Diginatiivit tulevat, olemmeko valmiita? Professori Kirsti Lonka, varadekaani sekä Lauri Hietajärvi, Juho Makkonen, Niclas Sandström ja Lauri J. Vaara, Opettajankoulutuslaitos, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #rymsy #mindgap
Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta Työskentely tapahtuu yhä useammin projekteissa, joissa älyllinen työ jaetaan sosiaalisesti Fyysiset tilat ja ulkoiset apuvälineet säätelevät ihmisen toimintaa Tietokäytännöt voivat joko estää tai edistää älykästä toimintaa
Miksi opettajan toimenkuva jatkuvasti muuttuu? Teknologiat ja tietokäytännöt kehittyvät vauhdilla Yhteiskunta ja työn vaatimukset muuttuvat (tietotyö, projektityö) Hyvinvoinnin, motivaation ja tunteiden merkitys oppimisessa ymmärretään entistä paremmin On muodostumassa kuilu oppilaitosten tietokäytäntöjen ja nuorten vapaa-ajan käytäntöjen välillä Kansainvälistyminen ja maahanmuutto Oppimisen tilat ja välineet eivät enää palvele yhteiskuntaa
Ajankohtaisia haasteita Pärjätään hyvin testeissä (esim. Pisa), mutta kouluviihtyvyys ja motivaatio ei samaa tasoa Hyvät pisteet tieteessä, mutta kiinnostus alhainen Isot erot tyttöjen ja poikien välillä LUMA-aineiden arvostuksessa Pojat kyynistyvät, vieraantuvat ja kyllästyvät koulussa, tytöt sen sijaan uupuvat tämä voi heijastua jopa 20 vuoden päähän työelämässä! Vain 20% kokee viikoittain syttymistä oppimiselle Oppimista vai suorittamista?
MIKSI OPPIAINEIDEN JAKO KOREIHIN EI OLE HYVÄ IDEA? Aikaisempi tieto on voimakkaasti yhteydessä kiinnostukseen! Oltava mahdollisuus innostua erilaisista asioista Suomen vahvuus yleissivistävä koulu, kansalaisilla paljon yhteisiä arvoja Innovatiivisuuden ja monitieteisyyden mahdollistaa se, että luonnontieteilijät ymmärtävät humanisteja ja päinvastoin Mieluummin persoonallisia valintoja esim. pitkä matematiikka + ranska Liian aikainen valinta: tyttöjen ja poikien maailmat erillään 15- vuotiaana, 30-v. naiset ja miehet muistuttavat arvovalinnoillaan jo paljon toisiaan -> Tytöt valitsisivat kielikorin, pojat LUMA-korin? jouduttaisiin takaisin kieli- ja matematiikkalinjoille
Diginatiivit ovat pienstä asti älyllisesti sosiaalistuneet internetin ja mobiililaitteiden käyttöön (mutta heterogeeninen ryhmä!) Me digisiirtolaiset käytämme tietotekniikkaa enemmän ulkoisena välineenä.
Ajanmukaiset ratkaisut edellyttävät ajanmukaista toimintaa Millaisen toiminnan väline mahdollistaa? VS. Millaisen toiminnan tila mahdollistaa? VS.
Esimerkkejä yhteisöllisestä tiedonrakentamisesta Flinga-sovellusta hyödyntäen.
Minerva-torin historia 2012-
Haasteena koulun toimintakulttuurin kehittäminen Uutta toimintakulttuuria rakentaessa tyypillinen virhe on mukauttaa uudet mallit osaksi vanhoja rakenteita ja toimintatapoja. (Ryymin & Silander, 2012). Maailma muuttuu vauhdilla. Meidän on nyt ajateltava asiat kokonaan uudella tavalla. Tutkimusta on jo riittävästi, nyt olisi aika toimia!
Kokonaisvaltainen kehittämismalli. Elävät laboratoriot www.rym.fi Tutkimus & teoria Pedagoginen tuki (Pedagogical ICT Support, kulttuuri etc.) Uusien pedagogisten käytäntöjen kehittäminen, testaaminen ja omaksuminen Tiedostava, motivoitunut Henkilökunta ja innostuneet opiskelijat. Ajanmukainen oppimisympäristö
Mikä ihmeen Flipped Classroom? Luokkahuone ylösalaisin : yhteistä aikaa ei enää tuhlata tiedon jakamiseen Tiedot voidaan innostavasti opiskella kavereiden kanssa, kotona tai kirjastossa mobiililaitteiden tuella Opettajan ja opiskelijoiden yhteinen aika käytetään keskusteluun, asioiden yhteiseen kehittelyyn, missä teknologiaa voidaan käyttää myös apuna Toiminta suuntautuu yhteiseen kohteeseen, kuten projektiin Tämä vaatii jaettua vastuuta, jossa opettaja ja opiskelijat yhdessä ovat vastuullisia toimijoita
Minerva-torin taustalla innostavan oppimisen malli ja uusimmat oppimiseen liittyvät tutkimustulokset. Oppiminen tulisi nähdä aktiivisena, tietoa rakentavana prosessina, eikä passiivisena, tietoa toistavana prosessina (Lonka, Joram & Bryson, 1996). Uudenlaisten, sosiaalisiin käytäntöihin nojautuvien tietokäytäntöjen hyödyntäminen oppimisprosessien yhteydessä (mm. Hakkarainen, 2009). Diginatiivien erityispiirteet (mm. Prensky, 2006). Myös kriittinen näkökulma (mm. Philip & Garcia, 2013; Bennett, Maton & Kervin, 2008; Margaryen, 2011). Meneillään oleva Suomen Akatemian rahoittama MIND THE GAP-hanke https://blogs.helsinki.fi/mindthegap/ CASS-mittausten tulokset: opiskelijoiden oppimisen kannalta pienryhmät huomattavasti optimaalisempia kuin luennot (mm. Muukkonen et al., 2008). Kiinnostuksen merkitys oppimisessa: lisää pitkäjänteisyyttä ja positiivisia tuntemuksia opiskelua kohtaan sekä parantaa muistamista (Hidi & Renninger, 2006; Ainley, Hillman & Hidi, 2002). Opettajan vahva kontrolli vähentää oppijan positiivisia emootioita. Kognitiivinen autonomia taas lisää kiinnostusta (Tsai et al., 2008) Motivaatio on yksilöllistä (erilaiset motivationaaliset strategiat): miten huomioida opetuksessa? (Tuominen-Soini, 2012; Heiskanen, 2012). FLOW optimaalinen motivationaalinen tila (Csikszentmihalyi, 1988) Motivaation lisäksi myös tunteet ovat yhteydessä oppimistuloksiin (Jurik, Gröschner & Seidel, 2013; Pekrun, 2013). -> akateemiset tunteet (Ketonen & Lonka, 2012). Self-Determination Theory, SDT: autonomia vs. kontrolli, vaikutus motivaatioon (mm. Deci & Ryan, 2008)