KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kulttuurikorttelin 20 asemakaavan muutoksen selostus Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 20 tiloja 214-406-3-42, 214-406-3-236 ja 214-406-3-1074 koskeva asemakaavan muutos (Kulttuurikortteli 1) 21400 5178 YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO 26.8.2014, 25.11.2014
21400 5178 2 KESKUSTAN KOULUN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutos koskee: Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 20 tiloja 214-406-3-42, 214-406- 3-236 ja 214-406-3-1074 Asemakaavan muutoksella muodostuu: Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) kortteli 20 ja katualue. Asemakaavan tunnus: 21400 5178 Asemakaavan päiväys: 26.8.2014 Kaavan laatija: Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Kankaanpään kaupunki, Ympäristökeskus, Suunnittelutoimisto PL 36, 38701 Kankaanpää, Puh. 044 577 2726 Sähköposti: ilmari.mattila@kankaanpaa.fi Vireille tulosta ilmoitettu: 09.06.2014 Ympäristölautakunta: 26.08.2014, 25.11.2014 Kaupunginhallitus: 01.12.2014 Kaupunginvaltuusto: 15.12.2014 Kaavamuutosalue sijaitsee Kankaanpään ydinkeskustassa, Jämintien ja Torikadun kulmauksessa, sen eteläpuolella. Eteläosaltaan suunnittelualue rajautuu Koskurinkujan kevyenliikenteen väylään. Alueen sijainti on esitetty osoitekartalla (kuva 1). Kuva 1. Kaavamuutosalue osoitekartalla.
21400 5178 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimitystä Kulttuurikortteli 1 asemakaavan muutos. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on vajaalla käytöllä olevan korttelialueen hyödyntäminen palvelurakentamisen tarpeisiin. Kaavan tarkoituksena mahdollistaa erikoistavarakaupan liikkeistä/ ja palvelutiloista koostuvan liikekeskuksen rakentaminen kortteliin 20. Viistoilmakuva suunnittelualueelle, Lentokuva Vallas Oy 2013.
21400 5178 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteutus... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 10 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 10 3.1.4 Maanomistus... 11 3.2 Suunnittelutilanne... 12 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 16 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 16 4.2 Asemakaavan suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 16 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 16 4.3.1 Osalliset... 16 4.3.2 Vireilletulo... 16 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 16 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 17 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 17 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 18 5.1 Kaavan rakenne... 18 5.1.1 Mitoitus... 20 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 21 5.3 Aluevaraukset... 24 5.3.1 Korttelialueet... 24 5.3.2 Muut alueet... 24 5.4 Kaavan vaikutukset... 24 5.4.1 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 25 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 25 5.4.3 Kaupunkikuvalliset vaikutukset... 25 5.4.4 Vaikutukset liikennöintiin ja liikenneturvallisuuteen.... 25 5.4.5 Vaikutukset paikoitukseen... 25 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 26 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 26
21400 5178 5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Ote ajantasa-asemakaavasta Liite 3 Asemakaavakartta Liite 4 Asemakaavamääräykset ja merkinnät Liite 5 Ilmakuva alueesta (Lentokuva Vallas Oy 2013) Liite 5 Havainnekuva Liite 6 Asemakaavan seurantalomakkeet Liite 7 Tuomas Santasalon/ WSP lausunto Kulttuurikorttelin liikerakennuksesta Kansikuva Maanmittauslaitos ortoilmakuva 08/2012 (http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501) Selostus Ilmari Mattila Valokuvat Janne Tuomisto Kaavakartta Marjo Lahtinen 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Satakunnan maakuntakaava 30.11.2011 2. Kankaanpää Taajamien osayleiskaava (oikeusvaikutukseton) 17.6.1992 3. Kankaanpään Keskustan osayleiskaava, joka on valmisteilla 4. Kaupan rakenneselvitys Kankaanpää 2014 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen laadinta on käynnistynyt Kankaanpään kaupungin aloitteesta, kun ilmeni kiinnostusta liikekeskuksen toteuttamiseksi Kulttuurikorttelin alueelle. Kaupunginhallitus teki päätöksen kaavoituksen käynnistämisestä 19.5.2014. Ympäristölautakunta teki päätöksen kaavoituksen käynnistämisestä 27.5.2014. Ympäristölautakunta merkitsi tiedoksi suunnittelutoimiston laatiman osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja hyväksyy kaavaluonnoksen MRL62 :n ja MRA 30 :n mukaiseen laatimisvaiheen vuorovaikutus menettelyyn. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat nähtävillä 9.6.-9.7.2014. Kaavaehdotus oli nähtävillä Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavavan 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella kortteli 20 osoitetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-17). Korttelissa on yksi tontti. Torikadun ja Jämintien kulmaukseen on osoitettu liike- ja toimistorakennusten rakennusala, jonka kokonaisrakennusoikeus on 6900 k-m2. Autopaikkoja on tontille osoitettava 1 ap/ 70 k-m2. Autopaikoista 31 on mahdollista toteuttaa Torikadun varteen.
