1 20 11 Lindorff Oy:n sidosryhmälehti SEPA LUO KULTTUURIN s. 06 > S-PANKKI > VUOKRANANTAJAT RY > KAINUUN MAAKUNTAYHTYMÄ
sisältö s. 12 JOHAN AHLROTH JAAKKO JASKARI s.9 SEPAan siirtyminen tuo hyvin toteutuessaan Vapoon suoraa taloudellista hyötyä ja virtaviivaistaa samalla omaa toimintaa, toteaa Vapon varatoimitusjohtaja Asko Dahlbom. 04 Lyhyet ja nopeat 06 Maksaminen kansainvälistyy SEPA on pitkän prosessin ensi askel. 10 S-Pankki haastaa kilpailijat Pankkipalveluita konttorin sijaan kaupasta. 12 Turku liekeissä Kierroksella kulttuuripääkaupunkivuoden juhlanäyttelyssä. s. 16 16 Reskontranhoitajan kannoilla Carita Essén-Pukari setvii Lääkäriasema Pulssin asiakkaiden maksuja. 18 Q&A Heidi Savonen opastaa, miten saatavien vanhentuminen katkaistaan. 19 Kainuun malli Yhdistyminen mullisti taloushallinnon. 20 Painavat sanat 22 Mika Pantzar 22 Lindorff-uutiset BO STRANDEN CONFIDENCE on Lindorff Oy:n lehti luotollisen myynnin ja taloushallinnon parissa työskenteleville ammattilaisille, asiantuntijoille ja päättäjille. JULKAISIJA: Lindorff Oy confidence@lindorff.fi www.lindorff.fi PÄÄTOIMITTAJA: Silja Sarkamo TOIMITUS: Hill and Knowlton Finland Oy ULKOASU: Tommi Honkavaara KANNEN KUVA: Studio Valo, Jouni Harala, kuvassa Harry Leinonen/Suomen Pankki PAPERI: Kansi Arctic Volume White 250 g, sisus Munken Polar 120 g. Paperit ovat FSC-sertifioituja. Lisätietoja: www.fsc.org PAINO: Lönnberg Oy Ilmestyy kolme numeroa vuodessa. ISSN 1797-8513 02 / confidence
puheenvuoro lokakuun lopussa on taas yksi määräpäivä eurooppalaiseen maksustandardiin ja sen myötä reaaliaikaiseen talouteen siirtymisessä. Suomen Pankin Harry Leinonen toteaa tämän lehden pääjutussa osuvasti: SEPA on kulttuuri. Sen varaan rakennetaan järjestelmää, jossa raha siirtyy tililtä toiselle reaaliaikaisesti. Tänään ehkä utopistiseltakin kuulostava maailma on asiantuntijoiden mukaan totta kymmenen vuoden sisällä. Tavoitteena on, että ensi vuoden alussa maksuliikenteen nopeus euroalueella on toimeksiantopäivä plus yksi pankkipäivä. Tämä parantaa ulkomaankauppaa käyvien yritysten likviditeetin hallintaa, ja säästää ylimääräisiltä lisäkuluilta, euroissa mitattuna tuntuvastikin. Maksujen välittyminen järjestelmästä toiseen ei ole ainoa tekijä rahavirtojen tehostamisessa. Jokainen kansainvälistä kauppaa tekevän yrityksen talousjohtaja tuntee hyvin erot Pohjoismaisen ja muun Euroopan maksukäyttäytymisessä. Mitä etelämmäksi mennään, sitä "liberaalimmin" maksuaikoihin suhtaudutaan. Tätäkin kuilua kavennetaan parhaillaan maksuviivedirektiivillä, jonka tarkoitus on edistää 30 päivän mittaisia maksuaikoja ja maksamista eräpäivään mennessä. Rahavirtojen vauhdittaminen on viime kädessä kiinni yrityksen omista prosesseista. Oleellista on laskutus-muistutus-perintäketjun järjestäminen niin, etteivät avoimet myyntisaatavat makaa prosessissa tarpeettomasti. Moni asia täytyy organisoida tässä ketjussa uudelleen ennen kuin voidaan lähteä kommunikoimaan sähköisesti ja tosiaikaisesti muiden yritysten tai kuluttajien kanssa. Alkuinvestointi viiveettömään, sähköiseen myyntilaskutukseen ei välttämättä ole suuri eikä osaamista tarvitse olla yrityksen sisällä. Tämä on Lindorffin kaltaisen palvelukumppanin tehtävä. SEPA:n edellyttämät muutoksetkin maksuliikenteeseen olemme toteuttaneet valmiiksi asiakkaidemme puolesta. Lassi Karppinen toimitusjohtaja, Lindorff Oy lassi.karppinen@lindorff.fi confidence / 03
HEINÄ KESÄ lyhyet & nopeat vauhtia liikaa maksettujen tukien perintään kela tehostaa liikaa maksettujen etuuksien takaisinperintää ja siirtää jatkossa velat aiempaa nopeammin ulosottoon. Toukokuusta lähtien Kelan ensimmäinen maksukehotus on lähtenyt asiakkaalle kahden viikon kuluttua maksun myöhästymisestä, jos uudesta maksujärjestelystä ei olla sovittu. Jos toinenkaan maksukehotus ei tuota tulosta, tai asiakas ei ota yhteyttä Kelaan, siirtyy velka nopeasti ulosottoviranomaisen perittäväksi. Etuuksien takaisinperintä johtuu Kelalla useimmiten siitä, että asiakas on hidastellut olosuhteissaan tapahtuneista muutoksista ilmoittamisessa. Maaliskuun lopussa Kelalla oli perinnässä lähes 148 miljoonaa euroa etuuksia. Eniten takaisin peritään asumistukea, opintotukea ja työttömyysturvaetuuksia. SEPA-valmistelut vielä pahasti kesken Monessa yrityksessä näyttää tulevan kova kiire SEPA-valmisteluissa. 51 prosenttia suomalaisyrityksistä ei vielä ole SEPA-valmiudessa, ilmenee Finanssialan Keskusliiton ja Elinkeinoelämän noelämän Keskusliiton maaliskuussa tekemästä kyselystä. Ylivoimaisesti parhaiten valmistuneita ovat lisuusyritykset, joista 58 prosenttia on siirtynyt teol- lähettämään SEPA-maksuja. Eniten n kirittävää on kyselyn mukaan rakennusteollisuudessa, udessa, sillä vasta TOUKO varaudu sepaan ELO SYYS HUHTI 04 / confidence MAALIS LOKA MARRA MARRAS HELMI JOULU TAMMI 25 prosenttia alan yrityksistä on SEPA-valmiudessa. Verkkokyselyyn vastasi 474 EK:n jäsenyritystä. 31.10.2011 Maksuja ei enää välitetä ilman kansainvälistä IBAN-tilinumeroa ja pankin BIC-tunnusta, eikä kotimaisia maksuaineistomuotoja oteta vastaan. 31.10.2011 Tilisiirtolomakkeiden pankkiviivakoodin on oltava SEPAajassa. 31.12.2011 Tilisiirtojen välittäminen pankkien välillä kotimaisessa muodossa päättyy. 31.12.2013 Tavoiteaikataulu kotimaisen suoraveloituksen päättymiselle. >> SEPA-muutoksista ja Lindorffin SEPAvalmiudesta tarkemmin www.lindorff.fi >> Lue myös tämän lehden SEPAa käsittelevä juttu sivuilla 6 9. lyhyet Näin velkoihin suhtaudutaan Baltiassa Vain 33 prosenttia latvialaisista ja 49 prosenttia virolaisista pitää velkaantumistaan omana syynään. Lindorff tutki suhtautumista velkaantumisen syihin Baltiassa vuoden alussa. Latvialaisista 19 prosenttia pitää velkaantumistaan hallituksen ja 18 prosenttia palveluntarjoajien syynä. Virolaisista 14 prosenttia syyttää velkaantumisestaan palveluntarjoajia ja 7 prosenttia hallitusta. Myös muun muassa yhteiskunta, kriisit, vuokralaiset ja asiakkaat mainittiin, kun velkaantumiselle etsittiin syntipukkia. Tekstiviestit käyttöön korttien väärinkäytön ehkäisyssä Luottokunta on ottanut käyttöön tekstiviestit, kun se pyrkii ehkäisemään maksukorttien väärinkäyttöä. Kortihaltijalta voidaan jatkossa varmistaa tekstiviestillä, ettei hänen korttiaan olla käyttämässä väärin. Aiemmin kortinhaltijaan ollaan oltu yhteydessä puhelimitse tai kirjeitse. Kortinhaltija on voinut saada puhelinsoiton, jos hänen kortillaan on esimerkiksi yritetty tehdä ulkomailta huomattavan suurta ostosta.
