Käkilahti Önkkörin alueen kunnostaminen, Kajaani

1 PÄÄTÖS Nro 80/2017/2 Dnro PSAVI/2017/2016 Annettu julkipanon jälkeen 28.12.2017 ASIA Käkilahti Önkkörin alueen kunnostaminen, Kajaani HAKIJA Manamansalon-Vuolijoen osakaskunta Maijalantie 43 88270 Vuolijoki

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 HANKETTA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- JA SUOJELUALUETILANNE. 4 Päätökset... 4 Kaavoitustilanne... 5 Suojelualueet... 5 HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 6 Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus... 6 Vesistötiedot... 7 Hydrologia... 7 Vesistön kuormitus... 7 Veden laatu... 8 Kalasto... 9 Luontoselvitykset... 10 Kasvillisuusselvitys... 10 Linnustoselvitys... 11 Korentoselvitys... 12 Viitasammakkoselvitys... 16 Sedimenttitutkimukset... 17 Vesi- ja ranta-alueiden käyttö... 18 Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus... 18 Ensimmäisen vuoden toimenpiteet... 18 Toisen vuoden toimenpiteet... 19 Kolmannen vuoden toimenpiteet... 20 Kiinteistötiedot... 20 Hanketta koskevat sopimukset ja suostumukset... 20 Hankkeen vaikutukset... 20 Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja arvio vahingoista... 22 Tarkkailu... 22 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 24 Hakemuksen täydennykset... 24 Hakemuksesta tiedottaminen... 24 Lausunnot... 25 Hakemuksen muutos ja täydennys... 29 Hakemuksen muutoksen ja täydennyksen johdosta annetut lausunnot... 30 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU... 31 Lupamääräykset... 32 Rakenteet... 32 Töiden suorittaminen... 32 Kunnossapito... 33 Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi... 33 Korvaukset... 33 Tarkkailu... 33 Töiden aloittaminen ja toteuttaminen... 33 Ilmoitukset... 34 Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta... 34 RATKAISUN PERUSTELUT... 34

Luvan myöntämisen edellytykset... 34 Hankkeesta saatava hyöty ja siitä aiheutuvat menetykset... 35 Intressivertailu... 35 Lupamääräykset... 35 Sovelletut säännökset... 36 Lausuntoihin vastaaminen... 36 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 37 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 37 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 37 Oikeusohjeet... 37 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 37 MUUTOKSENHAKU... 39 3

4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Manamansalon-Vuolijoen osakaskunta on 2.8.2016 aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Käkilahden Önkkörin alueen kunnostamiseen Kajaanin kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 8) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- JA SUOJELU- ALUETILANNE Päätökset Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 13.11.2017 antamallaan päätöksellä Dnro KAIELY/402/2016 myöntänyt Manamansalon Vuolijoen osakaskunnalle luvan poiketa luonnonsuojelulain mukaisten rauhoitettujen eläinlajien sekä luontodirektiivin liitteeseen IV (a) kuuluvien lajien rauhoitusmääräyksistä. Lupa on voimassa päätöksen tultua lainvoimaiseksi seuraavilla ehdoilla: 1. Lupa koskee vain Önkkörin alueella sijaitsevia viitasammakon, lummelampikorennon ja täplälampikorennon esiintymiä. 2. Lupa koskee hakemuksessa esitettyjen kunnostustoimenpiteiden toteutusta täydennetyn kunnostussuunnitelman mukaisesti. 3. Hakija huolehtii kunnostustoimenpiteet porrastetusti siten, että osa lajien elinympäristöstä säilyy koko ajan elinkelpoisena ja pyrkii varmistamaan allikoita kaivamalla, että uutta soveliasta elinympäristöä on lajeille tarjolla mahdollisimman lähellä. Ruoppausten välillä on oltava ainakin yksi välivuosi, jonka aikana lajistoa seurataan ja vaikutuksia tarkkaillaan. Kaivosojan kanavaa ei tule ruopata kerralla. 4. Hakija huolehtii siitä, että lajien elinkierron eri vaiheet otetaan kunnostuksessa huomioon hakemuksessa esitetyn mukaisesti. 5. Hakija on velvollinen huolehtimaan viitasammakon ja lummelampikorennon populaatioiden seurannasta hankkeen jälkeen tarkkailusuunnitelman mukaisesti. 6. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi peruuttaa luvan osittain tai kokonaan, jos hakija rikkoo luvan ehtoja.

