OIKEUSMINISTERIÖ OHJE 1(7) PL 1, HELSINKI Puhelin (09) /36/98 OM OHJEKOKOELMA

Transkriptio

1 OIKEUSMINISTERIÖ OHJE 1(7) PL 1, HELSINKI Puhelin (09) /36/98 OM OHJEKOKOELMA LAPSEN ELATUSAVUN PERINTÄOHJE Toimivalta Voimassa Kumoaa Voimaantulosäännös laissa lapsen elatuksesta annetun lain muuttamisesta (673/1998) lukien toistaiseksi Ohje no 2870/36/89 OM Kohderyhmät Kihlakunnanvoudit, nimismiehet sekä maakunnanvouti Yleistä Elatusapujen ja elatustukien perintä muuttuu lukien seuraavilla säädösmuutoksilla: 1. Laki lapsen elatuksesta annetun lain muuttamisesta (673/1998). Jäljempänä tässä ohjeessa lakia kutsutaan elatusapulaiksi. 2. Laki velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 4 :n muuttamisesta (674/1998). Jäljempänä tässä ohjeessa lakia kutsutaan etuoikeuslaiksi. 3. Laki korkolain muuttamisesta (675/1998). 4. Laki ulosottolain 4 luvun 6 :n 4 momentin kumoamisesta (676/1998). 5. Laki tuloverolain 33 :n muuttamisesta (677/1998). 6. Elatusturvalaki (671/1998). Jäljempänä tässä ohjeessa lakia kutsutaan elatustukilaiksi. 7. Elatusturva-asetus (672/1998). Keskeiset muutokset ulosoton kannalta Vanhentuminen Määräajoin suoritettava elatusapusaatava vanhenee viidessä vuodessa eikä vanhentumista voida katkaista (ElatusapuL 16 c ). Saman kalenterivuoden aikana erääntyneet elatusapusaatavat lasketaan yhteen ja ne vanhentuvat yhtenä eränä viiden vuoden kuluessa erääntymisvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. Vanhentuminen ei enää tapahdu erääntymispäivästä lukien, vaan kalenterivuosittaisina rästeinä. Samaan aikaan elatusapusaatavan kanssa erääntyy sen viivästyskorkorästi. Jos kunta on suorittanut elatustukea, kunnalle on syntynyt takautumissaatava (jäljempänä elatustukisaatava). Kunnan suorittama elatustukisaatava vanhenee samalla tavalla kuin elatusapusaatava (ElatustukiL 16 ). Siten vuonna 1999 erääntyvät elatusapuerät vanhenevat yhtenä eränä Esim. tammikuussa 1999 erääntynyt yksittäinen elatusapuerä voi olla ulosottoperinnässä lähes kuusi vuotta eli joulukuun loppuun vuonna 2004.

2 Kohdentaminen Ulosottomiehen perimät elatusapuerät kohdennetaan pääsääntöisesti vanhimman perittävissä olevan vuoden yhteenlasketun elatusapurästin suoritukseksi (ElatusapuL 16 a ). Poikkeuksena kuitenkin palkan ulosmittauksella ja etuoikeudella perityt saatavat (elatusapulain voimaantulosäännös) sekä lapselle suoritettavan elatusapusaatavan ja kunnan elatustukisaatavan jakosääntö (ElatustukiL 18 ). Palkan ulosmittaus ja etuoikeus Viivästyskorko Koko sen viiden vuoden ajan, jonka elatusapusaatava tai elatustukisaatava voi olla ulosottoperinnässä, ne voidaan periä palkasta. Koko tämän viiden vuoden ulosottoperinnän ajan määräajoin suoritettavalla elatusapusaatavalla ja sen viivästyskorolla sekä elatustukisaatavalla on etuoikeussija suhteessa muiden velkojien saataviin. Siitä miten kunnan on jaettava ulosottomiehen tilittämät varat elatusapusaatavan ja elatustukisaatavan kesken, säädetään elatustukilain 18 :ssä. Määräajoin suoritettavalle elatusavulle suoritetaan korkolain (633/1982) mukaista viivästyskorkoa ellei tuomiosta tai vahvistetusta sopimuksesta muuta ilmene. Viivästyskorkoa on