Kihlakunnanulosottomies Kalle Hirvisuo esitteli ulosmitattua vesiskootteria Confidencessä vuosi takaperin (1/2010). ulosoton haaviin 837 miljoonaa Ulosotto peri viime vuoden aikana saatavia noin 518 000 velalliselta. Vuoden lopussa velallisina oli 217 000 yksityishenkilöä ja 22 000 yritystä. Velallisista vajaa viidennes oli ollut ulosoton asiakkaana yhtäjaksoisesti yli kolmen vuoden ajan. Keskimäärin suurimmat velat olivat kasaantuneet iäkkäämmille velallisille; vuonna 1947 tai aikaisemmin syntyneille. Heillä oli keskimäärin velkaa 34 074 euroa. Virastoissa käsiteltiin kuusi prosenttia enemmän ulosottoasioita kuin 2009. Asiamäärien kasvu hidastui hieman, sillä vuotta aiemmin ulosottoasiat lisääntyivät kymmenellä prosentilla. Varattomuuden tai tuntemattomuuden vuoksi hakijoille palautettiin tuloksettomina 1,2 miljoonaa ulosottoasiaa. Ulosotto tilitti hakijoille kaikkiaan 837 miljoonaa euroa, mikä on yli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtakunnanvouti Juhani Toukolan mukaan työvälineiden ja organisaation kehittäminen heijastuvat parantuneissa tuloksissa. - Olemme tehostaneet myös ulosmitatun omaisuuden myyntiä. Viime vuonna ulosoton kautta myytiin 1 300 kiinteistöä tai asunto-osaketta, mikäli oli noin 250 enemmän kuin edellisenä vuonna. >> Ulosoton vuositilastot www.oikeus.fi/vvv Keskimääräinen velka vuoden 2010 lopussa / velallinen Lähde: Valtakunnanvoudinvirasto 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 s. 1947 tai aikaisemmin s. 1948 1959 s. 1960 1969 s. 1970 1979 s. 1980 1993 s. 1994 tai myöhemmin vinkiksi asiakkaallesi Keskimäärin Onpas teillä näppärä verkkopalvelu! Ei tarvinnut soitella teille päin, vaan täältä näin heti mitä maksuja minulla on vielä avoinna. Maksoinkin kaikki heti alta pois verkkopankissa, ja se kävi teidän sivujenne kautta kätevästi ilman viitenumeroiden jne. naputteluja. Kylläpäs tuli hyvä mieli! Palaute kuluttaja-asiakkaalta Lindorffin verkkopalvelun viestiboksiin maaliskuussa JOHAN AHLROTH lyhyet Balancon Assets muuttui Lindorff Investiksi Lindorffin saatavakantojen hallinnointiin erikoistunut tytäryhtiö Balancon Assets Oy toimii jatkossa Lindorff Invest Oy:n nimellä. Uusi nimi kertoo entistä selkeämmin, että yhtiö on osa Lindorffia ja Lindorffin asiakasneuvojat auttavat ja palvelevat Lindorff Investin velka-asioissa, kertoo Lindorffin toimitusjohtaja Lassi Karppinen. Suomalaisen Lindorff Investin liiketoiminta perustuu saatavakantojen ostoon ja pitkän aikavälin tuottoihin. Lindorff huolehtii tytäryhtiönsä saatavien perinnästä, velallisten neuvonnasta ja maksujärjestelyistä. Saatavien myynti on yksi yritysten keino hallita luottotappioita ja parantaa kustannustehokkuutta. Ohjeita rahankäyttöön selkokielellä Selkokeskus ja Kuluttajavirasto ovat julkaisseet uudistetun Rahankäytön oppaan, joka tarjoaa perustietoa oman talouden suunnitteluun ja velkaongelmien hoitamiseen. Opas kertoo ymmärrettävästi ja selkeästi, miten omaa taloutta voi suunnitella ja miten tulee toimia, jos ei selviä veloistaan. Oppaan edellinen painos sai työja elinkeinoministeriön (TEM) Kuluttajatiedon julkistamispalkinnon vuonna 2008. Opas on luettavissa ja kuunneltavissa osoitteessa http://papunet.net/selko/tietoa/ raha-asiat/rahankayton-opas/ confidence / 05
harry leinonen suomen pankista vakuuttaa: maksamisen tehokkuudessa olemme HUIPPULUOKKAA sepa on vasta ensi askel pitkässä prosessissa kohti reaaliaikaisia maksuja. onneksi suomi on etujoukossa. Kansainvälistyminen on ydinsana maksamisen muutosten kuvaamisessa. Yhä harvempi meistä haluaa käyttää aikaansa maksusuoritusten käsittelyyn, oli sitten kyse työstä tai vapaa-ajasta, mutta automatisoinnin jarruna ovat kirjavat järjestelmät ja toimintatavat eri puolilla maailmaa. Amerikkalaiset kirjoittavat sekkejä, Etelä-Euroopassa suositaan käteistä ja Pohjoismaissa lompakot repeilevät korttien painosta. Vasta yhteisten standardien myötä voidaan johtokunnan neuvonantaja, jonka vastuulla ovat maksu- ja selvitysjärjestelmiin liittyvät politiikkakysymykset. Leinonen on seurannut ja tutkinut maksamisen muuttumista vuosikymmenten aikana. Hän kuvaa nykyistä maksukulttuuriamme paperipohjaiseksi. Tämän hetken uusimmatkin maksutavat ovat perimmiltään paperilaskujen siirtoa digitaaliseen muotoon. Täysin uudenlaisen maksamisen innovaatiot ovat vasta tulossa. Uusien järjestelmien pohja rakentuu yhroineen. Se luo standardit eurooppalaiseen maksamiseen, toteaa Leinonen. SEPA LUO POHJAN UUDELLE MAKSUMAAILMALLE Helpotusta on siis luvassa maksujen kanssa töitä tekeville, mutta vasta pidemmän kehitystyön tuloksena. SEPA on ensimmäinen askel pitkässä kehitystyössä, joka muuttaa taloushallinnon prosessit osaksi yrityksen muuta toimintaa. Sähköisen laskun mukana kulkee tieto myydyistä tuotteis- kehittää yhteinen maksujärjestelmä, teisen kulttuurin varaan ja sellainen on ta ja palveluista, sekä mahdollisesti yhteys toteaa Harry Leinonen, Suomen Pankin esimerkiksi SEPA-järjestelmä IBAN-nume- varastokirjanpitoon. >> 06 / confidence
SEPA luo yhteisen kulttuurin, jolle voidaan rakentaa uudenlainen maksamisjärjestelmä, sanoo Harry Leinonen Birger Kaipiaisen teoksen äärellä. Teksti: Merja Aura Kuvat: Jouni Harala / Studio Valo confidence / 07
tämän hetken uusimat maksutavat ovat perimmiltään paperilaskujen siirtoa digitaaliseen muotoon. >> Suomen kansallinen aikataulu SEPA-tilisiirtoihin on tiukka ja lokakuun loppuun mennessä viimeistenkin yritysten tulisi ottaa käyttöön SEPA-standardit. Yritysten maksuohjelmistojen päivittämisellä alkaa olla kiire, Leinonen muistuttaa. Hän vertaa SEPAa sähköpostiin. Meillä on nykyisin vain yksi kansainvälinen sähköpostijärjestelmä ja samalla tavalla meillä tulee olemaan yksi kansainvälinen maksujärjestelmä, josta tulee aikanaan myös reaaliaikainen. Maksut päivittyvät välittömästi niin tileille kuin kirjanpitoihin. 2010-luvun aikana maksut kansainvälistyvät, verkottuvat ja integroituvat täydellisesti. Tässä uudessa maksumaailmassa kuluttajien maksupääte on matkapuhelin. Sen sisällä ovat pankki- ja luottokortit, tilitiedot ja saldohälytykset. Näytöllä voi selata oman tilin tapahtumia. Kevyt muutos Jonna Koskinen selvitti 2010, kuinka SEPA on vaikuttanut Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n taloushallintoon. Keskeiset tulokset olivat seuraavat:» SEPAan siirtymistä ei koettu kovin haasteelliseksi.» Kaikki taloushallinnon ohjelmistot vaativat päivitys- ja muutostyön.» SEPA oli pääsääntöisesti tuttu asia ja suhtautuminen siihen neutraali.» Muutos vaati taloushallinnon henkilöstöltä paneutumista asiaan, mutta SEPA:a ei koettu kovin vaativaksi muutokseksi.» Kustannuksia SEPA:sta koitui useita tuhansia euroja. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla OAJ:n talousyksikön ohjelmistojen pääkäyttäjiä sekä talouspäällikköä huhtikuussa 2010. Työ on Koskisen opinnäyte Haaga-Helian ammattikorkeakoulun Liiketalouden koulutusohjelmassa. Suomalaiset kulkevat etujoukoissa, joten osaamista meillä pitäisi olla. Suomessa on tehokkaimmat maksutavat EU15-alueen maista, eli niin sanotuista vanhoista EUjäsenmaista. Suomi on verkkopankkipalvelujen käytössä ykkösmaa. Pohjoismaat sekä Alankomaat, Belgia ja Luxemburg kulkevat kärjessä maksujärjestelmien uudistamisessa, kertoo Leinonen. Hyvä tehokkuustaso antaa myös parhaat edellytykset siirtyä seuraavalle tasolle. PANKKIPALVELUT KOVAAN KILPAILUUN Siirtyminen sähköisiin palveluihin on ollut Suomessa tasainen prosessi. Tällä hetkellä pankkien automatisointiaste on 98 prosenttia, mutta osa tilisiirroista tulee maksuautomaateista. Jatkossa yhä useampi maksu hoidetaan verkon kautta. Samaan aikaan korttimaksaminen on yleistynyt yhtä nopeasti kuin käteisnostot ovat vähentyneet. 10 vuodessa maksut verkottuvat, integroituvat ja kansainvälistyvät. Maksamiseen liittyy paljon kansallisia tapoja ja perinteitä. Esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa käytetään paljon käteistä, kuten myös Etelä-Euroopassa. Mutta muutos on hidas myös edelläkävijämaissa. Hitautta selittää se, että maksujärjestelmän uudistukset vaativat mukaansa suuren joukon eri osapuolia: yrityksiä, pankkeja, viranomaisia, kauppoja ja teleoperaattoreita. Kehitystä hajauttaa myös maksuliikennetarpeiden erilaisuus. Kioskissa ja teollisuudessa maksutapojen tehokkuus tarkoittaa aivan eri asioita. Mitä suurempi määrä maksutapahtumia on, sitä tärkeämpää yritykselle on maksutavan aiheuttama kustannus. Ja jos hitaissa maksujärjestelmissä jumittaa maailmalla suuria summia yrityksen saatavia, alkaa nopeudellakin olla jo taloudellista merkitystä. Leinosen mukaan yrityksille tärkeää on maksamisen hinnoittelun läpinäkyvyys, johon muun muassa SEPA-järjestelmä pyrkii. Tähän mennessä monet maksujärjestelmien kulut on upotettu toisten palveluiden sisään, eikä yrityksille ole syntynyt realistista kuvaa maksamisen hinnasta. Realistinen kulujen seuranta auttaa myös valitsemaan erilaisten maksutapojen välillä ja helpottaa palvelujen kilpailuttamista. Leinosen tekemän selvityksen mukaan yritykset näyttävät olevan hyvin lojaaleja kansallisille pankeille, mutta toisaalta toivovat pankkitilien numeroiden pysyvyyttä palveluntarjoajasta riippumatta, samalla tavalla kuin nyt toimitaan esimerkiksi matkapuhelinnumeroiden kanssa. Kansainväliselle kilpailulle voisi siis olla tilausta. MITEN KÄTEINEN KORVATAAN? Tulevaisuudessa maksutapojen tulee olla helppokäyttöisiä, luotettavia ja nykyistä nopeampia. Jos maksut kulkevat reaaliajassa myös kansainvälisesti, saadaan tavarantoimituksiinkin vauhtia. Myös ongelmatapaukset nousevat nopeammin esiin. Kuluttajien maksuissa keskeistä tulee olemaan käteisen korvaaminen matkapuhelinpohjaisilla ratkaisuilla. Tällöin on ratkaistava se, miten maksaja identifioidaan luotettavasti ja turvallisesti, jotta esimerkiksi maksupäätteenä ja tunnistuslaitteena käytettävän puhelimen joutuminen vääriin käsiin ei vaarantaisi koko perheen taloutta. Toinen iso kysymys on se, miten maksamisesta saadaan anonyymiä. Emme välttämättä halua, että kaikista ostoksistamme jää ikuinen digitaalinen jälki. Standardoinnin, SEPAn ja IBANien kanssa tuskailevia Harry Leinonen lohduttaa vertauksella puhelimien maailmaan. Aikanaan käytössä oli NMT-verkko ja soittaminen oli sekä kallista että hankalaa. NMT-puhelimet olivat isoja sekä kömpelöitä ja toimivat vain Pohjoismaissa. GSM-puhelimien ja 3G-verkkojen myötä matkapuhelimet toimivat kaikkialla ja hinnatkin ovat kansainvälisen kilpailun myötä laskeneet. Samoin käy maksamisen kanssa ja se helpottaa elämää. 08 / confidence
sepa tuo rahaa vapon kassaan Yhteisten standardien ja järjestelmien luominen antaa tilaa yrityksen sisäisten prosessien kehittämiselle ja voi tuoda merkittäviä säästöjä, näkee Vapon varatoimitusjohtaja Asko Dahlbom. Vapo on johtava bioenergian tuottaja, joka toimii Suomen lisäksi kahdeksassa muussa maassa: Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Puolassa. Euroopan johtava pellettien tuottaja kehittää muun muassa biohiiltä kivihiilen korvaajaksi sekä ympäristöystävällisiä lämmitysratkaisuja puupelleteille. 40 prosenttia lähes 800 miljoonaan euroon tänä vuonna kipuavasta liikevaihdosta tulee Suomen rajojen ulkopuolelta. Kansainväliset maksut ovat siis Vapossa arkipäivää. SEPAan siirtyminen tuo hyvin toteutuessaan Vapoon suoraa taloudellista hyötyä ja virtaviivaistaa samalla omaa toimintaa. Koko 2000-luvun ajan Vapossa kun maksut on kehitetty omia taloushallinnon eivät enää makaa prosesseja niin, prosesseissa, että maksut hoidetaan heti, ruuhkahuipuista päästään vähenee velanottotarve. eroon ja prosessit hoidetaan sähköisesti. Töiden tasaantuminen tuo lisää tehokkuutta ja selkeyttää varainhallintaa ja päinvastoin, kertoo Vapon varatoimitusjohtaja Asko Dahlbom. SEPAn mukanaan tuomat säädökset ja standardoinnit tukevat Vapon omaa kehitystyötä ja auttavat esimerkiksi treasury-toimintojen keskittämisessä, kun ulkomaisten keräilytilien määrää voidaan vähentää. VAIKUTUS RAHAVIRTOIHIN TUNTUVA Uusi maksustandardi tehostaa prosesseja, koska se helpottaa maksujen mukana kulkevan tiedon välittämistä ja hyödyntämistä läpi koko Vapon omien järjestelmien ja toimitusketjun. Tämä vähentää yrityksen pankkiriippuvuutta, kun emme ole sidoksissa maakohtaisiin standardeihin, toteaa Asko Dahlbom. Maksujen hinnoittelusta tulee myös yhdenmukaista huolimatta siitä, ovatko maksut kotimaisia tai euroalueella tapahtuvia. Päästään erilaisista