5 Kaavoitustilanne Hankealueella on voimassa Oulunjärven rantaosayleiskaava, joka on vahvistettu 14.4.2003 ja jota on muutettu 8.2.2008. Oulujärven rantaosayleiskaavassa hankealue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Lisäksi hankealuetta koskee merkintä, jonka mukaan alue on ympäristöarvoltaan (maisemaltaan, eläimistöltään ja kasvillisuudeltaan) merkittävä (my-mek). Kaavamääräyksien mukaan alue pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnonmukaisena. Lisäksi rakentaminen ja ympäristönhoito on alueella sallittua siten, että luonnonympäristön ominaispiirteet säilyvät. Kohdealueella ei ole olemassa olevaa tai kaavassa varattua ranta- tai muuta rakentamista. Hankealueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lisäksi Önkkörinlammen itäpuolella noin 450 m päässä sijaitsee Haatajan rantakaava-alue. Haatajan rantakaava on hyväksytty 14.7.1983 ja muutettu 24.8.2001. Hankealueella on voimassa Kainuun maakuntakaava 2020, jonka valtioneuvosto on vahvistanut 29.4.2009. Maakuntakaavassa hankealuetta koskee merkintä, jolla Käkisaaren kannas ja kanava on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi tai alueeksi. Maakuntakaavaselostuksessa kohdetta koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaispiirteet sekä turvata merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. Suojelualueet Önkkörin valuma-alueella ei sijaitse suojelualueita. Lähin suojelualue, soidensuojeluohjelmaan kuuluva Rimpinevan Natura-alue (FI1200923, SSO110351), sijaitsee noin 5 km etäisyydellä Önkkörinlammesta länteen. Önkkörin kanava kuuluu muinaismuistokohteisiin ja valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Önkkörin alue sijaitsee Kajaanin kaupungin Vuolijoen kylässä, noin 50 km etäisyydellä Kajaanin keskustasta länteen, Oulujärven eteläosassa. Önkköri on Oulujärveen kuuluva vesialue. Suunniteltuun hankealueeseen kuuluu Önkkörinlampi, Kaivosoja ja Käkilahden suuosa. Alueen maasto on pääosin vesijättömaata ja Kaivosojan molemmin puolin kasvavaa suopohjaista metsää. Önkkörin hankealueen rannat ovat ojitettua rämettä ja lehtipuuvaltaista rantametsää. Önkkörin valuma-alueella on suoritettu metsä- ja suo-ojitusta noin 5 km 2 alueella vuosikymmenien aikana.

6 Kaivosojan ylitse kulkee Käkisaarentien puurakenteinen silta. Sillan alikulkukorkeus ja kulkusyvyys ovat riittävät pienveneitä varten. Alueen Ojanperän puoleisella Önkkörinlahdella on sekä vakituista, että loma-asutusta. Maatalouden harjoittaminen on Önkkörin alueella keskittynyt Önkkörinlammen länsipuolella sijaitseville maatiloille. Viljeltyjä peltoja sijaitsee rantavyöhykkeen välittömässä läheisyydessä alueen länsi- ja itäpuolella. Önkkörin valuma-alueen pinta-alasta peltoja on noin 12 %. Alueella ei ole pohjavesialueita. Önkkörin alueella metsälain 10 :n mukaisesti erityisen arvokkaita elinympäristöjä ovat niukkapuustoiset rantaluhdat. Käkilahden pensaikkoluhtia Torvensaaren itäpuolella voidaan tulkita myös metsälain mukaisina kohteina. Önkkörin alue ja sen valuma-alue on pääosin savi- ja turvemaata. Hankealueen pohjoisosassa on pieni alue moreenia. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Önkkörinlampi ja Kaivosoja on nykymuodossaan voimakkaasti liettynyt ja veden läpivirtaus alueella on käytännössä loppunut. Myös Önkkörinlahti ja Önkkörinlampi ovat rehevöityneet ja vesikasvillisuus on lisääntynyt. Oulujärven säännöstely 1950-luvulla ja 1960-luvulla tehty siltarakennelma ovat merkittävästi heikentäneet veden virtausta ja siten alueen käyttö- ja luontoarvot ovat kärsineet. Silta on purettu vuonna 2012. Rehevöityminen on kuitenkin edennyt niin pitkälle, ettei sillan purkaminen ole auttanut alueen palautumista. Vesistömuutoksia on aihetutunut Käkilahden peräosassa ja Ojanperällä. Vaarana on, että Käkilahden peräosan ja Ojanperän alueella aiheutuu haitallisia vesistömuutoksia ja rehevöitymistä, mikäli veden virtausta Önkkörin alueen läpi ei saada parannettua. Rehevöityminen uhkaa myös alueella olevia EU:n luontodirektiivin mukaisten lajien elinolosuhteita, joita kunnostushankkeella on tarkoitus parantaa. Veneellä liikkuminen on vaikeutunut voimakkaan umpeenkasvun vuoksi ja siten metsästyksen sekä kalastuksen harrastusmahdollisuudet ovat kaventuneet. Rehevöityminen ja umpeenkasvu ovat heikentäneet myös linnuston, kalaston ja muun eliöstön elinolosuhteita. Lisäksi alueen virkistyskäyttöä haittaa säännöstelyn vaikutuksesta liikkeelle lähtevät turvelautat. Kunnostuksen tavoitteena on järven virkistyskäytön, lintujen ja vesieliöstön elinympäristön, kalatalouden ja järvimaiseman parantaminen sekä Kaivosojan kulttuurihistoriallisten arvojen esiin tuominen. Erityisesti kunnostuksen tavoitteena on parantaa alueella olevien EU:n luontodirektiivin