suoritettava kultakin sellaiselta kalenterivuodelta, jonka aikana elatusapurästiä on ollut suorittamatta. Viivästyskorko lasketaan suorittamatta olleen elatusapurästin vuosittaisesta keskisaldosta niille kalenterikuukausille, joiden lopussa elatusapurästiä oli suorittamatta ao. kalenterivuonna (ElatusapuL 16 b ). Keskisaldon laskemista varten tarvitaan seuraavat tiedot: 1. Kalenterivuoden alkusaldo. Edellisen kalenterivuoden lopussa oleva viimeisen kalenterikuukauden elatusapurästi siirtyy seuraavalle kalenterivuodelle alkusaldoksi. 2. Kalenterikuukauden elatusapurästi. Kalenterikuukauden rästiviivästyskorkoa laskettaessa on kalenterikuukauden viimeisenä päivänä suorittamatta oleva erääntynyt elatusapusaatava. 3. Laskennallinen kalenterivuoden elatusapurästi. Kun kaikkien ao. kalenterivuoden kalenterikuukausien elatusapurästit lasketaan yhteen, saadaan laskennallinen kalenterivuoden elatusapurästi. Tämä summa tarvitaan vain keskisaldon laskemiseen. 4. Keskisaldo. Keskisaldo saadaan jakamalla laskennallinen kalenterivuoden elatusapurästi niiden kalenterikuukausien lukumäärällä, joiden lopussa on ollut suorittamatonta elatusapurästiä. Keskisaldon jakaja on sama kuukausimäärä, joille viivästyskorko lasketaan. Kalenterivuoden viivästyskorko lasketaan keskisaldosta. Liitteessä on esimerkki koronlaskusta.

3 3 Voimaantulosäännökset Vanha rästi Ennen elatusapulain muutosten voimaantuloa erääntynyttä elatusapurästiä kutsutaan jäljempänä vanhaksi rästiksi. Vanhaan rästiin ja sitä koskevaan viivästyskorkoon sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä jäljempänä tarkemmin mainittavien vanhentumista, palkan ulosmittauskelpoisuutta ja etuoikeutta koskevin poikkeuksin. Vanha rästi lasketaan yhteen ja se vanhenee yhtenä eränä Vanhasta rästistä on palkanulosmittauskelpoista se osa, joka on erääntynyt välisenä aikana (3 vuoden rästi). Tämä osuus vanhasta rästistä voidaan periä palkan ulosmittauksella saakka. Vanhasta rästistä on etuoikeutettua välisenä aikana erääntynyt lapselle tilitettävä osuus (1 vuoden rästi). Etuoikeus on voimassa kalenterivuoden 1999 ajan. Uusi rästi lukien eli elatusapulain muutosten voimaantulon jälkeen erääntyvää uutta elatusapuvelkaa kutsutaan jäljempänä uudeksi rästiksi. Tähän uuteen rästiin sovelletaan yllä mainittuja uusia säädöksiä. Esim. vuoden 1999 aikana erääntynyt uusi rästi vanhenee yhtenä eränä eli samaan aikaan kuin vanha rästi. Uusi rästi muodostu elatusapusaatavasta ja sen viivästyskorkosaatavasta sekä elatustukisaatavasta. Nämä erät on ulosmitattavissa palkasta ja näillä erillä on etuoikeuslain 4 :n mukainen etuoikeus suhteessa muihin velkojiin. Elatusavun periminen Kunnan viranomaisten ulosottohakemukset ja vuosi-ilmoitukset Ulosoton hakijan on hakemuksessaan ja sen perusteena olevissa asiakirjoissa selvitettävä saatavan määrä kuten tälläkin hetkellä. Jos lapselle on myönnetty elatustukea, oikeus elatusavun perimiseen siirtyy elatustukilain 15 :n nojalla kunnan viranomaiselle, joka toimii ulosoton hakijana. Elatusavun perinnässä kunnan viranomaisilla on erityisiä tehtäviä elatusavun kirjanpidossa, viivästyskoron laskennassa ja vuosi-ilmoitusten