AMMATTIKOULUTUS 2025 koulutuksen järjestäjien kokoontumisajot! Ylijohtaja Petri Pohjonen FT, DI Opetushallitus
HS 9.9.2015
HS 13.1.2014 Taloussanomat 19.5.2015 Ekonomilehti YLE 13.1.2014 Talouselämä 27.8.2014 IS 16.8.2013
Ennuste 16 18-vuotiaiden määrän kehityksestä (%) maakunnittain 2013 2030 (Lähde: Tilastokeskus)
Kasvualoja työllisten määrän näkökulma VATT-politiikkaskenaario (VATT 2015) Liike-elämän tekniset palvelut Sähkö-, lämpö- ja vesihuolto Kiinteistönhoito ja ympäristönhuolto Terveyspalvelut Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Rakentaminen Järjestöt Sosiaalipalvelut Metsätalous ja -teollisuus Liike-elämän kaupallishallinnolliset palvelut Kuljetus Muut palvelut Maakuntien liitoille osoitetun kyselyn perusteella eniten työllisyyttä kasvavat alat (OPH 2015) Terveys- ja sosiaalipalvelut sekä terveysteknologia Puunjalostus, metsäteollisuus ja biotalous Matkailu Kiinteistönhoito- ja ala Cleantech Energiaklusteri Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Kuljetus ja logistiikka Elintarvikeklusteri Koulutus ICT Muut palvelut Lähde: OKM, Suomi osaamisen kasvu-uralle, Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle (2015). Koulutustoimikuntien näkemys uusista aloista, joista voisi 10-15 vuodessa muodostua merkittävä työllistäjä ja/tai vientitulojen lähde? (OPH 2014) Terveys- ja hyvinvointi sekä terveysteknologia, Matkailu Biotalous ja metsäteollisuus Elintarviketeollisuus Urheilu ja liikunta Logistiikka ja liikenne Kiinteistöt, pientalot (ylläpitopalvelut) Koulutusvienti Puhdas luonto ja vesi Tietoturvaosaaminen + KYBER Rakennusteollisuus Kemian teollisuus
Eräitä teemoja tavoitteellisten kasvuoletusten lisäksi (KT 2025 -työryhmä) Tarvetta vahvistaa kokeiluja, joilla lähdetään rohkeasti luomaan edellytyksiä uusien, vielä kehitysvaiheessa olevien alojen kehittämiseen. Koulutusjärjestelmän joustavuutta tulee parantaa eri koulutusalojen ja -asteiden raja-aitojen purkamisessa. Tuleeko koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan keskittyä enemmän turvaamaan työ- ja elinkeinoelämälle parhaat mahdolliset toimintaedellytykset tarkkarajaisen alakohtaisen suunnittelun/tavoitteenasettelun sijaan? Koska kansantaloudet ovat entistä alttiimpia globaalin tason yllättäville shokeille ja kriiseille, jatkossakin on turvattava Suomen elinkeinorakenteen riittävä laaja-alaisuus. Lähde: OKM, Suomi osaamisen kasvu-uralle, Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle (2015).
Tulevien vuosien toimintaympäristön muutokset Julkisen talouden kestävyysvaje - julkisten virkojen vähentäminen/ 10-20000 Väestön ikärakenteen muutos Nuorten syrjäytymisen lisääntyminen Työmarkkinoiden toimialarakenteen muutokset Teknologisen kehityksen ja väestönkasvun aiheuttama alueellinen eriytyminen Koulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen uudistaminen Muutokset valtakunnalliseen/alueelliseen mitoitukseen Koulutuksen tehokkuus, vaikuttavuus ja osuvuus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 7
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011 2015 Opetushallituksen rahoittamassa ammatillisen koulutuksen läpäisyohjelmassa tavoitteena on ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisen ehkäisy ja läpäisyn tehostaminen. Ohjelmaan on osallistunut valtakunnallisesti yli 30 hanketta. Yhteensä 16 milj.. Hankkeita käynnissä 25 kpl, mukana 55 koulutuksen järjestäjää, 88 % ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärästä Hankkeessa on tuotettu kattavasti laadullista ja määrällistä seurantatietoa ohjelman etenemisestä ja hankkeessa luoduista toimintamalleista. Kolmen seurantajakson tuloksia julkaistu OPH:n raporteissa. (Koramo & Vehviläinen 2015, Hurnonen & Pirttiniemi 2014 ja Vehviläinen & Koramo 2013) Kaikki hankkeessa tuotettu tutkimus löytyy osoitteesta: http://www.lapaisy.fi/tutkimukset/
Perustutkintoja, joissa pienimmät eroprosentit Perustutkinto Eronneet opiskelijat 2013-2014 Kaikki 20.9 opiskelijat Eroprosentti 2013-2014 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 294 7006 4,2 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 3 69 4,3 Liikunnanohjauksen perustutkinto 7 143 4,9 Musiikkialan perustutkinto 16 321 5,0 Hammastekniikan perustutkinto 3 59 5,1 Tanssialan perustutkinto 3 56 5,4 Talotekniikan perustutkinto 170 3163 5,4 Kauneudenhoitoalan perustutkinto 71 1228 5,8 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 45 741 6,1 Rakennusalan perustutkinto 421 6706 6,3