7 liitteiden II ja IV (a) mukaisten lajien (viitasammakko, korennot) elinympäristöjä. Lisäksi suunnitellut toimenpiteet vähentävät Önkkörinlammen osalle tulevaa ravinnekuormitusta. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosina 2018 2020 helmi huhtikuun välisenä aikana. Onkilaiturit voidaan tehdä myös kesällä. Hankkeen alustava kustannusarvio on 280 000 euroa. Vesistötiedot Hydrologia Hankealue sijaitsee Oulujoen vesistöalueen (59) Oulujärven alueella (59.3) ja siellä Ärjänselän alueen (59.32) Ärjänselän lähialueella (59.321). Suunnitellun hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 1,85 km 2. Önkkörin vedenkorkeus noudattaa säännöstellyn Oulujärven vedenkorkeutta (NW = NN + 120,50 m ja HW = NN + 123,20 m). Oulujärven vedenkorkeudet 1991 2010: Vedenkorkeudet NN + m NW MNW MW MHW HW 120,98 121,36 122,3 122,88 123,09 Vesistön kuormitus Önkkörin alueelta ei ole mitattua virtaamatietoa. Önkkörinlampeen laskee länsipuolelta oja (valuma-alue 0,84 km 2 ), jonka valuma-alueella on viljeltyjä peltoja. Hankealueelle Kaivosojaan laskee lisäksi useita pieniä ojia ojitetuilta rämesoilta. Kaivosojassa ja Önkkörinlammessa tapahtuvan virtauksen arvioidaan olevan pääasiassa sääolosuhteiden eli tuulen aiheuttamaa. Virtauksen suunta vaihtelee sääolojen mukaan. Önkkörinlammen ja Kaivosojan väli on nykytilassa lähes umpeenkasvanut ja veden vaihtuvuuden niiden välillä arvioidaan olevan vähäistä. Hankealueelle tulevaa ulkoista kuormitusta on arvioitu Önkkörinlammen osalta. Tarkastelussa on oletettu, että Önkkörinlammen ja Kaivosojan välillä ei ole vesiyhteyttä, vaan Önkkörinlammen vesi virtaa Önkkörinlahden suuntaan. Kuormitus on arvioitu perustuen Önkkörinlammen ojan vedenlaatuun ja arvioituun virtaamaan. Lisäksi on huomioitu Önkkörinlammen Käkisaaren puoleinen lähialue ja laskeuma ilmasta. Lähialue on kokonaan turvemaalla olevaa metsää. Tarkasteluissa Önkkörinlammen ojan vedenlaatutietoina käytettiin kesällä 2014 otettujen vesinäytteiden keskiarvoja. Kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus on 190 μg/l ja kokonaistypen 2 230 μg/l. Önkkörinlammesta poistuvaksi keskimääräiseksi virtaamaksi arvioitiin 0,084 m 3 /s. Önkkörinlampeen laskeva ulkoinen kokonaisfosforikuormitus on 51 kg vuodessa ja ulkoinen kokonaistyppikuormitus 650 kg vuodessa.

8 Järveen tulevan kuormituksen sietokyvyn arvioinnissa on yleisesti käytetty Vollenweiderin (1975) kuormitusmallia. Mallissa järveen tulevaa ulkoista kuormitusta verrataan hydrauliseen pintakuormaan, joka on vuotuinen virtaama jaettuna pinta-alalla. Mallissa on määritetty ylempi ja alempi sietoraja. Ylempi sietoraja kuvaa ns. kriittistä tai vaarallista kuormitusta, jonka ylittävä kuormitus johtaa järven nopeaan rehevöitymiseen. Alempi sietoraja, eli sallittu kuormitus kuvaa kuormitustasoa, jonka järvi todennäköisesti kestää rehevöitymättä. Mallin käyttämät sietorajat perustuvat yleiseen limnologiseen rehevyysluokitukseen, jonka mukaan ylempi sietoraja tarkoittaa järven tavoitteellista kokonaisfosforipitoisuutta 30 μg/l ja alempi sietoraja kokonaisfosforipitoisuutta 10 μg/l. Önkkörinlammen ulkoinen fosforikuormitus on 1,5 g/m 2 /v. Önkkörinlammen ulkoinen kuormitus ylittää Vollenweiderin mallin mukaisen sallittavan kuormituksen rajan, mutta on vaarallista kuormitusta pienempi (alla oleva kuva). Jotta Önkkörinlammen ulkoinen fosforikuormitus olisi sallitulla tasolla, on kuormitusta vähennettävä 30 % nykyisestä. Vollenweiderin malli on yleinen ja suuntaa antava ja huomioiden lisäksi sen, että vedenvaihtuvuus Önkkörinlammessa on todellisuudessa erilaista kuin erillisissä järvissä, voivat lammen kuormitusrajat olla mallin rajoja korkeammat. Voidaan kuitenkin arvioida, että Önkkörinlammen nykyinen ulkoinen kuormitus on liian korkealla tasolla ja vesialueen tilan parantaminen edellyttää ulkoisen kuormituksen vähentämistä nykyisestä. Vollenweiderin kuormituksen sietorajat ja Önkkörinlammen nykyinen kuormitus Sisäistä kuormitusta ei pystytä käytettävissä olevalla aineistolla arvioimaan luotettavasti. Alueen vedenlaatutietojen perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että Önkkörinlammessa esiintyy suurella todennäköisyydellä myös sisäistä kuormitusta. Veden laatu Hankealue kuuluu Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueeseen. Önkkörinlampi kuuluu Oulujärven vesimuodostumaan, joka on luokiteltu suureksi humusjärveksi. Oulujärven ja Önkkörinlammen tila on luokiteltu suppeaan