21400 5178 6 2.3 Asemakaavan toteutus Kaupunki myy kilpailutusmenettelyn kautta tontin rakentajalle. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kankaanpään keskustan kulttuurikortteli kokonaisuus ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Alue on tällä hetkellä suurelta osin rakentumatonta joutomaata ja osa alueen rakennuksista on huonokuntoisia. Aarhollin kiinteistö on asetettu homeen takia käyttökieltoon. Asuntola ja kutomo/hammashoitola edellyttäisivät lähitulevaisuudessa mittavia korjaustoimia. Nyt kaavoitettava alue rajautuu idästä Torikatuun, pohjoisesta Jämintiehen ja etelästä Koskurinkujan kevyenliikenteenväylään. Kaava-alue on pääosin rakentumaton. Alueella sijaitsee 1970-luvulla rakentunut omakotitalo, joka on muutettu päivähoitokäyttöön. Kuva 3. Näkymä Koskurinkujan kevyenliikenteen reitille etelästä..
21400 5178 7 Kuva 4. Näkymä kaava-alueen pohjoisosasta City-marketin suuntaan. Kuva 5. Jämintien varren omakotitalot
21400 5178 8 Kuva 6. Kaava-alueen nykyisellään rakentamaton alue. Kuva 7. Kaava-alueella sijaitseva omakotitalo/ päiväkoti
21400 5178 9 Kuva 8. Koskurinkujan länsipuolella sijaitsevat vanhan sairaalan rakennukset. Kuva 9. Torikadun rakennuksia kaava-aluetta vastapäätä..
21400 5178 10 Kuva 10. Torikatu etelän suunnasta. 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö Purettujen rakennusten paikoille on kasvanut sekalaista puustoa. Alueella sijaitsee 1970-luvulla rakentunut omakotitalo, joka on muutettu päivähoitokäyttöön. Itäpuolella Torikadun varressa on 1970- luvulla valmistuneita 1-3-kerroksisia asuin/ liikerakennuksia. Pohjoispuolella Jämintien takana on 50-60-luvun omakotitaloja ja hieman kauempana pysäköintialueen takana City-market kauppakeskus. Alueen eteläpuolella Koskurinkujan takana on sairaalan asuntola ja vanhan sairaalan kiinteistöt. Aluetta ympäröivä rakennuskanta on hyvin moninaista, ajallisesti, kooltaan ja muotokieleltään. taajamakuvan kannalta merkittävimmät kokonaisuudet ovat Torikadun varren massiiviset liike- ja asuinrakennukset sekä iso City-marketin kiinteistö. Väestö Kaava-alue sijaitsee tiheästi asutulla keskusta-alueella. Palvelut Keskustan palvelut sijaitsevat alueen välittömässä läheisyydessä.
21400 5178 11 Työpaikat Alueen välittömässä läheisyydessä on paljon kaupan ja palvelujen työpaikkoja. Virkistys Kaava-alueen läheisyydessä on Leijonapuisto, Käpymonttu ja liikuntakeskus. Liikenne Kaava-aluetta rajaavat vilkasliikenteiset Jämintie ja yksisuuntainen Torikatu. Kaava-alueen eteläpuolella on keskustan merkittävä kevyenliikenteenyhteys Koskurinkuja. Tekninen huolto Alueella on vesi ja viemäriverkosto sekä kaukolämpö. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueella ei ole huomioitavia kohteita. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on Kankaanpään kaupungin omistuksessa.
21400 5178 12 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava, joka on vahvistettu 30.11.2011. Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman 13.3.2013 korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeellä (kk) keskustatoimintojen alueelle (C).
21400 5178 13
21400 5178 14 Yleiskaava Alueella on voimassa Kankaanpää Taajamien osayleiskaava 1992 (oikeusvaikutukseton), joka on hyväksytty 17.6.1992. Osayleiskaavassa suunnittelualue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Kankaanpään Keskustan osayleiskaava, joka on valmisteilla. Suunnittelualue on osayleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta (C). Kaava-alue rajautuu idässä keskustan kävelyakselin ja pohjoisessa kevyenliikenteen laatukäytävään. Suunnittelualue sijoittuu yleiskaavallisen tarkastelussa palveluiden painopistealueelle, kaupallisia ja mahdollisesti julkisia palveluja tarjoava liikekeskus/palvelurakennus sijaitsee yleiskaavallisesti ideaalilla paikalla.
