TURVATEKNIIKAN KESKUS KEHITTÄMISLINJAUS JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-2008 Jhtkunta hyväksynyt 22.9.2003 1. SUUNNITELMAN PERUSTEET... 2 Timinta-ajatus... 2 Timialat... 2 Arvt... 2 Visi... 2 Timintaympäristö... 3 2. KEHITTÄMISLINJAUS... 4 3 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008... 5 Laitsten ja laitteistjen turvallisuus paranee... 5 Tutteiden turvallisuus paranee... 8 Säädöstö... 10 Asiakastyytyväisyys... 11 Timivat prsessit... 12 Henkilöstön saaminen ja hyvinvinti... 13 Resurssit... 14
1. SUUNNITELMAN PERUSTEET Timinta-ajatus Turvatekniikan keskus edistää timialan turvallisuutta ja lutettavuutta ihmisten, ympäristön ja maisuuden sujelemiseksi. Timialat Arvt Visi Turvatekniikan keskus timii viranmaisena turvallisuuden ja teknisen lutettavuuden edistämiseksi seuraavilla timialueilla: hissit jalmetallitutteet kaivkset mittaamisvälineet painelaitteet pelastustimen laitteet rakennustutteet sähkölaitteet ja laitteistt vaarallisten aineiden kuljetuspakkaukset ja säiliöt vaarallisten kemikaalit Timintaa ja päätöksiä hjaavat seuraavat arvt: tasapulisuus avimuus palveluhenkisyys jatkuvan parantamisen ja uudistumisen halu Khti turvallista ja teknisesti lutettavaa yhteiskuntaa 1. Turvallinen ja teknisesti lutettava yhteiskunta 2. Turvallinen ja teknisesti lutettava yhteiskunta syntyy kansalaisten ja yritysten välittömän timinnan tulksena. Vaikutamme kansalaisten ja yritysten tietn, tahtn ja timintaan turvallisten tutteiden ja timintatapjen aikaansaamiseksi. 3. Turvallisen ja teknisesti lutettavan yhteiskunnan aikaansaaminen sekä kansalaisten ja yritysten tietuteen, asenteisiin ja timintatapihin vaikuttaminen edellyttää yhteistyötä eri sapulten kanssa. Ajanmukainen säädöstö ja yhteistyöverkst hjaavat krkeaan turvallisuuteen ja tekniseen lutettavuuteen. Edistämme ja teemme alitteellista yhteistyötä sana timivaa ja tehkasta hjausjärjestelmää. TUKESina lemme yhteistyökykyisiä, saavia timialamme vaikuttajia, turvallisuusasiissa tiennäyttäjiä ja alitteentekijöitä. Timimme esimerkillisesti viranmaisena ja sana hjausjärjestelmää. 2
Timintaympäristö Glbalisaati Timinnanharjittajien liikkuvuus kansallisten rajjen yli lisääntyy ja elinkeinrakenteessa tapahtuu keskittymistä suurempiin yksikkökkihin. Markkina-alueet laajenevat kk maapalln kattaviksi ja yritykset timivat kansainvälisesti. EU:n laajeneminen Sisämarkkiniden laajentuminen lisää uusien valmistajien ja tutteiden määrää sekä timinnanharjittajien kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta. Yhteiskunnallinen pirstalituminen Teknlginen kehitys kiihtyy ja sen hallinta vaikeutuu. Kansalaisten eriarvisuus lisääntyy sen mukaan, miten heillä n mahdllisuuksia hankkia ja ylläpitää teknlgiiden tuntemustaan ja niiden käyttöön saamistaan. Infrmaatiteknlgia ja verkttuminen Infrmaatiteknlgian npea kehitys tu mukanaan uudentyyppiset riskit; esim. hjelmistt ja svellukset suurenevat ja mnimutkaistuvat. Autmaatin kasvu tisaalta lisää teknistä lutettavuutta ja tisaalta asettaa uusia vaatimuksia saamiselle ja ammattitaidlle. Välitön inhimillisten virheiden mahdllisuus nnettmuuksiin vähenee, mutta vaaratekijöiden mnimutistuminen lisää riskejä. Sähköisen kaupankäynnin kasvu muuttaa tutteiden hankinta- ja myyntitapja. Teknlgian kehitys Materiaaliteknlgia kehittyy vimakkaasti ja uusia svelluksia tetaan käyttöön. Ohjelmistja laitetekniikan, tietliikenneyhteyksien, antureiden ja uusien materiaalien phjalta kehitetään ratkaisuja, jilla tutteisiin, tutantn ja järjestelmiin vidaan liittää älykkyyttä. Älykkäillä ratkaisuilla parannetaan tutteiden timinnallisuutta ja käyttäjäystävällisyyttä. Teknlgian kehityksestä kuluttajatutteiden elinkaari lyhenee ja järjestelmissä levien pitenee. Ympäristöarvjen krstuminen Ympäristöarvt vat yhä tärkeämpiä kansalaisille ja yrityksille. Varmistaakseen kilpailukykynsä yritysten n humiitava asiakkaiden dtukset ympäristökysymyksissä. Vaatimukset ympäristötekijöiden ja -vaikutusten huminttamisesta mm. yritysten jhtamisjärjestelmissä ja teknisissä ratkaisuissa kasvavat. Lainsäädäntö Säädöstäminen seuraa sisämarkkiniden ja maailman kauppajärjestön kehitystä. Suunta n yksilöidympään ja ennakivaan säädöstöön. Samansuuntaisesti vaikuttavat myös uusitun perustuslain säännökset - perusikeuksien turvaamisen krstaminen edellyttää tarkempaa ja yksityiskhtaisempaa säädöstöä. Säädösten elinkaaret lyhenevät. Yksilöiden ja yritysten vastuuta krstetaan. Säädösten, erityisesti hallinttiminnassa humintettavien säännösten määrä ja yksityiskhtaisuus vat lisääntymässä. Hallinnn kehittämistarpeet ja palvelukykyvaade Lähitulevaisuudessa työviman saatavuus tulee kriittiseksi. Myös asiantuntemuksen ylläpit lu haasteen julkishallinnn työnantajalle pitää alue hukuttelevana. Julkishallinnn tehtävät vat kansalaisten ja hallinnn sisäisen arviinnin khteena. Hyvin timiva hallintkneist hallinnllinen infrastruktuuri n tärkeä kansalliselle kilpailukyvylle. Timinnan vaikuttavuus ja kknaistaludellisuus n kyettävä sittamaan. 3
