TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

Valtuusto 13.12.2012, LIITE 5 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Osa 1 (3): Kuntayhtymä ja liitteet Hallitus 3.12.2012

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Sisältö Osa 1 (3) Kuntayhtymä ja liitteet YLEISPERUSTELUT... 1 Talousarvion laadinnan lähtökohdat... 1 Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella... 3 STRATEGISET PAINOPISTEET JA AVAINTAVOITTEET VUODELLE 2012... 9 HUS:n strategia 2012 2016...9 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2013... 10 KONSERNIA JA KUNTAYHTYMÄÄ KOSKEVAT TAVOITTEET...18 Erikoissairaanhoidon palvelut... 18 Hoitoonpääsyn tavoitteet ja erityistason sairaanhoidon järjestämissopimus... 22 Konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet... 25 Ulkoinen ja sisäinen valvonta sekä riskienhallinta... 26 Selonteko sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta ja konsernivalvonnasta...28 TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUDET... 29 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne... 29 Talousarvion sitovuus... 30 TUOTTEISTUS, HINNOITTELU JA LASKUTUS YLEISPERUSTELUT... 33 Tuotteistus ja hinnoittelu... 33 Ensihoitopalvelu ja erityisvelvoitteiden asukaslukuperusteiset maksut... 34 Kalliin hoidon tasaus... 36 Kuntalaskutuskäytäntö...36 OPETUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA... 37 Opetus ja tutkimus... 37 Opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet... 37 Opetuksen ja tutkimuksen rahoitus ja budjettikäsittely...38 Kehittäminen... 40 Kehittämisen tavoitteet...40 Kehittämismäärärahan budjettikäsittely... 41 TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU... 42 Tuloslaskelmaosa... 42 Investointiosa... 47 Rahoitusosa... 50 Henkilöstösuunnitteluosa...52 TALOUSARVION LIITTEET 1. Jäsenkuntien väestömäärän kehitys ja ikäjakauma...55 2. Hoitopalvelujen tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet...58 3. Asukasluvun perusteella perittävät osuudet Myrkytystietokeskuksen kustannuksiin... 68 4. Asukasluvun/käytön perusteella perittävät osuudet lääkärihelikopteritoimintaan liittyvästä lääkinnällisestä hoidosta.69 5. Asukasluvun mukainen ennakkomaksu kalliin hoidon tasausmenettelyä varten...70 6. Henkilöstömäärä, henkilötyövuodet ja henkilötyövuosien erittely...71 7. HUS-kuntayhtymän tulos- ja tahoituslaskelmat... 82 8. Jäsenkunnille maksettava peruspääoman korko...84 9. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 85 10. Palvelutuotanto jäsenkunnille vuosina 2008 2013...93 11. Euroa/asukas jäsenkunnittain vuosina 2008 2013... 98 12. Maksuosuudet jäsenkunnittain ja laskutus jäsenkunnilta, kuntakohtaiset taulukot...99

Osa 2 (3) Sairaanhoito- ja tulosalueet sekä taseyksiköt KÄYTTÖTALOUSOSA Sairaanhoitoalueiden toiminnalliset muutokset...125 Tulosalueiden ja taseyksiköiden talousarviot ja toimintasuunnitelmat...128 HYKS-sairaanhoitoalue...128 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue. 146 Lohjan sairaanhoitoalue..163 Hyvinkään sairaanhoitoalue... 177 Porvoon sairaanhoitoalue...191 HUS-Tilakeskus 205 Yhtymähallinnon tulosalue..215 Työterveyshuollon tulosalue...221 Ulkoisen tarkastuksen tulosalue 225 Apuvälinekeskus taseyksikkö.227 Tietohallinnon taseyksikkö..240 Osa 3 (3) Tukipalveluyksiköt LIIKELAITOSTEN TALOUSARVIOT JA TOIMINTASUUNNITELMAT HUS-Apteekki liikelaitos... 250 HUS-Kuvantaminen liikelaitos 267 HUSLAB liikelaitos...280 Ravioli liikelaitos...290 HUS-Desiko liikelaitos. 300 HUS-Logistiikka liikelaitos.. 313 HUS-Servis liikelaitos.. 321 TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET HUS-Kiinteistöt Oy...333 Uudenmaan Sairaalapesula Oy.339

1 YLEISPERUSTELUT Yleisperustelut 1.1 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion valmistelua koskevat lait Kuntalain 65 :n 1. momentin mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymän talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Kuntayhtymän talousarvion tulee sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa (Kuntal. 65 4 momentti). Kuntalain 65 :n 2. momentin mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon tulee ottaa toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä tulee osoittaa, miten rahoitustarve tulorahoituksen lisäksi muutoin katetaan. Kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvion muutoksista päättää valtuusto. Määrärahojen riittävyys ja tavoitteiden realistisuus tulee huomioida talousarviota laadittaessa kiinteässä yhteistyössä omistajakuntien kanssa. Määrärahoja on varattava asetettujen tavoitteiden mukaisesti siten, että erikoissairaanhoitolain edellyttämiä lähetteiden käsittelyn ja hoitoon pääsyn hoitotakuuvelvoitteiden määräaikoja pystytään noudattamaan. Kuntaneuvotteluissa tulee sopia konkreettisista toimenpiteistä, joihin mahdolliset talousarvioylitykset/alitukset antavat aihetta. Liikelaitosten talousarviosta ja -suunnitelmasta on säädetty erikseen kuntalain 87 e ja 87 f pykälissä. Valtuusto päättää kuntayhtymän liikelaitoksille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista (Kuntal.13 ). Liikelaitoksen taloussuunnittelukauden tulee noudattaa kuntayhtymän taloussuunnittelukautta. Kuntayhtymään kuuluvan liikelaitoksen talousarviossa tulee olla tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa (Kuntal. 87 e 2 momentti ja 87 f 2 momentti). Liikelaitoksen talousarvion hyväksyy ja siihen tehtävistä muutoksista päättää johtokunta (Kuntal. 87 e ka 87,5 f ). Talousarvion tulee noudattaa täydellisyysperiaatetta. Perustuslain 84 :n 2. momentissa säädetään talousarvion kattamisvaatimuksesta. Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava tuloarvioina kaikki tiedossa olevat tulot ja määrärahat, joilla katetaan talousarviovuoden menot. Investointisuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi. Talousarvion laadinnan lähtökohdat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on Suomen suurin sairaanhoitopiiri. HUS tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja 26 jäsenkunnan yli 1,5 miljoonalle asukkaalle. Oman alueen lisäksi HUS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat erikoissairaanhoidon osalta myös Carea (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä) ja Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri). HUS vastaa lisäksi eräistä valtakunnallisesti keskitetyistä erityistason palveluista koko maassa. HUS:n 21 sairaalassa hoitoa saa vuosittain noin puoli miljoonaa potilasasiakasta. Kuntayhtymän palveluksessa on noin 22 000 terveydenhuollon ammattilaista. HUSkonserniin kuuluvat emoyhteisön, HUS-kuntayhtymän, lisäksi itsenäisiä tytär- ja kiinteistöyhtiöitä. HUS-Kuntayhtymän talousarviossa on huomioitu kaksi suurinta tytäryhtiötä, HUS-Kiinteistöt Oy ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy. Hyksin kliiniset palvelut Oy:tä ei ole huomioitu talousarviovalmistelussa, koska yhtiöllä ei vielä talousarvion laadintahetkellä ole toimilupaa. Sairaanhoidollisten palveluiden myynti muille kuin kuntamaksajille myös siltä osin kuin se on suunniteltu jatkossa toteutettavan Hyksin kliiniset palvelut Oy:n kautta, on tästä syytä talousarviossa sisällytetty sairaanhoitoalueiden ulkoiseen myyntiin. Yhtiön vaikutus 1

