SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT

SOTERKO-seminaari Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästään tehokkaisiin tuloksiin Työterveyslaitos SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT Seppo Koskinen ja työryhmä: Tommi Härkänen, Tuija Martelin, Päivi Sainio

Esityksen sisältö 1. Suomalaisten terveys ja toimintakyky : nykytila ja viimeaikainen kehitys 2. Väestöryhmien väliset erot ja niiden merkitys 3. Tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia 2

Kuolleisuus 3

Elossa olevat 100 000 elävänä syntyneestä iän ja sukupuolen mukaan vuoden 2011 sekä jaksojen 1971-75 ja 1901-10 elinajan taulujen perusteella. Lähteet: Kannisto ja Nieminen 1996, Tilastokeskus Miehet Naiset Elossa 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 0 50 100 1901-10 1971-75 2011 Elossa 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 0 50 100 1901-10 1971-75 2011 Ikä Ikä 4

0-, 65- ja 80-vuotiaiden elinajan odotteen kehitys Suomessa vuosina 1881-2011 sukupuolen mukaan. Miehet Naiset vuosia 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1870 1920 1970 2020 0-vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat vuosia 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1870 1920 1970 2020 0-vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat Vuosi Vuosi 5

Eri ikäryhmien vaikutus (%) vastasyntyneen elinajan odotteen (e 0 ) kasvuun 1900-luvun alusta lähtien Suomessa. Naiset Miehet Ikäryhmä 1901-10 1951-55 1971-75 1901-10 1951-55 1971-75 1951-55 1971-75 2011 1951-55 1971-75 2011 0 4 48,3 30,1 9,0 59,7 54,6 8,6 5 14 14,2 2,1 1,9 13,2 4,8 2,5 15 34 18,5 11,7 3,3 16,4 12,2 7,3 35 64 15,0 26,8 20,5 9,2 15,7 41,7 65 79 3,5 23,6 41,2 1,1 10,0 29,7 80+ 0,5 5,6 24,1 0,3 2,7 10,3 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 e 0 :n kasvu (vuosia) 21,7 5,5 7,7 18,1 3,4 9,7 Lähteet: Kannisto ja Nieminen 1996; Tilastokeskus. 6

Kuolleisuuden kehitys kuolemansyyn mukaan vuosina 1971-2011. Lähde: Tilastokeskus 35 64-vuotiaat miehet 700 600 500 400 300 Kasvaimet yht. Verenk.el. Hengitysel. Alkoholisyyt Muut taudit Tapat., väkiv. 200 100 0 1971 1981 1991 2001 2011 7

Kuolleisuuden kehitys kuolemansyyn mukaan vuosina 1971-2011. Lähde: Tilastokeskus 4000 65 79-vuotiaat naiset 3500 3000 2500 2000 1500 Kasvaimet yht. Verenk.el. Hengitysel. Alkoholisyyt Muut taudit Tapat., väkiv. Dementia 1000 500 0 1971 1981 1991 2001 2011 8

Kuolleisuuden kehitys kuolemansyyn mukaan vuosina 1971-2011. Lähde: Tilastokeskus 80 vuotta täyttäneet naiset 12000 10000 8000 6000 4000 Kasvaimet yht. Verenk.el. Hengitysel. Muut taudit Tapat., väkiv. Dementia 2000 0 1971 1981 1991 2001 2011 9

Riskitekijöiden vaikutus kuolleisuuden laskuun Havaittu ja riskitekijöiden yleisyyden vähenemisen perusteella ennustettu sepelvaltimokuolleisuus, 35 64-vuotiaat miehet % 0-10 -20-30 -40-50 -60-70 -80-90 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Tupakointi Diastolinen Kolesteroli Riskitekijät Havaittu 10

Sairastavuus 11

Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 12

Psyykkisen kuormittuneisuuden (GHQ-12 yli 3 pistettä) yleisyys (%) vuosina 2000 ja 2011. 13

Keskeiset terveysongelmat edelleen yleisiä Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäinen avun tarve paturmien ja väkivallan aiheuttamat pysyvät vammat Hampaattomuus Polvinivelrikko Selkäoireyhtymä Krooninen keuhkoputkitulehdus Astma Allergia Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Dementia Mielenterveydenhäiriöt Diabetes 0 10 20 30 40 50% Lapset ja nuoret 0-17-vuotiaat Työikäiset 18-64-vuotiaat Eläkeikäiset 65+ 14

