Talouden näkymät Talous tutuksi seminaari 28.8.2013 Helsinki Pääjohtaja Erkki Liikanen
2000-luvun kriisin anatomia 2
Rahoitusmarkkinoista kesän 2012 jälkeen 3
Osakekurssit nousseet kehittyneissä maissa kesän 2012 jälkeen 160 Morgan Stanley-osakeindeksi, maailman indeksi (Kehittyneet taloudet), hintaindeksi DJ EURO Stoxx laaja-osakeindeksi, closing noteeraus USA:n S&P 500 -osakeindeksi, closing noteeraus Japanin osakeindeksi (Nikkei 225), closing noteeraus, ind. Indeksi 4.1.2010 = 100 150 140 130 120 110 100 90 80 70 2010 2011 2012 2013 Lähde: Bloomberg. 22887@Osakekursseja 4
Valtionlainojen tuottoerot kaventuneet Yhdysvallat Japani Saksa Italia Espanja Suomi 9 %, valtioiden 10 vuoden obligaatiokorkoja 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2010 2011 2012 2013 Lähde: Reuters. 25200@10v.obligaatiot 5
Euroopan valtioihin kohdistuvat luottoriskit merkittävästi pienemmät kuin kesällä 2012 16 14 % Portugali 12 10 8 6 4 2 0 01/2010 07/2010 01/2011 07/2011 01/2012 07/2012 01/2013 07/2013 Lähde:Bloomberg. 5 v. CDS-hintoja Irlanti Italia Espanja Saksa Suomi 6
Myös pankkeihin kohdistuvat luottoriskit pienemmät kuin kesällä 2012 7 6 5 4 3 2 1 % Unicredit Banco Santander Société Générale RBS Rahoitussek tori (Eurooppa) Deutsche Bank 0 01/2011 06/2011 11/2011 04/2012 09/2012 02/2013 07/2013 Lähde: Bloomberg 5v CDS-hintoja Nordea 7
Finanssikriisin jälki on pitkä, mutta varovaiset merkit euroalueen talouden käänteestä laaja-alaisia 8
Päätalousalueiden toipuminen taantumasta eritahtista Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 120 115 110 105 100 95 90 85 2008/I = 100 2008/I = 100 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset ja Eurostat. 25200@BKT_taso_EA (2008) 180 160 140 120 100 80 60 40 9
mikä näkyy työttömyyden kehityksessä 14 % Euroalue USA Japani Suomi 12 10 8 6 4 2 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähteet: BLS, Eurostat, Bloomberg ja Tilastokeskus. 10
Teollisuuden ostopäällikköindeksit viestivät globaalin kasvun vähittäisestä vahvistumisesta Yhdysvallat Euroalue Japani Kiina 65 Indeksi 60 55 50 45 40 35 30 25 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Bloomberg 23162 11
Euroalueella erot suuria: GIIPS-maissa BKT vuoden 2009 tason alapuolella Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 106 2008/I = 100 104 102 100 98 96 94 92 90 2008 2010 2012 2014 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Suomi ja Itävalta. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset, Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. 26586@BKT_taso+BMPE_(GIIPS) 12
ja työttömyys ennätyskorkealla Työttömyysasteet Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 % 2008 2009 2010 2011 2012 2013 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Suomi ja Itävalta. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: Eurostat. @Työttömyys(GIIPS) 13
Mutta joissakin GIIPS-maissa alustavia merkkejä työttömyysasteen voimakkaan nousun taittumisesta Työttömyysaste Saksa Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Suomi 30 % 25 20 15 10 5 0 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: Eurostat. 24175 14
myös vaihtotaseet tasapainottuneet GIIPSmaissa merkittävästi Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 6 Neljän neljänneksen liukuva keskiarvo, % BKT:sta 4 2 0-2 -4-6 -8 2005 2007 2009 2011 2013 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: EKP, Eurostat, kansalliset keskuspankit/tilastoviranomaiset ja Suomen Pankin laskelmat. 26295 15
Useiden GIIPS-maiden hintakilpailukyky kohentunut Saksa Italia Espanja Kreikka Irlanti Portugali 130 2005/1 = 100 120 110 100 90 80 70 60 2005 2007 2009 2011 2013 Reaalinen efektiivinen valuuttakurssi, yksikkötyökustannuksilla mitattuna Lähde: IFS-online. 16
ja vienti ylittänyt vuoden 2008 tason Tavaroiden ja palveluiden vienti Saksa Italia Espanja Kreikka Irlanti Portugali Suomi 130 2008/I = 100 120 110 100 90 80 70 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Eurostat. 17