Perustutkinnot, joissa suurimmat eroprosentit Perustutkinto Eronneet opiskelijat 2013-2014 Kaikki opiskelijat 20.9 Eroprosentti 2013-2014 Painoviestinnän perustutkinto 129 690 18,7 Hevostalouden perustutkinto 71 391 18,2 Suunnitteluassistentin perustutkinto 56 362 15,5 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto 81 550 14,7 Puualan perustutkinto 193 1 351 14,3 Pintakäsittelyalan perustutkinto 207 1 556 13,3 Laboratorioalan perustutkinto 92 697 13,2 Maanmittausalan perustutkinto 28 218 12,8 Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto 19 149 12,8 Kone- ja metallialan perustutkinto 821 6 578 12,5
Koulutuksen järjestäjittäin
Kolmen seurantajakson tulokset Opiskelijoiden erilaisten taustatekijöiden vaikutukset keskeyttämiseen näyttävät pysyvän samanlaisina vuosien ajan. Ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttäminen hieman vähentynyt kolmen vuoden aikana. Koulutusalojen ja perustutkintojen väliset erot ovat suuria ja erot näyttävät myös säilyvän. Kehittämistoimia pitäisi kohdistaa seuraavasti: määrällisesti paljon opiskelijoita keskeyttäminen on suurta. Erityisopiskelijoiden keskeyttäminen jonkin verran korkeampaa yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa keskeyttäminen on taas huomattavasti vähäisempää. Eroaminen vaihtelee ikäryhmittäin Alle 19 -vuotiaista vain reilu 5 % keskeyttää opinnot Eroamisen riski on moninkertainen 20 24 vuotiailla Ikäryhmittäinen eroaminen vaihtelee koulutusaloittain huomattavan paljon. Uudet tutkinnon perusteet -> entistä laajemmat mahdollisuudet räätälöidä koulutusta paikallisiin tarpeisiin ja tarjota opiskelijoille yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja Tulosten valossa tämä on oikeansuuntainen muutos myös vanhempien opiskelijoiden läpäisyn tehostamisen kannalta.
OPHn ja koulutuksen järjestäjien rooleista Ammatillisen koulutuksen järjestelmätason kehittäminen Ammatillista koulutusta koskevien säädösten kehittämistyöhön osallistuminen Osaamisperusteisuuden ymmärtäminen ja sisäistäminen Ammatillisen koulutuksen tietojärjestelmät Opiskelijavalintojen uudistuminen ja yhteishaku Koulutuksen järjestäjät ovat tehneet mittavan työn tekemällä kevään 2015 aikana itsearvioinnin ja osa osallistunut ulkoiseen arviointiin KIITOS! Varmistettava, että järjestäjät kehittävät laadunhallintaa(järjestelmäänsä)
OPHn ja koulutuksen järjestäjien rooleista Tutkintorakenneprosessin kehittäminen ja koordinointi Tutkinnon perusteprosessin kehittäminen ja koordinointi ml. eperusteet Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi, todistukset ja niiden liitteet Erilaiset oppijat (mukaan lukien maahanmuuttajat, erityisopiskelijat, vangit jne) Opiskelijaohjaus ja opiskelijapalvelut Oppimisympäristöt Oppisopimuskoulutus ja muu työpaikalla tapahtuva opiskelu
OPHn ja koulutuksen järjestäjien rooleista Tutkintojärjestelmän kehittäminen Vähemmän parempaa Päällekkäisyydet yksi mekanismi? Koulutustoimikunnat Vähemmän tehokkaammin Tutkintotoimikunnat Vähemmän sihteeristö Valtionapuprosessi Sähköinen työtä säästäen
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLISET KEHITTÄMISTILAISUUDET (AMKESU) OPH/OKM järjestää ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueelliset kehittämistilaisuudet. Tavoitteena keskustella alueellisista tulevaisuuden tavoitteista ja HO:n ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanosta. Keskusteluista viedään terveiset reformin valmisteluun Kuopio 3.11.2015 Rovaniemi 5.11.2015 Tampere 12.11.2015 Seinäjoki 16.11.2015 Uusimaa 24.11.2015 Helsinki 25.11.2015 16
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Osaamisperustaisuus Tutkintojen laajaalaistaminen ja vähentäminen Rahoitusja ohjausjärjestelmä Ammatillisen koulutuksen toimintaprosessit, oppimisympäristöt ja työelämävastaavuus Järjestäjärakenteen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Hyvää seminaaria Respektiä!!!! 19 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi