektisihteeri (vaihtui hankkeen aikana) projektikoordinaattori Tuula Brofeldt, Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) ohjausryhmän jäsen Helena Karento, Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) ohjausryhmän jäsen Esa Inget, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ohjausryhmän jäsen Birgit Varjonen, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ohjausryhmän jäsen Tuula Kilpinen, Laurea ammattikorkeakoulu (Laurea) ohjausryhmän jäsen Leena Nieminen, Laurea ammattikorkeakoulu (Laurea) Aikuiskoulutuksen koordinointihankkeen (AIKO- KO) projektiryhmä ja ohjausryhmä kokoontuivat projektin aikana säännöllisesti, ensin mainittu kerran viikossa ja viimeksi mainittu noin kahden kuukauden välein eri ammattikorkeakoulujen tiloissa. Projektin sisäisten toimijoiden (projektiryhmä ja ohjausryhmä) toiminta jatkui tuloksellisena koko projektin ajan. Julkaisun tuloksia Hämeen ja Lahden ammattikorkeakouluissa aikuiskoulutuksen organisoitumistavoissa oli samankaltaisia piirteitä erottuen Laurean ammattikorkeakoulun toiminnasta, missä aikuiskoulutus on keskittynyt hyvin itsenäisesti toimiviin paikallisyksiköihin. Laureasta puuttui erillinen, keskitetty ja koordinoitu aikuiskoulutus. Aikuiskoulutuksen painotus ja toiminnan volyymit vaihtelivat eri koulutusmuodoissa. Tutkintoon johtavan koulutuksen koulutus- ja tutkintonimikkeiden sekä koulutuksen tuottaman tiedon tuntemus on vajavaista sekä työelämässä että laajan yleisön keskuudessa. Myös aikuiskoulutuksessa tarvittiin opintojen edistämisen monipuolista tuntemista. FUAS-tasolla oli tarvetta luoda yhtenäiset AHOT (HOT) -käytännöt kaikille koulutusaloille ja FUAS-toimijoille. Ammattikorkeakoulututkinnossa koulutusalojen supistukset vaikuttavat tutkintoperusteiseen opetustarjontaan ja sitä kautta myös aikuiskoulutuksena tarjottavaan opetukseen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen haasteita olivat yleisesti koulutusohjelmien runsaus ja aloituspaikkamäärien suuri vaihtelu. Opiskelijamäärältään pienet koulutusohjelmat rajaavat toiminnallisuutta ja toteutusten valinnaisuutta. Valtakunnallisesti tarjonnassa oli suuria eroja. Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa haasteita toivat koulutusalakohtaiset kilpailuasetelmien erot, mikä näkyi vetovoimaisuuden suhdeluvuissa. Täydennyskoulutus vaati aktiivista asiakastyötä sekä yhtenäisiä täydennyskoulutustuotteita, joissa on FUAS-brändi. Hämeen ammattikorkeakoululla oli laajin täydennyskoulutustarjonta. Täydennys- ja tilauskoulutukseen kaivattiin edelleen yhteisiä toteutusorganisaatioita tai koordinointia FUAS-tasolla. Avoimen ammattikorkeakoulun suoritusmäärät vaihtelivat eri FUAS-ammattikorkeakoulujen välillä. Avoin AMK -opetus toimi markkinointikanavana potentiaalisille tutkinto-opiskelijoille ja tarjosi itsetutkistelumahdollisuuden alan sopivuudesta asiakkaalle. Samalla se tarjosi koulutusalarajojen ylittäviä opiskelumahdollisuuksia. Mikäli avoimen opetusta olisi mahdollista saada vain integroituina, tutkinto-opetukseen sidottuina opintoina, se muodostuu esteeksi osalle opiskelijoista. Avoimeen ammattikorkeakouluopetukseen sisältyvä opintopolkutarjonta mahdollistaa tavoitteellisen opiskelun, mikä lyhentää opiskeluaikaa tutkinto-oikeuden myöntämisen jälkeen. Se ei kuitenkaan takaa oikotietä tutkinto-opiskelijaksi. Nykyisen hakumenettelyn sijaan toiveena oli erillisvalinnan mahdollistaminen opintopolun suorittaneille. Nykytila-analyysi toi esille ammattikorkeakoulujen viestinnän ja markkinoinnin vuosikellojen tahdistamistarpeen. Lisäksi kaivattiin FUAS-tasoista markkinointisuunnitelmaa ja yhteismarkkinointia niin FUASin sisällä kuin konsortiosta ulospäin. Tuloksissa korostui virtuaalikampustoteutuksen voimakas eteenpäin viemisen tarve. Kehitystyön avaimeksi tarvitaan asiakaslähtöinen ajattelutapa, mikä tarkoittaa tulevaisuudessa uusien ohjelmistojen hankinnoissa järjestelmien yhdenmukaistamista. Päällekkäiset ylläpitotoiminnot ja tukipalvelut tulisi jakaa järkevästi FUAS-toimijoiden kesken. Kaikilla FUAS-toimijoilla oli kv-strategiat luotuina, mutta aikuiskoulutuksen osalta kansainvälistyminen oli vielä kehittämisvaiheessa. Kehittäminen edellyttää hyviä kv-tuotteita ja markkinointiponnisteluja. Aikuiskoulutuksen toimintamallivaihtoehtoja pohdiskeltiin haastatteluissa monipuolisesti. Aikuiskoulutukseen kaivattiin koordinointi, keskitettyä informaatiota ja yhteistä suunnittelua. Mallia miettiessään haastateltavat nostivat esille sen, miten tärkeää on ymmärtää aikuiskoulutustoiminnan kokonai- 8