Yleisperustelut HUS-kuntayhtymän talousarvioon huomioidaan tarvittaessa talousarviota muuttamalla vuoden 2013 aikana, kun toiminnan volyymi ja palvelukonsepti selkenevät. HUS-konsernin talousarvio muodostuu kolmesta osasta. Osassa 1 on esitetty talousarvion yleisperustelut, strategiasta johdetut painopisteet ja avaintavoitteet, konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet, talousarvion rakenne ja sitovuudet, tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus, opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä toiminnan ja talouden suunnittelua koskevat osuudet liitteineen. Osa 2 on käyttötalousosa, jossa on tulosalueiden ja taseyksiköiden talousarviot ja toimintasuunnitelmat. Osa 3 käsittää liikelaitosten ja tytäryhtiöiden talousarviot ja toimintasuunnitelmat. HUS:n johtamisjärjestelmää muutetaan valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti vuonna 2013 siten, että nykyisten seitsemän erillisen liikelaitoksen johtokunnan sijasta muodostetaan kaksi liikelaitoksen johtokuntaa. Sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavilla liikelaitoksilla (HUS-Apteekki, HUS-Kuvantaminen ja HUSLAB) on yhteinen johtokunta ja muita tukipalveluita tuottavilla liikelaitoksilla (HUS-Desiko, HUS-Logistiikka, Ravioli ja HUS-Servis) puolestaan yhteinen johtokunta. Valtuusto Hallitus Tarkastuslautakunta Vähemmistökielinen lautakunta Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta Sairaanhoitoalueiden lautakunnat HYKS-sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Sairaanhoidollisten tukipalveluiden liikelaitosten johtokunta Muita tukipalveluita tuottavien liikelaitosten johtokunta HUS-kuntayhtymän johtamisjärjestelmä 1.1.2013 HUS:n sairaanhoitoalueet ja sairaalat 1.1.2013 2

Yleisperustelut HUS:n taloussuunnitelma on laadittu voimassaolevan strategian mukaisesti tuottavuuden parantamista ja sitä kautta kustannusten hallintaa tukevaksi. HUS:n haasteena taloussuunnittelukaudella 2013 2015 on mittavan investointiohjelman läpivienti ja sen rahoitus. Taloudellisten realiteettien huomioiminen tarkoittaa sitä, että sairaanhoitopiirin kustannusten edellytetään kasvavan taloussuunnittelukaudella hyvin maltillisesti. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että myös perusterveydenhuollon palvelukyky on huomattavasti nykyistä parempi, jolloin potilaiden hakeutuminen erikoissairaanhoitoon ei enää kasva. Taloussuunnitelman 2013 2015 laadinnan lähtökohtana on strategian mukaisesti tuottavuuden parantaminen kuntayhtymätasolla vuonna 2013 1,5 %:lla ja vuosina 2014 2015 vähintään 1,0 %:lla. Talousarvion laadinnassa on lisäksi huomioitu jäsenkuntien ennustetun väestönkasvun ja väestön ikääntymisen vaikutus palveluiden tarpeeseen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja sen tytäryhtiöiden kehittämisessä tunnistetaan kilpailu- ja vero-oikeudellisten sääntelyjen tiukentuneet reunaehdot ja kehitetään toimintoja sen mukaisesti. Valtion myöntämän yliopistotasoisen opetuksen ja tutkimuksen rahoituksen pieneneminen edellyttää rahoitusvajeen kompensoimista kuntayhtymän omalla tutkimusrahoituksella. HUSkuntayhtymän oman tutkimuksen infrastruktuuriin painottuvan tutkimusrahoituksen määrä on vuoden 2013 talousarviossa 5 milj. euroa ( 3 milj. euroa). Lisäpanostuksella varmistetaan, että HUS:ssa voidaan edelleen tehdä korkeatasoista potilaiden hoitoa edistävää korkeatasoista tutkimusta. 1.2 Toimintaympäristön muutostekijät suunnittelukaudella Yleiset talouden kehitysnäkymät ja julkisen talouden kehitys Valtiovarainministeriön ennusteessa oletetaan, ettei euroalueen rakenteessa tapahdu dramaattisia muutoksia. Ennusteeseen sisältyy oletus euroalueen ongelmien jatkumisesta. Samaan aikaan Suomen talouskasvu on todennäköisesti heikkenemässä pysyvästi, kun työikäinen väestö on alkanut vähentyä ja myös investointiaste näyttää alentuneen pysyvästi. Epävarmuus talouden suunnasta on pysynyt korkeana vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen. Epävarmuuden nousu näkyy erityisesti yksityisissä investoinneissa. Kysynnän laimeus varsinkin euroalueella johtaa viennin hienoiseen supistumiseen. Kuluvan vuoden kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 1 % ja kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa. Suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne säilyy yllättävän hyvänä: työttömyysaste alenee ja vuosikeskiarvoksi ennustetaan 7,6 %. Vuonna 2013 kokonaistuotanto kasvaa myös 1 prosentin, mutta kasvun rakenne monipuolistuu. Yksityinen kulutus säilyy edelleen kasvun tärkeimpänä lähteenä, mutta viennin ennustetaan kääntyvän hitaaseen kasvuun. Historiaan nähden vaatimaton tuotannon taso ei riitä ylläpitämään työllisyyden kasvua ja työttömyys kääntyy nousuun. Vuonna 2014 talouden ennustetaan kasvavan 2 %:lla. Väestön ikääntymisestä aiheutuva sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu sekä kuntien valtionosuuksien leikkaukset rasittavat kuntien taloutta ja myös niiden rahoitusasema uhkaa jäädä selvästi alijäämäiseksi. Työeläkemaksujen korottaminen ja maksutulojen rahastointi pitävät puolestaan sosiaaliturvarahastojen rahoitusaseman ylijäämäisenä. Talouden ennustettu kasvu ja päätetyt sopeutustoimet eivät riitä poistamaan julkisen talouden rahoitukseen syntynyttä kestävyysvajetta. Välittömien sopeutustoimien ohella talouden rakenteisiin kohdistuvat uudistukset ovat välttämättömiä talouden kasvuedellytysten 3