maksukulttuureista yhtenäiseen ja terveeseen toimintatapaan. Eikä taloushallinnon tarvitse enää odotella maksuja, kysellä suoritusten perään tai etsiä kadonneita tilisiirtoja. Ensi vuoden alusta maksujen pitäisi siirtyä yhden päivän aikana. Sillä on Vapon kokoisessa yrityksessä jo suuri merkitys. Varatoimitusjohtajan omassa työssä ehkä näkyvin hyöty SEPAsta on maksujen liikkumisen nopeutuminen euroalueella. Tällä on suora vaikutus rahavirtoihin. Kun maksut eivät tarpeettomasti makaa prosesseissa, vähentyy yrityksemme velanottotarvetta pysyvästi arviolta 10 30 miljoonaa euroa. Näin vapautuu rahaa liiketoiminnan kehittämiseen ja lopputuloksena on useiden miljoonien eurojen kustannussäästö, toteaa Dahlbom. Hän näkee SEPAn edut myös laajemmasta, yritysten toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Nämä kaikki hyödyt parantavat koko EU-alueen kilpailukykyä esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna. Se tuo täällä toimiville yrityksille varmasti kilpailuetua, sanoo Dahlbom. JAAKKO JASKARI Irtautuminen maakohtaisista standardeista vähentää yrityksen pankkiriippuvuutta, toteaa Asko Dahlbom. confidence / 09
ASIAKASCASE käteistä vaikka alepasta s-ryhmään kuuluva s-pankki on haastanut kilpailijat tarjoamalla osuuskaupan asiakasomistajille markkinoiden edullisimman luottokortin. viime vuonna suomen ainoan kauppapankin luottokanta lähes kaksinkertaistui, kun se osti citibankin kulutusluotot. luottoriskien hallintaan tarvittiin jo uusia ratkaisuja. Teksti: Marjut Tervola Kuvat: Johan Ahlroth Mika Heikkilän mukaan pankkipalvelut eivät ole mystisiä. 10 / confidence
Pankkiasiat pitää voida hoitaa ostosreissulla, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Näin ajatellaan osuuskaupan S-Pankissa. Suomen ensimmäinen kauppapankki on toiminut nyt reilut kolme vuotta. Tuona aikana S-Pankki on kolminkertaistanut talletuskantansa ja saanut yli puoli miljoonaa uutta asiakasta. Vihreä maksukortti on jo yli kahdella miljoonalla suomalaisella. Osuuskaupan asiakasomistajat ovat myös S-Pankin asiakkaita, sillä S-ryhmä ainoana kauppaketjuna maksaa bonukset rahana tilille. Pankkipalvelut eivät ole mystisiä. Olemme tuoneet ne kauppaan uudenlaisessa konseptissa, S-Pankin tuotteista ja palveluista vastaava johtaja Mika Heikkilä sanoo. S-Pankilla ei ole konttoreita, vaan pankkipalvelut hoituvat 150 palvelupisteessä Sokoksissa, Prismoissa ja S-marketeissa. Tilillepanoja ja käteisnostoja voi tehdä myös Alepan kassoilla ja ABC-huoltamoissa. ULKOMAISIA MALLEJA ICA JA TESCO Suomessa S-Pankki on ainut laatujaan, mutta ulkomailla kauppapankkeja on Ruotsissa ICA-ketjulla ja Britanniassa Tescolla. Heikkilän mukaan S-Pankin palvelut on suunnattu ennen kaikkea asiakasomistajien päivittäisten raha-asioiden hoitoon. Maksukorttien ja verkkopankin lisäksi se tarjoaa määräaikais- ja sijoitustilejä sekä vakuudettomia käyttöluottoja. Tuoteluottoa myönnetään jonkin tavaran hankintaa varten. Sillä voi hankkia kotiin esimerkiksi taulutelevision Prismasta, Heikkilä kertoo. Visa-kortteja S-pankki on myöntänyt noin 700 000 asiakkaalleen. S-Pankki ei kuitenkaan tarjoa asuntolainaa tai eläkevakuutuksia, eikä sen verkkopankissa voi käydä osakekauppaa. Monelle S-pankki onkin kakkospankki, kun laskut maksetaan palkkatili- ja asuntolainapankissa. Se on luonnollista nyt, koska olemme toimineet vähän aikaa. Yhä useampi on silti muuttanut S-tilin myös palkka- ja eläketilikseen, Heikkilä kertoo. LUOTTOKANNAN OSTO MONIPUOLISTI TASETTA S-Pankin luottokanta lähes kaksinkertaistui vuosi sitten, kun pankki osti Citibankin kulutusluotot. Heikkilän mukaan näin pankki pystyy käyttämään järkevästi pääomiaan. Luottojen osto monipuolisti myös pankin tasetta. Kaikki vihreän maksukortin haltijat ovat myös S-Pankin asiakkaita. Kun asiakkaat tallettavat rahaa pankkiin, vastaavasti pankki sijoittaa varoja eri kohteisiin, kuten asiakkaiden luototukseen. Lindorffista tuli S-Pankin kumppani, sillä se hoiti jo Citibankin luottosaatavia. Heikkilän mukaan pankinkin on luontevaa käyttää perintäpalvelujen tarjoajaa saatavien hallinnassa. yhä useammalla s-tili on myös palkka- ja eläketili. Tämä on selkeää työnjakoa. Yritämme lähestyä asiakasta ensin itse kirjeitse tai soittamalla: jos tämä ei auta, siirrämme luoton perintään, hän sanoo. Heikkilän mukaan luottoriskit kauppapankissa eivät poikkea liikepankkien toiminnasta. Pankkiala on tarkasti säädeltyä, eikä siellä voi sooloilla. Luotonannossa olemme huolellisia. Teemme asiakkaasta kokonaisvaltaisen analyysin ja seuraamme saatavakantaamme, Heikkilä sanoo. S-ryhmä kouluttaa jatkuvasti myyjiään. Jokaiselta pankin asiakaspalvelussa työskentelevältä vaaditaan pankkiosaamista. On tärkeää, että asiointi on rauhallista ja pankkisalaisuus säilyy kaupassakin. TAVOITTEENA ASIAKASOMISTAJIEN ETU Vaikka S-pankin tiliasiakkaana on joka toinen suomalainen, suomalaisten talletuskannasta sillä on vasta muutaman prosentin markkinaosuus. Heikkilän mukaan S-Pankin ensisijainen tavoite ei ole kasvaa isoksi, vaan tarjota palveluja, joista asiakasomistajat hyötyvät. Tässä on onnistuttukin. Vuosi sitten Helsingin Sanomien Suomen Rahatiedolla teettämän vertailun mukaan S-Pankki tarjosi asiakkailleen markkinoiden edullisimmat pankkipalvelut ja luottokortin. Taloussanomien ja Ilta-Sanomien Rahatiedolta tilaamassa selvityksessä suomalaiset valitsivat puolestaan S-Etukortin ylivoimaisesti parhaaksi kaupan bonuskortiksi. Haasteemme on se, että asiakasomistajat oppivat tuntemaan pankin ja sen tarjonnan vielä paremmin. S-Pankki S-ryhmän osuuskauppojen omistama pankki, joka avattiin 2007. Se sai osuuskauppojen säästökassoilta perintönä 1,6 miljoonaa asiakasta ja 800 miljoonan euron talletuskannan. Haaste: S-Pankin luottokanta lähes kaksinkertaistui vuonna 2010. Citibankin luottoasiakkaiden myötä S-Pankkiin siirtyi noin 200 miljoonan euron luottokanta. Ratkaisu: Lindorff huolehtii S-Pankin tilinylitysten, Visakorttisaatavien ja kulutusluottojen vapaaehtoisesta perinnästä, maksujärjestelyistä ja oikeudellisesta perinnästä. confidence / 11
Turun palo oli Pohjoismaiden kaikkien aikojen suurin kaupunkipalo. Pienoismalliteatterissa katsoja ymmärtää palon valtavat mittasuhteet. 12 / confidence