suus ja laaja-alaisuus. Haastatteluissa esitettiin myös ohjeistuksia toimintamallia suunnitteleville tahoille. Haastattelujen pohjalta voidaan nostaa seuraavia vaihtoehtoisia malleja aikuiskoulutuksen koordinointiin ja kehittämiseen: 1. Nykyiset toiminta- ja organisoitumismallit säilyvät 2. Yhtenäinen FUAS-liittouman aikuiskoulutus 3. Tietyt aikuiskoulutuksen osa-alueet rakennetaan yhteisiksi 4. Jokin muu vaihtoehto Ensimmäisessä vaihtoehdossa lähtökohtana oli jatkaa toimimista nykyisen kaltaisena, kunkin ammattikorkeakoulu omalla taholla ja tavalla, mutta yhteisiä pelisääntöjä voitaisiin sopia. Toisessa vaihtoehdossa lähtökohtana oli rakentaa useamman ammattikorkeakoulun yhteinen tai yhteisiä yksiköitä, joissa aikuiskoulutus olisi omana yksikkönään. Kolmannessa vaihtoehdossa tietyt aikuiskoulutustoiminnot muodostaisivat yhteisen toteutusorganisaation. Viimeisenä olisi jokin vielä tunnistamaton vaihtoehto. Viestintä ja markkinointi Hankkeelle laadittiin oma viestintäsuunnitelma, jonka mukaan suunniteltiin FUAS AIKOKO -hankkeen sisäinen viestintä ja markkinointi. Sisäinen - ja organisaation viestintä sekä raportointi käsittivät hankkeessa tuotettavat projektin hallintaan liittyvät dokumentit, PowerPoint-esitykset ja määrämuotoiset raportit. Viestintä tapahtui myös projektin etenemisen seurantaan liittyviin kokouksiin. Sisäisen viestinnän kohderyhminä olivat kolmen ammattikorkeakoulun kehittämiseen osallistuvat henkilöt, henkilöstö ja opiskelijat. Tiedotuskanavina toimivat mm. ulkoiset ja sisäiset sivustot, FUAS-nettisivustot sekä FUAS Newsletter. Ulkoisena kohderyhmänä olivat opetus- ja kulttuuriministeriö, nykytila-analyysia hyödyntäviä tahoja sekä FUAS-liittoumassa että opetukseen liittyvissä organisaatioissa. Hankkeelle avattiin myös omat wwwsivut osoitteessa www.lamk.fi/aikoko. Hankkeen asiantuntijat osallistuivat vuoden 2011 aikana mm.: AMK-koulutukseen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäiviin (9. 10.11.2011) ICERI 2011 konferenssiin Madridissa (14. 16.11.2011) Lahden Tiedepäivä (29.11.2011) posteri ja hanke-esityksen kera 9
2 Hankkeen toinen vaihe AIKOKO-hankkeen toisen vaiheen tavoitteena oli ideoida, suunnitella, rakentaa ja pilotoida vuoden 2012 aikana FUAS-aikuiskoulutukselle toimintamalli ja valita toimintamallin pilotit. Valittujen pilottien tuomien kokemusten kautta mallia kehitetään ja toimintaa laajennetaan seuraavan FUAShankkeen myötä vuonna 2013, jos rahoitus jatkohankkeelle saadaan. Toimintamalliin liittyvien, FUAS-yhteistyössä tuotettujen opintokokonaisuuksien tavoitteena oli rakentaa asiakkaalle askelmia ammatillisen kehittymisen portaikkoon. Tavoitteena oli myös tehdä asiakkaalle aikuiskoulutustarjonnan löytäminen mahdollisimman helpoksi ja joustavaksi. 2.1 Hankkeen toisen vaiheen tavoitteet Konkreettisena tavoitteena oli markkinoida sisäisesti sekä FUASia että ModuuliKehittämössä tapahtuvaa tuotekehitysideaa. FUAS-ammattikorkeakouluista etsittiin innovaattoreita, jotka halusivat antaa oman osaamisensa, oman koulutusalansa tuotteista parhaimmat osat ja innovaatiot yhteiseen käyttöön. Tavoitteena oli rakentaa opintojaksoja, jotka suunnitellaan yhteisesti ja toteutetaan yksittäisinä opintojaksoina tai moduulikokonaisuuksien osina. Lähtökohtana oli, että ModuuliKehittämössä tuotetut aikuiskoulutustuotteet toteutettaisiin ensin innovaattoreiden omissa yksiköissä tai yhteisinä koulutuksina FUAS-yhteistyötahojen opetustarjonnassa. Tavoitteena oli koordinoida kentältä saatavia tuoteaihioita tai -ideoita sekä etsiä niihin potentiaaliset yhteistyökumppanit, innovaattorit. Konkreettinen minimitavoite on saada vähintään kolme valmista koulutustuotetta marraskuun loppuun mennessä. Hankkeen koulutustuotteiden toteutus voi tapahtua kunkin FUAS-toteuttajan oman aikataulun mukaisesti. Edellytykset onnistuneelle koulutustuotteelle löytyisi hyvin ennalta määritellystä asiakas- tai kohderyhmästä. 10
3 Hankkeen toisen vaiheen toteutus 3.1 Toimintamallin rakentamisen toteutus Konkreettinen toimintamallin suunnittelu ja rakentaminen käynnistyi Aulangolla, Hämeenlinnassa 24. 25.11.2011. Ulkopuolisen fasilitaattorin avustamassa prosessissa osallistujien oli mahdollista tarkastella asioita tutun työyhteisön ja toimintatapojen ulkopuolella. Workshop työskentely tuotti elementtejä, ideoita ja ohjeita, joilla suunniteltiin aikuiskoulutuksen toimintamallin runkoa. Lähtökohtana ideoinnille oli aikuiskoulutuksen tulevaisuus vuonna 2016. Työstettäessä ideoita eteenpäin lopputulokset konkretisoituivat lähitulevaisuuden toiminnaksi. Ohjeistuksena toimintamallille oli rakenteellisten raja-aitojen kaataminen ja uudenlaisen rakenteellisen ratkaisun etsiminen. FUAS-aikuiskoulutuksen tuli saada toimintamalli ja rakenne, jolla olisi tulevaisuudessa riittävästi valtaa toteuttaa poikkeuksellinenkin ratkaisu. Toimintamallista keskusteltaessa korostettiin verkostomaisuutta. Raja-aitojen kaataminen edellyttäisi myös sähköisten oppimisympäristöjen uutta sukupolvea, etäopiskelun uusia muotoja sekä tehokkuutta ja tuloksellisuutta. FUAS-ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila-analyysin ja workshopin perusteella vahvistuivat myös monet aiemmin tiedostetut haasteet, kuten opetuskäsityksiä tulisi muuttaa, samoin käsityksiä oppijoista ja muuttuvasta opettamisesta. Moduuliajattelun myötä haluttiin joustavuutta uusien tuotteiden toteutusvaihtoehtoihin. Moduuliajattelussa innovatiiviset toteuttajat rakentaisivat erilaisia toteutuksia ja laajuudeltaan vaihtelevia koulutuselementtejä, joita voisi yhdistää asiakkaiden tarpeiden mukaan moduulikokonaisuuksiksi. Päämääränä on luoda uudenlainen toimintakulttuuri. Aikuiskoulutuksen toimintamalli rakennettiin näiden workshopin tulosten pohjalta (kuvio 1.). Toimintamallin perusajatuksena on verkostomainen organisaatiomalli. Verkoston ohjauskeskus (kuvio 1. vasen) koordinoi ja johtaa pilotoitavia toimintoja (toimintamallin pilotit). Sen tarkoituksena on laatia yhteiset pelisäännöt moduulikehittämön ja yhteisen markkinointi- ja asiakasnäkymän toteutukselle: verkosto-organisaatiomalli verkoston ohjauskeskus konsultoivat asiantuntijat moduulikehittämö asiakasnäkymä Kuvio 1. Toimintamallikaavio 11
Organisatorisesti verkoston ohjauskeskus tarvitsee tuekseen konsultoivia henkilöitä kaikista kolmesta ammattikorkeakoulusta (kuvio 1. vasen). Moduulikehittämössä tuotetaan opintojaksoja moduulimuotoon rakennettujen opintokokonaisuuksien osiksi. Lähtökohtana oli valikoida tiettyjä koulutusaloja, joita olisi edustettuina kaikissa FUASammattikorkeakouluissa tai ainakin kahdessa niistä. Alustavasti kyseeseen tulivat liiketalous-, sosiaali- ja terveys- sekä tekniikanala. Hankkeen edetessä esiin nousivat vahvasti myös koulutusalat ylittävä tuotetarjonta. FUAS:in ulkopuolisia, aikuiskoulutusta tarjoavia tahoja ei haluttu sulkea pois, mikäli niitä luontevasti löytyy. Aikuiskoulutuksen toimintamallin kehittäminen jatkui vuonna 2012, jolloin valittiin toimintamallin pilotit ja niihin liittyvä kehittämistyö alkoi. Pilotointi aloitettiin vuoden 2012 keväällä FUAS AIKOKO -hankkeen esittelytilaisuuksilla ja niiden kautta etsittiin innovaattoreita, joiden kanssa uusien aikuiskoulutustuotteiden ideoita ja aihioita voitaisiin suunnitella. 3.2 Toteutusaikataulu ja toimenpiteet Koordinointihankkeen toista vaihetta edelsi ensimmäisen vaiheen tulosten esittely FUAS-ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytilasta Madridissa ICERI 2011 -konferenssissa marraskuussa 2011. Virallinen julkaisu toteutui marraskuun 24. päivänä Aikuiskoulutuksen toimintamallia rakentamaan -workshopin aloitustilaisuudessa. Toimintamallin ideoinnin tukena käytettiin nykytila-analyysia. Ryhmätöiden tuloksia käytettiin toimintamallin suunnittelussa viitekehyksenä. Hanketta esiteltiin marraskuussa Lahden tiedepäivässä ja Ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä Laurean ammattikorkeakoulun Tikkurilan yksikössä Vantaalla. Joulukuussa oli vuorossa esittely FUAS-liittouman rehtoriryhmälle. Vuoden 2012 aikana AIKOKO-hankkeen ohjausryhmä kokoontui seitsemän kertaa (kuvio 2). Toimintamallia on esitelty useissa tilaisuuksissa tarkoituksena etsiä FUAS-liittoumasta innovaattoreita. Toimintamalliin liittyvän ModuuliKehittämön kautta heidän tavoitteenaan on toteuttaa uusia tai jalostettuja tuotteita aikuiskoulutukseen. Kuvio 2. Toisen vaiheen (2012) vuosikello 12
3.3 Toimintamallin markkinointi ja innovaattoreiden etsintä Vuoden 2012 helmikuussa Aikuiskoulutuksen toimintamallia esiteltiin Lahdessa Sibeliustalolla, Lahden ammattikorkeakoulun Hyvinvointitoimialan ja yritys- ja kulttuuritoimialan kehittämispäivässä. Samanaikaisesti aloitettiin FUASin sisäinen markkinointikampanja toimintamallista ja sen toteutukseen etsittävistä innovaattoreita. Markkinointikampanja keskittyi sähköiseen kontaktointiin. Sähköpostien kautta kohdennettiin massapostituksia potentiaalisille henkilöille FUAS-ammattikorkeakouluihin. Lisäksi aiheesta on informoitu kunkin FUAS-ammattikorkeakoulujen omilla sisäisillä tiedotussivuilla. Aktiivisen ja toistuvan kontaktointikampanjan ansiosta ryhmä- ja yksilötapaamisia toteutettiin kaikkiaan 22 kertaa. Kierros aloitettiin helmikuussa Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alalta ja se saavutti kesäkuun puolivälissä Laurean Porvoon yksikön. Toimintamallia ja hanketta esiteltiin vuoden 2012 alusta seuraavissa tilaisuuksissa: Tilaisuus Läsnä Esityskertoja Päiväys Paikka Hyvinvointi-, yritys- ja kulttuuritoimialat kehittämispäivä LAMKin henkilökunta 5 3.2.2012 Sibeliustalo, Lahti Voimaa ja laatua -seminaari FUASin kutsutut 1 7. 8.3.2012 Sveitsi, Hyvinkää LAMKin johdon päivä LAMKin johto 1 14.3.2012 Hoitajankatu, Lahti Moduulikehittämö esittäytyy LAMKin henkilökunta 1 24.4.2012 Ståhlberginkatu 4C, Lahti Moduulikehittämö esittäytyy LAMKin henkilökunta 1 25.4.2012 Ståhlberginkatu 4C, Lahti Moduulikehittämö esittäytyy LAMKin henkilökunta 1 25.4.2012 Ståhlberginkatu 4C, Lahti LAMKin liiketalous Innovaattoreiden etsintä LAMKin liiketalouden henkilöstöä 1 3.5.2012 Ståhlberginkatu 4C Auditorio, Lahti LAMKin koulutusalojen Innovaattoreiden etsintä LAMKin koulutuspäälliköt 1 15.5.2012 Lahti Laurean Otaniemi Innovaattoreiden etsintä Laurean Otaniemi henkilöstö 1 22.5.2012 Metsäpojankuja Espoo Laurean Lohja Innovaattoreiden etsintä Laurean Lohja henkilöstö 1 25.5.2012 Taidetehtaankatu, Porvoo Laurean Leppävaara Innovaattoreiden etsintä Laurean Leppävaara kehittämispäällikkö 1 30.5.2012 Vanha Maantie, Espoo LAMKin tekniikka Innovaattoreiden etsintä LAMKin tekniikan henkilöstö 1 31.5.2012 Ståhlberginkatu 10 Lahti Innovaattoreiden etsintä avoin tilaisuus 1 4.6.2012 Paasikivenkatu 7 Lahti HAMKin KT-opetusjohtajat Innovaattoreiden etsintä HAMKin KT-opetusjohtajat 1 6.6.2012 Visamäentie 35 Hämeenlinna Innovaattoreiden etsintä avoin tilaisuus 2 11.6.2012 Paasikivenkatu 7 Lahti Laurean Porvoo Innovaattoreiden etsintä Laurean Porvoon kehittämispäällikkö 1 13.6.2012 Vierumäki, Heinola Laurean Tikkurila Innovaattoreiden etsintä Laurean Tikkurilan henkilöstöä 1 3.9.2012 Asematie Tikkurila Vantaa 13
ModuuliKehittämö ja innovaattorit Innovaattorit valikoituivat kustakin FUAS-ammattikorkeakoulusta omien intressien ja aikuiskoulutustuoteaihioiden tai -ideoiden kautta. Projektin ja innovaattoreiden yhteistyö alkoi innovaattoritoiminnasta kiinnostuneiden yhteydenotoilla viestinnän myötä. Innovaattoreiden ja heidän osaamisalueidensa yhdistäminen ModuuliKehittämön avulla aloitettiin elokuussa 2012. 3.4 ModuuliKehittämö -tavaramerkin rekisteröinti Toukokuussa 2012 lähetettiin anomus Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH), missä tavaramerkkihakemus rekisteröitiin numerolle T201201575. Hakemuksessa anottiin ModuuliKehittämö-sanalle tavara- ja palveluluokkiin 35, 41 ja 42 tavaramerkin rekisteröintiä. Luokkaan 35 sisältyvät mainonta, liikkeenjohto, yrityshallinto ja toimistotehtävät. Luokkaan 41 sisältyvät koulutus, koulutuksen järjestäminen, ajanviete sekä urheilu- ja kulttuuritoiminta. Viimeiseen luokkaan, numero 42 sisältyvät tieteelliset ja teknologiset palvelut sekä niihin liittyvä tutkimus ja suunnittelu, teolliset analyysi- ja tutkimuspalvelut, tietokonelaitteistojen ja -ohjelmistojen suunnittelu ja kehittäminen. Käsittelyajaksi Patentti- ja rekisteröintihallituksesta arvioitiin noin viisi kuukautta. Tavoitteena on suojata kyseinen termi vain tämän toimintamallin käyttöön, toimintaa kuvaavana ja tuotteistettuna nimenä. Patentti- ja rekisterihallitukselle annettiin lisäselvitys anomukseen syyskuussa 2012 ja ratkaisu saapui lokakuussa, jolloin PRH myönsi rekisteröinnin tavara- ja palveluluokille 35 ja 41 sanalle Moduuli- Kehittämö. 3.5 ModuuliKehittämö -workshopin tulokset Syyskuun lopulla 2012, Tuusulassa pidetyssä yksipäiväisessä ModuuliKehittämö -workshopissa, saatiin päivän tuloksena kaikkiaan yhdeksän aikuiskoulutustuotekokonaisuutta tai -aihiota. Vain muutama tuote oli suoraan kohdennettavissa tietylle koulutusalalle. Useimmat tuotteista oli mahdollista soveltaa koulutusaloja ylittäviksi kokonaisuuksiksi. Koulutustuotteista oli mahdollista varioida laajuudeltaan, painotukseltaan ja sisällöltään asiakkaan tarpeen mukaisia tuotteita. Yhteistä mainituille koulutustuotteille oli niiden laaja-alaisuus, mikä viestii moduulirakenteesta. Liitteessä (liite 1) on koottu yhteen yhdeksän (9) tuotteen työnimet, sisältöä ja työryhmän pääasiallinen koulutusala. 3.6 Kustannukset ja rahoitus Projektibudjetista ohjattiin resurssi tuotekehitystyöhön, jolla aktivoitiin innovaattoreita uusien tuotteiden kehitystyöhön. Valmiille tuotteelle annettujen kriteerien täyttyessä, aktiiviseen tuotekehitystyöhön osallistuneille korvattiin kutakin opintopistettä kohden 500. Kyseinen korvaus jaettiin valmiista tuotteesta kehittämistyöhön osallistuneille innovaattoreille. Korvaukset maksettiin valmiista tai aikuiskoulutustarjontaan hyväksytyistä tuotteista. 3.7 Valmiit tuotteet FUAS AIKOKO -hankkeen tuloksena syntyneet tuotteet ovat monialaisia ja moduulirakenteisia. ModuuliKehittämössä aloitettujen tuotteiden jatkotyöstämistä koordinoitiin ja tuettiin FUAS AIKO- KO -hankkeen kautta vuoden 2012 loppuun saakka. Opintojaksot saatiin valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä siten, että vain yhdellä tuotteella moduulikokonaisuudesta (15 op) jää puuttumaan jokin opintokokonaisuus. Sen työstämisen aikataulu siirtyy vuodelle 2013. FUAS-koulutustuotteiden markkinointia varten tuotteista laadittiin esitteet (kuva 1.). Ne sijoitettiin kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun internet-sivustoille ja yhteiselle FUAS-sivustolle, joiden kautta markkinointia voidaan edistää toteutusta markkinoivan yksikön kautta. Projektin osalta markkinointiponnistelujen aloittaminen jää seuraavan projektirahoituksen tai täydennyskoulutuksen markkinoinnista vastaavien huoleksi. Ydin- ja tukiviestit Hankkeen aikana työstettiin ja tuotettiin uudet aikuiskoulutuksen viestinnällisille kohderyhmille sloganit. Työstäminen edellytti viestinnällisen osaamisen tukea myös organisaatioiden ulkopuolelta, jotta esimerkiksi yritysasiakkaille kohdennettu: osaamisen uudistaja vahvaa osaamista tuo yhteneväisyyttä FUAS-viestintään. Yhteisenä ydinviestinä käytetään Osaamisen uudistaja (kuva 1.) ja tukiviesteinä: Voimaa kumppanuudesta (FUAS ammattikorkeakoulut) Vahvaa osaamista (yritykset) Tehokkaasti tulosta (rahoittajat) Voimaa tarjonnasta (metropolialue) Unelmasta totta (opiskelijat) 14