2. KEHITTÄMISLINJAUS TUKESIN päämääränä n kansainvälisesti krkea turvallisuustas ja elinkeinelämän tasapuliset kilpailulsuhteet. Timintaympäristön kehitysnäkymistä ja TUKESin visista jhdetut keskeiset kehittämis- ja timintatavitteet vat: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakastyytyväisyys 1. Kansalaisten ja rganisaatiiden timintatavat vat turvallisuushakuisia ja heidän saamisensa n riittävää turvallisten tutteiden ja timintjen aikaansaamiseksi. Tavitteen tteutuminen edellyttää, että Asennus- ja hultliikkeet ja tarkastuslaitkset timivat hyvin Timinnanharjittajat ja laitteistjen haltijat nudattavat yhteiskunnan asettamia turvallisuusvaatimuksia Tietämys turvallisuudesta lisääntyy ja yritykset ja kansalaiset situtuvat turvallisiin timintatapihin Vaatimusten vastaiset tutteet pistetaan markkinilta Markkinille tulee vaatimusten mukaisia tutteita Tutteita käytetään turvallisesti 2. Säädöstön ajanmukaisuuden tuki. Tavitteen tteutuminen edellyttää Asiantuntijatieta päätöksenten tueksi Timivaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyöverkka 3. Asiakastyytyväisyys n krkealla taslla Tavitteen tteutuminen edellyttää Asiakkaiden tarpeiden mukaan khdennettua neuvntaa ja pastusta Palveluiden saatavuutta TUKESin prsessit, kumppanuudet, uudistuminen ja vimavarat valvnta, viestintä ja t&k-timinta n khdennettu havaintjen ja asiakastarpeiden perusteella ja tässä timinnassa hyödynnetään hjelmamenettelyä ydintimintjen palveluprsesseja ja niiden laatua täsmennetään ja parannetaan tiethallintstrategiaa tteutetaan ydintimintja tukevana yhteistyötä ja verksttimintaa kehitetään henkilöstön saamisesta ja asiantuntemuksesta hulehditaan, käytössä n henkilökhtaiset kehittämishjelmat (ppiva TUKES) henkilöstön työkyvystä ja hyvinvinnista pidetään hulta taludellisten ja muiden resurssien riittävyydestä hulehditaan 4
3 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 Laitsten ja laitteistjen turvallisuus paranee Laitsvalvnnan (mukaan lukien laitteistjen ja teknisten palvelujen) timinta painttuu tietämyksen, timintaedellytysten ja turvallisten timintatapjen varmistamiseen valvnnan, viestinnän ja kehittämisen keinin. Laitksia ja laitteistja käyttävät yritykset ja kansalaiset mudstavat laajan ja vaihtelevan asiakaskunnan; valvnta-alueeseen kuuluvat lisäksi asennus- ja hultliikkeet sekä tekniset tarkastuslaitkset. Laitsten, laitteistjen ja teknisten palvelujen timintaympäristö: Sähköturvallisuus: valvnta-alueen laajuus Prsessiturvallisuus: valvnta-alueen laajuus Sähkölaitteistja (yhteensä) 1,5 milj. Tutantlaitksia, jissa käsitellään vaarallisia määräaikaistarkastus kskee 100 000 kemikaaleja 800 TUKESiin rekisteröitävät 4 000 Räjähdetehtaita 15 Sähköasennus- ja hultliikkeitä 9 200 Räjähdevarastja 250 Sähkölaitekrjaajia 4 000 Maakaasukhteita 650 Hissejä 45 000 Maakaasun siirt- ja jakeluputkista 2 300 (km) Nst-via 25 000 Bikaasukhteita 30 Hissiasennus- ja hultliikkeitä 260 Kaivksia ja avluhksia 50 Painelaiteturvallisuus: valvnta-alueen laajuus Tekniset palvelut: valvnta-alueen laajuus Käytössä levia rekister. painelaitteita 40 000 Palilmitinliikkeitä 150 Tarkastuslaitsten tekemiä määräaikaistarkastuksia Käsisammutinliikkeitä 300 13 000 Sammutinlaitteistliikkeitä 40 Öljylämmitysliikkeitä 1 300 Kaasuasennusliikkeitä 570 Öljysäiliöiden tarkastusliikkeitä 80 Kylmälaitteistjen asennus- ja hultliikkeitä 950 Tarkastuslaitksia 15 Valtuutettuja tarkastajia 100 5
Halutun vaikutuksen Paremman laitsten ja laitteistjen turvallisuuden saavuttamiseksi tteutetaan ja tutetaan erilaisia timenpiteitä ja tutksia. Näiden keinjen ja vaikutusten yhteyttä tisiinsa n hahmtettu kuvan mukaisesti: Yhteiskunnalliset vaikutukset Laitsten ja laitteistjen turvallisuus paranee Timinnan painpiste Ensisijaiset vaikutukset Timinnanharjittajat ja laitteistjen haltijat nudattavat turvallisuusvaatimuksia Tietämys ja timintatavat Asennus- ja hultliikkeet sekä tarkastuslaitkset timivat laadukkaasti Tietämys lisääntyy; yritykset ja kansalaiset situtuvat turvallisiin timintatapihin Vaikutuskeint Valvnta Viestintä Kehittäminen Valvnta, ilmitukset, tutkinnt Valvntakäynnit, rekisterit Onnettmuustutkinta Ohjeet, ppaat Tiedtteet Neuvnta Hankkeet, hjelmat Tutkimus Säädöstyö Seuranta Valvntahavainnt Onnettmuusseuranta Vusikertmukset Viestintäpalautteet Sidsryhmäpalautteet Seurantatutkimukset Arvit Tutkimukset Selvitykset Laitsvalvnnan yleisiä kehityskhteita suunnittelukaudella vat seuraavat: kknaisarvit valvnta-alueiden turvallisuustassta ja tämän tiedn hyödyntäminen valvnnan ja viestinnän khdentaminen valvntahavaintjen ja -tiedn perusteella yhtenäiset valvntakäytännöt ja timintaprsessit yli valvnta-alueiden yhteistyön kehittäminen muiden viranmaisten kanssa. Tällä kknaisuudella parannetaan laitsvalvntaan käytettyjen pansten vaikuttavuutta. 1. Timinnanharjittajat ja laitteistjen haltijat nudattavat yhteiskunnan asettamia turvallisuusvaatimuksia Valvntatyö painttuu turvallisuustasn arviintiin ja tämän perusteella valittaviin edistämistimiin. Valvnnan khteina vat yritysten turvallisuusjhtamisjärjestelmät ja timintaperiaatteet, riskien ja vaarjen arviinti, sekä turvallisuusvaatimusten täyttyminen laitsten ja laitteistjen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä. Turvallisuuden tasa arviidaan pääasiassa valvntahavaintjen, rekisteritietjen, nnettmuustutkinnan sekä asennetutkimusten avulla. Suunnittelukaudella tteutetaan turvallisuusindikaattrit-hanke, jka kattaa kemikaali-, painelaite- ja sähköturvallisuuden. Valvntahavaintjen hyväksikäyttöä kehitetään sekä valvnnan khdentamisen että turvallisuustasn kknaisarviiden tueksi. Kemikaaliturvallisuuteen liittyvien tarkastusten sisällön, khdentamisen ja taajuuden valintaan sisällytetään enemmän khdekhtaista harkintaa, sikäli kun lainsäädäntö tämän sallii. Vähäistä kemikaalien käyttöä valvvien paikallisviranmaisten timintaa tuetaan ja yhtenäistetään. Kansainvälisellä taslla sallistutaan maankäytön suunnittelua kskevien menettelyiden kehittämiseen ja kansallisella taslla niiden timeenpanemiseen. 6
Painelaiteturvallisuuden alueella kehitetään sähköisiä palveluja ja rekisteritietjen siirta, valvntatiminnan khdentamista sekä vaaranarviintiin liittyvää valvntatimintaa. Painelaitteiden määräaikaistarkastusten pikkeamia vähennetään ja kunnssapita edistetään valvnnan ja viestinnän keinin. Tämä pätee myös sähkölaitteistjen turvallisuuteen, jhn liittyvät teemahankkeet päätetään vusittain aiempien valvntahavaintjen perusteella. 2. Asennus- ja hultliikkeet ja tarkastuslaitkset timivat laadukkaasti Valvnta kattaa hyvin laajan kirjn teknistä asennus-, hult- ja tarkastustimintaa. Valvttava asennus- ja hulttiminta liittyy sähkölaitteistihin, hisseihin, pelastustimen laitteistihin sekä öljy- ja kaasulaitteistihin. Tarkastuslaitstimintaa valvtaan yhteensä yhdeksällä timialalla. Valvnta painttuu pätevyyden ja laadukkuuden arviintiin. Lisäksi vaikutetaan palvelujen tilaajiin, jtta he käyttäisivät ikeudet maavia, päteviä ammattilaisia. Turvallisuustasa arviidaan pääasiassa valvntahavaintjen, tarkastustiminnan vusikertmusten, nnettmuustutkinnan sekä ilmitusten ja muun palautteen perusteella. Tarkastuslaitsten valvnnassa keskitytään tarkastustiminnan kknaisarviintiin, valvntahavaintjen perussyiden selvittämiseen sekä valvntakäyntien khdentamiseen ja pastuksen antamiseen tämän perusteella. Näin vaikutetaan kk tarkastustiminnan laatu- ja pätevyystasn parantumiseen. Oikeudettman sähköurakinnin estämistä ja käyttööntttarkastusten pikkeamien vähentämistä jatketaan. Palilmittimien timintavarmuuteen liittyvän turvallisuusketjun timintaa arviidaan ja edistetään tutkimuksen, viestinnän ja valvnnan keinin. 3. Tietämys turvallisuudesta lisääntyy ja yritykset ja kansalaiset situtuvat turvallisiin timintatapihin Suunnittelukaudella uudistettavat säädökset vaativat säädöstyöhön sallistumista sekä aktiivista viestintää uusista vaatimuksista. Tieta jaetaan yrityksille ja laitteistjen haltijille myös valvntakäyntien yhteydessä. Hissiturvallisuuden alueella viestitään timista kiilautumisnnettmuuksien vähentämiseksi. Hissien haltijiden edustajien, kuten esimerkiksi isännöitsijöiden, valmiuksia hissien kunnssapidn ja uudistamisen edistämiseksi parannetaan aktiivisella tiedttamisella. Sähköammattilaisten tapaturmien vähentäminen ja sähkötyöturvallisuuden kulutustiminnan edistäminen kuuluvat suunnittelukauden erityistavitteisiin, jtka edellyttävät tutkimus-, valvnta- ja viestintähankkeiden yhdistämistä hjelmalliseksi kknaisuudeksi. Tutkimus- ja kehitystiminnassa tteutetaan hankkeita, jtka liittyvät prsessiturvallisuuden kehittämiseen, kaivsturvallisuuden viranmaisvalvntaan, verkttuneisiin timintatapihin, riskien ja vaatimusten hallintaan sekä turvallisuusjhtamiseen. Valmiuksia uuden teknlgian timinnallisen turvallisuuden varmistamiseen ja valvntaan edistetään hjelmallisella kknaisuudella, jhn sisältyy kulutus-, tutkimus- ja kehitystimia. Suunnittelukaudella ludaan se perussaaminen, jka tarvitaan esimerkiksi hjelmitavien järjestelmien turvallisuusperiaatteisiin liittyvään viranmaisvalvntaan. Suunnittelukaudella selvitetään myös, vatk eri timialueiden vastuuhenkilöiden tutkintvaatimukset ja niitä kskevat kejärjestelyt timivia ja tarpeenmukaisia. 7
Tutteiden turvallisuus paranee Tutteiden turvallisuuden parantamiseksi varmistetaan, että markkinilla levat tutteet vat vaatimusten mukaisia ja, että tutteiden turvallinen käyttö lisääntyy. Asiakaskunnan mudstavat tutteiden valmistajat, maahantujat, myyjät sekä tutteiden käyttäjät, ammattilaiset ja kuluttajat. Tutevalvnnan timintaympäristö: Sähkötutteet: valvnta-alueen laajuus P&k-tuttet: valvnta-alueen laajuus Sähkölaitteet, markkinilla levat tutetyypit Sähkölaitteet, markkiniden uudet mallit/pistuvat mallit /v 90 000 15 000 Räjähteiden valmistajat ja maahantujat 20 hyväksytyt räjähteet, 1 100 jista iltulitteet 900 Kaasulaitteiden valmistajat ja maahantu. 30 myynti/v 30 000 Kemikaalisäiliöiden valmistajat ja maahantujat 15 Kuljetettavien säiliöiden valmistajat/valmistuttajat 30 Pakkausten ja IBC:n valmistajat 40 Painelaitteiden valmistajat ja maahantujat 1 900 Pelastustimen laitteet ja CE-merkityt rakennustutteet: valvnta-alueen laajuus Mittaamisvälineet ja jalmetallitutteet: valvntaalueen laajuus Palvarittimet valmistajat ja maahantujat valmistus- ja maahantuntimäärät/v Käsisammuttimet valmistajat ja maahantujat valmistus- ja maahantuntimäärät/v 16 230 000 14 160 000 Mittaamisvälineet Jalmetallitutteita valmistavat ja maahantuvat yritykset 800 000 700 Jalmetallitutteita myyvät liikkeet 2 000 Timinta painttuu vaatimustenmukaisuuden, tietämyksen ja turvallisten timintatapjen varmistamiseen valvnnan, viestinnän ja kehittämisen keinin. Timenpiteiden ja tulsten yhteyttä haluttuun vaikutukseen hahmtetaan seuraavasti: Yhteiskunnalliset vaikutukset Tutteiden turvallisuus paranee Timinnan painpiste Ensisijaiset vaikutukset Vaatimusten vastaiset tutteet pistetaan markkinilta Tietäm ys ja tim intatavat M arkkinille vaatimusten mukaisia tutteita Tutteiden turvallinen käyttö Vaikutuskeint Valvnta Viestintä Kehittäminen Valvntakäynnit, testaukset Asiakirjavalvnnat, rekisterit Onnettmuustutkinta Kv. yhteistyö Neuvnta Tiedtteet Ohjeet, ppaat Hankkeet, hjelmat Tutkimus Säädöstyö Seuranta Valvntatilastt Onnettmuus- ja häiriötilastt Tarkastaja-arvit Turvallisuustutkim uk set Arvit Tutkimukset Selvitykset 8
1. Vaatimustenvastaiset tutteet pistetaan markkinilta Lähtökhtana n, etteivät tutteet saa aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle, ympäristölle tai maisuudelle. Valvnnalla varmistetaan, että määräyksiä nudatetaan ja, ettei vaarallisia tai muuten vaatimusten vastaisia tutteita le markkinilla. Valvntaa khdennetaan aikaisempien valvntahavaintjen perusteella. Yhteistyötä muiden valvntaviranmaisten kanssa jatketaan. TUKES vaikuttaa aktiivisesti sisämarkkiniden valvnnan tehstumiseen siten, että yhä useampi vaarallinen tute pistetaan myynnistä jk eurppalaisessa valmistusmaassa tai siinä maassa, jhn tute ensimmäiseksi tudaan. Ensi vaiheen tavitteena n, että myynnin rajittaminen yhdessä jäsenmaassa jhtaa vastaaviin timiin kaikissa muissakin maissa. Tässä tarkituksessa jatketaan yhteisen EU-maiden tietpankin kehittämistä sähkötutteiden markkinavalvntaan. Vastaavaa tietpankkia kehitetään jalmetallitutteiden markkinavalvnnan havainnista. Ilmitukset vaatimusten vastaisista tutteista kuluttajilta, maahantujilta, tarkastajilta ja urakitsijilta lisääntyvät. Myös TUKES lisää vaarallisista tutteista ja niiden palauttamismenettelystä tiedttamista. Kaikki myyntikiellt ja palautusmenettelyt julkaistaan ktisivuilla. 2. Markkinille vaatimusten mukaisia tutteita Valvntaa kehitetään neuvvaan ja tiedttavaan suuntaan. Tietmateriaalia kehitetään ja tietpalvelu ja hjeet khdennetaan asiakasryhmittäin. Tärkeitä khderyhmiä vat maahantujat ja myyjät. Valvnnassa krstetaan timinnanharjittajan maa vastuuta vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa ja sekä sitä, että n taludellista hulehtia vaatimustenmukaisuudesta. Valvntahavainnista tiedttamista lisätään. Valvntahavaintjen ja selvitysten perusteella viestitään ministeriöille säädösten kehittämistarpeet. Osallistutaan ja vaikutetaan säädösten valmisteluun EU:n taslla. Osallistutaan standardisintiin ja vaikutetaan siihen, että standardit takaavat riittävän turvallisuustasn. Selvitetään tuteryhmittäin tyypillisimmät puutteet. Seuraavasta tauluksta ilmenee sähkötutteiden vakavien puutteiden nykytila. Sähkötutteiden valvntahavainnt 1995-2002 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Valmistuneet testaukset 688 707 973 853 1246 904 1024 805 Tulkset Standardin mukaisia 137 147 242 172 314 261 235 165 Puutteelliset Vähäisiä puutteita 180 220 238 275 396 327 431 323 Puutteita jtka vivat vaarantaa turvallisuuden 305 306 431 371 470 253 313 272 Vakavia puutteita, kpl 66 34 62 35 67 63 45 45 % 9,6 4,8 6,4 4,1 5,4 7,0 4,4 5,6 5 vuden ka, % 6,1 5,5 5,4 5,3 Vusien 1995 1999 vakavien puutteiden suus n 6,1 %, vusien 1996 2000 5,5 %, vusien 1997 2001 5,4 % ja vusien 1998 2002 vastaava luku n 5,3 %. Suunnitelmakauden tavitteena sähkötutteissa n, että vakavien puutteiden määrä n laskenut kauden lpussa. Vakavien puutteiden suuden viiden vuden keskiarvn dtetaan laskevan vuteen 2007 mennessä alle 5 %:n. 9
3. Tutteiden turvallinen käyttö Nykytilaa n selvitetty mm. kuluttajien turvallisuus ja sähköpaltutkimuksissa sekä valvntahavaintjen ja VARO-tietjen avulla. Virheellinen käyttö n tdettu ngelma-alueeksi. Tavitteen tteutuminen edellyttää, että yritykset ja kansalaiset näkevät mielekkääksi käyttää enemmän resursseja turvalliseen käyttöön ja kunnssapitn. Tämä tapahtuu parhaiten viestinnän avulla. Hulellinen kunnssapit ja hjeiden mukainen timinta ja käyttö varmistavat sen, ettei tute aiheuta vahinka. Viestinnässä krstetaan, että tehkkaan valvnnan lisäksi kansalaisilla n myös itsellä vastuu hankkimansa tutteen turvallisuudesta. Ohjeet ja neuvnta khdennetaan käyttäjäryhmien mukaan. TUKESin ktisivuja kehitetään siten, että sieltä n saatavissa tietja tutealueittain. Mahdllisuutta rekisteröityä vapaaehtiseen valmistajaja maahantujarekisteriin khdennetun infrmaatin saamiseksi laajennetaan. Kuluttamalla erityisesti maahantujia ja jälleenmyyjiä lisätään myös kuluttajien turvallisuustietisuutta. Erityisiä tiedtuskampanjita turvallisesta nestekaasun pienkäytöstä, iltulitteiden käytöstä ja sähköpaljen ennalta ehkäisystä jatketaan. Kuluttajien asenteita ja timintatapja selvittäviä turvallisuustutkimuksia jatketaan. Sähkö paln syttymissyynä seurantatutkimus tteutetaan vv.2003-2005. Säädöstö Yhteiskunnalliset vaikutukset Säädöstön ajanmukaisuuden tuki Ensisijaiset vaikutukset Asiantuntijatieta päätöksenten tueksi Timiva kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkk Vaikutuskeint Asiantuntija-palvelut Tutkimushankkeet Onnettmuustutkinta Tilastinti Viestintä ja kehittäminen Neuvttelukunnat Työryhmät ja frumit Kv, EU-, phjismainen yhteistyö Seuranta Tutkimukset Selvitykset Arviinti Tavitteena n ministeriöiden vastuulla levan säädöstön kehittämiseksi tuttaa asiantuntevaa tukea hyödyntäen yhteistyötä kansallisissa ja kansainvälisissä verkstissa. Timivaa ja tehkasta turvallisuusjärjestelmää kehitetään eri intressiryhmien yhteistyönä. Keskeinen väline siinä n säädöstö (ministeriöiden vastuulla). 10
TUKES n alitteellinen säädöstön kehittämisen eri vaiheissa. Valvnta-, tutkimus- ja kehittämistiminnan tietjen avulla TUKES tuttaa ehdtuksia, malleja ja näkemyksiä. TUKES pyrkii vaikuttamaan eurppalaiseen ja muuhun kansainväliseen kehitykseen lähtökhtana kansallisten intressien edistäminen. Kansainvälisessä yhteistyössä hankitaan myös tieta ja saamista erimaiden turvallisuustassta, -hankkeista ja menettelytavista sekä vastaavasti annetaan muiden maiden käyttöön Sumessa hankittu kkemus ja saaminen. TUKES sallistuu EU:n nrmistn seurantaan ja kehittämiseen ja tekee yhteistyötä muiden kansallisten ja kansainvälisten viranmaisten ja asiantuntijarganisaatiiden kanssa säädöstön timeenpanssa. Säädösvalmisteluissa ministeriöiden apuna timiviin neuvttelukuntiin ja työryhmiin sallistutaan. Timialan frumikäytäntöä jatketaan ja kehitetään; elinkeinelämää edustavien järjestöjen ja muiden intressitahjen kanssa selvitetään ja käsitellään asiakasryhmien ngelmia, tarpeita ja yhteistyötä. Suunnittelukauden lainsäädäntöhankkeita vat mm: kemikaaleja ja räjähteitä kskevien VN-asetusten päivittäminen (kemikaalit, nestekaasu, maakaasu, räjähteet) KTM:n kemikaaleja ja räjähteitä kskevien turvallisuusvaatimusten jatkvalmistelu/viimeistely kaivslainlainsäädännön jatkvalmistelu ja mahdllisesti kaivannaisjätedirektiivin implementintiin liittyvä valmistelu öljysäiliöiden tarkastusliikkeitä kskevien säädösten uudistaminen lakisääteistä metrlgiaa kskevan säädöstön uudistaminen valmispakkaussäädösten uudistus rakennustutteita kskeva säädöstö pelastustimen laitteita kskevat säädökset vaarallisten aineiden kuljettamista kskevien säädösmuutsten valmistelu sähkömagneettista yhteenspivuutta kskevan direktiivin ja pienjännitedirektiivin säädösmuutsten valmistelu Säädöksissä levat puutteet tunnistetaan valvnnan kautta ja niistä viestitään neuvttelukuntien välityksellä ministeriölle. Asiakastyytyväisyys Yhteiskunnalliset vaikutukset Asiakastyytyväisyys n krkealla taslla Ensisijaiset vaikutukset Neuvnta ja pastus Palveluiden saatavuus Valvnta Viestintä Kehittäm inen Vaikutuskeint Seuranta Oikein khdennettu valvnta N euvva valvnta A s ia k irj je n k ä s itte ly Asiakastyytyväisyyskyselyt Käsittelyaikaseuranta T ie d tte e t A rtik k e lit ja luennt Internet, surasähköpsti Hankkeet, hjelm at S ä hköiset palveluprsessit Kehittäm ishjelm ien ja hankkeiden arviinti 11