tuli irti turussa suomen ja pohjoismaiden historian suurin kaupunkipalo, turun palo, oli riski joka toteutui. kulttuuripääkaupungin nimikkonäyttelyssä pääsee seuraamaan palon leviämistä ja miettimään tulen merkitystä ihmiskunnalle. Teksti: Emilia Koivunen Kuvat: Johan Ahlroth On pimeä syyskuinen tiistai-ilta vuonna 1827. Seurue seisoskelee mukulaisella Tiirikkalankadulla lähellä Turun keskustaa. Lehdet eivät ole vielä tippuneet puista, mutta ilma tuoksuu kirpeän syksyiseltä. Näillä nurkilla asuu tavallisia perheitä. Seurueen huomio on kiinnittynyt ikkunaan, jonka takana olevassa salongissa leipurioltermanni Carl Wahlgren ja hänen vaimonsa Maria nauttivat leppoisasta perheillasta. Sievästi sisustetun salongin keskelle on katettu pöytä, jonka ympärillä palvelijat hääräävät. No, oikeasti vuosi on 2011, ja Lindorffin myyntijohtaja Arto Kallio on tuonut Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtajan Mia Koro- Kanervan vierailulle kulttuuripääkaupunkiin. Tuli on irti! -näyttely on rakennettu tapahtumavuoden päänäyttämön, monitoimikeskus Logomon punatiilisten seinien suojaan. Täältä löytyy 1800-luvun asuun rakennettu Tiirikkalankatu mukulakivineen ja pittoreskeine puutaloineen. Näyttelyopas johdattaa seurueen kadun päähän ripustettujen mustien verhojen läpi. Siellä avautuu varsin toisennäköinen Tiirikkalankatu, tulipalossa tuhoutuneena. Wahlgrenien koti on hiiltynyt tummanpuhuvaksi varjoksi entisestä idyllistään. Sama koskee kaikkia kadun taloja. Ikkunoista tuprahtelee savua, ja tunnelma on murheellinen. Ihmisiä ei näy missään. Kamala juttu. Mitähän sitä itse ottaisi mukaan, jos tulisi tuollainen äkkilähtö, pohtii Mia Koro-Kanerva. Turun palo syttyi tiistaina 4. syyskuuta 1827 kaupungin laitamalla, tuhosi kolmasosan silloisen Turun rakennuksista ja jätti kodittomiksi 11 000 turkulaista. Turun palo on keskeinen osa kulttuuripääkaupunkivuoden juhlanäyttelyä ja tuli on sen keskeinen teema. Tulella kun on ollut Turun historiassa valtava merkitys; kaupunki on palanut historiansa aikana ainakin 31 kertaa. Vaan eipä olla turhan vaatimattomia. Juhlanäyttelyn pääviesti on, >> confidence / 13
Mia Koro-Kanerva hämmästelee liekkien voimaa. Hiiltynyt Tiirikkalankatu saa seurueen hiljaiseksi. Kuvassa Mia Koro-Kanerva, Lindorffin Arto Kallio ja Teppo Ollila sekä näyttelyopas Saija Huhtiniemi. että tulella on ollut valtava merkitys koko ihmiskunnan kehitykselle. Turun palo ALUSSA OLI SALAMA Näyttely alkaa animaatioesityksellä tulen ja ihmisen historiasta. Mia Koro-Kanerva ja Arto Kallio seurueineen asettuvat pimeän huoneen ja tummien taulujen keskelle. Tunnelma on odottava. Yhtäkkiä perimmäiseen tauluun syttyy valo. Esitys lähtee liikkeelle 500 000 vuoden takaa, jolloin nykyihmisen edeltäjä ei vielä osannut tehdä tulta. Odotettiin, että salama iski puuhun ja sytytti sen palamaan. Kun näin vihdoin tapahtui, esi-isämme ottivat puusta liekin, tekivät nuotion ja lämmittelivät sen äärellä. Ei ihme, että kerran syttynyttä tulta pyrittiin pitämään yllä mahdollisimman pitkään. Kun tulenteko vihdoin 50 000 vuotta sitten opittiin, sen avulla ryhdyttiin lämmittämään asumuksia ja kypsentämään lihaa. Kehitys pääsi toden teolla vauhtiin. Esimerkiksi lihan käyttö ravintona kasvatti aivoja ja ihmisten älykkyyttä.» Suomen ja Pohjoismaiden historian suurin kaupunkipalo, joka tuhosi kolme neljäsosaa tuolloisesta pääkaupungista.» Tulipalo syttyi 4. syyskuuta 1827 ja kesti lähes vuorokauden. nykyisin kaupunkipaloja on enää vain köyhissä slummeissa.» Kodittomiksi jäi 11 000 turkulaista. Loukkaantuneita oli noin 200 ja kuolleita 27.» Turku on palanut historiansa aikana yli 31 kertaa. Vuoden 1827 tulipalo oli niistä viimeinen.» Kaupunki rakennettiin tulipalon jälkeen lähes kokonaan uudestaan. Myös kaupungin kaava muuttui huomattavasti. Ilman tulta ei olisi nykyisenlaista yhteiskuntaa, kiteyttää näyttelyopas Saija Huhtiniemi, kun esitys on loppunut ja seurue on pujahtanut ulos huoneesta. Ei olisi montaakaan asiaa, joita me pidämme nykyisin itsestäänselvyyksinä. KAUPUNKIPALOISTA MAASTOPALOIHIN Näyttelystä löytyy myös koko seinän peittävä maailmankartta, jolle on valittu esimerkkejä maailmalla riehuneista tulipaloista. Kartta paljastaa, että Suomen viimeisin kaupunkipalo oli Oulun palo vuonna 1914, ja että nykyisin kaupunkipaloja on enää vain köyhissä slummeissa. Tämän päivän tulipalot ovat metsä- ja maastopaloja, sellaisia kuin viime ja toissavuoden suuret palot Australiassa ja Venäjällä. Onneksi tuli kuuluu elämään myös hyvällä tavalla, naurahtaa Mia Koro-Kanerva. Leirituli luo aina kivan tunnelman. Ja kukapa ei joulun aikaan polttaisi kynttilöitä kotonaan. Niinpä, Saija Huhtiniemi nyökkää. Ja oletteko koskaan tulleet ajatelleeksi, että tuli maalaa myös kielikuviamme. Toinen ihminen sytyttää sinut, välillänne on kipinöitä, rakkauden liekki leimahtaa, roihuaa, ja ehkä lopulta hiipuu ja sammuu, hän luettelee. 14 / confidence
puhtia vuokranmaksuun Näyttelystä löytyy myös 1950-luvun nostalginen paloauto. yli puolet vuokra-asumisesta lepää yksityisten sijoittajien harteilla. vaikka taloudellinen riski on pieni, ongelmavuokralainen voi tulla nopeasti kalliiksi. Näyttelyssä voi myös kokeilla tulen tekoa perinteisin menetelmin. Nyt käytössä ovat tulukset ja jousipora, ja Arto Kallio saakin tuluksista irti muutaman kipinän. Ne eivät kuitenkaan riitä nuotion sytyttämiseen. Eipä ole kovin helppoa, huokaa hän. Oppaalta tulustenkäyttö sen sijaan näyttää sujuvan. PALORISKIT HALLINTAAN Mutta palataan Turun paloon. Kävijöitä odottaa vielä teatteri, jonne on rakennettu pienoismalli 1800-luvun Turusta. Katsomossa pääsee seuraamaan, miten kaupungin kaukaisimmalta laitamalta alkava pienenpieni palo leviää vähitellen kaikenkattavaksi ja ylittää jopa Aurajoen. Teatterissa kuuluu kirkonkellojen kumahtelu. 200 vuotta sitten ne varoittivat ihmisiä palosta, minkä ansioista suurin osa kaupunkilaisista ehti turvaan. Palossa menehtyi 27 turkulaista. Turku ei palanut enää uudelleen. Tuhoisan palon jälkeen perustettiin Suomen ensimmäinen vapaapalokunta. Ensimmäiset kauramoottoreilla varustetut pelastuspartiot eivät tosin ehtineet suojaamaan Tiirikkalankatua. Sitä ei Turusta enää löydy, paitsi täältä Logomosta, sillä palon jälkeen kaupungin kaava pistettiin kokonaan uusiksi. Suomessa on vahva omistusasumisen perinne. 