From spark to a flame how to set your business on fire! Luovuudesta innovaatioihin(15 op) AJANKOHTA 2013, ajankohta sovittavissa. (kesätoteutus ajalla kesäkuu-elokuu) KENELLE? Koulutus on suunnattu luovuuden virittämisestä, liiketoiminnan kehittämisestä ja tuote/palvelukehityksestä kiinnostuneille aikuisopiskelijoille sekä yrityksille. MILLAISTA OSAAMISTA KARTTUU? Osallistujat oppivat luovuuden virittämisen ja innovaatioiden synnyn mekanismit ja saavat ideoita käytännön sovelluksiin Osallistujat saavat hyvän tieto- ja taitopohjan innovaatioiden johtamiseen Osallistujat oppivat soveltamaan leanfilosofiaa tuote/palvelukehitysporosessissa MITEN OPISKELLAAN? Tällä kurssilla innovaatioita tarkastellaan niiden syntymisen edellytyksistä käsin aina menestyksekkääseen toteutukseen asti. Koulutus sisältää kolme opintojaksoa: 1. Yksilön luovuuden kehittäminen (5 op) 2. Innovatiivinen organisaatio (5 op) - Rikastava yhteisö - Tulevaisuuden työelämä ja ennakointi 3. Löydä innovatiivinen yrittäjyysajattelu (5op) Voit osallistua työsi ohella, sillä opiskelu tapahtuu monimuotoisesti. Valitse koko paketti tai osia siitä. Koulutus koostuu intensiivisistä lähiopetuspäivistä, kaksi kutakin opintojaksoa kohden. Niiden rinnalla opiskellaan verkossa. Kukin osallistuja toteuttaa lisäksi käytännön kehitysprojektin omaan tai toimeksiantajaorganisaation tarpeisiin. LISÄTIETOJA Tuija Marstio liiketalouden lehtori, Laurea ammattikorkeakoulu 050 533 6131 tuija.marstio@laurea.fi LISÄTIETOJA Katariina Mäenpää yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu 044 708 1038 katariina.maenpaa@lamk.fi Kuva 1. Koulutustuote-esite 3.8 Hinnoittelu FUAS AIKOKO -hankkeen yhteisesti valmistuneiden koulutustuotteiden hinnoittelussa käytettiin budjetointimallia, jonka avulla etsittiin viitteellistä hintaa viiden (5) opintopisteen laajuiselle opintojaksolle. Hinnoittelulle asetti haasteita erilaiset käytännöt eri ammattikorkeakouluissa. Yhteistä siirtohinnoittelua esimerkiksi koulutustoteutuksesta vastaavien henkilöiden osuudesta ei ole FUASissa määritelty. Projektin päättyessä yhtenäinen hinnoittelukäytäntö odottaa vielä FUASin johdon päätöksiä ja siten tuotehinnoittelu oli projektin päättyessä vielä kesken. 15
3.9 Tuotteiden jatkotyöstäminen Projektin aikana käynnistyi useita hyviä tuoteaihioita (liite 1) ja niiden kehittyminen uusiksi, valmiiksi aikuis- tai täydennyskoulutustuotteiksi tullee nähtäväksi vuoden 2013 aikana. Aiheet liittyvät pelillisyyteen, jossa tavoitteena on pelillisten elementtien ja 3D-mallinnuksen hyödyntäminen. Logistiikkaan liittyvässä tuotteessa on sidos julkisten hankintojen tuotteeseen ja potentiaalisena omaan Laurean Keravan yksikön tuottamiin tuotteisiin. Juridiikan teemaan löytyy yhteistyötä Laurean Hyvinkään yksiköstä ja HAMKissa on mielenkiintoisena aihio elämänkaareen ja sen monipuoliseen käsittelyyn eri kohderyhmille. 3.10 Toteutusoletukset ja riskit Projektin haasteeksi arvioidut korkeimman tason riskit, kuten avainhenkilöiden vaihtuminen, aikatauluongelmat, IT-haasteet, FUAS-liittoumassa tapahtuvat muutokset tai organisaation ylimmän johdon sitoutumattomuus hankkeen läpivientiin eivät realisoituneet. Seuraavan tason riskeistä organisaatio- tai henkilöstömuutokset olivat projektin kannalta olleet vaihtelevia. Aikatauluongelmat toivat jonkin tasoisen haasteen erityisesti innovaattoreiden aktivoinnin osalta, koska opetushenkilöstön työaikasuunnitelmat oli alustavasti määritelty jo lukuvuodelle 2012 2013. Hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden sitoutumisen puute -riski vaihteli organisaatioittain ja oli jonkin verran sidoksissa innovaattoreiden omatoimiseen rekrytoitumiseen tuoteaihioiden suunnittelua varten. 3.11 Raportointi ja seuranta (kokoukset, ohjausryhmätyöskentely) AIKOKO-projektin ydinryhmä (projektijohtaja, -koordinaattori, -sihteeri ja -suunnittelija) kokoontui viikottain lukuun ottamatta heinäkuuta vuonna 2012. Lisäksi kokoontumisia järjestettiin tarpeen mukaan erilaisilla kokoonpanoilla. Innovaattoreiden tuotekehitystyötä kannustettiin, tuettiin ja seurattiin monipuolisesti. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana seitsemän kertaa. FUAS AIKOKO -hankkeen loppuseminaari toteutettiin 14.11.2012 Laurea ammattikorkeakoulun tiloissa Vantaan Tikkurilassa. Tapahtumat löytyvät seuraavasta taulukosta: Tilaisuus Erityishuomio Päivämäärä Kokouspaikka Ohjausryhmän kokous 15.2.2012 Lahti Ohjausryhmän kokous 27.4.2012 Lahti Ohjausryhmän kokous 7.6.2012 Tikkurila, Vantaa Ohjausryhmän kokous Viestintäjohtajat paikalla 30.8.2012 Tikkurila, Vantaa Innovaattoreiden yhteinen workshop 26.9.2012 Gustavelund Ohjausryhmän kokous 27.9.2012 Gustavelund Innovaattoreiden workshopit Erilaisin kokoonpanoin loka-marraskuu Ohjausryhmän kokous 24.10.2012 Hämeenlinna Loppuseminaari 14.11.2012 Helsinki Ohjausryhmän kokous 10.12.2012 Lahti 16