tekemisissä. Elatusapulain 16 b :n ja elatustukilain 15 :n nojalla kunnan toimielin laskee viivästyskoron. Ulosottomies ei laske viivästyskorkoa silloin, kun hakijana on kunnan viranomainen. Elatustukilain 18 :ssä on säädetty, kuinka perityt varat jaetaan lapselle suoritettavan elatusapusaatavan ja kunnan elatustukisaatavan kesken. Tätä jakosääntöä soveltaa kunnan viranomainen ja pitää kirjaa elatusavun suoritusten kohdentamisesta. Kunnan viranomaisen jälkeen tekemässä uudessa ulosottohakemuksessa on ulosottoperusteittain 1) täytäntöönpanohakemus ja 2) pyyntö periä juoksevaa pääomaa ja korkoa sekä laskelma pääomasta ja korosta sekä 3) täytäntöönpanoperuste. Koron lopullinen markkamäärä selviää vasta

4 kalenterivuoden päätyttyä tai jos perintä päättyy kalenterivuoden aikana, sen jälkeen kun pääoma on maksettu. Kesken kalenterivuoden päättyvissä asioissa ulosottoviranomaisten on tehtävä kunnan viranomaisten kanssa saldotäsmäytys ennen asian lopulliseksi tuloa, jotta pieniä korkojäämiä ei jouduttaisi lähettämään uudelleen ulosottoperintään. Ulosottoviranomaisen elatusavun seurantakirjanpidosta ilmenee, paljonko ao. asialle on tilitetty varoja ja kunnan viranomaisten kirjanpidosta ilmenee, miten nämä varat on kohdennettu eri vuosien pääomille ja koroille sekä miten varat on jaettu lapsen ja kunnan saatavan kesken. (Ulosottomiehen elatusavun seurantakirjanpidon pitämisestä ulosoton automaattista tietojenkäsittelyjärjestelmää hyväksi käyttäen annetaan ohjeet erikseen). Ulosotossa vireillä olevien asioiden osalta kunnan viranomaisten tekee kunkin kalenterivuoden helmikuun loppuun mennessä ulosottoviranomaiselle vuosi-ilmoituksen, jossa ilmoitetaan edellisen kalenterivuoden perusteella laskettu uusi pääoma ja korko. Uudessa pääomassa kunnan viranomaiset ovat vähentäneet vanhentuneen kalenterivuoden rästin. Vuosi-ilmoituksessa ilmoitetaan ao. kalenterivuoden alussa pääomasta vanhentuneena vähennetyn pääoman ja viivästyskoron määrä sekä se kalenterivuosi, jolta ao. pääoma ja viivästyskorko on kertynyt. Tämän ilmoituksen perusteella ulosottomies tarkastaa, onko vanhentuneen summan osalta voimassa ulosmittaus. (Vanhentunut summa voidaan periä ulosmitatusta omaisuudesta.) Mikäli ulosmittaus on voimassa tämä ilmoitetaan kunnan viranomaiselle. Mikäli elatusapusaatava tulee kesken kalenterivuoden suoritetuksi tai mikäli elatusapusaatavalle tulee muita muutoksia kuin ulosottomiehen tilitykset, kunnan viranomaisten on välittömästi tehtävä peruutus- tai muutosilmoitus ja laskettava lopullinen viivästyskorko. Kunnan viranomaisen vuosi-ilmoituksessa ja muutosilmoituksessa on ilmoitettava saldo ilmoituspäivään laskettuna ja lisäksi on ilmoitettava, mikä on viimeinen ulosottomiehen tilitys, joka saldoon on huomioitu (esim. tilitys 500 mk/ ). Näillä tiedoilla ulosoton saldo voidaan täsmätä kunnan viranomaisten saldon kanssa. Kunnan viranomaisten ensimmäisessä vuosi-ilmoituksessa vuoden 1999 alussa ulosotossa vireillä olevien asioiden osalta ilmoitetaan voimaantulosäännösten mukaisesti eritelty vanha rästi sekä täydennetään ulosotossa vireillä olevien asioiden hakemuksia korkovaatimuksilla, jos "juoksevaa" viivästyskorkoa pyydetään perittäväksi, vaikka lopullinen korkosumma voidaan laskea vasta kalenterivuoden lopussa tai pääoman tultua suoritetuksi. 