Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Samankaltaiset tiedostot
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Uudenmaan pellot vihreiksi

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kerääjä- ja aluskasvit

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Timo Lötjönen MTT Ruukki

RaHa-hankeen kokemuksia

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie Tornio

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Kenttäkoetulokset 2017

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Viljelykierto luomussa. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä

Biologinen typensidonta

Viljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Luomuviljely ja lannoitus Mustiala

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Maan biologinen kasvukunto miten maaperän pieneliöt ja juuret ylläpitävät maan kuntoa?

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Kerääjäkasvikokemuksia

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Raportti pellonpiennartilaisuudesta Veli tilalla Kivijärvi (MTT) ja Arja Nykänen (ProAgria Etelä-Savo)

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Ravinteiden kierrätys

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Suorakylvöseminaari 2018

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Peltokuivatuksen tarve

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Kylvö suoraan vai suojaan?

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Viherlannoitusopas. Viherlannoituksen käyttö maataloudessa

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

LANNOITUS LUOMUOHRAN VILJELYSSÄ LUOMUMALLASOHRASEMINAARI, VIKING MALT HOLLOLAN HIRVI

Typen kierto ja palkokasvit ilmastoystävällisinä ruoan, rehun, lannoituksen ja energian tuottajina

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

TEHO Plus -hankkeen julkaisu 2/2013 VIHERLANNOITUSOPAS JOUKO KLEEMOLA

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Transkriptio:

Palkokasvien vaikutus maahan Markku Yli-Halla 12.12.2016

Symbioottinen typensidonta tuottaa suuren osan luonnontilaisissa ekosysteemeissä kiertävästä typestä. Keltamaite Merinätkelmää Vuosaaren hiekkarannalla

N 2 CO 2 Kikhernettä aitosavimaalla Etiopiassa

Pavun ja muiden kasvien sekaviljelyä Etiopiassa.

Suomessa palkokasvitutkimuksia MTTK:n kokeet 1947-56: Otto Valle ja Pentti Teittinen SITRAn rahoittama Biologisen typensidonnan ja ravinnetypen hyväksikäytön projekti 1981-1986. Työn painopiste Helsingin yliopistossa Luomu-tutkimus, erityisesti Partalassa ja sittemmin MTT/Etelä- Savon tutkimusasemalla MTT:n aluskasvikokeet

Vaikutus perustuu lähinnä juuriin http://www.yrttitarha.fi/kanta/valkoapila/ Juuret typpipitoisempia kuin heinäkasveilla Maahan kertyy typpeä Typen runsaus edistää maan mikrobitoimintaa Maan mururakennetta vahvistavien orgaanisten yhdisteiden tuotanto voi kasvaa Palkokasveilla syvälle kasvava pääjuuri, joka rei ittää maata

Vaikutusten suuruus riippuu siitä, kuinka suuri maahan päätyvä palkokasvimassa on Nurmiviljelyssä juuret ja sänki apilan osuuden on oltava 40-50%, jotta nurmen typpitase olisi positiivinen Viherlannoituksessa /aluskasvina koko kasvusto Aluskasvilla päällyskasvi heikentää kasvua Yksivuotinen välikasvi Monivuotinen viherlannoitusnurmi Nurmen apilapitoisuus Yksivuotinen vs monivuotinen

Opaskirjoja Kleemola, J. 2013. Viherlannoitusopas. Teho Plus hankkeen julkaisuja. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93981/teho_plus_viherlan noitusopas_2013.pdf?sequence=2 Känkänen, H. 2014. Viherlannoitusopas. ProAgria Keskusten Liitto https://proagria.fi/sites/default/files/attachment/viherlannoitusopas_2104 _kevytsuojattu_1.pdf Myllys ym. 2014. Juuristotietopaketti juuret maan rakeenteen parantajina. www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103454/ely%20juuristotieto_lr.pd F?sequence=2

Vanhoja juurikanavia, jotka ovat ruostesaostuman stabiloimia

Valle, O. 1950. Puna-apilan merkityksestä maan kasvukunnon parantajana. Maatalous ja Koetoiminta IV: 44-67.