21400 5178 15 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa asemakaava 5146, joka on vahvistettu 29.1.2007. Asemakaavassa suunnittelualue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y-5). Pohjakartta Kankaanpään kaupungin numeerinen pohjakartta, hyväksytty 16.5.2014.
21400 5178 16 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kankaanpään yleiskaavoituksen yhteydessä laaditussa kaupan selvityksessä on todettu että Kankaanpää on seudullinen kaupan keskus, ja että Kankaanpäässä on mahdollisuuksia erikoistavarakaupan vahvistamiseen. Päivittäistavarakaupan osalta tarjonta on nykyisellään Kankaanpään osalta hyvin kattava. Erikoistavarakaupan vahvistaminen Kankaanpäässä vähentäisi lähiseudun asiakasvirtoja lähiseudun muihin kaupunkeihin ja lisäisi koko kaupan asiakasmääriä Kankaanpäässä. Kankaanpään kaupungin virkamiehiin on oltu yhteydessä ja esitetty kiinnostusta erikoistavaran kauppaan keskittyvän liikerakennuksen toteuttamisesta Kulttuurikorttelin alueelle. Kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta ovat todenneet hankkeen tarpeelliseksi Kankaanpään kehittämisen kannalta, ja päättäneet käynnistää kaavoitushankkeen. Kaupunki ei nykyisellään näe tarvetta Kulttuurirakennusten toteuttamiselle kyseiseen kortteliin. Kulttuuritoimintaan liittyvät hankkeet tulevat jatkossa keskittymään taidekoulun läheisyyteen. 4.2 Asemakaavan suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus teki päätöksen kaavoituksen käynnistämisestä 19.5.2014. Ympäristölautakunta teki päätöksen kaavoituksen käynnistämisestä 27.5.2014. Ympäristölautakunta merkitsi tiedoksi suunnittelutoimiston laatiman osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja hyväksyy kaavaluonnoksen MRL62 :n ja MRA 30 :n mukaiseen laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelyyn. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo Kaavahankkeen osallisia ovat kaava alueen kiinteistöjen ja naapurikiinteistöjen omistajat sekä hankkeen merkityksen ja keskeisen sijainnin takia kaikki kuntalaiset. Suunnittelun viranomais- ja yhteistyötahoja ovat Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus), Satakuntaliitto, Satakunnan Museo, Tekninen keskus, rakennusvalvonta, Satakunnan pelastuslaitos, Pohjois-Satakunnan Peruspalvelu-Liikelaitoskuntayhtymä (PoSa), Vatajankosken Sähkö Oy ja DNA Oy. Vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella Kankaanpään Seudussa 9.6.2014 sekä kaupungin kotisivuilla Internetissä. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 9.6.-9.7.2014 ja asemakaavamuutosluonnos oli nähtävillä 9.6.-9.7.2014 välisen ajan, jolloin osalliset ovat voineet esittää mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti. Nähtävilläolosta informoitiin kirjeitse maanomistajia, rajanaapureita, viranomaisia ja yhteistyötahoja sekä lisäksi siitä
21400 5178 17 tiedotettiin kuulutuksella Kankaanpään Seudussa 9.6.2014 ja kaupungin kotisivuilla Internetissä. Luonnoksen nähtävillä oloaikana saatiin lausunnot Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Satakunnan Museolta, kaupungin teknisen lautakunnalta, Satakuntaliitolta ja Satakunnan Pelastuslaitokselta. Lisäksi kaavaluonnoksesta saatiin kaksi mielipidettä. Lausuntojen pohjalta kaavaan tehtiin seuraavia muutoksia: - Uudisrakennuksen toteutukselle on annettu tarkempia määräyksiä ja rakennusalaa on muutettu Jämintien ja Torikadun osalta. - Yleiselle jalankululle varattua aluetta on laajennettu kaava-alueen etelänurkan aukioon. Asemakaavamuutosehdotus oli nähtävillä 15.9.