2,5 miljoonasta asunnostamme noin 800 000 on vuokra-asuntoja. Nuorempikin polvi suosii oman kodin tuomaa turvaa, mutta kysyntää olisi yhä useammalle vuokra-asunnolle. Kuntien, yritysten ja ammattimaisten sijoitusyhtiöiden lisäksi yksityishenkilöt omistavat noin 130 000 vuokra-asuntoa. Pieni osa heistä kuuluu Suomen Vuokranantajien yhdistykseen. Meillä on noin 4 000 jäsentä, joista suurin osa omistaa yhdestä kahteen asuntoa, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. Yksi keskeisimmistä taloudellisista riskeistä on epäluotettava tai muuten ongelmainen vuokralainen, joka jättää vuokrat maksamatta. Vuokranantajan kannattaakin pyrkiä tutustumaan vuokralaiseensa, jotta ongelmat on helpompi ennakoida. Yhdistys toimii vuokranantajan tietolähteenä ja taustatukena ennen vuokrasuhteen alkua, sen ajan, sekä sen päätyttyä ja vuokralaisten vaihtuessa. Vuoden 2011 alussa aloitettu yhteistyö Lindorffin kanssa tuo jäsenille avun myös tilanteissa, joissa maksut viipyvät. PERINTÄAPU VASTAUS TOIVEISIIN Vuokrien maksamatta jättäminen on Suomessa hyvin harvinaista. Paljon suurempi ongelma on se, että vuokrat laahaavat perässä. Jos kohdalle osuu ongelmavuokralainen, hän voi tuoda vuokranantajalle paitsi paljon päänvaivaa myös ison loven kukkaroon. Koro-Kanerva kehottaakin aina selvittämään vuokralle haluavan luottotiedot. Palkkatodistustakin voi pyytää nähtäväksi. Vuokrasuhteen purku ja vaatimus rästeistä pitäisi laittaa vireille käräjäoikeudessa heti kun vuokramaksut ovat viivästyneet kaksi kuukautta. Varsinkin häätö on aina ikävä prosessi kaikille osapuolille, ja sen kanssa vitkastelu tulee nopeasti kalliiksi. Prosessin käynnistyttyä kestää vielä pari kuukautta ennen kuin vuokralaisen saa ulos, huomauttaa Koro-Kanerva. Lindorff-yhteistyön myötä yhdistyksen jäsenet saavat ammattilaisen tuen perintätilanteissa. Jos vuokralainen ei maksa ajallaan, Lindorff hoitaa niin vuokranmaksusta muistuttamisen, maksuvaatimukset kuin mahdollisen oikeudellisen prosessin vuokranantajan puolesta. Tällaista yhteistyötä on toivottu jo pidempään, sillä ammattimainen perintäapu helpottaa jäsentemme elämää huomattavasti. Lisäksi Lindorff on niin tunnettu nimi, että maksukehotuksilla on enemmän painoarvoa ja vuokralainen toivottavasti myös maksaa helpommin. confidence / 15
reportaasi ensin apu sitten lasku Teksti: Merja Aura Kuvat: Bo Stranden lääkäriasema auttaa ensin ja pyytää vasta sen jälkeen korvausta. jos maksamiseen liittyy ongelmia, joutuu carita essén-pukari töihin. Lääkäriasema Pulssin reskontranhoitaja Carita Essén-Pukarin työpäivä Turun ydinkeskustassa alkaa aina samalla tavalla. Aivan ensimmäiseksi tietokoneen avattuaan hän hakee viitemaksuaineiston pankista ja laittaa koneen kohdistamaan maksutiedot avoimiin laskuihin, eli Pulssin toimistokielen mukaan kaataa maksetut laskut potilastietojärjestelmään. Useimpina aamuina kohdistettavia suorituksia on satakunta, mutta niinä päivinä kun työterveyshuollon laskut erääntyvät on kaadettavaa huomattavasti enemmän. Meillä hyvin vakiintuneesta viitenumerokäytännöstä huolimatta sataan suoritukseen mahtuu lähes päivittäin kolmesta neljään käsin selvitettävää tapausta. Näiden käsittely vie aikansa, mutta huomattavasti enemmän Carita Essén-Pukaria työllistäisi maksurästeihin liittyvä puhelinrumba jos maksukehotusten lähettäminen vielä olisi Pulssin omaa toimintaa. Maksumuistutusten ja perinnän ulkoistaminen Lindorffille puolitoista vuotta sitten vaikutti työtehtäviini paljon. Sitä ennen tiesin jo etukäteen, että asiakkaiden saatua muistutuslaskut pari päivää kuluu puhelimessa kuuntelemassa erilaisia selityksiä, miksi lasku on maksamatta ja voisiko eräpäivää siirtää. Kun eräpäivän jälkeiset toimenpiteet siirtyivät Lindorffin hoidettavaksi, loppuivat myös puhelut. Nyt asiakkaat soittavat Lindorffin asiakaspalveluun. Carita Essén-Pukarille tämä on iso apu ja myös helpotus. Ihmisten henkilökohtaisten raha-asioiden kuunteleminen on oma ammattinsa, eikä sovitteluratkaisujen hakeminen ollut aina helppoa. Lääkäriaseman toiminta perustuu siihen, että ensin ihmisiä autetaan ja sitten palvelusta maksetaan. Valtaosa asiakkaista toimii tämän mukaan, mutta aina joukkoon mahtuu muutama, joka on unohtanut lompakon autoon, lähtee hakemaan rahaa automaatilta palaamatta takaisin, tai vain yksinkertaisesti kävelee ulos maksamatta. Suurin osa asiakkaista maksaa käyntinsä lääkäriaseman kassalla käteisellä tai kortilla. Laskutettaviksi jäävät työterveyshuollon ohella ne käynnit, jotka liittyvät esimerkiksi työtapaturmiin tai muihin vakuutusyhtiölle meneviin käynteihin. Jälkikäteen voi selvitä, ettei vakuutus korvaakaan kyseistä lääkärin tapaamista. Kerran viikossa Carita Essén-Pukari toimittaa Lindorffiin tiedoston erääntyneistä laskuista, jotta muistutukset saadaan eteenpäin. LASKUPINOISTA SELVÄÄ TISKILLÄ Toisinaan lääkäriaseman reskontranhoitaja joutuu selvittelemään maksurästejä asiakkaiden kanssa tiskillä. Jos epäselvyyksiä on, asiakas laitetaan ajanvarauskieltoon. Mikäli aika on varattu jo aikaisemmin, tyssää asiakkaan matka lääkärin vastaanotolle ilmoittautumiseen. joskus joku 'unohtaa' lompakon autoon tai vain kävelee ulos maksamatta. Silloin selvitämme yhdessä vastaanottohenkilökunnan kanssa, mitkä laskuista ovat vielä hoitamatta ja mitä asiakkaan pitää maksaa päästäkseen tapaamaan lääkäriä. Toisinaan tilanne on hyvinkin epäselvä. Osa on kirjattu luottotappioiksi, joku on maksettu, toinen siirretty toisaalle, muutama on vielä maksamatta. Kokonaan oma lukunsa ovat kunnille, vakuutusyhtiöille ja työterveyshuollosta yrityksille menevät laskut. Erityisesti vakuutusyhtiöiden pitkät prosessit ja hitaasti tulevat maksut edellyttävät selvitystyötä. Nämä työt on Pulssissa jaettu kolmelle Carita Essén-Pukarin kollegalle. Mutta työtavat ovat muuttumassa myös Pulssissa. Parhaillaan uudistetaan potilastietojär- jestelmää, jonka osa myyntireskontrakin on. Tänäänkin Essén-Pukarin kalenterissa on reskontranhoidon koulutusta heti lounaan jälkeen. KUNINKAALLISIA HOIDETTAVIA Carita Essén-Pukari päätyi nykyiselle työuralleen