KIERTOLIITTYMÄ KOSOLAN RISTEYKSEEN 2007
27.4.2007 / Rev0 1(4) Tutkielma Kosolan risteyksen kiertoliittymästä Kosolan risteyksessä on 18 liikennevalopylvästä, eikä liikenne suju. Risteyksessä tarpeekseen valojen vaihtumista odotelleet lapualaiset pitävät kiertoliittymän rakentamista oikeana ratkaisuna. Miksi kiertoliittymiä yleensä rakennetaan? Koska liikenne sujuu niissä hyvin, ne elävöittävät taajamaa, niiden välityskyky on hyvä ja ennen kaikkea kiertoliittymät ovat muita tasoliittymiä turvallisempia. Näin on tutkimuksilla osoitettu. Ilmassa leijuu väite, että vaatimusten mukainen kiertoliittymä ei mahtuisi Kosolan risteykseen. Asianhan voi helposti todentaa. Katsotaan paljonko on tilaa käytettävissä, katsotaan mitä asetukset säätävät autojen mitoista ja kääntymisestä sekä katsotaan minkälaisia ohjeita tiehallinto antaa kiertoliittymän suunnittelemiseksi. Kosolan risteysalueen leveys kapeimmalla kohdalla on nyt n. 28-29 metriä. Ajoneuvoasetus (1257/1992: 26 ) määrittelee, että enintään 18,75 metrin pituisen yhdistelmän on kyettävä liikkumaan kumpaankin suuntaan sellaisen koko ympyrän 360 asteen alueella, jonka määrittävät kaksi saman keskeistä ympyrää siten, että ajoneuvon uloimman etukulman kulkiessa 12,5 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,3 metrin säteistä kaarta pitkin. Pitempien rekkojen vastaavat luvut ovat ulkonurkka 12,5 metrin säteisellä kaarella ja sisäsivu 5 metrin kaarella (pituus korkeintaan 22 metriä). Suuremmille rekoille (pituus yli 22 m) taas vastaavat luvut ovat: ulkonurkka 12,5 metriä ja sisäsivu 2 metriä. Toisin ilmaistuna auton tulee aina mahtua kääntymään halkaisijaltaan 25 metrin ympyrän sisällä. Minimitilantarve on 26 metriä, kun huomioidaan myös puolen metrin liukumavara. Tilaa on siis riittävästi käytettävissä ja kysymys kulminoituukin siihen minkälainen kiertosaareke voidaan rakentaa.
27.4.2007 / Rev0 2(4) Taulukko 1: Kiertotilan leveys (c) Ohje 51, Tietoa tiesuunnitteluun, Tielaitos Nykyiseen tilaan tiehallinto antaa ohjeeksi raskaalle liikenteelle (Ohje 51: Tietoa tiesuunnitteluun), että kiertosaarekkeen halkaisija on 8 metriä (yliajettava) ja kiertotilaa 10 metriä ympärillä, yhteensä 28 metriä. Kosolan risteysalue on kuitenkin epäsymmetrinen, joten toiseen suuntaa saadaan kiertotilaa peräti 14,5 metriä. Risteysalue on helposti tehtävissä jopa 31 metriseksi, eikä entistä SYP:n kiinteistöä tarvitse purkaa eikä tarvitse mennä Alajoen puutarhankaan puolelle. Vähän jouduttaisiin jalkakäytäviä kaventamaan. Tilanne ei juuri muuttuisi huonompaan suuntaan. Vertaa kannen kuvista nykyisten jalkakäytävien leveyttä. Tähän tilaan saataisiin ohjeiden mukaan ns. normaalikokoinen kiertoliittymä eli kiertosaarekkeen halkaisija 13 metriä ja kiertotilaa vähintään 9 metriä. Yliajettavilla osuuksilla voidaan kiertotilaa vielä tarvittaessa suurentaa. Näin suureen kiertoliittymään ei kuitenkaan ole tarvetta, koska toiseen suuntaan on enemmän tilaa käytettävissä. Jäljempänä on osoitettu, että 30 metrin ja jopa 28 metrin levyinen kiertoliittymä on täysin toimiva.