Julkisen talouden vajeet myös pienentyneet Julkisen talouden vaje Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 0 % BKT:sta -2-4 -6-8 -10-12 -14-16 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähde: Euroopan komissio, EKP ja Suomen Pankin laskelmat. 26037@Julkisen talouden vaje 18
Mutta velkaantuneisuuden purkaminen kuitenkin vasta alkamassa 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 %-BKT:sta Korkean luottoluokituksen maat (yksityinen sektori) GIIPS-maat (yksityinen sektori) Korkean luottoluokituksen maat (julkinen sektori) GIIPS-maat (julkinen sektori) 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: Euroopan keskuspankki. Yksityinen velka Julkinen velka 19
Viimeaikainen luottamuksen koheneminen euroalueella laaja-alaista, vaikkakin varovaista Kuluttajien luottamus Vähittäiskaupan luottamus 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Teollisuuden luottamus Palvelualojen luottamus Saldo 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähteet: Eurostat ja Komissio. 22887@Chart44 20
Myös ostopäällikköindeksit ennakoivat kasvun euroalueella jatkuvan BKT (vas.ast.) Ostopäälliköiden indeksi (oik.ast.) 1,5 %-muutos ed. neljänneksestä Saldoluku 65 1 60 0,5 55 0 50-0,5 45-1 40-1,5 35-2 30-2,5 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: Eurostat, Reuters ja Suomen Pankki 27089@k9 25 21
Rahapolitiikka talouden toimintaa tukevaa, ennakoiva viestintä käyttöön 22
Eurojärjestelmän rahapolitiikka pysyy kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen Keskuspankkikorkoja Ison-Britannian repokorko Yhdysvaltain fed funds target -korko Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korko Japanin yön yli -korko Ruotsin repokorko 7 % 6 5 4 3 2 1 0 2007 2009 2011 2013 Lähteet: Bloomberg ja Reuters. 11900@Keskuspankkikorot 23
Pankkien rahoitustilanteen koheneminen pienentää eurojärjestelmän tasetta Keskuspankkien taseita Yhdysvallat Japani Eurojärjestelmä Iso-Britannia 40 % BKT:sta 35 30 25 20 15 10 5 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähteet: Kansalliset tilastoviranomaiset, Eurostat ja Bloomberg. 25200@KP_taseet 24
Eurojärjestelmän ohjauskorko ja lyhyet rahamarkkinakorot poikkeuksellisen matalia 1 kk 3 kk 12 kk EKP:n ohjauskorko 6 % 5 4 3 2 1 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähteet: EKP ja Reuters. 22887 Chart17 25
Rahapolitiikan mitoitus Neuvosto laski toukokuussa ohjauskoron 0,50 prosenttiin sekä ilmoitti jatkavansa kiinteän koron ja täyden jaon politiikkaa vähintään vuoden 2014 heinäkuuhun asti EKP:n rahapolitiikan mitoitus tulee pysymään kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen 26
Muutoksia EKP:n neuvoston politiikassa Ennakoiva viestintä Yksimielinen neuvosto (heinäkuu) odottaa pitävänsä EKP:n rahapoliittiset korot nykyisillä tasoillaan tai sitä alempina pidemmän aikaa ( for an extended period of time ) Neuvoston pöytäkirjojen julkaiseminen EKP:n johtokunta tekee syksyllä ehdotuksen EKP:n neuvostolle 27
Euroalueen inflaatio heinäkuussa 1,6 % ja odotukset alhaisia Euroalue YKHI YKHI pl. energia ja jalostamattomat elintarvikkeet 5 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 4 3 2 1 0-1 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Eurostat. 22887@Chart45 28
Euroalueen luottojen kasvu yhä heikkoa (Yksityinen sektori) Pohjoiset maat GIIPS-maat Euroalue 25 %, arvopaperistamisesta ja tasesiirroista puhdistetun luottokannan vuosikasvu 20 15 10 5 0-5 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi ** Kreikka, Italia, Irlanti, Espanja ja Portugali Lähde: Euroopan keskuspankki. 25840@Private sector (UUSISARJA) 29
Kasvua tukeva rahapolitiikka välittyy hitaasti ja epätasaisesti yritysten rahoitusoloihin 7 % Alkuperäiseltä koronkiinnitysajaltaan enintään 1v. uudet yrityslainasopimukset Korkean luottoluokituksen maat GIIPS-maat 3 kk euribor Euroalue Suomi EKPJ:n minimitarjouskorko 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 0 2008 2010 2012 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankin laskelmat. 22696@Yrityslainat_taso 30 0