4 Vanhan ja uuden rästin erittely kunnan viranomaisen hakemuksessa, vuosiilmoituksessa ja muutosilmoituksessa Jotta ulosottomies voisi ratkaista elatusapusaatavaa tai elatustukisaatavaa palkan ulosmittauskelpoisuuden ja etuoikeuden, kunnan viranomaisen on eriteltävä vanha ja uusi rästi sekä uusissa ulosottohakemuksissa että vuosiilmoituksissa ja muutosilmoituksissa seuraavasti:

5 5 Vanha rästi 1) edeltävä rästi ja siihen sisältyvä lapselle suoritettava elatusapurästi 2) palkan ulosmittauksin perittävissä oleva rästi ja siihen sisältyvä lapselle suoritettava elatusapurästi 3) erääntynyt etuoikeutettu lapselle suoritettava elatusapurästi, jonka ilmoittaminen tarvitaan vain vuonna 1999, koska etuoikeus on vanhan rästin osalta voimassa vain yhden vuoden. Uusi rästi ja "juokseva elatusapu" 4) jälkeen erääntyvän elatusavun seuranta tapahtuu kunnan täytäntöönpanohakemuksen, vuosi-ilmoituksen ja muutosilmoituksen perusteella. Hakemuksessa ilmoitetaan lapsikohtaisesti elatusavun ja elatustuen määrä kalenterikuukaudessa. Tämän hakemuksen perusteella ulosottoviranomainen lisää "juoksevan elatusavun" uuteen rästiin. Jos elatusapurästi pienenee ulosottomiehelle tehdyn suorituksen perusteella, ulosoton elatusapurästin seurantakirjanpidossa vähennetään rästin määrää. Jos rästi vähentyy muulla tavalla kuin ulosottoviranomaiselle tehdyllä suorituksella, kunnan viranomaisen on heti ilmoitettava muutosilmoituksella ulosottomiehelle uusi saldo. Elatusapusaatavan ja elatustukisaatavan erittelyä ei enää tarvita sen jälkeen, kun vanha rästi on suoritettu pois, koska koko uusi rästi on perittävissä etuoikeudella ja palkan ulosmittauksella. Kunnan viranomaisten on sekä uusissa hakemuksissa että vuosi- ja muutosilmoituksissa eriteltävä vanha ja uusi rästi saakka, jolloin vanha rästi vanhentuu. Niin kauan kuin vanhaa rästiä on jäljellä ulosotossa joudutaan seuraamaan ulosottomiehen perimien varojen kohdentamista vanhan ja uuden rästin suoritukseksi sekä näiden varojen jakoa lapselle suoritettavan elatusapusaatavan ja kunnan elatustukisaatavan kesken. Tällöin varojen kohdennuksessa on otettava huomioon kolme sääntöä: 1) Etuoikeudella tai palkan ulosmittauksella perityt varat voidaan kohdentaa vain tällä tavalla perittävissä olevalle rästille. 2) Perityt varat kohdennetaan vanhimmalle rästille kuitenkin siten, että 3) perityt varat jaetaan ensin lapselle suoritettavalle elatusapusaatavalle ja sen jälkeen, kun tämä on tullut suoritetuksi kunnan elatustukisaatavalle. Ulosoton elatusavun seurantakirjanpidossa joudutaan seuraamaan ulosottomiehen kunnan viranomaisille tilittämien varojen kohdentumista elatusapusaatavan ja elatustukisaatavan vanhalle ja uudelle rästille sekä elatusapulain kohdennussäännön (vanhimmalle saatavalle) että elatustukilain jakosäännön (lapsen saatavalle ensin) perus teella. Sen jälkeen kun vanhaa rästiä ei enää ole, ulosottomies voi seurata vain uuden rästin kokonaissumman kehittymistä, koska ulosottomiehellä on samat toimivaltuudet koko uuden rästin osalta.