27.4.2007 / Rev0 3(4) "Sp" Merkkien selitykset: Kiertosaareke Kiertosaarekkeen yliajettava osuus Kiertotilan kavennus (yliajettava osuus) Kuva 1: Ehdotettu Kosolan risteyksen kiertoliittymä, (isompana: Liite 1.) Kiertoliittymän toimivuudesta on tiehallinnon asiantuntija, yli-insinööri Olavi H Koskinen, suorittanut ns. ajourasimulaatioita Kosolan risteykseen mahtuvan kiertoliittymän mitoilla. Simulaation tarkoituksena on määritellä auton uloimman etukulman ja sisäreunan kulkema ajoura eli minkälaisen tilan ajoneuvo ottaa kääntyessään risteyksessä. Suoritetut alustavat ajourasimulaatiot: Simulaatioita on suoritettu yhdeksän kappaletta. Muuttujina ovat olleet kolme ulkomitoiltaan erilaista kiertoliittymää ja kolme erilaista ajoneuvoyhdistelmää. Simulaatioissa on otettu huomioon puolen metrin liukuma, joten uloin etukulma kulkee aina puolen metrin etäisyydellä risteysalueen ulkoreunasta.
27.4.2007 / Rev0 4(4) Ajourasimulaatioiden tulosteisiin on istutettu samassa mittakaavassa halkaisijaltaan 13 metrin kiertosaareke. Saarekkeessa on 1,5 metrin yliajettava osuus ( hunajakenno ). Lisäksi kuvissa näkyy 2 metrin kiertotilan kavennus (vinorasteri). Kaikki nämä ovat siis yliajettavissa. Tarkastelun kohteena on ollut ajoneuvon sisäsivun kulkema ajoura (punainen viiva) verrattuna kiertosaarekkeen reunaan. Lisäksi on vertailtu erilaisen kiertoliittymägeometrian (pyöreä/ellipsi) vaikutusta ajoneuvojen käyttäytymiseen. Simulaatiossa käytetyt koodit: Ensimmäinen numero: 0: kiertoliittymä ellipsimäinen: ellipsin akselit 30 ja 37 metriä, (Liite 2.) 1: kiertoliittymä pyöreä: halkaisijaltaan 30 metriä, (Liite 3.) 2: kiertoliittymä ellipsimäinen: ellipsin akselit 28 ja 37 metriä, (Liite 4.) Ajoneuvoyhdistelmät: TS17: ns. puoliperävaunullinen rekka, pituus n. 17 m TT22: ns. täysperävaunullinen rekka, pituus n. 22 m TT25: ns. modulirekka, pituus 25,25m (maksimi pituus) Yhteenveto: Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki variaatiot täyttävät helposti ajoneuvojen kääntymiselle asetettavat kriteerit. Erityisen huomioitavaa on se, että kapeammallakin ellipsimäisellä kiertoliittymällä (2: 28m /37m) ajoneuvon sisäreuna kulkee laajemmalla kaarella kuin 30 m:n ympyrämäisellä (1). Vertaa esimerkiksi simulaatioita 2TT25 ja 1TT25. Tämä mahdollistaisi kiertoliittymän tekemisen jopa nykyiselle risteysalueelle.
KIERTOLIITTYMÄ Kosolan risteys, Lapua Liite 1. Merkkien selitykset: Kiertosaareke Kiertosaarekkeen kokonaishalkaisija: 13 m Kiertosaarekkeen yliajettava osuus: 1,5 m Kiertotilan yliajettavan kavennuksen leveys: 2 m Saarekkeen ja kavennuksen yhteenlaskettu halkaisija: 17 m Kiertosaarekkeen yliajettava osuus Kiertotilan kavennus (yliajettava osuus) "Sp"
0: Kiertoliittymä ellipsimäinen, ellipsin akselit 30 ja 37 metriä Liite 2.
1: Kiertoliittymä pyöreä, halkaisijaltaan 30 metriä Liite 3.
2: Kiertoliittymä ellipsimäinen, ellipsin akselit 28 ja 37 metriä Liite 4.