9 aineistoon perustuen hyväksi. Ympäristökarttapalvelun aineiston mukaan vesienhoidon tavoitetila on saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Kaivosojan ekologista tilaa ei ole arvioitu. Oulujärven Käkilahti on lievästi rehevä ja veden ravinnepitoisuudet ovat jonkin verran suurempia kuin Oulujärven varsinaisella selkävesialueella. Myös veden humuspitoisuus on ajoittain suurempi lahtialueilla, johtuen Vuolijoen ja laskuojien tuomasta humuskuormasta. Käkilahdessa veden a-klorofyllipitoisuus on ajoittain ilmentänyt lievää kasviplanktonlevien kukintaa. Paikallisesti veden laatuun ja virkistyskäyttöön vaikuttaa tuulet ja niiden aikaansaama veden vaihtuminen kasvittuneessa rantavyöhykkeessä. Önkkörinlammessa ja Kaivosojassa vesi on ollut 2000-luvulla rehevää, silminnähden sameaa ja runsashumuksista. Önkkörinlammen ojassa vesi on ollut erittäin rehevää ja runsashumuksista. Happitilanteeltaan vedet ovat olleet huonoja tai välttäviä. Önkkörinlammesta ja Önkkörinlammen ojasta on vedenlaatutuloksia vain 2000-luvulta. Kaivosojasta on 2000-luvun näytteiden lisäksi otettu yhdet vedenlaatunäytteet vuonna 1977. Önkkörinlammesta otetuista näytteistä voidaan todeta, että lammen ravinne-, rauta- ja a-klorofyllipitoisuudet ovat pääsääntöisesti kasvaneet vuodesta 2007 lähtien. Vuosina 2007 ja 2013 on veden kokonaistyppipitoisuus (Önkkörinlampi 1) ollut 780 1 600 μg/l (ka=1295 μg/l, n=4), kokonaisfosforipitoisuus 41 180 μg/l (ka=118 μg/l, n=4) ja a-klorofyllipitoisuus 10 35 μg/l (ka=24 μg/l, n=3). Myös Kaivosojan pitoisuudet ovat kasvaneet, mutta hillitymmin kuin Önkkörinlammessa. Kaivosojan kokonaistyppipitoisuus (Kaivosoja 2) on ollut vuonna 2013 1 200 1 500 μg/l (ka=1350 μg/l, n=2) ja kokonaisfosforipitoisuus 55 74 μg/l (ka=65 μg/l, n=2). Önkkörinlammen kohonneet pitoisuudet voivat osittain selittyä Önkkörinlammen ojan korkeilla pitoisuuksilla. Önkkörinlammen ojassa veden kokonaistyppipitoisuus on ollut 1 400 3 600 μg/l (ka=2 233 μg/l, n=3) ja kokonaisfosforipitoisuus 160 260 μg/l (ka=197 μg/l, n=2). Vaikkakin kokonaisravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet Önkkörinlammessa ovat 2000-luvulla pääosin kohonneet, ilmentävät ne edelleen rehevää tilaa. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn) havaintotulosten mukaan Önkkörinlammen vedessä on kohtalaisen paljon orgaanista ainesta. Vesi on rautapitoista ja väriltään tummaa. Önkkörinlammen ojan näytepisteen huonompi vedenlaatu verrattuna Önkkörinlammen ja Kaivosojan näytepisteiden vedenlaatuun kertoo osaltaan ravinteiden tulosuunnasta. Kalasto Hankealueelle ei ole tehty erillistä kalastoselvitystä. Önkkörin alue kuuluu Oulujärveen, jossa tavataan kaikki Suomen järville tyypillisimmät kalalajit. Önkkörin alueen merkityksestä kalaston lisääntymisalueena ei ole tietoa.

10 Luontoselvitykset Kasvillisuusselvitys Vesikasvillisuuden kartoitus Önkkörin alueella toteutettiin vesikasvien parhaan kasvukauden aikana elokuussa 2013. Kunnostettava alue sisältyy Oulujärveen sijoittuvan, Önkkörinlahtea ja Käkilahtea yhdistävän Kaivosojan kanavan sekä sen pohjoisosassa sijaitsevan Önkkörinlammen alueelle. Alueen vesikasvillisuutta sekä rantaluontotyyppejä kartoitettiin kiertelemällä veneellä aluetta eri kasvillisuusvyöhykkeiden määrittämiseksi. Apuna kartoituksessa käytettiin vesikiikaria ja rautaharavaa. Lisäksi Kaivosojan ja Önkkörinlammen kasvillisuutta kartoitettiin ranta-alueilta. Aivan alueen pohjoisosassa, entisen pengertien alueella, kasvillisuutta kartoitettiin kahlaamalla siellä, missä pohja oli kantavaa. Kartoituksiin käytettiin yksi maastotyöpäivä. Vesikasvitutkimuksissa huomioitava lajisto käsittää varsinaisiksi vesikasveiksi luettavien putkilokasvien lisäksi rantavyöhykkeen sarat, eräät suurlevät; mm. näkinpartaislevät, vesisammalet sekä ajoittain vedessäkin kasvavat rantaviivan tavanomaiset putkilokasvit. Valtakunnallisen uhanalaisluokituksen mukaisesti uhanalaisia tai alueellisesti uhanalaisia vesi- tai rantakasveja, joiden olosuhteisiin kunnostussuunnitelmalla voisi olla vaikutuksia, ei Önkkörin alueen kasvillisuusinventoinneissa havaittu. Äimäruoho on Suomen vastuulaji. Laji ei ole uhanalainen tai alueellisesti uhanalainen. Äimäruohoa esiintyy Önkkörinlahden matalassa rantavedessä siellä täällä, mutta ei runsaasti. Laji viihtyy avoimena pysyvillä kirkasvetisillä ja hiekkapohjaisilla rannoilla. Se taantuu muun kasvillisuuden umpeuttaessa rantoja. Äimäruohon kasvupaikoille ei hankkeessa esitetyillä toimenpiteillä ole suuria haitallisia vaikutuksia. Luhdat ja rantakasvillisuus Önkkörin alueen rantaluhtien ja -metsien kasvillisuuden yleispiirteet inventoitiin kartoitusmenetelmällä kiertelemällä rantametsät ja -luhdat siellä missä pohja kantaa. Kanavan varrelle Kaivosluhdan alueelle sekä Käkilahden ranta-alueille sijoittuu turvepohjaisia rantanevoja, jotka ovat yhdistelmätyypin nevarämeitä. Soita on ojitettu ja ne ovat osin kuivahtaneita ja siten niiden alueella lehtipuiden kasvu on lisääntynyt. Önkkörinlammen ympäristössä rantametsät ovat sekapuustoisia ja alueella on aiemmin esiintynyt ruohokorpia. Ojitusten myötä Önkkörinlammen eteläosan korvet ovat kuivahtaneita, mitä ilmentää karhunsammalen runsaus sekä lehtipuiden kasvun lisääntyminen. Vesistön tila kasvillisuuden perusteella Selvitysalueella ei esiinny lainkaan laajoja järviruokokasvustoja, mikä yleensä on rehevöitymiskehityksen näkyvin tulos vesistöissä. Ruskoärviä muodostaa useilla alueilla (mm. Kaivosojan kanavassa ja Önkkörinlammella) massiivisia kasvustoja, jotka kelluvat vedenpinnan tasossa eivätkä erotu etäälle, mutta haittaavat alueella soutamista ja veden vaihtuvuutta.

11 Linnustoselvitys Käkilahdella kelluslehtiskasvustot (ulpukka, palpakot, uistinvita) ovat tasaisen harvoja, mutta häiritsevät paikoin soutamista ja virkistyskäyttöä. Käkilahti on kanavan tuoman liettymisen myötä mataloitunut eikä sen alueella esiinny samanlaista aallokon vaikutusta kuin pohjoisessa Önkkörinlahdella. Käkilahden mataluus ja tummavetisyys (liettyminen) edistävät selkeästi alueella ravinteisuutta suosivien lajien viihtymistä. Myös pohjan laatu Käkilahdella on oletettavasti turpeen ja mudan tyylistä, kun taas Önkkörinlahdella se on hiekkaa. Kellus- ja uposlehtisten runsaus (ulpukka, ruskoärviä) Kaivosojan kanavassa sekä Käkilahden pohjoisosassa kertovat ennemmin veden mataluudesta (umpeenkasvu, liettyminen) ja pohjan laadusta (turve) kuin ravinteiden runsastumisesta. Ruskoärviä viihtyy yleisimmin melko kirkasvetisissä ja happamissa vesistöissä. Lajin on todettu kärsivän vesien likaantumisesta ja hapenpuutteesta, joten sen runsas esiintyminen Käkilahden ja Kaivosojan kanavan alueella viittaa siihen, että happikatoa alueella ei esiintyisi. Kaivosojan kanavan pohjoisosassa ja Käkilahdella havaittiin myös kiehkuraärviää, jonka puolestaan on todettu hyötyvän vesien rehevöitymisestä. Käkilahdella esiintyvän pikkuvidan on todettu suosivan rehevöityneitä vesiä. Myös ratamosarpio ja vesitähti ilmentävät usein kasvupaikassaan runsasravinteisuutta. Selvitysalueella esiintyvistä vesikasveista runsastakin kuormitusta sietäviin lajeihin lukeutuvat pikkulimaska, sorsansammal ja isovesiherne. Kuormitukselle herkkiä lajeja alueella esiintyi vähemmän ja lähinnä lajisto on esiintymisessään rehevöitymisestä riippumatonta. Näkinpartaisleviä alueen vesikasvi-inventoinneissa ei havaittu ja ne esiintyvätkin usein kovapohjaisilla ja kohtalaisen matalilla, kirkasvetisillä alueilla. Suurin osa näkinpartaislajeista tavataan murtovedessä. Önkkörin alueen linnustosta ei ollut saatavilla aiempia selvityksiä, eikä alueen linnustosta ollut olemassa muutakaan tietoa. Önkkörin alueen linnustoselvitykset toteutettiin pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä, kuten vesilintulaskentaa, kartoituslaskentaa ja pistelaskentaa soveltamalla. Laskentojen aikana selvitysalue kierrettiin kattavasti läpi alueen rantoja pitkin kävellen ja lintuja pysähdyttiin havainnoimaan kiikarilla sopiville tähystyspaikoille. Koko selvitysalue saatiin havainnoitua kattavasti yhden maastotyöpäivän aikana. Selvitysalueen maastokäynnit suoritettiin 2.5., 12.5., 22.5. ja 6.6.2014. Selvitysalueen linnustoselvityksiin käytetty työmäärä oli yhteensä noin 30 tuntia. Linnustoselvitysten kahdella ensimmäisellä käyntikerralla havainnoitiin selvitysalueen muuttolinnustoa, jolloin alue kierrettiin kattavasti läpi ja kaikki havaitut linnut merkittiin ylös vihkoon sekä maastokartoille. Käynnit ajoittuivat heti jäidenlähdön jälkeiseen aikaan, jolloin alueella lepäili runsaasti vesilintuja. Kahden ensimmäisen käynnin yhteydessä kirjattiin tarkemmin ja laajemmin ylös myös Käkilahden pohjoisosassa sekä Önkkörinlahden eteläosassa havaitut linnut. Kahdella jälkimmäisellä käyntikerralla, jolloin alueen kautta muuttava linnusto oli käytännössä jo poistunut, selvitettiin tarkemmin alueen pesimälinnustoa. Pesimälinnustolaskennat toistettiin kaksi kertaa, jotta alueella esiintyvästä linnustosta