Otto Valle kirjoitti seuraavaa: Nurmi kynnettiin 2-vuotisena syksyllä 1947.Jo syksyllä 1947 kynnön yhteydessä oli todettavissa huomattava ero maan fysikaalisessa rakenteessa: puna-apilaruuduilla maan rakenne oli muruinen ja viilu helposti hajoavia, heinäkasviruuduilla olivat viilut sitkeitä. Apilaruudut erottuivat keväällä 1947 kynnöksenä ollessaan ennen kevätmuokkausta heinäkasviruuduista, kuten kuva 1 selvästi osoittaa. Teittinen (1965; Acta Agr. Fenn. 107: 175-188) tosin raportoi, että 1- vuotinen apilanurmi ei sanottavasti lisännyt vedenkestävien murujen määrää. Kokeet Tikkurilassa multavalla hietasavimaalla

Juuriston määrä Kasvilaji Juuret, kg/ha Versot, kg/ha Ohra *) 1560 (0-60 cm) 11 000 7,1 Kaura *) 2580 (0-60 cm) 11 000 4,4 Rypsi *) 390 (0-60 cm) 4500 12,2 Raiheinä *) 3430 (0-60 cm) 8420 2,4 Versot:Juuret Timotei (3-v)&) Puna-apila (3-v) &) 1700 (0-40 cm) 3300 (0-40 cm) HUOM: Taulukon versosadot voivat olla edullisen kasvukauden takia tavanomaista suurempia. *) Pietola ja Alakukku 2005. Agriculture, Ecosystems & Environment 108: 135-144 &) Niemi et al. 2005. Applied Soil Ecology 30: 113-125.

Juuriston typpimäärä kasvaa apilapitoisuuden myötä Koejäsen Juuristo 1948 kg/ha Typpeä kg/ha Juuristo 1949 kg/ha Puhdas timotei 1810 15,2 3710 33,0 Timotei 25 kg/ha, apila 5 kg/ha Timotei 10 kg/ha, apila 15 kg/ha 1540 32,1 3450 69,0 1330 28,1 3220 69,2 Puhdas puna-apila 1590 32,8 2720 71,5 Typpeä kg/ha Näissä kokeissa timotein juuriston (0-20 cm) kuiva-ainesato oli pienempi kuin punaapilalla mutta apilan juuriston suuremman typpipitoisuuden takia apilan juuristonn typpimäärä oli suurempi. Lähde: Teittinen, P. 1965. Acta Agric. Fenn. 107: 175-188.

Känkänen, H. & Eriksson, C. 2007. European Journal of Agronomy 27: 25-34. Luvut ilmaisevat juuriston sisältämän typpimäärän (kg/ha) syksyllä 14,7 15,1 9,6 4,9 12,6 17,0 16,7 Kuva: Juuristotietopaketti

Viherlannoituskasvuston sisältämiä N-määriä Maanpäällisten osien N-määrä viidellä luomutilalla tehdyissä kokeissa Kasvi kylvetty elokuun puolivälissä 2013 vihannesten jälkeen ja määritykset tehty kesän lopulla 2014. Valkoapila-timotei-raiheinä Kuiva-ainesato 15300 kg/ha, N-sato 362 kg/ha Puna-apila timotei Kuiva-ainesato 9990 kg/ha, N-sato 134 kg/ha Kivijärvi, P. 2015. 25th NJF Congress Abstracts http://llufb.llu.lv/conference/njf/njf_2015_proceedings_latvia-104.pdf

Ohran aluskasvin N-sadot Paikka N versoissa kg/ha N juurissa (0-20 cm) kg/ha Puna-apila N yhteensä kg/ha Erotus apila timotei kg/ha JOK 1 83 135 218 162 JOK 2 115 87 202 115 PÄL 53 78 133 86 TOH 36 24 60 33 Italian raiheinä JOK 1 46 10 56 JOK 2 69 18 87 PÄL 25 22 47 TOH 12 15 27 Aluskasvin N-sisältö määritetty kylvövuoden loka-marraskuun vaihteessa Känkänen y. 1998. Agricultural and Food Science in Finland 7: 553-567.

Typen sidonnassa suuri spatiaalinen ja ajallinen vaihtelu Arja Nykäsen koetuloksia kokeita Juvalla (105 ruutua) ja Sotkamossa (100 ruutua) Juvalla biologinen typensidonta 148 kg/ha vuonna 2004 ja 42 kg/ha vuonna 2005 ja 39 kg/ha vuonna 2006 Sotkamossa biologinen typensidonta 100 kg/ha, 105 kg/ha ja 121 kg/ha vuosina 2004, 2005 ja 2006 Viite: Nykänen y.m 2008. Agricultural and Food Science 17: 376-393.

Kiitos!