Tavitteena n, että TUKESin palvelukyvyn ja timinnan vaikuttavuus vastaa asiakkaiden tarpeita ja dtuksia ja että asiakkaat pitävät TUKESin timintatapja esimerkillisinä, palveluhenkisinä, avimina ja tasapulisina. Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisin väliajin. Mittauksen avulla kartitetaan tyytyväisyyttä TUKESin palveluihin, asiakastarpeiden muutsta ja järjestelmään khdistuvia tiveita. Valvntatapahtuman jälkeen mitataan valvntakhteiden tyytyväisyyttä lupakäsittelyyn, käsittelyaikihin, tarkastuksiin ja valvntakäynteihin sekä niiden sisältöön ja timenpidevelvitteisiin. Suunnittelukautena asiakastarpeiden seurantajärjestelmää laajennetaan kattamaan kaikki keskeiset asiakasryhmät. Asiakastyytyväisyysmittauksen tulksia käytetään asiakaspalvelun ja timinnan parantamiseen. Asiakkaiden teknlgian ja timinnan tasa analysimalla saadaan valmiuksia kehittää, eriyttää ja khdentaa palveluja. Asiakastarpeiden ymmärtäminen ja muuttaminen palveluiksi vaatii uudenlaista saamista ja tiedn hallintaa. Asiakkuudet ja asiakastarpeet vat keskeinen sa 2003 alkaneessa prsessien kehittämishankkeessa. Palveluiden saatavuudesta hulehditaan. TUKESin viestintää tteutetaan viestintästrategian (2002) mukaisesti asiakasryhmäpaintuksin. Palveluiden npeampaa ja helpmpaa saatavuutta edistetään sähköisten palvelujen strategian mukaisesti. Timivat prsessit Valvntaa, viestintää ja kehittämistä tteutetaan hjelmina suunnittelukauden aikana tetaan käyttöön teknillistä turvallisuutta ja sen kehittämistä tukevia ja edistäviä hjelmia suunnittelukauden alussa täsmennetään hjelmajhtamista kskevat periaatteet, tetaan hjelmajhtamismenettelyjä käyttöön sekä jatketaan perehdyttämistä ja tiedtetaan menetelmästä Palveluprsessit ja tiednhallinta Palveluprsessien kehittäminen ydinprsessit kuvataan ja tunnistetaan ymmärrettävän tiedn saatavuuden turvaamiseksi khdennetaan ja kehitetään viestintää järjestelmällisesti eri viestintäkeinja ja kanavia hyödyntäen ja kustannustehkkaasti Tiethallint IT-strategia uusitaan 2004 sähköisen palvelun strategiaa tteutetaan kehittämällä verkkpalveluja julkisen hallinnn sähköisen asiinnin timintahjelman mukaisesti infrmaatiteknlgiaa käytetään mnipulisesti ja tehkkaasti tukemaan ydintimintja ja tietturvallisuus pidetään krkealla taslla Timinnan kehittäminen asiakasprsesseja muutetaan sähköisiksi ja sisäisiä prsesseja kehitetään vastaamaan asiakkaiden (itse)palvelun asettamia vaatimuksia palvelun laatu svitetaan selvitettyihin asiakasdtuksiin ja tarpeisiin tärkeimpiä prsesseja parannetaan itsearviintien, auditintien ja vertailukehittämisen avulla timinnan laatua ja surituskykyä arviidaan EFQM:n kriteerien mukaan. Tavitteena n saavuttaa vuteen 2007 mennessä 500 pistettä 12
Yhteistyö ja vaikuttaminen verkstissa Timialan kehitykseen vaikuttavaa yhteistyötä tteutetaan sidsryhmäyhteistyön strategian (2001) mukaisesti: alue- ja paikallisviranmaisyhteistyö n krdinivaa ja kustannustehkasta lähialueyhteistyötä syvennetään phjismaisella yhteistyöllä edistetään EU:n kattavaa, aktiivista ja knkreettista yhteistyötä phjismaisen, eurppalaisen ja muun kansainvälisen valvntaviranmaistiminnan kehittäminen EU:n nrmistn kehittämistä tuetaan ja muiden kansallisten ja kansainvälisten viranmaisten ja asiantuntijarganisaatiiden kanssa tehdään yhteistyötä säädöstön timeenpanssa Henkilöstön saaminen ja hyvinvinti TUKESin henkilöstölle ja työyhteisölle asetetut tavitteet n määritelty visissa. Näitä tteutetaan henkilöstöstrategian (2003) periaatelinjauksen ja kehittämistavitteiden mukaisesti: 1. Tehkas TUKES jhtaminen n ammattimaista, avinta ja pitkäjänteistä. Tavitteen tteuttamiseksi: jatketaan hjelmajhtamishanketta jatketaan esimieskulutuksen harkittua laajentamista asiantuntijataslle järjestetään henkilöstöjhtamisen "kulutushjelma" esimiehille resurssit khdennetaan tarkituksenmukaisesti Tavitteen tteuttamiseksi: tehstetaan työajankäytön suunnittelua ja hallintaa rekrytidaan timinnan pitkäjänteisyyden kannalta parhaat saatavilla levat ammattilaiset Tavitteen tteuttamiseksi: selvitetään ja linjataan virkjen pätevyysvaatimukset kehitetään mentrintikäytäntöä 2. Osaava ja ppiva TUKES TUKESlaisten ammattitait n aina tehtävien ja timintaympäristön muutsten tasalla jkainen TUKESlainen sallistuu kehittämiseen. Tavitteen tteuttamiseksi: tteutetaan saamisen hallinta-hankkeen jatktimet khdennetaan kulutus yksilöllisesti liittämällä työtehtävien ja timinnan kehittämiseen selvitetään työkiertmahdllisuudet ja täsmennetään sitä kskevat periaatteet järjestetään tiedn ja saamisen jakamiseen systemaattiset järjestelmät 3. Hyvinviva TUKES palkkaus ja muu palkitseminen n kilpailukykyistä, ikeudenmukaista ja kannustavaa Tavitteen tteuttamiseksi: selvitetään tulspalkkijärjestelmän tteutusmahdllisuudet ja tehdään suunnitelma niiden tteuttamiseksi 13