Suomen talouden lähivuosien kasvu- ja työllisyysnäkymät vaisut 31
Suomen talous kohdannut rakennemuutoksen ja suhdannetaantuman samaan aikaan Kokonaistuotannon suhdannekuvaaja Bruttokansantuotteen volyymi 115 Indeksi, 2005 = 100 110 105 100 95 90 85 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Kausipuhdistettuja lukuja. Lähde: Tilastokeskus. 24515@Kokonaistuotanto 32
Huomattava rakennemuutos teollisuudessa 33
Suomi menettänyt markkinaosuuksia viennissä 30 Osuus maailmankaupasta, kumulatiivinen muutos 2007-2011 % 20 10 0-10 -20-30 Lähde: Eurostat. 34
Tavaraviennin rakenne muuttunut 70 Mrd. euroa Suomen tavaraviennin arvo 60 50 Muut tuotteet 40 30 20 Puhelin-,radio-,TV- yms. laitteet Paperi ja pahvi sekä näistä tehdyt tuotteet ja paperimassa 10 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tullihallitus 35
Keskeisten vientialojen osuus kansantuotteesta supistunut tuntuvasti 6 Paperiteollisuus Osuus bruttokansantuotteesta, % Elektroniikkateollisuus 5 4 3 2 1 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus. 24877 36
Ylijäämäisen vaihtotaseen ajanjakso päättynyt? Vaihtotase Tavaroiden ja palveluiden tase* 12 % BKT:stä 8 4 0-4 -8 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 * Kansantalouden tilinpidon mukaan. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 37
Rakennemuutoksen huolestuttava piirre näkyy myös nuorten miesten työttömyydessä Työmarkkinatilanne työuran alussa vaikuttaa pitkään kohorttien työvoimaosuuksiin. 1990-luvun lama vähensi 1960- ja 1970-luvulla syntyneiden naisten osallistumista työmarkkinoille. Nyt uhkaa vaikeutua erityisesti 1980-luvulla syntyneiden miesten kiinnittyminen työmarkkinoille. Talouden rakennemuutos voi jättää pitkän jäljen miesten työmarkkinatilanteeseen. Aiemmat arviot työvoiman tulevasta kehityksestä voivat olla liian optimistisia. 38
Kustannuskilpailukyvyn kohentaminen tärkeää 39
Kansainvälisen kaupan elpyminen ei korjaa viennin pudotusta Tavaroiden ja palveluiden vienti Suomen vientimarkkinat 140 Indeksi, 2007/I = 100 130 120 110 100 90 80 70 2007 2009 2011 2013 2015 Lähteet: Tilastokeskus, eurojärjestelmä ja Suomen Pankki. 40
Kustannuskilpailukyky heikentynyt 140 130 Indeksi, 1999 = 100 Yksikkötyökustannukset, koko talous Suomi Euroalue 120 Ruotsi 110 100 Saksa 90 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähteet: Eurostat ja OECD. 25852 41
Tehdasteollisuuden yksikkötyökustannukset antavat kilpailukyvystä liian positiivisen kuvan 140 130 120 110 100 90 Kilpailukyvyn indikaattoreita, erona hintakehitys Yksikkötyökustannukset samassa valuutassa Työkustannukset jaettuna tuotannon arvolla Indeksi, 1999 = 100, 4 neljänneksen liukuva keskiarvo Tehdasteollisuus, Suomi suhteessa kauppakumppanimaihin Suhteellinen kannattavuus (käänteinen) 80 70 Suhteelliset yksikkötyökustannukset 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Kauppapainoisia indeksejä. Lähteet: Eurostat, BEA, BLS ja Suomen Pankin laskelmat. 26505 42
Suomi Suomi Ruotsi Euroalue Suomi Suomi Ruotsi Euroalue Tehdasteollisuuden tuotannon arvo kasvanut Suomessa vähemmän kuin määrä 45 Muutos 1999Q1-2012Q4, % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Määrä Arvo Tuotanto on bruttoarvonlisäys. Lähde: Macrobond. 26313 43
Talouskasvun hidastuminen heikentää julkista taloutta 44
Julkiseen talouteen on muodostunut tuntuva rahoitusvaje Julkiset tulot ja menot pl. työeläkerahastot 60 % BKT:stä Tulot Menot 55 50 45 40 35 30 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 45
Talouskasvun hidastuminen pitää julkisen talouden alijäämäisenä Perusjäämä Rahoitusjäämä 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 Prosenttia BKT:stä 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 46