12 Korentoselvitys saataisiin riittävän kattava kokonaiskuva. Pesimälinnustoselvityksen aikana saatiin tietoa alueella pesivästä lajistosta ja lintujen parimäärästä, mutta selvityksen yhteydessä ei saada tietoa lintujen pesimämenestyksestä. Linnustoselvitysten aikana keskityttiin erityisesti selvittämään suojelullisesti arvokkaiden lajien kuten Suomen Punaisen kirjan uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien, alueellisesti uhanalaisten lajien, Suomen luonnonsuojelulailla (20.12.1996/1096) ja luonnonsuojeluasetuksella (14.2.1997/160) uhanalaisiksi tai erityistä suojelua vaativiksi säädettyjen lajien, EU:n lintudirektiivin liitteen I lajien (79/409/ETY) sekä Suomen kansainvälisten vastuulajien esiintyminen alueella, mutta myös kaikkien muiden lajien esiintyminen kirjattiin ylös. Pesimälinnustoselvitys kohdennettiin erityisesti Önkkörinlammen ja Kaivosojan vesi- ja ranta-alueilla esiintyvään lajistoon, mutta myös rantametsien lajisto huomioitiin. Laskennat suoritettiin hyvissä havainnointiolosuhteissa ja ne ajoitettiin pääasiassa aikaiseen aamuun tai aamupäivään. Selvityskertojen rajallisesta määrästä johtuen havaintojen tulkinta tehtiin minimiperiaatteella, jolloin yksikin sopivassa elinympäristössä tehty pesintään viittaava havainto riitti siihen, että laji tulkittiin alueella pesiväksi. Önkkörin linnustoselvitysten yhteydessä selvitysalueella havaittiin yhteensä 23 suojelullisesti arvokasta lintulajia, joista 18 lajia arvioitiin alueella pesiväksi. Neljä suojelullisesti arvokasta lintulajia havaittiin vain muuttokaudella ja yksi laji ei pesi alueella, mutta saattaa kesän mittaan saalistaa alueella. Suurin osa alueella havaituista suojelullisesti arvokkaista lajeista on alueellisesti vielä melko tavanomaisia pesimälajeja. Selvitysalueella pesivästä lajistosta jouhisorsa, heinätavi (mahdollisesti pesivä), tukkasotka sekä keltavästäräkki on luokiteltu vaarantuneiksi (VU) viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa. Keltavästäräkki on säädetty uhanalaiseksi myös Suomen luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla. Vaikka jouhisorsan, heinätavin ja tukkasotkan ensisijaiseksi uhanalaisuuden syyksi onkin mainittu metsästys sekä talvehtimisalueilla tapahtuneet muutokset, kärsivät lajit myös pesimäympäristöjen muutoksesta, kuten umpeenkasvusta ja vesien liiallisesta rehevöitymisestä. Önkkörin alueella havaitusta lajistosta tukkakoskelo, isokoskelo, sääksi, rantasipi, punajalkaviklo ja niittykirvinen on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäviksi (NT) viimeisimmässä uhanalaisarvioinnissa. Liro on luokiteltu myös alueellisesti uhanalaiseksi (RT) lajiksi. Linnustoselvitysten aikana havaituista lajeista yhdeksän lajia on luettu EU:n lintudirektiivin liitteen I lajistoon, ja 13 lajia on listattu Suomen kansainväliseksi vastuulajiksi. Önkkörin alueelle on laadittu korentoselvitykset vuosina 2013 ja 2017. Kartoituksen tulokset vuonna 2013 Önkkörin suunniteltu hankealue on pääosin seisovan ja hitaasti virtaavan veden aluetta, jolla EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV (a) lajeista esiin-