10 kalleinta tautiryhmää 15

Toiminta- ja työkyky 16

Täysin työkykyisenä itseään pitävien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 17

Hitaammin kuin 1,2 m/s kävelevien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 18

19 Opittujen sanojen lukumäärä vuosina 2000 ja 2011 lkm 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 30-44 45-54 55-64 65-74 75+ 30-44 45-54 55-64 65-74 75+ Miehet Naiset 2000 2011

Elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin vuosina 2000 ja 2011: 65 vuotta täyttäneet Kuvio 2b (Koettu terveys) 25 20 vuosia 15 10 5 0 1 2 3 4 Naiset: 2000 2011 Miehet: 2000 2011 terveenä / toim kykyisenä sairaana / toim raj Alustavia tuloksia Terveys 2011 tutkimuksesta, ei julkaistavaksi 20

Koettu hyvinvointi 21

15D-elämänlaatumittarin tulos vuosina 2000 ja 2011 22

YHTEENVETO Suomalaisten aikuisten terveys, toimintakyky ja hyvinvointi ovat monelta osin kohentuneet vuodesta 2000 Huolen aiheita: alle 45-vuotiailla myönteiset muutokset vähäisimpiä keskeiset hyvinvointiongelmat ovat edelleen erittäin yleisiä 23

Väestöryhmien väliset erot 24

Kuolleisuuserot tuloryhmittäin 30 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä. Kuvassa on esitetty kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (= 1) (luvut on ikävakioitu eli ryhmien erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu) Suhteellinen kuolleisuus Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4- kertainen verrattuna suurituloisimpiin, naisilla 1,7- kertainen 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Naiset Miehet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Suurituloisin Pienituloisin Tulokymmenykset Lähde: Martikainen P ym. Int J Epid 2001;30:1397-1405 25

Esimerkkejä eriarvoisuudesta: 1 Koettu terveys keskitasoinen tai huonompi (%), 18 29-vuotiaat koulutusryhmittäin Lähde: Martelin ym. 2005 (Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia) 30 25 Naiset (p<0,001) 27,2 Miehet (p=0,002) 24,5 20 % 15 13,6 11,1 10 7,1 8 7,8 8 5 0 Akat. korkeaaste Amm. korkeaaste Keskiaste Perusaste Akat. korkeaaste Amm. korkeaaste Keskiaste Perusaste 26

Esimerkkejä eriarvoisuudesta: 2 Työkyvyltään rajoittuneiden osuus (%), 30 64-vuotiaat koulutusryhmittäin Lähde: Gould ym. 2006 (Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia) Akateeminen korkea-aste Ammatillinen korkea-aste ** Keskiaste Ylempi perusaste *** *** *** *** Työssä käyvät Kaikki Alempi perusaste *** *** 0 10 20 30 40% 27

Esimerkkejä eriarvoisuudesta: 3 Toimintarajoitteiden yleisyys (%), 65 vuotta täyttäneet koulutusryhmittäin % Naiset Miehet 50 40 Perusaste Keskiaste Korkea-aste 30 20 10 0 Portaiden nousu Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Näöntarkkuus Portaiden nousu Näöntarkkuus Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Lähde: Martelin ym. 2004; T2000, julkaisematon 28

25-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote jaettuna terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin koulutusryhmittäin 1990-luvun alussa Perus -aste Perus -aste Keskiaste Korkeaaste Keskiaste Korkeaaste Ylimmässä koulutusryhmässä terveitä elinvuosia 13 enemmän kuin alimmassa Sihvonen A-P ym., kirjassa Palosuo H ym, toim. Terveyden eriarvoisuus Suomessa, 2007 29

Tupakointi koulutusryhmittäin 2012 30

YKSINÄISYYS: Itsensä melko usein tai jatkuvasti yksinäiseksi kokevien osuus (%) koulutuksen mukaan vuonna 2011. 31

Vakavista masennus- ja ahdistusoireista viimeksi kuluneiden 7 vuorokauden aikana kärsineiden osuus (%) eräissä maahanmuuttajaryhmissä ja koko väestössä 32

Väestöryhmien välisten erojen muutokset 33

35-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odote tuloviidenneksissä 1988 2007 3,9 v. 50 45 Naiset 5:s kvintiili (ylin) Naiset 4:s kvintiili Naiset 3:s kvintiili Naiset 2:n kvintiili 6,8 v. 7,4 v. 40 Naiset 1:n kvintiili (alin) Miehet 5:s kvintiili (ylin) Miehet 4:s kvintiili Miehet 3:s kvintiili 12,5 v. 35 Miehes 2:n kvintiili Miehet 1:n kvintiili (alin) 30 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Lähde: Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. Trends in life expectancy by income from 1988 to 2007: decomposition by age and cause of death; Journal of Epidemiology & Commuinity Health, 2010