selvitetään muut palkitsemismahdllisuudet ja hyödynnetään niitä TUKESlaiset säilyttävät työkykynsä ja -mtivaatinsa kk työuransa ajan Tavitteen tteuttamiseksi: tteutetaan työturvallisuuden timintahjelman mukaiset timenpiteet työkyvyn tavitteelliseen kehittämiseen täsmennetään timenpiteet ja menetelmät työturvallisuus n esimerkillisellä taslla Tavitteen tteuttamiseksi: työturvallisuuden timintahjelmaa tteutetaan ja hjelma päivitetään Resurssit PERUSLASKELMA Lähtökhtana n, että nykyiset tehtävät pyritään hitamaan lemassa levilla henkilöresursseilla. Js Seves II direktiivin sveltamisalue laajenee merkittävästi ja lisäksi räjähdysvaarallisia tilja ja kaivksia kskevien säädösten timeenpansta aiheutuu uusia tehtäviä TU- KESille, lisäävät ne vastaavasti henkilö- ja muiden resurssien tarvetta. Määrärahjen (palkkaus ja muut timintament) tulee muuttua myös yleistä kustannuskehitystä vastaavasti. Vaikuttavuustavitteiden tteuttaminen edellyttää n 10,5 milj. eurn vutuista timintamäärärahaa. Suunnitelmakauden kehyslaskelman rahitus ei le riittävä. Rahitusphjaa laajennetaan yhteisrahituksen avulla. Tavitteena n saada t&k- ja viestintähankkeisiin eri sidsryhmien rahitusta. Valvntahankkeissa selvitetään mahdllisuuksia timia yhdessä muiden kansallisten, phjismaisten, EU viranmaisten kanssa Varaudutaan erityisesti saamiseen siirtn ja uuden asiantuntemuksen saamiseen. Kknaisment Kknaisrahitustarve 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Palkat 4 302 4 496 4 781 5 004 5 250 5 901 5 946 5 991 6 036 6 081 Muut kulutusment 4 495 4 543 4 922 4 688 4 960 5 090 3 972 4 128 4 098 4 070 Investinnit 131 325 136 82 200 150 336 150 150 150 Yhteensä 8 928 9 363 9 839 9 774 10 410 11 141 10 254 10 269 10 284 10 301 Rahitus: Timintament (KTM 1,2 ) 7 240 7 986 9 232 9 408 9 451 9 623 9 623 9 623 9 623 9 623 Käytetty ed. vuden smr. 1 549 1 279 388 25 445 926 0 0 0 0 SM:n rahitus 59 84 130 186 275 275 275 275 275 275 YM:n rahitus (rakennus) 0 0 68 84 180 258 297 312 327 344 LVM:n rahitus 0 0 0 0 43 43 43 43 43 43 Nettutus 0 0 0 62 16 16 16 16 16 16 Muut 80 14 21 9 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 8 928 9 363 9 839 9 774 10 410 11 141 10 254 10 269 10 284 10 301 Siirtyvä määräraha (KTM) 3 062 1 782 1 396 1 371 926 0 0 0 0 0 Tult 1 429 1 589 1 437 1 560 1 610 1 570 1 402 1 402 1 402 1 402 1) TTS-kauden määrärahakehyksenä n käytetty TAE 2004 lukua 2) sisältää vudesta 2000 alkaen SM:n pelastustimen laitteiden perusrahituksen (krtettuna vuden 2003 tasn n. 183 t ) sekä vudesta 2003 lähtien YM:n kylmälaitteiden rahituksen (70 t ) 14
MUUTOSLASKELMA Kknaisment Kknaisrahitustarve 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Palkat 4 302 4 496 4 781 5 004 5 250 5 901 5 946 5 991 6 036 6 081 Muut kulutusment 4 495 4 543 4 922 4 688 4 960 5 110 5 084 5 054 5 024 4 996 Investinnit 131 325 136 82 200 150 336 150 150 150 Yhteensä 8 928 9 363 9 839 9 774 10 410 11 161 11 366 11 195 11 210 11 227 Rahitus: Timintament (KTM 1 ) 7 240 7 986 9 232 9 408 9 451 9 623 10 735 10 549 10 549 10 549 Käytetty ed. vuden smr. 1 549 1 279 388 25 445 946 0 0 0 0 SM:n rahitus 59 84 130 186 275 275 275 275 275 275 YM:n rahitus (rakennus) 0 0 68 84 180 258 297 312 327 344 LM:n rahitus 0 0 0 0 43 43 43 43 43 43 Nettutus 0 0 0 62 16 16 16 16 16 16 Muut 80 14 21 9 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 8 928 9 363 9 839 9 774 10 410 11 161 11 366 11 195 11 210 11 227 Siirtyvä määräraha 3 062 1 782 1 396 1 371 926 0 0 0 0 0 Tult 1 429 1 589 1 437 1 560 1 610 1 570 1 402 1 402 1 402 1 402 1) sisältää vudesta 2000 alkaen SM:n pelastustimen laitteiden perusrahituksen (krtettuna vuden 2003 tasn n. 183 t ) sekä vudesta 2003 lähtien YM:n kylmälaitteiden rahituksen (70 t ) 15
TTS 2005-2008 muutsehdtus TUKESin timinnan tarkituksena n ehkäistä ennaklta vauriita ja nnettmuuksia sekä ennakida riskejä. Investinti ennakivaan turvallisuusvalvntaan merkitsee hallittavampaa timintaympäristöä ja kustannussäästöjä vähentämällä riskien tteutumisesta yhteiskunnalle ja elinkeinelämälle aiheutuvia kustannuksia. TUKESin timinnan vusittaiseksi määrärahatarpeeksi n arviitu TTS-kaudelle 10 549 (tuhatta)eura. KTM:n kehys (TAE 2004-luku) n 9 623 (tuhatta)eura. Ern vaikutukset ilmenevät seuraavasta tauluksta: TUKESin talusarvin kehitys KTM:n kehyksen mukaan vv. 1998 2008 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 (1000 eur) tp tp tp tp tp TA TAE kehys kehys kehys kehys Talusarvi* 6 136 7 240 7 920 9 049 9 408 9 314 9 623 9 623 9 623 9 623 9 623 LTA 104 0 66 183 0 137 0 0 0 0 0 Ed. vudelta 6 600 4 610 3 062 1 782 1 396 1 371 926 0 0 0 0 Käytettävissä 12 840 11 850 11 047 11 014 10 804 10 822 10 549 9 623 9 623 9 623 9 623 8 230 8 788 9 265 9 618 9 433 9 896 10 549 10 735 10 549 10 549 10 549 Käyttö Käytön kasvu-% -1 7 5 4-2 5 7 2-2 0 0 4 610 3 062 1 782 1 396 1 371 926 0-1 112-926 -926-926 Seur. vudelle *) sisältää vudesta 2000 alkaen SM:n pelastustimenlaitteiden perusrahituksen (krtettuna vuden 2003 tasn n. 183 t ) sekä vudesta 2003 lähtien YM:n kylmälaitteiden rahituksen (70 t ). Tauluksta ilmenee, että vudesta 2005 alkaen rahitus ei riitä nykyiseen