4 Hankkeen tulokset ja vaikuttavuudet Hankkeen aikana FUAS-yhteistyöstä ja sen konkretisoimisesta on keskusteltu runsaasti. Erityisesti oli ilahduttavaa havaita, että jo FUAS-toiminnassa mukana olleilla oli vahva tarve saada yhteistyöstä näkyviä tuloksia. Järjestettyjen tilaisuuksien myötä haluttiin syventää tietoa FUAS:ista ja hankkeesta myös organisaatioissa lähemmäs potentiaalisia innovaattoreita. Toivomisen varaa yhteistyön tehostamisessa ja markkinoinnissa on vielä huomattavasti. Kolme ammattikorkeakoulua toimivat vielä vahvasti itsenäisinä yksikköinä. Yhteistyön realisoituminen vaatii vahvaa taloudellista panostusta. Ammattikorkeakoulukentässä opetus- ja kulttuuriministeriön linjaamat supistustoimet tuovat haasteita. FUAS-liittouma on tähän mennessä tarjonnut rajallisesti yhteistyön tuloksia, joten tämän hankkeen konkreettiset tavoitteet ja tulokset realisoivat niitä. Lisäksi aluevaikuttavuuden korostaminen ammattikorkeakoulujen toiminnassa vaikuttaa osaltaan FUAS-yhteistyöhön käytettäviin resursseihin. Esimerkiksi innovaattoreiden rekrytointi voi tuntua yksittäisen henkilön kannalta vielä kaukaiselta, koska tulevat yhteistyön tuomat hyödyt eivät vielä konkretisoidu aikuiskoulutuksen kautta muuhun opetustarjontaan. FUAS AIKOKO -hankkeen vaikuttavuutta tarkennettiin henkilöhaastatteluin (7). Niiden tulokset täydentävät hankkeen aikaista muutosta ja kehitystä. 4.1 Uusi ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliehdotus 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksessa rahoituksesta 85 % tulee koulutuksesta sekä 15 % tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Koulutuksesta 24 % määräytyy opiskelijoiden suorituksista, niistä, joissa lukuvuoden aikana on suoritettu opintoja vähintään 55 opintopisteen edestä. Neljä prosenttia (4 %) rahoituksesta koostuisi seuraavista osa-alueista: avoimen amk-opetuksen, erillisten opintojen ja maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opintopisteistä. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen samansuuruinen, neljän prosentin osuus, rahoitetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan 15 % osuudesta (kuva 2.). Tämä rahoitusmalli vaikuttaa osaltaan ammattikorkeakoulujen toiminnassa FUAS-yhteistyöhön käytettäviin resursseihin. Itsenäisessä ammattikorkeakoulussa yksittäisen henkilön kannalta innovaattoreiden rekrytointi saattoi tuntua vielä kaukaiselta ja saatavien hyötyjen kokonaisuuden hahmottaminen edellyttää vahvaa näyttöä AIKOKO-hankkeen kaltaisesta toiminnasta. Kuva 2. Rahoitusmalliehdotus 2014 (luonnos) 17
4.2 Aikuiskoulutuksen organisoituminen ja toteutus Suunniteltu rahoitusmalli antaa enemmän tukea mm. avoimen kautta suoritettuihin opintopisteisiin kuin aiemmassa rahoitusmallissa, minkä toivoisi näkyvän tulevassa toiminnassa. Laurean matriisirakenteen myötä on organisoituminen vahvistumassa, mutta edelleen aikuis- ja täydennyskoulutus toteutetaan itsenäisesti koulutusyksiköissä. HAMKissa on organisaatiomuutoksen myötä yhdistetty YAMK ja opettajakorkeakoulun toiminta samaan KT-keskukseen, Ylemmän korkeakoulutuksen yksikköön. HAMKin organisaatiomuutoksessa täydennyskoulutuksen yhteiset palvelut lakkautettiin ja sen myötä jäivät aiemmat avoin AMK, erikoistumisopinnot ja täydennyskoulutus organisaatiossa omille KT-keskuksille. Myös LAMK lopetti aikuis- ja täydennyskoulutuksen matriisitasoisen koordinoinnin ja kehittämisen alkaen 31.3.2013. Projektin edetessä on koettu positiivisena muutos, liikkeelle lähteminen ja panostaminen enemmän sekä avoimen että täydennyskoulutuksen tarjontaan. Organisaatio- ja toimintamuutokset synnyttivät huolta haasteltujen keskuudessa. Keskustelua käytiin aikuisten opiskelijoiden asemasta, motivaation ylläpitämisestä, opintojen keskeyttämisestä ja mahdollisuudesta tehokkaaseen opiskeluun. Muuttuvan rahoitusmallin pelättiin karsivan aikuisille suunnatut opinnot minimiin tai niiden pelättiin päättyvän kokonaan. Esimerkkinä virtuaaliopetuksen hakijamäärät ovat nousseet tietyn koulutuksen osalta kohtuuttoman suuriksi ja yhtä avattua koulutuspaikkaa kohden oli hakijoita 15. Aikuiskoulutuksessa toivottiin lähdettävän liikkeelle kohderyhmän tarpeista ja huomioitavan aikuisten erilainen elämäntilanne sekä ihmisen oppimiskaaren näkyvyys koulutustarjonnassa verrattaessa nuorten koulutukseen. 