Yleisperustelut kohentamiseksi ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamiseksi. (VM: Taloudellinen katsaus, syksy 2012) Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 17,5 miljardia euroa eli 4,2 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta. Tämänhetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna 2011. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Kuntien tehtävät laajenevat erityisesti vanhushuollon osalta. Vanhuspalvelulaki tulee voimaan 1.7.2013. Vanhuspalvelulain toteutumisen vuositason kustannusten luotettava arviointi on vielä vaikeaa. Vanhuspalvelulain lisäksi mm. liikenne- tai rakennusvalvonnan ratkaisut kiristävät kuntataloutta. Hallituksen budjettiesitys kiristää kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan vuonna 2013 noin 160 miljoonaa euroa vuoteen 2012 verrattuna. Tämä lisää paineita kuntaverojen korottamiseen sekä kiihdyttää kuntien velkaantumista. (Kuntatalous 3/12) Lainsäädännön muutokset Erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain suurelta osin korvaava terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011. Lain tavoitteissa korostuvat terveyspalvelujen asiakaslähtöisyys, perusterveydenhuollon vahvistaminen, terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen, terveydenhuollon laatu sekä kustannusten kasvun hillintä. Potilaat voivat terveydenhuoltolain voimaan tultua valita yhteisymmärryksessä lähettävän lääkärin kanssa erikoissairaanhoidon toteuttajan mistä tahansa julkisesta toimintayksiköstä erityisvastuualueen (ERVA) sisällä. Vuonna 2014 valinnanvapaus laajenee koskemaan kaikkia Suomen erikoissairaanhoidon julkisia toimintayksiköitä ja tämä heijastuu HUS:n toimintaan taloussuunnittelukaudella 2012 2014. Potilaiden valinnanvapaus tulee vaikeuttamaan hoidettavien potilaiden määrän arviointia ja siten palveluiden tuottamisessa tarvittavien resurssien suunnittelua. Potilaan valinnanvapaus voi myös aiheuttaa tuottajien välistä kilpailua joistakin potilasryhmistä. Perusterveydenhuollon vahvistaminen vaatii sairaanhoitopiiristä uusia toimia perusterveydenhuollon osaamisen parantamiseksi ja hyvin toimivan hoitoketjun aikaansaamiseksi keskeisissä sairausryhmissä. Tämä edellyttää sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden ja kuntien perusterveydenhuollon osaajien saumatonta ja organisaatiosta riippumatonta yhteistyötä. Terveydenhuoltolaissa asetetut tavoitteet on huomioitu HUS:n strategiapäivityksen yhteydessä. Terveydenhuoltolain mukaan aikaisemmin terveyskeskusten lakisääteisenä tehtävänä ollut ensihoito ja sairaankuljetus on siirrettävä lain voimaantulosäännösten perusteella sairaanhoitopiirien lakisääteiseksi tehtäväksi viimeistään 1.1.2013. Suunnittelukaudella valmistunee koko sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen, kehittämisen ja valvonnan uudistus, jonka on tarkoitus astua voimaan 2015 2016. Ko. uudistuksella on keskeisiä vaikutuksia HUS:n toimintamuotoihin. Myös kuntalain ja EU-tason säädöksillä (esim. terveyspalveludirektiivi) on vaikutusta HUS:n toimintaympäristöön. Terveyspalveludirektiivin määräykset saatettaneen voimaan Suomessa vuoden 2014 alusta. Väestö ja sairastavuus Taloussuunnittelukaudella HUS-alueen väestömäärän ennustetaan jatkavan kasvuaan noin 1,0 prosentin vuosivauhdilla. Kasvu on nopeinta yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Jäsenkuntien väestömuutoksista on kerrottu tarkemmin tämän luvun loppuosassa. Suuret ikäluokat ikääntyvät ja heidän terveyspalveluiden tarve kasvaa. Tässä ikäryhmässä erityisesti syöpäsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet (ml. aivoverenkiertohäiriöt), näön ja kuulon toiminnan vajavuudet sekä kirurgista hoitoa vaativat tuki- ja liikuntaelinsairaudet kuormittavat 4

Yleisperustelut merkittävästi erikoissairaanhoitoa. Muita merkittäviä väestön toimintakykyä rajoittavia sairauksia ovat mm. diabetes, dementoivat sairaudet ja masennus. Eläköitymisen myötä työterveyshuollon palveluiden ulkopuolella olevan väestön määrä lisääntyy. Tämä lisää painetta julkisten terveyspalveluiden käyttöön. Lasten ja nuorten ylipaino ja diabeteksen yleistyminen nuoremmissa ikäluokissa lisää palveluiden tarvetta tulevaisuudessa. Merkittävä asia Suomessa on eri sosiaaliryhmien välinen terveydentilan suuri ero. Tämä on monimuotoisella tavalla seurausta yhteiskunnallisista tekijöistä, mutta osin myös terveydenhuoltojärjestelmän rakenteista ja toimintatavoista. Erikoissairaanhoidon käyttäjät ovat aiempaa tietoisempia sairauksiensa hoitovaihtoehdoista. He ovat myös tottuneita vaatimaan toiveidensa mukaisia palveluja. Terveydenhuoltolain mukanaan tuoma valinnanvapaus mahdollistaa hakeutumisen potilaan toiveita parhaiten vastaavalle palvelutuottajalle. Julkisen erikoissairaanhoidon resursseista merkittävä osa kohdentuu erityisen vaativaan ja kalliiseen hoitoon. Hoitotakuun velvoitteet säätelevät varsin tarkoin erikoissairaanhoidon laajuutta. Nykyisen palveluvolyymin vähennykset edellyttäisivät käänteentekeviä läpimurtoja ennaltaehkäisyssä, uusia innovatiivisia sairaalassa tapahtuvaa hoitoa korvaavia hoitomuotoja, merkittäviä työnjaon muutoksia palvelujärjestelmässä tai lainsäädännön velvoitteiden väljennyksiä. HUS organisaationa HUS muodostettiin vuonna 2000 yhdistämällä Helsingin kaupungin erikoissairaanhoito, Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kuntainliitto. HUS on kaksikielinen kuntayhtymä, jonka alueella ruotsia äidinkielenään puhuvaa väestöä on enemmän kuin minkään muun sairaanhoitopiirin alueella. Jäsenkuntien omistamana yhteisenä sairaalakuntayhtymänä HUS:n ja sen omistajakuntien keskinäinen luottamus on kaiken menestymisen perusta. HUS:lla on toimintaa viidellä sairaanhoitoalueella: Hyks, Länsi-Uusimaa, Lohja, Hyvinkää ja Porvoo. Hyks toimii lisäksi kaikkien Uudenmaan alueen kuntien vaativan erikoissairaanhoidon palveluiden tuottajana pääkaupunkiseudun lisäksi. Lisäksi HUS:lla/Hyksillä on valtakunnallisia erityisvastuita. Kullakin sairaanhoitoalueella on läheistä yhteistyötä alueensa vastuukuntien kanssa. Toimintaa kehitetään yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa pitkäjänteisesti koko palveluketjun kattavia prosesseja tehostamalla. HUS:n organisaatiota on muutettu toiminnan kehittämistavoitteiden mukaisesti lyhyen ajan sisällä useita kertoja. 1.7.2012 alkaen kliinisen neurologian ja fysiologian sekä isotooppilääketieteen toiminnot siirtyivät HUSLABista osaksi HUS-Kuvantaminen liikelaitosta. Loppuvuoden 2012 aikana HUS:n 100 %:sti omistamat kiinteistöyhtiöt fuusioidaan. Vuoden 2013 alusta toimintansa aloittanee Hyksin kliiniset palvelut Oy. Yhtiön tarkoituksena on palvella itse maksavia, vakuutusyhtiöiden maksamia sekä ulkomaisia potilaita. Yhtiö vuokraa HUS:lta tiloja ja laitteita sekä ostaa palveluita aikoina, jolloin ne muuten olisivat tyhjinä tai vajaakäytössä. HUS:n omistusosuus yhtiöstä oli talousarvion laadintahetkellä 100 %:ia, mutta sen on tarkoitus laskea 75 %:iin, kun toimilupa saadaan. Henkilöstön saatavuus HUS:n palveluksessa on valtakunnan suurin terveydenhuollon osaajien keskittymä, joka kykenee myös kaikkein vaativimpaan erikoissairaanhoitoon. Lähivuosien erityisenä haasteena on ammattitaitoisen henkilökunnan pysyvyyden turvaaminen ja henkilötyön tuottavuuden parantaminen. Tähän haasteeseen vastaamiseksi HUS pyrkii käyttämään kaikki henkilöstöjohtamisen keinot ja mahdollisuudet. 5