13 tyvät todennäköisimmin lumme-, siro- ja täplälampikorento, joiden lisääntymisalueiden heikentäminen on direktiivin mukaan kielletty. Korentokartoituksen toteutus on suunniteltu erityisesti EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV (a) lajien havaitsemiseksi. Sudenkorentojen esiintymistä selvitettiin yhdellä maastokäynnillä 4.7.2013. Kartoitus perustui aikuisten sudenkorentojen havainnointiin, määrittämiseen ja laskentaan käyttäen apuna kiikareita ja kameraa. Alue tarkastettiin kokonaan veneellä liikkuen etelän ja pohjoisen suunnasta. Osa alueesta oli tiheän ilmaversoiskasvillisuuden johdosta kulkukelvotonta ja näille alueille kartoitusta ei ulotettu. Sää kartoituspäivänä oli lämmin ja pääosin aurinkoinen. Lämpötila vaihteli 20 ja 24 asteen välillä. Tuuli oli heikkoa. Sudenkorentojen aktiivisuus oli hyvällä tasolla ja lajistoa ja yksilöitä havaittiin runsaasti. Kartoituksen ajankohta suunniteltiin siten, että se osui todennäköisimmin esiintyvien suojelullisesti merkittävien lajien päälentoaikaan. Önkkörin alueella havaittiin hyvin runsaasti sudenkorentoja. Alueen lajimäärä oli huomattavan korkea ja alueella esiintyi monia lajeja aivan tunnetun esiintymisalueensa pohjoisreunalla. Tällaisia lajeja ovat ainakin sirotytönkorento, vihertytönkorento sekä lummelampikorento ja täplälampikorento. Önkkörin alueella esiintyi runsaasti lummelampikorentoa, joka on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukasti suojeltuja lajeja, joiden lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen on direktiivin mukaan kielletty. Laji on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Lajin aikuisia yksilöitä tavattiin lähes kauttaaltaan selvitysalueella avoveden ja kasvillisuuden reunavyöhykkeessä. Havaintoja saatiin Önkkörinlammen, Kaivosojan ja Torvensaaren alueilta. Lajia tavattiin myös Önkkörin eteläpuolella Piippolanniemen alueella. Tyypillisesti lajin koiraat pitävät reviiriä kelluslehtisillä kasveilla kuten ulpukalla. Alueella havaittiin myös muniva naaras, joten alue on varmuudella myös lajin lisääntymisalue. Kaikkiaan havaittiin noin 60 eri yksilöä, mitä voidaan pitää merkittävänä määränä. Havaittu esiintymä on lajin tunnetuista esiintymispaikoista Suomen pohjoisimpia. Lummelampikorentojen lisäksi havaittiin yksi täplälampikorento. Havaittu yksilö oli koiras. Havaintopaikka on Suomen pohjoisin tunnettu lajin esiintymä. Yhden havaitun yksilön perusteella on vaikea sanoa, onko kyseessä vakituinen esiintymisalue vai vaelluksen johdosta alueelle päätynyt yksilö. Kartoitusvuonna täplälampikorentoja havaittiin kohtalaisen runsaasti myös tunnettujen esiintymisalueiden ulkopuolella. Önkkörin alue on kuitenkin lajille sopiva elinympäristö. Täplälampikorento on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukasti suojeltuja lajeja, joiden lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen on direktiivin mukaan kielletty. Lisäksi laji on mainittu luontodirektiivin liitteessä II. Näiden lajien suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Laji on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Lajit suosivat tietyssä umpeenkasvun vaiheessa olevia vesistöjä, ja liiallisen umpeenkasvun rajoittaminen voi toimia myös näiden lajien eduksi. Tällä hetkellä osa Önkkörin alueesta on lajille sopimatonta liian tiheän kasvillisuuden johdosta. Lummelampikorennon toukkia on löydetty vain

14 harvoin ja silloin noin puolen metrin syvyydeltä tai syvemmältä. Lajin aikuisten esiintyminen painottuu samaan kasvillisuuden ja avoveden rajavyöhykkeeseen, jota kunnostustoimet voivat jopa lisätä alueella. On epätodennäköistä, että suunnitellut kunnostustoimet muuttavat alueen kokonaan lajeille sopimattomaksi tai hävittävät merkittäviä määriä lajien lisääntymisalueita pysyvästi. Ainakin lummelampikorentoa esiintyy myös Önkkörin aluetta selvästi karummilla vesistöillä. Arvio hankkeen vaikutuksista Kunnostustoimilla voi olla hetkellisiä ja paikallisesti tuhoisia vaikutuksia lajin toukille. Tarvittaessa lajin toukkien esiintymistä alueella voidaan selvittää haavintatutkimuksilla. Vaikutuksia lummelampikorentoon voidaan lieventää esimerkiksi porrastamalla mahdollisia ruoppauksia ja niittoja siten, että vain osa lajin elinympäristöstä käsitellään yhtenä vuonna. Lajin elinkierron pituus tulee tässä ottaa huomioon ja jakaa toimet riittävän monelle vuodelle, jotta sopivaa elinympäristöä on aina tarjolla toukkien koko elinkierron ajan. Osa alueesta voidaan myös jättää kokonaan käsittelemättä ja tämä alue voi toimia lajin lähdealueena, josta se voi uudelleen levittäytyä alueille, joilta kunnostustoimet ovat sen mahdollisesti hävittäneet. Veden sameneminen voi olla myös ongelma, jonka vaikutuksia tulee pyrkiä lieventämään esimerkiksi silttiverhojen käytöllä. Täplälampikorennon huomioiminen voidaan toteuttaa samoilla periaatteilla kuin lummelampikorennolla. Sekä lummelampikorento että täplälampikorento on uudessa uhanalaisuusluokituksessa arvioitu elinvoimaisiksi (LC). Saatujen korentohavaintojen perusteella kunnostushankkeen toimenpiteitä on suunniteltu siten, että tärkeimmät esiintymisalueet jäävät kokonaan hankkeen ulkopuolelle. Myös täplälampikorennon havaittu levähdyspaikka jää hankealueen ulkopuolelle. Nämä alueet toimivat lajien lähdealueena niiden levitessä takaisin käsitellyille alueille. Hankkeen toimenpiteet ajoitetaan siten, että esimerkiksi Kaivosojan ruoppaus suoritetaan kahtena eri vuonna, jolloin korennot voivat levittäytyä jo käsitellyille alueille. Sama periaate toteutuu myös Önkkörinlammen eri osien käsittelyssä. Korennot tarvitsevat tietyssä umpeen kasvamisen vaiheessa olevia vesistöjä. Suunnitellut toimenpiteet osittain lisäävät näitä alueita ja tarvittavaa avointa vesistöä. Önkkörinlammesta poistettava vesikasvillisuus on aluetta, joka on liian umpeenkasvanutta ja jossa esimerkiksi lumme ei kasva. Ruoppaustöiden suorittamisen aikana on todennäköistä, että niistä koituu väliaikaista haittaa kulloinkin käsiteltävän alueen korentomäärille. Tämä haitta arvioidaan väliaikaiseksi ja suhteessa suuremmat käsittelemättömät alueet auttavat lajin levittäytymisessä takaisin käsitellyille alueille. Kartoituksen tulokset vuonna 2017 Hankealueelle tehtiin uusintakartoitus ja sudenkorentoselvitystä täydennettiin hakemuksen kuulutuksen jälkeen. Uusintakartoituksen tarkoituksena oli vahvistaa vuoden 2013 havainnot ja erityisesti todeta, esiintyykö täplälampikorento alueella pysyvästi, vai koskiko vuoden 2013 havainto