4.3 YAMK Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen asema on vahvistunut FUAS-ammattikorkeakouluissa vuosina 2011 2012, erillisen FUAS Graduate School -konseptin rakentamisen myötä. Kyseistä hanketta on johdettu HAMKista käsin. Tavoitteina ovat olleet yhteinen opintojaksotarjonta ja yhteisesti tarjottavat opinnot sekä kasvainvälisten seminaarien tuottaminen eri koulutusaloilta. HAMKissa toimi oma YAMK-yksikkönsä ja tarkemmat luvut FUAS-ammattikorkeakoulujen YAMK-koulutettavien määristä löytyvät liitteestä 2. YAMK-yhteystyö näkyy nyt jokapäiväisessä työskentelyssä realisoituen mm. aikataulutyöskentelyssä. 4.4 Tilaus- ja täydennyskoulutus Täydennyskoulutus eroaa luonteeltaan perusopetuksessa siinä, että yritysasiakkaille koulutus on rakennettava kulloisenkin kohde- tai ammattiryhmälle omaan viitekehykseensä. HAMKissa projektin aikana tarjontaa on ollut runsaasti, toteutuksia paljon ja opiskelijamäärät liikkuvat tuhansissa. Laureassa täydennyskoulutus on lähtenyt hyvin liikkeelle, mutta edelleen on yksikkökohtaisia eroja. Vuonna 2012 HAMKin täydennyskoulutuksen osuus oli 2,13 MEUR, LAMKin vastaava luku oli 0,704 MEURia (liite 2). Uusi suunnitteilla oleva rahoitusmalli (2014) tuo painetta tilaus- ja täydennyskoulutukseen sekä avoimen AMK -opetuksen lisäämiseen. LAMKissa täydennyskoulutukselle on tarvetta laajentaa tietyillä koulutusaloilla, koska täydennyskoulutusta tarjoaa lähinnä sosiaali- ja terveysala. Erikoistumisopinnot ovat hiipumassa ja niiden tarjonta on vähäistä. Laureassa ja LAMKissa on lisäksi työvoimapoliittista koulutusta esimerkiksi maahanmuuttajille ja tietyille erityisryhmille. Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Yhteisesti laatimia oppisopimustyyppisiä täydennyskoulutushakemuksia tuotettiin vuonna 2012 yhteensä seitsemän (7) yhteistyössä FUAS-ammattikorkeakoulujen kesken. Kyseiset hakemukset priorisoitiin jo FUASissa. Tosin joitakin yksittäisiä oppisopimustyyppisiä yhteistyöhakemuksia itsenäiset ammattikorkeakoulujen yksiköt laittoivat liikkeelle muiden kuin FUAS-ammattikorkeakoulujen kanssa. Laurealla oli yhteistyötä mm. Helsingin yliopiston kanssa Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi rahoituksen kolmelle (3) FUAS-yhteistyössä toteutettavalla oppisopimustyyppiselle täydennyskoulutukselle. Lisäksi OKM myönsi yhden erillisen rahoituksen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen FUASin ulkopuolisen yhteistyöntahon kanssa. Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutushaku toteutuu vielä vuonna 2013, mutta muuten tulevaisuus on avoinna, tuleeko se mahdollisesti korvautumaan erikoistumiskoulutuksella. 4.5 Avoin ammattikorkeakoulu Uusi tuleva rahoitusmalli (2014) kannustaa lisäämään avoimen amk:n ja täydennyskoulutuksen määriä. Lahden ammattikorkeakoulussa (LAMK) avoimen tarjonta on laajaa ja sisältää sekä erillistarjontaa että integroituja opintoja. Integroitujen määrä on kasvussa. LAMKissa vuonna 2012 ylitettiin 3700 opin- 18
topisteen raja (3768 op) ja opintopisteitä opiskelijat suorittivat keskimäärin 30,7. Laureassa avoimen opintopisteitä saatiin aikaiseksi 1242 ja HAMKissa 535. HAMKissa yhteistyötä tehdään Hämeen kesäyliopiston kanssa. HAMKissa on integroitujen opintojaksojen määrää lisätty huomattavasti avaamalla kaikkiaan 250 opintojaksoa, joissa on kussakin muutama paikka varattu avoimen opiskelijoille. Laureassa avoin AMK -opetus toteutetaan integroituina opintoina. Integroituihin opintoihin voidaan ottaa vain rajallinen määrä avoimen opiskelijoita, mitä tuottaa myös rajallisesti opintopisteitä. Erillisryhminä toteutetuissa avoimen opinnoissa on mahdollista saada suuremmat määrät opintosuorituksia kuin integroiduissa. Erillisryhmiä on toteutettu LAMKissa, HAMKista ja Laureasta nämä erillisryhmät puuttuvat. Haasteena avoimessa opiskeleville on tulevaisuudessa vähenevä erillistarjonta. Avoimen kautta opiskeleville integroiduilla opintojaksoilla opintopistemääriä nostaminen tulee tuottamaan ongelmia. Opintopistemäärien huomattava kasvu edellyttäisi FUASjohdolta linjausta ja rahoitusta avoimen amk:n opetuksen erillisryhmiä varten. Avoimen kautta opintopolkua käyttävät opiskelevat usein työn ohella ja ovat siten estyneet osallistuman päivällä tapahtuvaan opetukseen. Opintopolut Opintopolkuja LAMKissa on yhdeksän (9). HAMKissa opintopolkujen määrää on lisätty voimakkaasti ja opintopolkupaketteja on kahdeksan (8). Laureassa opintopolkuja voidaan räätälöidä opiskelijan mukaan (liite 2). Laureassa on avattu opintopolkuja integroituihin opintoihin. Opintopolkuja räätälöidään tai tehdään asiakaskohtaisesti Laurean yksiköissä. Rahoituksen näkökulmasta välitön tuottavuus on heikko, mutta opintopolun suorittaneet sisään päässeiden tutkintoajoissa on odotettavissa lyhenemistä. Toiveena haastatteluissa tuli esille, että avoimen opintojen ja täydennyskoulutuksen yhteistyössä tulisi olla mahdollisuus rakentaa opintopolkuja, jos täydennyskoulutuksessa on tarjolla sen tasoista koulutusta, jota voidaan käyttää opintopolun kokoamiseen. AHOT, HOT (=hankitun osaamisen tunnistaminen) Haastatteluissa mainittiin haasteeksi opiskelijoiden siirtyminen toisiin ammattikorkeakouluihin. Heidän osaamisensa arviointi tulisi olla mitattavissa kaikissa ammattikorkeakouluissa samoilla mittareilla. Tarvittaisiin erityinen laatujärjestelmä, jotta tutkinnon suorittavat saavuttavat vaatimukset tutkinnon tasosta ja erityistesti haluttiin muistuttaa vaatimukset, joita Bolognan prosessi sekä Suomen lait ja asetukset tuovat tullessaan. 