Pitkäaikaissairaiden osuus (%) koulutuksen ja sukupuolen mukaan vuosina 2000 ja 2011 35

Päivittäin kasviksia syövien osuus (%) koulutuksen ja sukupuolen mukaan vuosina 2000 ja 2011 36

Miksi terveyden eriarvoisuus on ongelma? Terveyden eriarvoisuus ei ole väistämätöntä eikä siten eettisesti hyväksyttävää Terveyden eriarvoisuus tarkoittaa suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä à suurten väestöryhmien huono terveys heikentää koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa à työvoiman riittävyys vaarantuu à palvelujen riittävyys vaarantuu à terveysongelmat heijastuvat myös sosiaalisena syrjäytymisenä à yhteiskunnalle kalliita Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on eri hallinnonalojen yhteinen haaste, jonka korjaamisesta hyötyvät kaikki 37

Tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia 38

Väestön ikärakenne vuosina 2011 ja 2050 2011 2050 5 % 11 % 18 % 27 % Lähde: Tilastokeskus 39

Perustoimintojen rajoituksista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrän kehitysnäkymät 700 000 600 000 500 000 A) Toimintarajoitteisten* osuus kussakin ikäryhmässä säilyy v. 2000 tasolla B) Toimintarajoitteisten osuus kussakin ikäryhmässä muuttuu kuten jaksolla 1980 2000 400 000 300 000 85+ 75-84 55-74 200 000 100 000 0 2000 2020 2040 2000 2020 2040 * pukeutuminen, vuoteeseen asettuminen ja asunnossa liikkuminen Laine ym 2009, Koskinen ym. 2010 40

Kuinka suuri osuus (%) eräistä tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla Terveysongelma Vältettyjen tapausten osuus (%) kaikista tapauksista Hampaattomuus n. 80 Hengityselinsairaudet: kuolemat n. 50 75 Alkoholikuolemat n. 50 60 Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 Sepelvaltimotautikuolemat n. 30 50 Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat n. 20 45 Diabetes n. 30 Selkäsairaudet n. 30 Nivelrikko n. 30 Aivoverisuonisairauskuolemat n. 20 40 Syöpäkuolemat n. 20 30 Näkö- ja kuulovammat n. 20 (lähde: Koskinen ja Martelin 2007) 41

Johtopäätös Väestön terveys ja toimintakyky voivat kohentua merkittävästi ainoastaan siinä tapauksessa, että saavutetaan huomattavaa edistystä niissä isoissa väestöryhmissä, joissa valtaosa terveysongelmista ja toimintarajoitteista on 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 30-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85+ Korkea Keski Perus Kävelyvaikeuksia kokevien määrä koulutusryhmittäin vuonna 2000 42

Terveyden eriarvoisuuden kehitysnäkymiä Sosioekonomiset kuolleisuuserot ovat kasvaneet ja muut terveyden ja hyvinvoinnin erot ovat säilyneet suurina Tämä kehitys uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos joukkotyöttömyys pitkittyy tuloerot kasvavat kasvava maahanmuuttajaväestö ei kotoudu ehkäisevien palvelujen, kuten neuvolatoiminnan ja oppilasterveydenhuollon, voimavarat säilyvät niukkoina alkoholin helppo saatavuus ja halpa hinta lisäävät kulutusta ja haittoja etenkin huono-osaisimmissa ryhmissä tupakoinnin väestöryhmittäiset erot kasvavat väestöryhmien väliset erot terveydessä ja sen määrittäjissä ovat jyrkimmät nuorilla aikuisilla = huomisen keski-ikäisillä ja iäkkäillä terveydenhuollon uudet tehokkaat ja kalliit menetelmät eivät riitä kaikille tarvitsijoille 43