-14.10.2014 välisen ajan. Nähtävilläolosta tiedotettiin kuulutuksella Kankaanpään Seudussa 15.9.2014 ja kaupungin kotisivuilla Internetissä. Osallisilla on ollut mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lisäksi lausunnot asianomaisilta viranomaisilta ja yhteistyötahoilta. Kaavaehdotuksesta saatiin Satakuntaliiton ja Satakunnan museon lausunnot. Ely-keskuksella ei ollut lausuttavaa kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksesta saatiin yksi muistutus. Lausuntojen ja muistutusten perusteella tehdyt muutokset: - Liike- ja toimistorakennusten kaavamääräystä tarkistettiin siten, että enintään 4 000m2 kerrosalasta saa käyttää myymälätiloihin. - Kaavaselostusta on täydennetty havainnekuvin ja liitteenä olevalla asiantuntijalausunnolla koskien liikerakennushanketta Kaava ei ole olennaisesti muuttunut kaavaehdotuksesta, sillä muutokset ovat kaavaan liittyviä tarkennuksia. Muutokset eivät näin ollen edellytä asemakaavan asettamista uudelleen nähtäville. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on vahvistaa Kankaanpään ja sen ydinkeskustan kaupallisia palveluita. Asemakaavalla pyritään tiivistämään kaupunkirakennetta ja lisäämään ydinkeskustan vetovoimaa. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa liikekeskuksen toteuttaminen Kulttuurikorttelin pohjoisosaan. Tavoitteena on myös mahdollistaa toimistotilojen ja julkisten palvelutilojen sijoittuminen liikekeskuksen yhteyteen. Kaavan tavoitteena on myös uudisrakentamisen sovittaminen Kankaanpään keskustan taajamakuvaan. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavaratkaisusta ei ole laadittu vaihtoehtoisia ratkaisumaleja, koska taajamakuvalliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat johtaneet selkeästi yhteen ratkaisumalliin
21400 5178 18 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Yleiset perustelut Kankaanpään keskustan yhdyskuntarakennetta on selvitetty ja suunniteltu keskustaalueelle laaditun osayleiskaavoituksen yhteydessä. Kankaanpää on nykyisellään merkittävä seudullinen kaupan palvelukeskus. Selvitysten mukaan kaupan laajentumiselle on Kankaanpäässä mahdollisuuksia erikoistavarakaupan osalta. Erikoistavarakaupan lisääminen Kankaanpäässä vahvistaa Kankaanpään roolia seudullisena kaupan keskittymänä. Erikoistavarakaupan valikoiman lisääntyessä vähenisivät seudulta tehtävät ostosmatkat lähialueen muihin kaupunkeihin ja sitä kautta kaikki Kankaanpään kaupan palvelut hyötyisivät kasvavista asiakasvirroista. Osayleiskaavoituksessa on todettu, että ydinkeskusta on palveluiden osalta kaksinapainen. Palvelut sijoittuvat kaupungin vanhaan keskustaan ja noin kilometrin pohjoisempana sijaitsevaan Asemakadun läheisyydessä olevaan palvelukeskukseen. Palvelukeskusten on todettu sijoittuvan hyvin yhdyskuntarakenteellisesti lähelle keskustan asumista. Pohjoisen palvelukeskuksen viimeaikainen nopea kehitys on jonkin verran tyhjentänyt eteläisemmän palvelukeskuksen yksittäisiä pieniä liiketiloja. Nämä kivijalkakaupat eivät kuitenkaan vastaa nykyisiä kauppaliikkeiden näkemyksiä kaupan kannalta toimivasta ratkaisusta. Nykyinen trendi on selkeästi siirtyminen liikekeskuksiin, joissa asiakas saa saman katon alta useita palveluita. Myös Kankaanpäässä erikoistavarakaupan vahvistaminen edellyttää useita liikkeitä sisältävän liikekeskuksen rakentamista. Viimeaikoina liikekeskukset ovat Suomessa usein sijoittuneet ydinkeskustan ulkopuolelle ja sitä kautta hajottaneet yhdyskuntarakennetta. Nyt kyseessä olevassa kaava mahdollistaa liikekeskuksen aivan kaupungin ydinkeskustaan, siten tiivistää yhdyskuntarakennetta ja elävöittää ydinkeskustaa. Kaavoituksen yhteydessä on tutkittu ja arvioitu liikerakentamisen soveltuvuutta keskeiselle keskusta-alueelle. Liikerakentamishankkeesta on pyydetty lausunto kaupan asiantuntijalta Tuomas Santasalolta (WSP) selostuksen liitteenä. Lausunnossa todetaan että erikoistavaran liikerakentamiselle on olemassa tarvetta Kankaanpään keskusta-alueella. Uuden liikerakennuksen todetaan edistävän nykyisin keskustassa toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. Lausunnossa todetaan myös että liikekeskus kuroisi umpeen Citymarketin ja Torin välistä aluetta ja loisi yhtenäisemmän kaupan kokonaisuuden. (lausunto liitteenä)