sattuman kautta 11 vuotta sitten. Eräänä päivänä puutarhayrityksen kesäapulainen sai puhelinsoiton äidiltään. Äidin työpaikalla Lääkäriasema Pulssissa oli hätätilanne, puhelinvaihteeseen tarvittiin kiireisesti työntekijää kesäksi. Hyppäsin multaisissa vaatteissa pyörän selkään ja tulin tänne opettelemaan puhelinvaihteen käyttöä. Eikä työpaikkaa ole tarvinnut vaihtaa sen jälkeen. Työtehtävät ovat vaihtuneet sopivan usein ja uusia haasteita on taas tulossa. Nyt Essén-Pukari kouluttaa reskontranhoitoon seuraajaansa Sari Ekistä ja siirtyy itse hoitamaan kokopäiväisesti lääkäriaseman johdon sekä henkilöstöhallinnon sihteerin tehtäviä. Vuosien varrella Pulssi on kasvanut isoksi lääkäriasemaksi, jossa työskentelee 250 lääkäriä sekä lähes saman verran muuta henkilökuntaa. Paperiset muistilaput ovat vaihtuneet tietokoneelta löytyviin ohjeistuksiin, ja reskontranhoitajalle on kertynyt myös sivutoimia. Essén-Pukari toimii Pulssin potilasasiamiehenä ja on mukana tietosuojaryhmässä. Erilaiset tehtävät täydentävät hyvin toisiaan. On helpompi ymmärtää, kuinka tärkeää on, että laskutus hoidetaan lainmukaisesti, koko talo voi luottaa sen ajantasaisuuteen ja että laskujakin käsitellään terveydenhoitoon kuuluvalla luottamuksella. Tällä alalla on oltava herkkänä asiakkaiden suuntaan. Lääkärissä käyminen on myös tunneasia. Tärkeintä on aina potilaiden hyvä hoito. Toisinaan joutuu erikoisempiin tilanteisiin, kuten silloin kun perittävien pinosta löytyi erään pohjoismaisen kuningashuoneen osoite. Ensin ihmeteltiin, kuka on hyväksynyt potilaalta moisen osoitteen, ja sitten laitoimme laskun postiin. Ja tulihan se maksu sieltä. 16 / confidence
2. Niin meni karhukirje kuninkaallisille! 1. 3. 1. Carita Essén-Pukarin tehtäviin kuuluu myös postin läpikäyminen. 2. Maksumuistutusten ulkoistamisen myötä ei puhelimessa tarvitse enää selvitellä eräpäiväasioita. 3. Örkki on seurannut mukana työtehtävästä toiseen. 4. Carita Essén-Pukari hoitaa sivutoimisesti myös potilasasiamiehen tehtäviä. 5. Sari Ekistä (oik.) tulee seuraava Pulssin reskontranhoitaja. 5. 4. confidence / 17
Lindorffin palveluasiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Tällä kertaa vastausvuorossa Heidi Savonen. huolehtimalla määräajoin vanhentumisen katkaisusta velkaa voi periä 15 vuotta. MILLOIN SAATAVANI VOI VANHENTUA PERINTÄKELVOTTOMAKSI? Velkojen vanhentumissäännökset vaihtelevat jonkin verran velkatyypin mukaan, mutta tyypillisesti yksityinen saatava vanhenee perintäkelvottomaksi, jos vanhentumista ei 3 vuoden aikana katkaista vapaamuotoisesti tai oikeusteitse. Vanhentumisaika alkaa kulua laskun eräpäivästä, tai jos eräpäivästä ei ole sovittu, sopimuksen täyttämisestä. Vanhentumisen katkaisuksi riittää velallisen tekemä osasuoritus tai muu velan tunnustaminen tai saatavasta muistuttaminen maksumuistutuksella tai -vaatimuksella. Vapaamuotoisesta katkaisusta alkaa kulua uusi 3 vuoden vanhentumisaika. Myös oikeustoimet, kuten velkomiskanteen nostaminen tai ulosottoyritys, katkaisevat vanhentumisajan kulumisen. Tuomion jälkeen vanhentuminen on katkaistava 5 vuoden välein. Lakisääteiset vakuutusmaksut, verot ja muut suoraan ulosottokelpoiset julkiset saatavat vanhenevat 5 vuoden kuluttua velan syntymisvuoden päättymisestä. Tätä määräaikaa ei voi katkaista, vaan saatava vanhenee lopullisesti 5 vuodessa. Sama koskee elatusapusaatavia. Yksityisistä veloista maininnan arvoinen poikkeus ovat tiekuljetuslain mukaiset saatavat, joiden vanhentumisaika on 15 kuukautta. Sen katkaisee vain velkomishaasteen tiedoksianto, josta alkaa kulua uusi 5 vuoden vanhentumisaika. Vapaaehtoisten vakuutusten 3 vuoden vanhentumisaika on sekin katkaistavissa vaan oikeusteitse. MITÄ MINUN PITÄÄ HUOMIOIDA, ETTEI SAATAVANI VANHENISI ENNENAIKAISESTI? Erääntynyttä saatavaa on hyvä ryhtyä perimään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vanhentumisen katkaisu kirjallisella maksukehotuksella on suositeltavin vaihtoehto, sillä se on tarvittaessa näytettävissä toteen. Lindorff huolehtii palvelusopimuksen nojalla siitä, ettei asiakkaan saatava pääse ennenaikaisesti vanhentumaan. Vanhentumisaikoja seurataan automaattisesti osana perintäprosessia, ja vanhentuminen katkaistaan yleensä maksukehotuksella tai puhelinyhteydenotolla. Jos velallinen on postin ja puhelujen ulottumattomissa, apuun haetaan haastemies. Jos velallinen on tyystin tavoittamattomissa, katkaisua haetaan käräjäoikeuden ja Virallisen lehden kuulutuksella. Lindorffissa pidämme huolta myös siitä, ettei vanhentuneita saatavia missään olosuhteissa peritä asiakkailta. KUINKA PITKÄÄN SAATAVAA VOI PERIÄ? Huolehtimalla yleisen vanhentumisen katkaisusta määräajoin velkaa voi periä 15 vuotta velkomustuomion antamisesta. Jos velka liittyy rikokseen, josta on tuomittu vankeutta, määräaika on 20 vuotta. Aikaa voidaan käräjäoikeuden päätöksellä jatkaa 10 vuodella, jos velallinen on olennaisesti vaikeuttanut velkojen maksunsaantia. Tämän jälkeen velka vanhenee lopullisesti, eikä sitä voida enää vaatia maksettavaksi myöskään takaajalta tai kuolinpesästä. Lopulliset vanhentumisajat eivät koske pieniä laskusaatavia, joille ei ole haettu tuomiota. Nyt oikeusministeriö ehdottaa näidenkin velkojen tuomista lopullisen vanhentumisen piiriin. Lakiehdotuksen mukaan eräpäivästä laskettava toissijainen vanhentumisaika olisi 18 vuotta, ja luonnollisen henkilön ollessa velkojana 23 vuotta. Askarruttaako sinua joku laskutukseen tai perintään liittyvä käytännön kysymys? Lähetä kysymyksesi sähköpostilla confidence@lindorff.fi. Vastaamme siihen tällä palstalla. 18 / confidence