Miten terveyden eriarvoisuutta voidaan vähentää? On vaikutettava sekä rakenne- ja ympäristötekijöihin että käyttäytymiseen Rakenteelliseen eriarvoisuuteen vaikuttaminen yhteiskuntapolitiikan ja terveyspolitiikan keinoin Palvelujärjestelmien eriarvoisuuksien korjaaminen Elintapoihin vaikuttaminen: Politiikan alueet: alkoholi-, tupakka-, elintarvike-, liikunta-, terveysja kulttuuripolitiikka Ryhmiin ja henkilöihin kohdistuva terveysvalistus ja -kasvatus sekä terveellisten valintojen edellytysten kohentaminen (neuvolat ym. terveydenhuolto, päivähoito, koulut, työpaikat, järjestöt ym.) 44

Kroonisten tautien ehkäisyn potentiaali Suurin osa valtimosairauksista olisi ehkäistävissä terveillä elintavoilla Ainakin 80 % sepelvaltimotautitapauksista Yli 90 % tyypin 2 diabetestapauksista Elintavat avainasemassa myös syövän ehkäisyssä Noin kolmasosa syöpätapauksista olisi ehkäistävissä terveellisellä ravinnolla ja liikunnalla Valtaosa hengityselinsyövistä tupakoimattomuudella 45

EHKÄISYN JA HOIDON MAHDOLLISUUDET: Eräiden sairauksien ja tilojen merkitys toimintakyvyn rajoittajina: arvioita väestösyyosuuksista (%) Rajoittunut Rajoittunut Rajoittunut työkyky a liikkumiskyky toimintakyky Sairaus tai tila Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Sepelvaltimotauti 16 22 22 9 27 39 Verenpainetauti 15 14 21 4 Diabetes 7 10 7 25 10 15 Astma 5 10 11 6 Keuhkoahtaumat.auti, kroon. keuhkoputk.tul. 10 8 Polvinivelrikko 13 9 29 13 Lonkkanivelrikko 5 9 10 9 Käsinivelrikko 15 5 Selkäsairaus 25 20 11 13 Niskasairaus 18 16 Masennus 34 26 Psykoosi 10 17 Ahdistus 12 11 Haittaava allergia 14 10 Lihavuus (BMI 30+) 24 7 37 29 29 16 (lähde: Koskinen ym. 2006b) Tupakointi 4 18 16 43 46

Päätelmiä Suomalaisten terveys sekä toiminta- ja työkyky ovat kohentuneet Taustalla toimintarajoitteita aiheuttavien kansansairauksien väheneminen, hoidon tehostuminen ja koulutustason kohoaminen. Väestön toiminta- ja työkyvyn paraneminen jatkuu, jos niihin vaikuttavat tekijät kehittyvät edelleen myönteisesti Haasteita mm. lihavuuden lisääntyminen, alkoholin ja päihteiden käytön yleistyminen, työelämän koventuvat vaatimukset Monet tärkeimmistä terveyden ja toimintakyvyn ongelmista vähenisivät jopa puoleen nykytasolta koko Suomen väestössä, jos saavuttaisimme Euroopan kärjessä olevien maiden tason tai jos koko väestössä tilanne olisi yhtä hyvä kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla 30 74-vuotiaita suomalaisia on noin 2 900 000. Heistä noin 1 900 000 (65 %) on töissä 200 000 (7 %) on työelämän ulkopuolella olevia työkyvyttömiä ihmisiä 400 000 (14 %) on työelämän ulkopuolella olevia täysin työkykyisiä ihmisiä 400 000 (14 %) on työelämän ulkopuolella olevia osittain työkykyisiä ihmisiä Työkykyisiä ihmisiä on siis runsaasti työelämän ulkopuolella Miten löytää heille sopivaa ja houkuttelevaa työtä? 47

Kiitos!

Kirjallisuutta Aromaa A, Koskinen S (toim.), Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002, Helsinki 2002, s. 71 87. Saatavilla Internetissä: http://www.terveys2000.fi/perusraportti/index.htm Jylhä M, Vuorisalmi M, Luukkaala T, Sarkeala T, Hervonen A. Elinikä pitenee nopeammin kuin toimintakyky paranee 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutokset vuosina 1996-2007. Suomen Lääkärilehti 2009;25:2285 2290. Koskinen S, Lundqvist A-M, Ristiluoma N (toim). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 68/2012, Tampere 2012. Saatavilla Internetissä: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-245-769-1. Koskinen S ja Martelin T. Nykyiset kansanterveysongelmat ja mahdollisuudet niiden torjumiseen. Teoksessa Pekurinen M, Puska P. Terveydenhuollon menojen hillintä. Rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2007.s. 78-92. Laine V, Sinko P, Vihriälä V, talousneuvoston sihteeristö: ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. VNK:n julkaisusarja 1/2009. http:// 49