21400 5178 19 5.1.1 Kaavan rakenne Kaavalla muodostuu Liike- ja toimistorakennusten korttelialue K-17. Kaavan laadinnan perustana ovat olleet yleiskaavalliset, taajamakuvalliset, liikenteelliset ja mitoitukselliset lähtökohdat. Taajamakuvallisista, toiminnallisista ja liikenteellisistä lähtökohdista johtuen on kaavaalueen rakentaminen osoitettu Torikadun ja Jämintien kulmaukseen. Rakennus on mahdollista toteuttaa kolmeen kerrokseen. Rakennuksen korkeimman osa tulee sijoittua Jämintien ja Torikadun kulmaukseen. Kaavassa osoitettu rakennusoikeus on 6900 k-m2, josta ensimmäiseen kerrokseen on mahdollista sijoittaa 3715 k-m2, toiseen kerrokseen 2360 k-m2 ja kolmanteen kerrokseen 825 k-m2. Kaupalliset palvelut sijoittuisivat 1-kerrokseen ja yksityiset/ julkiset palvelut 2-3 kerroksiin. Rakennuksesta kaupallisten palveluiden käyttöön tulee noin 4000 k-m2 ja loput yksityisten ja julkisten palvelujen käyttöön. Pysäköinti on osoitettu korttelin länsiosaan. Korttelin eteläosaan on jätetty alue oleskeluaukion toteuttamiseksi. 5.1.2 Liikennejärjestelyt Ajoyhteys liikekeskuksen tontille osoitetaan Jämintieltä, 55 metriä City-marketin liittymän pohjoispuolelta. Tällöin uusi liittymä ei sijoitu liikenteellisesti vilkkaimmalle Citymarketin ja Keskuskadun väliselle alueelle. Torikadulta sallitaan huoltoliikenne tontille. Asiakasliittymää ei sallita Torikadulta. Kulttuurikortteliin suunniteltu liike- ja toimistorakennus tulisi lisäämään Jämintien ja Torikadun liikennemääriä. Erikoistavarakauppaan keskittyvän liikerakennuksen asiakasmäärät ovat kuitenkin selkeästi päivittäiskaupan asiakasmääriä pienemmät. Liikerakennuksen päivittäiseksi asiakasmääräksi on arvioitu noin 500-1000 asiakasta eli noin 85 asiakasta /tunti. 2-kerroksen toimisto/julkisten palveluisen päivittäiseksi asiakasmääräksi on arvioitu noin 100 asiakasta, eli noin 12 asiakasta/ tunti. Kokonaisasiakasmääräksi on arvioitu 97asiakasta/ tunti. Kun keskimääräinen asiakaskäynti kestää ½ tuntia on pysäköintipaikkojen keskimääräinen tarve 48 autopaikkaa. Tontin käytössä oleva pysäköintikapasiteetti on 100 autopaikkaa, joista 69 sijoittuu sisäpihalle ja 31 torikadun varteen vinoparkkina. Suosituin pysäköintivaihtoehto on todennäköisesti Torikadun varren vinoparkit, joiden käyttöasteeksi on arvioitu 25 paikkaa. Sisäpihan autopaikoista olisi tällöin keskimäärin käytössä 23 paikkaa.
21400 5178 20 Edellä esitetyn laskelman perusteella Jämintien liittymän kautta tapahtuva liikennemäärä liikekortteliin olisi noin 47 autoa/ tunti. Torikadun liikenne kasvaisi vastaavasti 50 autoa/ tunti. Toripäivinä ja iltapäivisin liikennemäärät ovat tietenkin keskimääräistä suurempia. Kaava-aluetta kiertävät kevyenliikenteen yhteydet Torikadulla, Jämintiellä ja Koskurinkujalla. Tontille toteutetaan kevyenliikenteen/ jalankulun yhteydet rakennuksen läpi ja sen länsipuolelle. 5.1.2 Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on 0,8577 ha. Tonttien pinta-alat ja rakennusoikeudet ovat seuraavat: Kortteli 20 Pinta-ala Rakennusoikeus Tontti 1 8110 m2 6900 k-m2
21400 5178 21 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava mahdollistaa korttelin 20 rakentamisen. Nykyinen keskustan joutomaa tulee aktiiviseen käyttöön ja täydentää keskustan kaupunkimaista ilmettä. Asemakaavalla ohjataan rakentamista siten, että rakennusmassa kasvaa kohden risteysaluetta. Näin selkiytetään taajamarakennetta ja vahvistetaan kaupunkikuvallisia elementtejä. Porrastetulla ratkaisulla luodaan myös vaihtelevampi ja mittakaavallisesti inhimillinen rakennus. Kaavamääräyksillä on ohjattu julkisivumateriaaleja ja katosten toteuttamista. Rakentamisen sovittamista ympäristöön ja kaupunkikuvaan ohjataan asemakaavalla ja tarkemmin rakennuslupavaiheessa. Näkymä ilmasta Citymarketin takaa
21400 5178 22 Näkymä Kankaantien suunnasta Viistoilmakuva alueesta ympäristöineen. Lentokuva Vallas Oy 2013.