mentasn, ts. timintaa n supistettava. TUKESin timintamalli perustuu valvnnan, kehittämisen ja tutkimuksen sekä viestinnän yhdistämiseen. Valvnnassa keskitytään erityisesti vähentämään nnettmuuksien vakavuutta ja määrää sekä vaatimustenmukaisuutta kskevia vakavia puutteita. Esim. prsessitellisuudessa tapahtuu vusittain vaarallisten kemikaalien tellisessa käsittelyssä ja varastinnissa, palavien kaasujen ja räjähteiden käsittelyssä ja painelaitteiden käytön yhteydessä runsaat 40 nnettmuutta. Onnettmuuksissa kulee muutamia ihmisiä vusittain. Usein nnettmuuksiin kuten myös vähäisiin vauriihin liittyy suurnnettmuuksien vaara. Laitsturvallisuus Sumessa ei le kaikilta silta edes eurppalaisittain krkealla taslla Vaarallisia tutteita kskeva turvallisuustas n llut khtuullisen hyvä. Markkinilla kuitenkin n ja sinne tulee jatkuvasti vaatimustenvastaisia ja hengenvaarallisia tutteita. EU:n laajentuessa vaatimustenvastaisia tutteita vi tulla enenevässä määrin. Yksi keskeinen kein vähentää puutteiden määrää n kansallinen ja eurppalainen markkinavalvntayhteistyö. Tehkas EU- valvntayhteistyö n mahdllista aikajänteellä 2005 2010. Sen tteuttamiseksi n alitettu useita Mutual Jint Visit hjelmia. Lainsäädäntöä n uudistettu ja tehtäviä n tullut uusilta alueilta (pelastustimen laitteet, rakennustutteet ja kylmälaitteet). Valvnnan vaatimustas myös kasvaa (mm. jhtamisjärjestelmien valvnta). Säädösuudistukset, kuten SEVESO II direktiivin laajentaminen kskemaan yhä pienempiä kemikaalikhteita sekä mittalaitedirektiivin vimaantul, lisäävät tehtäviä 16
Kehittämis- ja tutkimustiminta n edellytys ennakivalle valvnnalle ja viestinnälle, niiden khdentamiselle, vaativampien menetelmien käyttööntlle sekä kansalliselle ja kansainväliselle yhteistyölle. Tutkimus- ja kehitystimintaa rakennetaan hjelmaphjaiseksi. Ohjelmat edellyttävät pitkäjänteisyyttä valmistelussa, tteutuksessa ja rahituksessa. Esim. prsessitellisuuden turvallisuustasn parantamiseksi tteutetaan kehittämishjelmaa yhteistyössä elinkeinelämän kanssa. Sähköpalt-tutkimushjelmaa jatketaan ja sähköpaljen (n. 2000 vudessa ja maisuusvahingt vajaat 20 milj. eura/v) vähentämistavitteiden asettamiseksi kehitetään seurantajärjestelmää. Markkinille tulee yhä enemmän uusia teknisiä laitteita ja innvaatita. Esim. autmaatin kasvu lisää teknistä lutettavuutta, mutta tisaalta lisää järjestelmäriskejä. Nämä asettavat uusia vaatimuksia kansalaisten saamiselle ja henkilöstön ammattitaidlle. Näiden ngelmien hallinta edellyttää TUKESilta pitkäjänteistä tutkimus- ja selvitystyötä. Sumen teknillisen turvallisuuden ja lutettavuuden edistäminen edellyttää sallistumista alan EU:n valvnta-, kehittämis- ja tutkimusyhteistyöhön sekä verkttumista. Näin saadaan uusin ja parhain tiet. Näin myös vältetään päällekkäistä työtä. TUKESin tehtävänä n selvittää erilaisten nnettmuuksien ja vauriiden tekniset syyt. Tämä edellyttää rahitukselta justvaraa. Viestintä, kulutus ja tietpalvelu vat TUKESin perustehtäviä. Ne n kyettävä khdentamaan ngelma-alueiden parantamiseen, kuten: - kuluttajien - erityisesti lasten, nurten ja ikääntyvien - ja ammattilaisten turvallisuustietämyksen lisääminen ja turvalliseen timintaan pastaminen, - tiedn jakaminen tutteiden, laitteiden ja laitteistjen ikeasta käytöstä sekä hulln ja kunnssapidn suunnitelmallisuudesta käyttäjille, laitteistjen haltijille ja laitteiden myyjille (erityisesti sähköpalt ja nestekaasulaitteiden ja iltulitteiden ikea käyttö) TUKESin asiakkaat vat tistuvasti ilmaisseet tarpeen saada timintaansa liittyvää turvallisuustieta ja neuvntaa heille asetettujen velvitteiden nudattamiseksi. Uusina viestintävälineinä vat tulssa käyttöön sähköisen viestinnän järjestelmät. Nämä samin kuin sähköinen asiinti tteutetaan Internet-palveluilla. Uusien järjestelmien kehittäminen ja käyttö edellyttävät uutta saamista sekä uusia hjelmist- ja laiteinvestinteja Yhteenvet Valvnnan tukena erityisesti viestintää sekä kehittämis- ja tutkimustimintaa tteutetaan merkittävässä määrässä stpalveluina. Viestinnässä käytetään ulkpulisia viestintä-, IT- ja mainspalveluita. Kehittämis- ja tutkimushankkeissa, valvnnan tutetestauksessa sekä tukitiminnissa hyödynnetään ulkpulista asiantuntemusta ja markkinaehtisia palveluja. Määrärahan supistus merkitsee, ettei näitä palveluja vida enää käyttää tarvittavassa laajuudessa. Tämä näkyy suraan timinnan tasn laskuna. Nin miljnan eurn vähennys khdentuu erityisesti viestintä- sekä tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Osa edellä mainituista timenpiteistä jätetään tekemättä. Myös valvnnan tasssa judutaan jiltakin sin tinkimään. Pitkäjänteisen, ennakivan ja ennaltaehkäisevän timintamallin käyttööntt viivästyy. Pitemmällä aikavälillä n vaara, että nykyinen turvallisuustas heikkenee ja mahdllisuudet ei-tasapuliseen kilpailuun kasvavat. 17