kuntakierros KAJAANI INFO 1600-luvulla rakennetun Kajaanin linnan rauniot sijaitsevat pienellä saarella aivan kaupungin keskustassa. kainuun mallilla tehoa laskuihin kun perintä ulkoistettiin lindorffin ammattilaisille, loppuivat monet kiusalliset tilanteet, joihin laskutuksesta vastaavat törmäsivät kainuussa. Kainuun malli on tunnustusta saanut kuntien hallintoa ja palvelutuotantoa parantamaan kehitetty hanke. Sen yhtenä kumppanina on Lindorff, joka hoitaa Kainuun kuntien laskujen perinnän ja maksujärjestelyihin liittyvän asiakaspalvelun. Yhteistyö on sujunut ja laskutus toimii aikaisempaa virtaviivaisemmin, vaikka luovuutta ja työtunteja on tarvittu, kun useat eri järjestelmät ja ohjelmat on niputettu yhteen. Maakuntayhtymän talousjohtaja Asta Tolonen kertoo, että samalla kun palveluiden tuotanto yhdistettiin, myös jokaisessa kunnassa olleet tukipalvelut, kuten taloushallinto, saatettiin samaan kuntayhtymään. JATKUVA SEURANTA ALKOI Taloushallinnon ammattilaisten työ mullistui yhdistymisen jälkeen perin pohjin. Kuntataso vaihtui laajemmaksi näkymäksi ja uudet järjestelmät mahdollistavat jatkuvan ajantasaisen talouden seurannan. Suunnanmuutoksia voidaan tehdä aiempaa nopeammin verorahoituksen, siis valtionosuuksien ja verotulojen kehittymisen jatkuvan seurannan mukaan. Raportointi on yhtenäistä ja kattaa kaikki toiminnot. - Teemme hyvin läheistä yhteistyötä kuntien kanssa ja olemme jo nähneet miten paljon tämä kaikki tuo etuja. Palvelujen laatu on parantunut ja taloushallinnon kustannukset on saatu lähes 20 prosenttia alemmalle tasolle. Kainuussa ostolaskujen vastaanotto ja sisäinen kierto on ollut jo vuosia sähköinen. Viime vuoden lopulta lukien myös omia laskuja on voitu lähettää asiakkaille sähköisinä. Laskutus ja myyntireskontran seuranta on keskitetty, joten joka kunnassa ei tarvitse tehdä samoja työrutiineja. Perintä on ulkoistettu Lindorffille kilpailutuksen jälkeen. Saatavien ikää seurataan nyt tiukasti ja laskujen kiertonopeus on vauhdittunut tuntuvasti. - Olemme olleet erittäin tyytyväisiä. Perinnän käytännöt ovat nyt yhtenäisiä koko alueella. Se mahdollistaa myös sen, että saamme tiedon saatavatilanteesta reaaliajassa. - Lisäksi olemme päässeet kiusallisista tilanteista, joita toisinaan syntyy pienillä paikkakunnilla, kun perintää hoitava työntekijä joutuu asioimaan ystäviensä tai sukulaistensa kanssa. - Luottotappioita syntyy aina, ASTAN MENOVINKKI: Asta Tolonen suosittelee Kainuun kävijöille Suomussalmella Teatteri Retikkaa, joka tekee nautittavia esityksiä kainuulaisesta näkökulmasta harrastajavoimin. mutta nyt saatavien kotiuttamisen aste on huomattavasti parempi, Asta Tolonen tiivistää. Lisätietoja kuntaratkaisuista: arto.kallio@lindorff.fi KUNTAKIERROKSEN ETAPIT Tampere Lohja Karkkila Kerava Helsinki Rovaniemi Kouvola Oulu Länsi-Turunmaa Kainuu 188 km 44 km 61 km 31 km 815 km 735 km 528 km 643 km 635 km confidence / 19
PAINAVAT SANAT askarruttaako joku juridinen kysymys? kysy lisää lindorffin lakiasianpalveluista: yksikön päällikkö auli suominen, puh. 010 2700 323. PERINTÄLAKI PÄIVITETTÄVÄNÄ Oikeusministeriön asettama työryhmä valmistelee EU:n maksuviivästysdirektiivin edellyttämiä muutoksia perintälakiin. Direktiivi yhtenäistää maksuajat 30 päivään sopimuksissa, jotka koskevat tavaroiden tai palvelusten toimittamista yritykseltä viranomaiselle. Yleiseksi viivästyskoroksi on tulossa Euroopan keskuspankin viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä, mikä on prosenttiyksikön nykyistä korkeampi. Maksun viivästyessä velkojalla on oikeus saada velalliselta vähintään 40 euron suuruinen korvaus perintäkuluista. Direktiivi koskee yritysten sekä yritysten ja viranomaisten välisiä maksuja, eikä sitä sovelleta esimerkiksi kuluttajasopimuksiin. Työryhmä aikoo kuitenkin pohtia, tarvitaanko perintälakiin myös muita kuin direktiivistä johtuvia muutoksia. Selvitettävänä on erityisesti hyvää perintätapaa ja perintäkuluja koskevien säännösten täsmentäminen, sekä se voisiko yksityistä perintäyhtiötä käyttää julkisten maksujen perinnässä nykyistä laajemmin. Työryhmän ehdotuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. VELKAJÄRJESTELYILLE KOKONAAN UUSI VLAKI elkajärjestelystä ehdotetaan uutta lakia, joka korvaisi nykyisen lain yksityishenkilön velkajärjestelystä ja uudistaisi kokonaisvaltaisesti nykyistä menettelyä. Lakiehdotus luovutettiin oikeusministerille maaliskuun alussa. Keskeinen työryhmän ehdottamista muutoksista on, että velkajärjestelyn aikana velalliselta perittävä rahamäärä joustaisi tulojen muuttuessa. Velallisille määritettäisiin elinkustannusosa, jonka yli menevät tulot tilitettäisiin velkojille. Esimerkiksi yksin asuvan elinkustannusosa olisi noin 600 euroa kuukaudessa sekä asumiskulut. Nykyisin velalliselle määritellään maksuohjelmassa kiinteä maksu, ja tulojen noustessa selvitetään, minkä verran syntyy lisäsuoritusvelvollisuutta. Työryhmä ehdottaa myös jokaiselle velkajärjestelyvelalliselle oikeutta kolmeen vapaakuukauteen vuodessa. Vapaakuukaudet pidentäisivät maksuohjelman kestoa. Velkajärjestelyyn pääsyn voisi estää kuten nykyisinkin mm. piittaamaton ja vastuuton velkaantuminen. Uutta olisi, että arvioinnissa otettaisiin huomioon myös luotonantajan toiminta, esimerkiksi velallisen maksukyvyn riittävä varmistaminen. Omistusasuntonsa velallinen voisi säilyttää, jos hän kykenee muun maksuohjelman päättymisen jälkeen 12 vuoden aikana maksamaan velkajärjestelyvelkojille asuntoon mahdollisesti jäävän vapaan arvon. Maksuohjelman normaalikesto olisi sama kolme vuotta kuin elokuussa 2010 voimaan tulleessa uudistuksessa. Uutta olisi, että pienituloiselle velalliselle vahvistettaisiin viiden vuoden maksuohjelma, joka voisi lyhentyä maksusuorituksilla. Työryhmä vahvistaisi maksuohjelman valvontaa antamalla valvontatehtävän ulosottolaitokseen perustettavalle uudelle yksikölle. Nykyisin velkojat hoitavat itse maksusuoritusten valvontaa. Velallinen suorittaisi kuukausimaksut ulosottomiehelle eikä enää suoraan velkojille. Viime vuonna käräjäoikeuksiin jätettiin 3 257 velkajärjestelyhakemusta, mikä on 334 enemmän kuin edellisenä vuonna. KAIKKI SAATAVAT LOPULLISEN VANHENTUMISEN V PIIRIIN? elkajärjestelyä koskevassa lakiehdotuksessa puututaan myös velkavastuun enimmäiskestoon. Ehdotuksen mukaan lakiin pitäisi ottaa säännökset velan toissijaisesta lopullisesta vanhentumisesta, joka laskettaisiin velan eräpäivästä. Nykyisin lopullinen 15 vuoden (joissakin tapauksissa 20 vuoden) vanhentumisaika koskee tuomion saaneita ulosottovelkoja, ja lasketaan tuomion antamisesta. Lopullisen vanhentumisen piiriin ehdotetaan nyt siis myös velkoja, joista ei ole hankittu tuomiota ja joiden yleinen vanhentuminen katkaistaan määräajoin. Näitä velkoja koskeva toissijainen vanhentumisaika olisi 18 vuotta, ja luonnolli- 20 / confidence