21400 5178 23 Näkymä Kankaantieltä Torikadulle Näkymä Torikadulta liikerakennuksen suuntaan edessä aukio Näkymä Citymarketin parkkipaikalta liikekeskuksen suuntaan
21400 5178 24 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet K-17 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Rakennuksen tulee olla kerrosluvultaan korkeampi Jämintien ja Torikadun kulmauksessa. Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaa kivimateriaalia ja lasia. Rakennuksen länteen, itään ja etelään rajoittuvilla julkisivuille tulee toteuttaa katoksia, vähintään 2/3 julkisivujen pituudesta Autopaikkoja on rakennettava 1 ap / 70 k-m2. Tontin 1 autopaikoista 31 voidaan sijoittaa Torikadun varteen. Kerrosalasta saa käyttää enintään 4000m2 myymälätiloihin. 5.3.2 Muut alueet Pysäköintialue Torikadun varteen on osoitettu pysäköintialue, joka palvelee kortteliin sijoittuvaa liike/ palvelurakennusta.
21400 5178 25 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kaupallisten palvelujen tuominen ydinkeskustaan tiivistää yhdyskuntarakennetta ja vähentää ajoneuvoliikenteen tarvetta. 5.4.2 Vaikutukset Yhdyskunta- ja energiatalouteen Kaava mahdollistaa liike/ palvelurakennuksen toteuttamisen, mikä lisää merkittävyyttä ja vetovoimaa seudullisen kaupan keskittymänä. Hanke vahvistaa seudun ja Kankaanpään kaupungin yhdyskuntataloutta. Alue on olemassa olevan kunnallistekniikan piirissä. Alue on helposti liitettävissä kaukolämpöverkkoon. 5.4.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Kaava-alue sijoittuu alueelle, jonka ympäristön rakennuskanta on hyvin moninaista niin rakennusten koon, iän ja muotokielen osalta. Voimakkaimpana elementteinä esiin nousevat Torikadun massiiviset elementtirakennukset ja City-marketin kauppakeskus. Uudisrakennus tulee sijoittumaan näkyvälle paikalle Jämintien ja Torikadun risteykseen. Keskeisestä sijainnista johtuen on rakennuksen massoittelun ja julkisivujen osalta annettu tarkkoja kaavamääräyksiä. Rakennuksen voidaan katsoa soveltuvan ympäristöönsä, sillä se yhdistää massiivisia rakennuskokonaisuuksia ja synnyttää kaupungin ydinkeskustaan soveltuvaa isompaa ja urbaania rakennuskantaa. 5.4.4. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavahanke mahdollistaa kaupallisten palveluiden ja julkisten palvelujen toteuttamisen kaupungin ydinalueella, missä suurin osa kaupungin asukkaista on. Varsinkin autottoman vanhusväestön osuus keskustan asukkaista on suuri. Läheltä saatavilla palveluilla on näille ryhmille suuri merkitys. Uudet palvelut elävöittävät kaupungin keskustaa. 5.4.4 Vaikutukset liikenteeseen Kaavan mahdollistava liike/ palvelukeskus lisää keskustaan suuntautuvaa liikennettä. Toisaalta se myös vähentää ajoneuvoliikenteen tarvetta, sillä kävelyetäisyydellä asuu runsaasti ihmisiä. Hanke voi edellyttää Jämintien osalta liikenneturvallisuutta parantavia toimia jalankulun ja pyöräliikenteen osalta. Hanke ei edellytä uuden katuverkon toteuttamista. 5.4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön Kaava alueella ei ole luonnontilaisia alueita, joten kaavalla ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja palvelujen keskittäminen vähentävät luontoon kohdistuvaa kuormitusta.