6 6 Tilitykset hakijoille Yksityinen elatusavun hakija Mikäli kunnan viranomaiset eivät ole myöntäneet elatustukea, elatusavun saaja voi hakea elatusavun perintää ulosottomieheltä. Ulosottoperusteesta (tuomio tai sosiaaliviranomaisen vahvistama sopimus) ilmenee elatusavun suuruus ja se, onko erääntyneelle elatusapuerälle suoritettava viivästyskorkoa ja minkälaista viivästyskorkoa on suoritettava. Jos hakija vaatii ulosottoperusteen nojalla korkolain mukaista viivästyskorkoa perittäväksi, ulosottomiehen on laskettava viivästyskorko siten kuin elatuslain 16 b :ssä on säädetty. Koron laskemisen perusteeksi hakijan on selvitettävä kunkin kalenterikuukauden ja kalenterivuoden erääntynyt suorittamatta oleva elatusapurästi, jotta ulosottomies pystyisi laskemaan viivästyskoron. Jos hakija ei pysty esittämään luotettavaa selvitystä edellisen tai edellisten kalenterivuosien erääntyneistä elatusapurästeistä, ulosottomies aloittaa koronlaskun nollaalkusaldosta (ElatusL 16 b ) ja laskee koron siitä lähtien, kun koronlaskuperusteet on luotettavasti selvitetty. Yksityisen ulosottohakijan elatusapujen perinnässä ulosottomies joutuu pitämään kirjanpitoa siitä, miten elatusavut on peritty ja miten ne on kohdennettu elatusapulain 16 a :n nojalla vanhimman perittävissä olevan elatusavun ja sille kertyneen viivästyskoron suoritukseksi tai mikäli perinnässä on vanhaa rästiä kohdennuksessa on huomioitava elatusapulain voimaantulosäännöksen mukaisesti etuoikeudella tai palkan ulosmittauksella peritty saatava. Eli jos saatava on peritty etuoikeudella se on kohdennettava sellaisen rästin suoritukseksi, joka voidaan periä etuoikeudella. Vastaavasti jos saatava on peritty palkan ulosmittauksella, se on kohdennettava sellaisen rästin suoritukseksi, joka voidaan periä palkan ulosmittauksella. Saatavan vanhentumisen seuraamista varten kunkin kalenterivuoden aikana erääntyneet maksamattomat elatusapusaatavat lasketaan yhteen. Tämä yhteenlaskettu kalenterivuoden elatusapurästi vähennetään elatusapurästistä vanhentuneena viiden vuoden kuluttua sen syntymistä seuranneen kalenterivuoden alusta lukien, mikäli se tai osa siitä on vielä suorittamatta. Elatusavun kirjanpitoon merkitään kalenterivuosittain ao. kalenterivuoden erääntynyt maksamaton elatusapurästi ja ao. kalenterivuoden viivästyskorko. Yksityisen elatusavun hakijan asiassa ulosottomies seuraa elatusavun kirjanpidon perusteella perittävissä olevan elatusapurästin suuruutta, elatusapusaatavien vanhentumista sekä rästien suuruutta kalenterivuoden viivästyskoron laskemisen perusteeksi ja laskee kalenterivuosittain viivästyskoron. Kun ulosottomies tilittää kunnan viranomaiselle perimiään varoja, tilityksissä ilmoitetaan nykyään koodilla, onko varat peritty palkan ulosmittauksella lukien tilityksissä on myös ilmoitettava, onko varat peritty soveltaen etuoikeuslain 4 :ssä tarkoitettua etuoikeutta, jotta kunnan viranomaiset kohdentaisivat ko. tavalla perityt varat niiden elatusapusaatavien vähennykseksi, jotka voidaan periä etuoikeudella. Vuoden 1999 aikana voi olla perinnässä sekä vanhan rästin etuoikeutettua saatavaa että uuden rästin etuoikeutettua saatavaa, joten kunnan viranomaisen on huomioitava tämä ulosottomiehen tilityksessä olevan ilmoituksen perusteella, kun kunnan viran-

7 omainen soveltaa elatusapulain 16 a :ssä säädettyä kohdennussääntöä ja elatustukilain 18 :ssä säädettyä jakosääntöä. Vastaavasti on huomioitava ulosottomiehen ilmoituksen perusteella se, että varat on peritty palkan ulosmittauksella, jolloin varat on kohdennettava sellaiselle rästille, joka saadaan periä palkan ulosmittauksella. Kun ulosoton hakijana on yksityinen elatusavun saaja, ulosottomiehen tilityksessä ilmoitetaan koodilla, onko varat peritty palkan ulosmittauksella tai etuoikeudella. Ulosottomiehen tulee seurantakirjanpidossaan kohdentaa varat vanhimmalle perittävissä olevan kalenterivuoden rästille kuitenkin siten, että etuoikeudella tai palkan ulosmittauksella perityt varat on kohdennettava sellaiselle saatavalle, joka voidaan periä etuoikeudella tai palkan ulosmittauksella. 7 Oikeusministeri Jussi Järventaus Vanhempi hallitussihteeri Marja-Liisa Tolvi LIITE TIEDOKSI Esimerkki lääninhallitusten oikeushallintopäälliköt sosiaali- ja terveysministeriö