Alijäämä ja hidas kasvu lisäävät julkista velkaantumista 80 Julkisyhteisöjen EDP-velka (vasen asteikko) Valtion budjettitalouden velka (vasen asteikko) % BKT:stä 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 47
Politiikkavaihtoehdoista 48
Rakenteellisille ongelmille rakenteelliset ratkaisut Suomen talouden ongelmat pääosin rakenteellisia Elektroniikka- ja osin paperiteollisuuden supistuminen Väestön ikääntyminen Rakenneongelmat eivät korjaannu kansainvälisen suhdanteen elpymisen myötä Korjaavien toimien tulee myös olla rakenteellisia Julkisen kysynnän yleisellä lisäämisellä ei voi rakentaa siltaa rakenneongelmien yli Harkinnalle on tilaa lähinnä investointien ajoituksessa 26.8.2013 Erkki Liikanen 49
Millä toimilla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle? Turvataan Suomen perusvahvuudet Hyvä peruskoulutus, osaava väestö, toimiva infrastruktuuri, tehokas hallinto, luotettava oikeuslaitos, vahva innovaatiojärjestelmä ym. Perusvahvuuksista huolehtiminen on lähtökohta talouden uudistumiselle Vahvistetaan kilpailukykyä Palkkaratkaisut avoimen sektorin tilan mukaan; kustannusten nousun täytyy olla kilpailijamaita hitaampaa usean vuoden ajan Toteutetaan tarvittavat rakenneuudistukset Rakenneuudistus = pitkävaikutteinen, ei suhdanteeseen liittyvä Alueita: työn tarjonta, kilpailun edistäminen, maan ja asuntojen tarjonta, julkisten palvelujen tuottavuus, verojärjestelmä 26.8.2013 Erkki Liikanen 50
Kasvua tukevien rakenneuudistusten alueita 26.8.2013 Erkki Liikanen 51
Työllisyys Työn tarjonnan kasvattaminen olennaista Eläkejärjestelmä, kannusteet, työviihtyvyys Määrittää pitkällä aikavälillä työllisyyden tason Työvoiman tarjonnan kasvattaminen ei ajan mittaan lisää työttömyyttä ( mm. kv. kokemukset naisten tulosta työmarkkinoille) Suhdannetyöttömyyden juurtuminen rakenteelliseksi syrjäytymiseksi tulee ehkäistä Työvoimapolitiikka, koulutus, työlainsäädäntö 26.8.2013 Erkki Liikanen 52
Kilpailun lisääminen palveluissa ja rakentamisessa Tukee työllisyyttä ja tuottavuutta, laskee hintoja Kuluttajan etu: hinnat alenevat, tuotteet paranevat Kansantalouden etu: tuottavuus kasvaa, innovaatiot lisääntyvät Sääntelyuudistukset keskeisiä Kilpailun esteiden purkamista vastustavat usein erityiseduista nauttineet ryhmät Siksi muutokset edellyttävät määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä päättäjiltä 26.8.2013 Erkki Liikanen 53
Asuntojen tarjonnan kasvu Vaimentaa asuntojen hintojen ja vuokrien nousua, parantaa työvoiman liikkuvuutta, tukee rakentamista Keskeistä tonttien tarjonta Kuntien rooli; sääntely ja kilpailu rakentamisessa 26.8.2013 Erkki Liikanen 54
Julkisen palvelutuotannon laatu ja tehokkuus Väestön ikääntyessä yhä tärkeämpää Tuottavuutta voidaan parantaa, kun haetaan jatkuvasti hakea uusia ja parempia tapoja organisoida työ Henkilökunnan hyvä koulutus ja kehittynyt tietoteknologia antavat siihen suuria mahdollisuuksia Ovatko kannustimet kunnossa? Lisäksi tarvitaan tehokkaita rakenteita julkisten hyvinvointipalvelujen tuotannossa 26.8.2013 Erkki Liikanen 55
Verojärjestelmän kehittämisen yleissuunta: pienemmät haitat suhteessa tuloihin Laajat veropohjat ja matalat veroasteet ALV-kanta EU-maiden joukossa korkeimpia, mutta veropohja ei laajimpia Painopistettä voidaan siirtää työn verottamisesta esim. kiinteistöjen ja maapohjan verottamiseen Kiinteistöjen ja maapohjan verotuksen tuotto noin puolet EU:n keskiarvosta Alan tutkimuksen käsitys: Kiinteistöverotus voidaan toteuttaa niin, että haitat ovat vähäiset 26.8.2013 Erkki Liikanen 56
Rakenteellisten ongelmien korjaaminen vie aikaa Tärkeät ratkaisut eivät ole helppoja Uuden tuotannollisen pohjan rakentuminen vie aikaa Kannattava yksityinen yritystoiminta on kestävän talouskasvun peruspilari Julkisen vallan tehtävänä on luoda edellytyksiä, mutta se ei voi valita voittajia Mutta uskottavat päätökset voivat kohentaa luottamusta lyhyelläkin aikavälillä 26.8.2013 Erkki Liikanen 57
Kiitos! 26.8.2013 Erkki Liikanen 58