21400 5178 26 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ja sen lähiympäristössä ei ole ympäristön häiriötekijöitä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Yksityinen toimija toteuttaa rakennuksen. Kankaanpäässä 21.11.2014 Ilmari Mattila Kaupunginarkkitehti
Ô ÌÛ ï
Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Y-5 Yleisten rakennusten korttelialue. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/ 100 k-m2. Ote ajantasa-asemakaavakartasta / poistuva kaava määräyksineen LIITE 2
ß»³ µ ª µ Ô ÌÛ í
Asemakaavamääräykset ja -merkinnät LIITE 4
Ilmakuva alueesta Mallinnuskuva LIITE 5
Asemakaavan seurantalomakkeet LIITE 6
Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 LIITE 7
Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta. Hankkeen tarkoituksena on tarjota uutta liiketilaa ydinkeskustan ja Citymarket-tavaratalon väliselle alueelle. Alueella on vireillä asemakaavan muutos. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on 6900 k-m 2, josta kaupallisten palvelujen käyttöön tulee noin 4000 k-m 2. Ensimmäiseen kerrokseen on tulossa liiketilaa erikoiskaupan ja palvelujen käyttöön. Rakennuksen läpi toteutetaan kauppakäytävä. Toiseen kerrokseen suunnitellaan toimistotiloja, jotka voivat tulla myös julkisten palvelujen käyttöön. Toisen kerroksen toteutuminen on vielä epävarmaa, eikä oleellista liikerakennushankkeen kannalta. Kulttuurikorttelin eteläosaan on jätetty alue oleskeluaukion toteuttamiseksi. Lähialueelle suunnitellaan myös kahta kerrostaloa, palvelurakennusta sekä esiintymislavaa. Suunnitelmat kulttuurikorttelin alueen kehittämisestä 2/6 10.10.2014 Kankaanpää, Kulttuurikorttelin liikerakennushanke
Liiketilan kysyntä Kankaanpäässä Kankaanpään keskustaa on viime vuosina kehitetty, kun keskustan pohjoisosaa on avattu uusi liikerakennus. Liikerakennus on vahvistanut Kankaanpään päivittäistavarakaupan tarjontaa sekä myös ravintolapalvelujen ja autohuoltopalvelujen tarjontaa. Kankaanpään palvelutarjonta onkin hyvin vahvaa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupassa ostovoimaa suuntautuu monipuolisempiin keskuksiin kuten Poriin. Viime vuosina erikoiskaupan kehitys Kankaanpäässä on hiipunut. Keskustan alueella on muutamia erikoiskauppoja lopettanut toimintansa, ja keskustassa on tyhjää liiketilaa. Keskustan liiketilat eivät kuitenkaan ole erikoiskaupan näkökulmasta houkuttelevia. Osa kiinteistöistä on huonossa kunnossa, eivätkä ne ole sopivia kehittyville erikoiskaupan konsepteille. Uusi S-marketin liikerakennus ei tuonut Kankaanpään keskustaan juurikaan uutta erikoiskaupan liiketilaa ja tarjontaa. Lisäksi se ei sijaitse ydinkeskustassa vaan keskustan reunalla. Kulttuurikortteliin suunniteltu liikerakennus tarjoaa uutta liiketilaa nimenomaan erikoiskaupalle ja ydinkeskustassa. Kysyntää tähän löytyy ja hankkeen vetäjän mukaan liiketiloille on jo vuokralaiset. Kankaanpään palveluverkkoselvityksen mitoituksen päivityksessä (WSP 8.10.2014) laskettiin, että Kankaanpään keskustassa tarvitaan uutta liiketilaa vuoteen 2035 mennessä yhteensä 4400-7200 k- m 2, josta erikoiskaupan ja kaupallisten palveluiden tilaa on yhteensä 3600-6100 k-m 2. Vähittäiskaupan lisätilantarve Kankaanpään markkina alueella 2013 2035 Liiketilatarpeensuuntaaminenkeskusta alueillejamuillekaupanalueille k m 2 Enimmäistarve Vähimmäistarve Keskusta Muut Keskusta Muut alueet alueet alueet alueet Päivittäistavarakauppa ja Alko 800 400 600 200 Erikoiskauppa 4 200 1 000 2 200 500 Tiva ja autokauppa 300 4 200 200 2 100 Kaupalliset palvelut 1 900 500 1 400 300 Kauppa ja palvelut yhteensä 7 200 6 100 4 400 3 100 Kulttuurikorttelin liikerakennushanke vastaa hyvin markkina-alueen laskennalliseen