Yleisperustelut Teknologian kehitys Sairaalamaailmassa lääketieteen, sitä sivuavien alojen ja informaatioteknologian edistys tuo edelleen nopealla vauhdilla uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaa. Kehittynyttä teknologiaa (esim. mobiiliteknologia) hyödynnetään myös kehitettäessä potilaan koko hoitoketjua yli nykyisten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajojen. Potilaan siirtyessä hoitoketjun osapuolelta toiselle korostuu potilastietojen eheys hoidon sujuvuuden ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Laajeneva potilaan hoitopaikan valinnan vapaus lisää tarvetta reaaliaikaisen potilastiedon saatavuudelle. Potilaiden sähköinen asiointi lisääntyy entisestään. Kuntien kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti HUS jatkaa kansallisten tiedonhallintapalvelujen käyttöönottojen koordinointitehtäviä syksyyn 2014 asti. Vuonna 2013 HUS Tietohallinto suunnittelee sähköisen potilastietoarkiston käyttöönoton yhdessä alueen terveyskeskusten kanssa. Vuonna 2012 aloitettua sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoa jatketaan HUS:n työterveyshuollossa ja eräissä HUS-alueen terveyskeskuksissa. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat yhdessä HUS:n kanssa käynnistäneet hankkeen, jossa tavoitteena on hankkia julkisen sektorin perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen käyttöön yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Vuonna 2013 toteutetaan hankintaan liittyvä kilpailutus ja hankintaneuvottelut. Uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä sekä lääkkeitä otetaan käyttöön. Hoitojen vaikuttavuus paranee lisäten väestön toimintakykyä ja elinikää. Niukkenevien voimavarojen myötä joudutaan kuitenkin aiempaa tarkemmin arvioimaan uuden teknologian ja lääkehoitojen vaikuttavuutta sekä kustannustehokkuutta eettiset näkökulmat huomioiden. Vaatimukset annettavan hoidon sekä käyttöön otettavien uusien hoitojen/teknologioiden kustannusvaikuttavuuden arvioinnista tulevat kasvamaan ja saamaan yhä virallisemman roolin. Suomalainen yhteiskunta odottaa perustellusti HUS:lta uusimpaan tietoon perustuvaa sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa. Välttämätön edellytys tämän tavoitteen saavuttamiseksi on korkeatasoinen terveyden tutkimus. Tutkimustyö on HUS:n lakisääteinenkin tehtävä. Tutkimustyö parantaa HUS:ssa tehtävää diagnostiikkaa ja annettavaa hoitoa kahta eri reittiä; suoraan tutkimusinnovaatioiden ja tutkimustyön avulla tapahtuvan oppimisen kautta. Vuonna 2012 valmistunut selvitys osoitti, että tutkimustyön kautta syntynyt asiantuntijuus on HYKSissä massiivista kattaen lähes kaikki sairaalassa edustettuina olevat erikoisalat ja yksiköt. Sen seurauksena uusin tieto on saatu HUS:ssa usein ensimmäisenä potilaita hyödyttämään sekä leviämään myös muualle maahamme ja kansainvälisestikin. HUS:n, Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin muodostama Akateeminen Lääketiedekeskus Helsinki on erittäin merkittävä tutkimusyksikkö: sen arvioitu kuuluvan viiden parhaan kliinisen lääketieteen tutkimustyötä tekevän keskuksen joukkoon Euroopassa. Tutkimustoiminnan rahoitus on kasvava haaste. Valtion yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen antama rahoitus (aikaisemmin nimeltään tutkimukseen tarkoitettu erityisvaltionosuus) on HUS:ssa tehtävän tutkimustyön tärkein rahoituslähde. Sen määrä on kuitenkin vähentynyt noin kolmanteen osaan viimeisen viidentoista vuoden aikana. Annettavan hoidon lääketieteellisen tason kehityksen turvaamiseksi HUS:n talousarvioon on sisällytetty ensi sijassa tutkimukselle välttämättömän infrastruktuurin rahoittamiseen ja eräiden apurahojen (esim. EU:n, Tekesin ja Suomen Akatemian apurahat) saamisen edellytyksenä olevien omarahoitusosuuksien kattamiseen tarkoitettu määräraha. Jäsenkuntien väestömuutokset HUS:n jäsenkuntien väestömäärä 31.12.2011 oli 1 544 043, joka oli 28,6 % koko Suomen väestöstä. Vuoden 2011 aikana HUS-piirin väestö kasvoi lähes 17 000 asukkaalla. Koko 6