4.6 FUAS-koulutustuotteiden markkinointi ja viestintä FUAS AIKOKO -hankkeen toimintamallin toisena pilottina oli yhteinen markkinointi ja asiakasnäkymä. Haasteena koettiin koulutustarjonnan näkyväksi tekeminen. Käytössä on koulujen omat netit (intra- ja internetsivustot) ja yhteinen FUAS-sivusto. Hankkeen koulutustuotteet löytyvät FUAS-sivustoilta bannerin takaa. Lisätyötä tuottaa myös sivustojen hallinnoinnin jakautuminen, pirstaloituminen ja sivujen keskinäinen linkittyminen kaikkien kolmen AMKin sivustoille. Yhteisten toteutusten lisäksi jokaisella ammattikorkeakoululla on omia toteutuksia. Markkinoinnin erilaiset painotukset korostuivat myös FUAS AIKOKO -hankkeen myötä. Osa FUAS-AMKeista panostaa markkinoinnissaan vahvasti laajalle metropolialueelle ja eri medioihin. Osa keskittyy vain alueelliseen markkinointiin. Haastatteluissa ehdotuksena nousi esiin ajatus, että FUAS markkinoinnissa tulisi yhdistää taloudellisia resursseja ja koota varoja yhteisen markkinoinnin rahoittamiseen sekä FUAS-näkyvyyden parantamiseen. Rahoituksen kautta aikuiskoulutustoiminnoilla tulisi olla rakenteet sekä tuotteistamiseen että markkinointiin. 4.7 Hankkeen vahvuudet ja onnistumiset Nykytila-analyysi kokosi hajallaan ollutta tietoa yksiin kansiin vuosien 2011 ja 2012 kolmen ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen tilanteesta ja tarjonnasta. Vaativimpiin osuuksiin lukeutui aikuis- ja täydennyskoulutustoimijoiden etsiminen, löytäminen, asiantuntijaverkoston rakentaminen ja laajentaminen. Verkoston kokoaminen edellytti jo itsessään FUASista tiedottamista ennen kuin innovaattoreita saatettiin löytää. Hyvän työskentelyilmapiirin rakentaminen vaatii hankkeen henkilöitymistä. Vahvuutena voidaan mainita aikuis- ja täydennyskoulutuksen yhteistyöllä saadun näkyvyyden parantaminen. Aikuiskoulutus viiteryhmänä olisi jäänyt ohuemmaksi ilman hanketta, kiteytti eräs haastateltavistamme hankkeen onnistumista. 19
4.8 Hankkeen esiin nostamat haasteet Vuorovaikutussuhteet Projektin myötä rakennettiin lähes 150 hengen verkosto FUAS-aikuiskoulutustoimijoista ja potentiaalisista koulutustuotteiden suunnittelijoista sekä toteuttajista. Yhteistyön ydinryhmien kesken vallitsi hyvä yhteistyönilmapiiri ja tahto tehdä yhteistyötä. Saavutuksena nousi haastatteluissa esiin osaamisen onnistunut jakaminen ja erilaisten rajojen tai muurien murtaminen. Hankkeen aikana rakentuneista verkoston toiminnalle tarvitaan jatkoa, sillä muuten riskinä on, että myöhemmin verkostojen rakentaminen on aloitettava uudelleen alusta. Organisaatiorakenteet, johtaminen ja vastuut FUASissa toivotaan yleisesti aikuiskoulutuksen laajentamista, strategian ja organisaatiorakenteen selkeyttämistä. FUASin ja aikuiskoulutuksen kehittämisessä mukana olleet ovat saaneet avartavaa tietoa eri ammattikorkeakoulujen toimintakulttuurista. Yksilön on edelleen haasteellista hahmottaa osuuttaan FUASin osana, mikäli hän ei ole ollut aktiivisena toimijana verkostoissa. FUAS AIKOKO -hankkeessa toimintamallin suunnittelun ohjeeksi annet- tiin verkostomaisen rakenteen säilyttäminen. Erityisesti FUAS-ammattikorkeakoulujen toimipisteiden fyysiset etäisyydet tukevat verkostomaisen toiminnan edellytyksiä (kuva 3.). Huolena oli, että kokonaisuuden johtaminen ja vastuut voivat heikentyä eritasoisten ohjaus- ja kehittämisryhmien tai uusien FUAS-organisaatiohenkilöiden myötä. FUASissa ja yksittäisissä AMKeissa on korostettu toiminnallisesti painoaloja ja niiden merkitystä koulutusaloihin. Johtamisen näkökulmasta koulutusalat olisi tarpeellista yhdistää painoaloiksi. Omistusoikeus koulutustuotteeseen Keskusteluissa nousi esille oikeus tuotetun koulutusmateriaalin omistajuuteen. FUASissa koulutustuote tulisi olla monistettavissa, joten sen toteutus tulisi olla toteuttajastaan riippumaton, mutta toisaalta koulutustuotteen toteuttajalta saatetaan edellyttää tiettyä erityisosaamista, jolloin tuotteen toteuttajia voi olla vähän. Lähtökohtaisesti löytyi yhteistä ymmärrystä työnantajan omistukseen tuotetulle materiaalille, mikäli se on työajalla suunniteltu ja toteutettu. Näin omistajuus ei voisi henkilöityä tietylle taholle. Asiaan ottaa myös kantaa tekijänoikeusneuvosto (OKM). Kuva 3. FUAS -ammattikorkeakoulujen toimipisteiden sijainnit 20