kysyntään, eli ostovoimaa riittää sekä nykyisille yrityksille että suunnitelmissa olevalle hankkeelle. Pitkällä aikavälillä laskennallista kysyntää riittää vielä muillekin mahdollisille kaupan hankkeille. Kilpailu keskustassa kuitenkin kasvaa. Keskustaympäristöä tulee kehittää ja nykyisten liikkeiden on kehitettävä toimintaansa. Tällä hetkellä kauppa on taantumassa, ja sen myötä on liiketilan kysyntä hetkellisesti vähentynyt. Uudelle, toimivalle ja keskeiselle paikalle sijoittuvalle liiketilalle löytyy kuitenkin yleensä aina kysyntää. Pitkällä aikavälillä kauppaan kohdistuvan ostovoiman arvioidaan kokonaisuudessaan kasvavan ja aikajaksoon mahtuu sekä nousuja että laskuja. Taantuman jälkeen kauppa tyypillisesti kasvaa keskimääräistä nopeammin, kun käytettävissä olevaa rahaa uskalletaan jälleen kohdistaa enemmän ostamiseen. Liiketilatarvelaskelmassa on suhdannevaihtelut otettu huomioon, mutta ei vuositasolla. 3/6 10.10.2014 Kankaanpää, Kulttuurikorttelin liikerakennushanke
Mediassa on myös paljon puhetta siitä, että verkkokauppa tulee syömään perinteiset liiketilat eikä uutta liiketilaa enää tarvita. Verkkokauppa tulee kasvamaan, mutta perinteisen kaupan rinnalla ja monikanavaiset toimijat tulevat olemaan merkittäviä tekijöitä markkinoilla. Toimijat tarvitsevat yhä liiketilaa keskeisiltä paikoilta. Vanhat ja epäsopivat tilat eivät kiinnosta nykyajan toimijoita. Näin ollen uutta toimivaa liiketilaa tarvitaan keskustoissa, joissa tulee aina olemaan asiakasvirtoja. Tulevaisuudessa tuoteostaminen ei todennäköisesti tule kasvamaan nykyiseen tahtiin, mutta tuoteostamisesta tullaan enenemässä määrin siirtymään palvelujen ostamiseen. Tämä vähentää kaupan liiketilatarvetta, mutta vastaavasti kasvattaa palvelujen liiketilatarvetta. Tulevaisuudessa keskustojen ja kauppakeskusten rakenne tulee nykyistä enemmän painottumaan palveluihin. Asiointi keskustoissa ja kauppakeskuksissa ei tulle vähenemään; tarvetta on tulevaisuudessakin edelleen kohdata ihmisiä ja viettää aikaa yhdessä. Viihtyisästi toteutetut keskustat ja liikekeskukset antavat tähän hyvät puitteet, jollaisia verkkokauppa ei pysty samassa määrin tarjoamaan. Erikoiskaupan tarjonnan kasvu Kankaanpään keskustassa lisää keskustassa asiointia ja tuo asiakkaita koko keskustalle. Asiointi Porissa voi vähentyä, kun lisää tarjontaa saadaan omaan keskustaan. Tämä vahvistaa myös muiden palveluiden toimintaedellytyksiä. Mikäli liikekeskusta ei Kankaanpäähän rakenneta eikä keskustaan saada uutta tilaa erikoiskaupalle, ei erikoiskauppa Kankaanpäässä pysty riittävästi kehittymään. Silloin nykyistä enemmän ostovoimaa tulee suuntautumaan monipuolisempiin keskuksiin. Asiointisuuntautumisen kasvu Kankaanpään ulkopuolelle heikentää edelleen nykyisten liikkeiden toimintaedellytyksiä. Kankaanpään keskustaa ja nykyisten liikkeiden konsepteja ja toimintatapoja tulee kehittää myös siinä tapauksessa, ettei kulttuurikortteliin rakennu uutta liikekeskusta. Hankkeen sijoittuminen kaupan rakenteeseen Kankaanpään ydinkeskusta muodostuu kohtuullisen tiiviistä kaupallisesta keskittymästä. Pääosa kaupallisista palveluita on torin ympäristössä ja siitä säteittäin lähtevien katujen varsilla. Kaupan suuryksiköt ovat sijoittuneet ydinkeskustan reunoille noin kahden korttelin päähän ytimestä. Näin keskustan ja suuryksiköiden väliin on jäänyt kaupallisesti tyhjiä kortteleita, mitkä heikentävät keskustan toimivuutta. Liikerakennus sijoittuu Torikadun varteen kadun pohjoispäähän. Torikatu on yksi ydinkeskustan kauppakaduista, joten liiketilojen lisääminen kadulla tulee vahvistamaan Torikadun kauppakatuluonnetta ja lisää asiakasvirtoja kadulla. 4/6 10.10.2014 Kankaanpää, Kulttuurikorttelin liikerakennushanke