Yleisperustelut maassa väestön lisäys vuonna 2011 oli noin 26 000. HUS-piirin väestönkasvu oli 64,5 % koko maan väestönkasvusta vuonna 2011. HUS-piirin väestö on lisääntynyt prosentin vuosivauhdilla koko 2000-luvun ja Tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen (2012) mukaan väestömäärä kasvaa samalla tavalla edelleen vuosikymmenen loppuun. Saman ajanjakson aikana Suomen väkiluku on lisääntynyt ja on ennustettu lisääntyvän 0,5 %:lla vuosittain. HUS:n jäsenkuntien asukkaista vuoden 2011 lopussa oli ruotsinkielisiä noin 133 800 eli 8,7 % jäsenkuntien väestöstä ja 45,9 % koko maan ruotsinkielisestä väestöstä. Suurimmat ruotsinkielisten osuudet HUS:n ruotsinkielisistä asukkaista oli Helsingissä (26,6 %), Espoossa (15,1 %), Raaseporissa (14,2 %) ja Porvoossa (11,3 %). Länsi-Uudellamaalla koko sairaanhoitoalueen väestöstä ruotsinkielisten osuus oli 59,5 %, Porvoon sairaanhoitoalueella 31,0 %, HYKS-sairaanhoitoalueella 6,3 %, Lohjan sairaanhoitoalueella 4,5 % ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella 1,1 %. HUS-piirin ruotsinkielisin kunta vuonna 2011 oli Raasepori (ruotsinkielisiä 65,6 %) ja suomenkielisin kunta oli Mäntsälä (97,4 % suomenkielisiä). Vuoden 2011 lopussa muun kielisiä HUS-piirin väestöstä oli 8,6 % (noin 133 400) ja koko Suomen väestöstä 4,5 %. Koko maan vieraskielisistä HUS-piirissä asui 54,7 %. Vieraskielisiä oli HYKS-sairaanhoitoalueella 10,6 %, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueilla 3,4 %, Lohjan sairaanhoitoalueella 3,0 % ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella 2,9 %. Vieraskielisten osuus oli korkein Helsingissä (11,5 %), Vantaalla (10,8 %) ja Espoossa (10,3 %). Vieraista kielistä yleisimmät HUS-piirissä ovat venäjä, viro ja somali. Koko suomessa yleisimmät vieraat kielet ovat venäjä, viro ja englanti. Muutos VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestö 31.12.2011 2012 ENN 2013 ENN 2012 enn/ 2013 enn HYKS-sairaanhoitoalue 1 131 372 1 144 766 1 157 980 13 214 1,2 % Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 43 937 43 976 44 032 56 0,1 % Lohjan sairaanhoitoalue 91 293 92 139 93 002 863 0,9 % Hyvinkään sairaanhoitoalue 182 640 184 273 185 886 1 613 0,9 % Porvoon sairaanhoitoalue 95 792 96 413 97 034 621 0,6 % HUS yhteensä 1 545 034 1 561 567 1 577 934 16 367 1,0 % Lähde: Tilastokeskus; väestö 31.12.2011; väestöennuste 2012 Kolmen suurimman jäsenkunnan, Helsingin, Espoon ja Vantaan, osuus jäsenkuntien väestöstä 31.12.2011 oli 68,0 % (1 050 824 asukasta). Tilastokeskuksen tuoreimman ennusteen mukaan väestö lisääntyy HUS-piirissä 16 367 asukkaalla 2012 2013. Prosentuaalisesti suurin väestön lisäys on HYKS-sairaanhoitoalueella (1,2 %) ja koko sairaanhoitopiirin jäsenkunnista Siuntiolla (1,9 %), Sipoolla (1,5 %), Mäntsälällä (1,4 %) ja Espoolla (1,4 %). Muutos VÄESTÖN MUUTOS Väestö 31.12.2011 2012 ENN 2013 ENN 2012 enn/ 2013 enn 0-14-vuotiaat 261 503 263 453 266 170 2 717 1,0 % 15-44-vuotiaat 641 245 644 136 646 696 2 560 0,4 % 45-64-vuotiaat 417 182 417 220 417 105-115 0,0 % 65-74-vuotiaat 132 770 141 617 149 400 7 783 5,5 % 75+ vuotiaat 92 334 95 141 98 563 3 422 3,6 % Hus yhteensä 1 545 034 1 561 567 1 577 934 16 367 1,0 % Lähde: Tilastokeskus; väestö 31.12.2011; väestöennuste 2012. Alle 14-vuotiaiden lasten osuus jäsenkuntien väestöstä 31.12.2011 oli 16,9 % (koko maassa 16,5 %). Uusimman väestöennusteen mukaan ikäryhmän osuuden ennustetaan pysyvän ennallaan vuosikymmenen loppuun, jonka jälkeen ikäryhmän osuus väestöstä alkaisi pienentyä. Synnytysikäisten naisten (15 44 -vuotiaat) osuus jäsenkuntien väestöstä 7

Yleisperustelut vuoden 2011 lopussa oli 20,7 % (koko maassa 18,1 %). Vuonna 2013 synnytysikäisiä naisia ennustetaan olevan 20,4 % HUS:n koko väestöstä (koko maassa 17,9 %). Synnytysikäisten naisten määrän ennustetaan vähenevän koko Suomessa 0,1 prosenttiyksikköä vuosittain. HUS-piirissä ennustettu synnytysikäisten ryhmän pieneneminen tapahtuu muuta maata hieman hitaammin. Jäsenkuntien väestön ikääntyminen jatkuu. Ikärakenteen ja sairastavuuden muutokset sekä väestömäärän kasvu lisäävät erikoissairaanhoidon kysyntää ja tuovat kustannuspaineita. Vuoden 2011 lopussa eläkeikäisten osuus väestöstä HUS-piirissä oli 14,6 %. Se on 3,5 prosenttiyksikköä alempi kuin koko maassa. HUS:n alueen kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Osuus on alhaisin Pornaisissa, Kirkkonummella, Espoossa ja Nurmijärvellä. Korkeimmat osuudet ovat Lapinjärvellä, Karjalohjalla, Hangossa ja Loviisassa. Vuonna 2013 HUS-piirissä yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan 15,7 % koko piirin väestöstä. Koko maassa osuus ikäryhmästä on ennusteen mukaan 19,4 %. Yli 75-vuotiaita oli 6,0 % HUS-piirissä vuoden 2011 lopussa ja koko maassa 8,2 %. Tähän ikäryhmään ennustetaan kuuluvan vuonna 2013 HUS:n väestöstä 6,2 % ja koko maan väestöstä 8,5 %. Yli 65-vuotiaat, joiden osuus jäsenkuntien väestöstä on 14,6 %, käyttivät vuonna 2011 HUS:n palveluista laskutuksen perusteella 30,3 %. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on 6,0 % ja he käyttävät palveluista 14,6 %. Väestömäärän kehitys ja ikäjakauma esitetään liitteessä 1. Työikäisen väestön suhteellinen osuus pienenee ja väestöllinen huoltosuhde heikkenee Merkittävin väestörakenteen muutos koko maassa on väestörakenteen vanheneminen. Eläkeikäisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti samaan aikaan kun työikäinen väestö vähenee. Myös lasten ja nuorten osuudet pienenevät eikä syntyvyydessä ole odotettavissa merkittävää muutosta myöskään tulevaisuudessa. Vaikka väestön ikääntyminen koskettaa jokaista Suomen kuntaa, on ikärakenteen kehityksessä myös merkittäviä eroja kuntien välillä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana työikäisten osuus on vähentynyt reilussa kahdessa kolmasosassa Suomen kunnista kun taas kolmasosassa kuntia työikäisten osuus on lisääntynyt. HUS-piirin jäsenkunnista työikäisten osuus kymmenessä vuodessa on vähentynyt kolmessa kunnassa: Hangossa -13,5 %, Lapinjärvellä -3,2 % ja Kauniaisissa 2,1 %. HUS-piirin alueella työikäisen (15 64-vuotiaiden) väestön määrän on ennustettu nousevan 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Koko maassa työikäisten väestön määrän ennustetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä 117 000 henkilöllä nykyisestä. Sen jälkeen työikäisen väestön määrän ennustetaan hitaasti nousevan myös koko maassa. Vuoteen 2030 mennessä yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan HUSpiirissä nykyisestä noin 15 prosentista 6 prosenttiyksikköä ja koko maassa 18 prosentista 8 prosenttiyksikköä. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee lähitulevaisuudessa. Väestöllinen huoltosuhde HUS-piirissä oli vuoden 2011 lopussa 46,0 ja koko maassa 52,9. Väestöennusteen mukaan 60 huollettavan raja HUSpiirissä ylittyisi vuonna 2032 ja koko maassa vuonna 2017. Jos maan sisäinen muuttoliike jatkuu samanlaisena kuin viime vuosina, niin suhteellisesti eniten väkiluvun ennustetaan kasvavan Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Vuonna 2020 Ahvenanmaan väkiluku olisi 10,2 % suurempi ja Uudenmaan väkiluku 9,1 % suurempi kuin vuonna 2011. Vuonna 2030 Ahvenanmaan väkiluku olisi 21,3 % ja Uudenmaan 17,3 % nykyistä suurempi. 8

Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2013 2 STRATEGISET PAINOPISTEET JA AVAINTAVOITTEET VUODELLE 2013 2.1 HUS:n strategia 2012-2016 Strategialla tarkoitetaan HUS:ssa kuntayhtymän valtuuston hyväksymää tavoite- ja toimintaohjelmaa. Strategia uudistetaan valtuustokausittain. HUS:n visio ja toimintaa ohjaavat arvot sekä strategiset päämäärät ja niiden saavuttamisen edellytykset vuosina 2012-2016 on määritelty strategiassa, joka hyväksyttiin HUS:n valtuuston kokouksessa 19.10.2011. HUS:n strategia on periaatetasoinen toimenpideohjelma, jota konkretisoidaan vuosittain hyväksyttävissä talousarvioissa ja useammalle vuodelle laadittavissa toiminta- ja taloussuunnitelmissa. HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta E D E L L Y T Y K S E T Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Uudistava johtajuus ja organisaatio Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus A R V O T Ihmisten yhdenvertaisuus Aki Lindén Potilaslähtöisyys Luovuus ja innovatiivisuus Korkea laatu ja tehokkuus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus HUS vuosina 2012 2016 (visio) HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Strategian kutakin päämäärää ja niiden saavuttamisen edellytyksiä on konkretisoitu tavoitteilla. Useat niistä ovat tavoitteita, joille on mahdollista luoda käyttökelpoiset mittarit, joiden toteutumista voidaan seurata. HUSin toiminnan luonne huomioon ottaen strategia sisältää myös muita kuin konkreettisesti mitattavia tavoitteita. 9

Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2013 2.2Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2013 Talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman 2013 2015 kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat voimassa olevaan strategiaan. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Valtuustossa hyväksyttävään talousarvioon sisällytetään strategiasta johdetut vuosittaiset avaintavoitteet sekä niiden mittarit ja tavoitearvot. Johdon omaa säännöllistä seurantaa varten jokaisesta avaintavoitteesta on lisäksi laadittu konkreettinen toimenpidesuunnitelma vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Avaintavoitteiden osalta on lähdetty siitä, että ne ovat pitkäkestoisia, kattaen koko strategiakauden. Esittämistapaa on selkiytetty ryhmittelemällä avaintavoitteet ohjauskortin viiden eri näkökulman alle; Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Opetus ja tutkimus Prosessit, rakenteet ja johtaminen Henkilöstö Talous Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Opetus ja tutkimus Prosessit, rakenteet ja johtaminen Henkilöstö Talous HUS STRA- TEGIAN PAINO- PISTEET Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta Uudistava johtajuus ja organisaatio Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous TAVOIT- TEET 2013 - hoitotulosten vertailtava laatu - potilasturvallisuus - hoidon vaikuttavuus - hoidon yhtäläinen saatavuus ja oikeaaikaisuus - terveydenhuollon kokonaisuuden johtaminen, - perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö ja kysynnän hallinta - omistajaohjauksen edesauttaminen ja yhteiskunnallinen - tutkimusrahoitus - lisääntyy - terveydenhuollon - ammattilaisten - koulutus vastaa palvelujärjestelmän tarvetta - palveluiden hintakilpailukyky - informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) tuottavuuden lisääminen ydintoiminnan näkökulmasta - HUS:n sairaaloiden työnjaot ja toiminnan avohoitopainotteisuus - sisäinen yrittäjyys toimintamallina - tutkimustulosten hyödyntäminen kliinisessä työssä - henkilöstön riittävyys ja rekrytointi sekä tuloksellisen ja kustannustehokkaan toiminnan mahdollistava henkilöstörakenne - henkilöstön osaaminen - vuorovaikutteinen johtaminen - tehokas toiminta - tuottavuuden parantaminen - investoinnit parantavat toiminnan laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta vaikuttavuus 10

Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2013 Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO 2013-2016 Hoitotulosten vertailtava laatu Potilasturvallisuus Toiminnan osuus, jossa hoitotulosten vertailtavuus on osana toimintayksiköiden ohjaamista Potilastuvallisuussuunnitelman mukaiset raportointikäytännöt on otettu käyttöön kaikissa sairaanhoidon yksiköissä. HaiPro ilmoitusten edellyttämät potilasturvallisuutta parantavat toiminnan muutokset sisältyvät toimintasuunnitelmiin. - 2013 käynnistetään vähintään neljä HUS- tasoisesti koordinoitua yhtenäisten toimintamallien pilottia (painehaavan ehkäisy, kivun hoito, kaatumisten ehkäisy ja ravitsemuksen turvaaminen). - 2014: yhtenäisten toimintamallien soveltaminen HUS- laajuisesti ainakin neljässä sairauskohtaisessa potilasryhmässä sekä 40 % toiminnasta laadunvertailun piirissä. - 2016: laadunvertailu ja yhtenäiset toimintamallit sisältyvät 80 %:iin kliinisestä toiminnasta - 2013 raporttien käsittely on toteutunut suunnitelman mukaisesti ja potilasturvallisuutta parantavat toiminnan muutokset on toteutettu - 2016 potilasturvallisuuskulttuurimittauksissa Suomen kolmen parhaan terveydenhuollon toimintayksikön joukossa - Potilasturvallisuutta todistetusti lisäävät vakioidut toimintamallit ovat käytössä toiminnoissa, jotka muodostavat vähintään 80 % vaaratapahtuma-ilmoitusten kohdetoiminnoista - Potilasturvallisuuden tasoa kuvaavien kansainvälisesti hyväksyttyjen objektiivisten mittarien antama tulostaso on vähintään yhtä hyvä kuin muissa Pohjoismaiden johtavissa yliopistosairaaloissa 11

Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2013 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO 2013-2016 Hoidon vaikuttavuus Hoidon yhtäläinen saatavuus ja oikeaaikaisuus Se osuus toiminnasta sekä uuden kalliin teknologioiden käyttöönotosta, joka on hoidon vaikuttavuuden arvioinnin piirissä Kiireellisten (1-30 pv) diagnoosien ja potilasryhmien hoidon kriteerit ja niiden toteutuminen TH-lain edellyttämän ensihoidon järjestäminen palvelutasopäätöksen mukaisena laadukkaasti ja tehokkaasti Hoitoon ja tutkimukseen odottavien potilaiden määrä asukaslukuun suhteutettuna - 2013 aloitetaan ainakin 2 potilasryhmän vaikuttavuusarvioinnin uusintatutkimus ja 2 uuden potilasryhmän tutkimus vuosittain - 2013 Mini -HTA (Health Technology Assessment) arvio sisällytetään osaksi investointihakemusprosessia ja määritellään vaikuttavuusarvion käyttöperiaatteet uusien hoitomenetelmien käyttöönotossa ERVA- alueella - 2016 Hoidon vaikuttavuuden arviointi sisältyy 80 %:iin kliinisestä toiminnasta sekä (kustannus-) vaikuttavuusarviointi säännönmukainen osa uuden kalliin teknologian käyttöönoton arviota - 2013 määritetty 10 yleisimmän potilasryhmän kriteerit ja arvioitu niiden toteutuminen - 2016 kiireellisen hoidon saatavuus toteutuu näillä kriteereillä 98 %:sesti - 2013 ensihoito järjestetty HUS:n toimesta kaikilla sairaanhoitoalueilla - 2013-2016 ensihoidon laatu ja tehokkuusmittarit määritetty ja mittaustulosten saatavuus ja validointi toteutettu - Pienimmät yliopistosairaanhoitopiireistä 12

Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2013 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO 2013-2016 Terveydenhuollon kokonaisuuden johtaminen, perusterveydenhuoll on ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö ja kysynnän hallinta HUS-alueen ja HYKSeritysvastuualueen soterakenteesta valmistuu suunnitelma 31.5.2013 mennessä Omistajaohjauksen edesauttaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteisten palveluketjujen toimivuus Terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelmien valmistuminen, niiden toteutuminen ja vuosittainen päivittäminen Erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan volyymi perusterveydenhuollossa Elektiivisten lähetteiden lukumäärä HUS osallistuu aktiivisesti päätöksillään, kannanotoillaan ja virkamiestyöskentelyllä keskusteluun sosiaali- ja terveydenhuollon tulevasta palvelurakenteesta edistäen perustasolla tapahtuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota ja sellaista vertikaalista integraatiota (perustaso ja erikoissairaanhoito yhdessä), joka turvaa yhtä aikaa kuntien edun mukaisen laadukkaan ja kustannusvaikuttavan erikoissairaanhoidon ja tehokkaat perustasolla toteutettavat erikoissairaanhoidon palvelut, esimerkiksi erikoislääkärivastaanotot ja konsultaatiot. Omistajatyytyväisyys Kolme eri arvioijapanelistin (HUS:n hallitus, omistajakunnat, tiedotusvälineiden edustajat) muodostaman ryhmän antama 3-5 väittämään perustuva numeerinen arvio HUS:n yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta - Vuosina 2013-2016 sairaanhoitoalueilla määritetään vuosittain kolme palveluketjua toimivuusmittareineen - Vuonna 2013 alueittain kaikki kunnat kattava järjestämissuunnitelma valmis ja HUS-tason järjestämissuunnitelma hyväksytty valtuustossa - Vuosina 2014-2016 tavoitteiden ja suunniteltujen toimenpiteiden toteutuminen sekä suunnitelmien vuosittainen päivittäminen - 20 henkilötyövuotta ( htv) vuonna 2013, 50 htv vuonna 2014, 100 htv vuonna 2015 ja 150 htv vuonna 2016 - Elektiivisten lähetteiden lukumäärä lisääntyy enintään 1 % vuodessa vuosina 2013-2016 - Suunnitelma valmistuu 31.5.2013 mennessä - Vuosina 2013-2016 toteutetaan omistajatyytyväisyyskysely, tavoitearvo 8 jokaisena vuonna (asteikolla 4-10) - Vuosina 2013 2016 tavoitearvo 8,5 jokaisena vuonna (asteikolla 4-10) 13

Opetus ja tutkimus Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2013 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO 2013-2016 Tutkimusrahoitus lisääntyy Tutkimusrahoituksen määrä - HUS:n oma tutkimusrahoitus, 5,0 milj. euroa vuonna 2013, 8,0 milj. euroa vuonna 2016 - Kilpailtu HUS:n ja HY:n lääketieteellisen tiedekunnan ulkopuolinen yhteen laskettu tutkimusrahoitus (EU, Tekes, Akatemia, säätiöt) lisääntyy vuosittain 5 % Terveydenhuollon ammattilaisten koulutus vastaa palvelujärjestelmän tarvetta Palvelujärjestelmän tarpeen mukaisten koulutusmäärien toteutuminen. - Kliinisten lääketutkimusten laskutus 8,0 milj. euroa vuonna 2013, 9,0 milj. euroa vuonna 2016 - Erva-tasoinen lääkärien ja hammaslääkärien vuoteen 2025 ulottuva tarveselvityksen edellyttämät muutokset koulutusohjelmiin tehty 2013, koulutusmäärät vakiintuneet tarpeen mukaisiksi 2016 - Erva-tasoinen hoitajien vuoteen 2025 ulottuva koulutustarveselvityksen edellyttämät muutokset koulutusohjelmiin tehty 2013, koulutusmäärät vakiintuneet tarpeen mukaisiksi 2016 - Terveystieteen maisterikoulutus aloitettu Helsingin yliopistossa 2016 14

Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2013 Prosessit, rakenteet ja johtaminen TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO 2013-2016 Vakioidun tuotekorin hintakehitys 1 Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotekorit tulosyksiköittäin / erikoisaloittain 2 Tukipalveluyksiköiden tuotekorit Palveluiden hintakilpailukyky - Deflatoitu hintakorin hinta laskee tai pysyy ennallaan verrattuna vuoden 2012 tasoon. Vertailukelpoisten palveluhintojen kilpailukykyisyys Luodaan säännöllinen (vähintään vuosittainen) benchmarking muiden julkisten ja valittujen yksityisten toimijoiden välillä - Palveluhinnat ovat kilpailukykyisiä verrattuna muiden organisaatioiden vertailukelpoisiin hintoihin Informaatio- ja kommunikaatiotekno logian (ICT) tuottavuuden lisääminen ydintoiminnan näkökulmasta HUS:n sairaaloiden työnjaot ja toiminnan avohoitopainotteisuu s Sisäinen yrittäjyys toimintamallina Tutkimustulosten hyödyntäminen kliinisessä työssä Yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä HUS:lla ja HYKS-sha:n jäsenkunnilla Sairaanhoitoalueiden välinen työnjakosuunnitelma eri potilasryhmien osalta Avohoidon osuus jäsenkuntalaskutuksessa Sisäiseen yrittäjyyteen kannustavan toimintamallin käyttöönotto Käypä hoito- tai muihin näyttöön perustuviin suosituksiin perustuvien hoitoprosessien osuus. - 2013 järjestelmän hankintapäätös tehty - 2016 järjestelmä tuotantokäytössä - 2013 suunnitelma laadittu - 2014-2016 suunnitelman toteutus ja seuranta - Avohoidon suhteellinen osuus jäsenkuntalaskutuksesta (DRGavohoitotuotteet ja käyntituotteet) kasvaa prosenttiyksiköllä joka vuosi vuosina 2013-2016 - 2013 pilotti, missä määritetään toiminnalliset ja taloudelliset reunaehdot, jonka puitteissa ao. yksikkö voi sisäisen yrittäjyyden mallin mukaisesti toimia itsenäisesti (mm. toimintamalli, asiakasvastuu, työaika ja palkkaus) - 2014-2016 arviointi ja käytön laajennus Selvitetään 2013 näyttöön perustuvien hoitoprosessien osuus ja asetetaan sen perusteella tavoitteet seuraaville vuosille 15

Henkilöstö Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi sekä tuloksellisen ja kustannustehokkaan toiminnan mahdollistava henkilöstörakenne Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2013 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO 2013-2016 Vakinaisen henkilöstön %-osuus - 81 % vuonna 2013 henkilöstömäärästä ( oli 78,6-83 % vuonna 2016 %) Vuoden aikana poissiirtyneet vakinaiset valinnat (%) Henkilöstörakennesuunnitelman tehneet vastuuyksiköt (%) - vuonna 2013 < 10 % - vuonna 2016 < 8 % - 25 % vuonna 2013-100 % vuonna 2016 Henkilöstön osaaminen Vuorovaikutteinen johtaminen Osaamisen kehittämissuunnitelma tehty Esimiesindeksi (työolobarometri) (TOB2011 oli 3,8) - vuonna 2013 Tulosalue-, tulosyksikköja liikelaitostaso 100 % - vuonna 2016 Vastuuyksikkötaso 100 % - 3,9 vuonna 2013-4,0 vuonna 2016 16

Talous Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuodelle 2013 TAVOITE TAVOITTEEN MITTARI TAVOITEARVO 2013-2016 Tehokas toiminta Jäsenkuntien maksuosuus / asukas - Deflatoitu maksuosuus ei nouse vuoden 2012 tasosta (mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan) Tuottavuuden parantaminen Investoinnit parantavat toiminnan laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon nettomenot / asukas Jäsenkuntien terveydenhuollon nettomenot / asukas Somaattisen palvelutuotannon deflatoitu DRG-pistekustannus (euroa / DRG-piste) Psykiatrisen palvelutuotannon osalta käytetään vuonna 2012 luotavaa tuottavuusmittaria Tukipalvelujen (liikelaitokset, tulosalueet, taseyksiköt ja tytäryhtiöt) oma tuottavuusmittari tukipalveluyksikkötasolla sekä palvelukokonaisuuksittain THL:n kansallinen tuottavuusvertailu (episodituottavuus) Suurten investointien (yli 10 milj. euroa) jälkiseurantamallin käyttöönotto ja toteuttaminen Investointien kannattavuuslaskennan kehittäminen sekä systemaattinen käyttöönotto yli 10 milj. euron investoinneissa Omavaraisuusaste % Talousarvion rahoitusosassa vuositasolla määriteltävän tarvittavan pitkäaikaisen rahoituksen järjestäminen ulkoisista rahoituslähteistä. - Maan edullisin sairaanhoitopiirien vertailussa - Sijoittuminen kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon Kokonaistasolla (kuntayhtymä ja konserni) tuottavuuden parannus vuonna 2013 1,5 prosenttia ja vuosina 2014 2016 yksi (1) prosentti vuodessa. Deflatointikertoimena käytetään sairaalakustannusindeksiä. 1. HYKS sijoittuminen yliopistosairaalaryhmässä kahden parhaan joukkoon 2. Hyvinkään sairaala sijoittuminen keskussairaalaryhmässä kahden parhaan joukkoon 3. muut HUS:n sairaalat sijoittuminen ryhmässä muut sairaalat parhaan puolikkaan joukkoon - Jälkiseurantamalli toteutuu ja tulokset analysoidaan. Tuloksia hyödynnetään uusien investointien suunnittelussa. - Kaikista uusista yli 10 milj. euron investoinneista on laadittu kattava kannattavuuslaskenta Invest for Excelmallin avulla - Tilinpäätöksessä 2013 omavaraisuusasteen tavoitearvo vähintään 40 %. - Tarvittavan rahoituksen toteutuminen. 17

Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet 3 KONSERNIA JA KUNTAYHTYMÄÄ KOSKEVAT TAVOITTEET 3.1 Erikoissairaanhoidon palvelut Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Vuoden 2013 toiminnan ja talouden suunnittelu käynnistyi jäsenkuntien maksuosuuksien valmistelulla helmikuussa. Maksuosuuksien määrittelyn periaatteita käsiteltiin sairaanhoitoalueiden edustajien kanssa 1.2.2012 ja 5.4.2012. Maksuosuuksien laskentaperiaatteita on käsitelty myös jäsenkuntien ja HUS:n yhteisen Hustra työryhmän kokouksissa ja niitä on esitetty jäsenkuntien johdolle 7.3.2012 pidetyssä kuntatilaisuudessa. Hallitus käsitteli jäsenkuntien maksuosuuksia vuoden 2013 talousarviossa 7.5.2011 pitämässään kokouksessa. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede). Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, ensihoito, HUS:n liikelaitosten tuottamat palvelut sekä siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien maksuosuus vuodelle 2013 laskettiin maaliskuussa 2012 seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: lähtökohtana olivat vuoden 2011 toteutuneet jäsenkuntien maksuosuudet ylijäämäpalautuksen ja kalliin hoidon tasauksen jälkeen; oletettiin, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan; huomioitiin vuosien 2012 ja 2013 ennustetun väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella; huomioitiin arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuosina 2012 ja 2013; ja huomioitiin sairaanhoitoalueille vuosiksi 2012 ja 2013 asetettu 1,5 % tuottavuustavoite; poikkeuksena Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, jonka tuottavuustavoitteeksi on asetettu 1,0 %. Maksuosuudessa pyrittiin realistiseen arvioon vuoden 2013 jäsenkuntalaskutustarpeesta vuoden 2011 toteuman pohjalta huomioimalla kustannustason muutos, tuottavuustavoite sekä ennustettu väestönmuutos 2012 2013. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuosina 2012 ja 2013 yhteensä n. 2,0 % (30.423 henkilöä) vuodesta 2011. Erityisen voimakasta väestön kasvu on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 10,3 % vuodesta 2011 vuoteen 2013). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2008 vuoteen 2011. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64- vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2011 vuoteen 2013 on 3,5 %. Kuntayhtymätasoinen kustannustason painotettu muutos-% on määritetty kustannuslajeittain ja tiliryhmittäin. Seuraavassa taulukossa on esitetty kustannuslajikohtainen arvioitu kustannustason muutos, jota on käytetty jäsenkuntien maksuosuuksien laskennassa. 18