15 yhdestä koiraasta vain vaeltanutta yksilöä. Lisäksi pyrittiin tunnistamaan lummelampikorennon esiintymisen kannalta keskeiset alueet ja tarkastella niiden sijaintia suhteessa suunniteltuihin kunnostustoimiin. Sudenkorentojen esiintymistä selvitettiin yhdellä maastokäynnillä 10.7.2017. Kartoitus perustui aikuisten sudenkorentojen havainnointiin, määrittämiseen ja laskentaan käyttäen apuna kiikareita ja kameraa. Alue tarkastettiin kokonaan veneellä liikkuen. Kartoitus suoritettiin klo 11.00 15.00. Lämpötila oli aloitettaessa +23, josta se vielä nousi ollen +25 työn päättyessä. Tuuli oli heikkoa ja pilvisyys 2/8 3/8. Sudenkorentojen aktiivisuus oli hyvällä tasolla ja lajistoa ja yksilöitä havaittiin runsaasti. Lajiston kirjaamisessa ja määrittämisessä keskityttiin direktiiveissä mainittuun lajistoon. Kartoitus suoritettiin ohjeistetun kartoitusajan loppupuoliskolla johtuen hyvin viileästä alkukesästä, mikä vaikuttaa aikuisten korentojen lentoaikaa viivästyttävästi. Kartoittajan omat havainnot kartoitusta edeltäviltä päiviltä Keski-Suomen pohjoisosista Kinnulasta vahvistivat lummelampikorennon esiintyneen tuolloin sopivilla paikoilla jo runsaana. Lummelampikorentoja havaittiin 2017 selvästi niukemmin kuin aiemmassa selvityksessä, yhteensä vain 9 yksilöä. Yksi havainto koskee parittelulennossa ollutta paria. Muut havainnot ovat yksittäisiä koiraita reviireillä ulpukan lehdillä ja myös pintaan ulottuvilla vitojen kelluslehdillä. Havaintoja saatiin itse Önkkörinlammelta ja Käkisaarentien eteläpuoliselta alueelta Torvensaaren kupeesta. Kaivosojan alueella ei nyt tavattu reviirejä. Täplälampikorentoja etsittiin intensiivisesti keskittyen erityisesti vuoden 2013 havaintopaikan ympäristöön. Vuoden 2013 havaintopaikalla ja sen ympäristössä esiintyi hyvin runsaana pikku/isolampikorentoja, joita määritettiin yhteensä useita kymmeniä yksilöitä. Yhtään täplälampikorentoa ei joukossa havaittu. Täplälampikorennosta ei saatu havaintoja muualtakaan selvitysalueelta. Arvio hankkeen vaikutuksista Lummelampikorento esiintyy lähes koko selvitysalueella ja asuttaen melko tasaisesti alueen kelluslehtivyöhykettä. Havaintojen pienempi määrä 2017 selittynee sääoloilla ja viileällä kesällä. Sudenkorennoille on tyypillistä aikuisten määrän melko suurikin vaihtelu vuosien välillä. Naaraiden esiintyminen painottuu Önkkörinlammen eteläosaan, jossa sijaitsee suurella varmuudella myös toukkien käyttämä elinalue. Tällä alueella havaittiin myös muniva yksilö vuonna 2013. Önkkörinlammen eteläosaan suunniteltu kosteikon ruoppaus ei suoraan kohdistu tähän alueeseen. Todennäköisesti kosteikon avaus tulee synnyttämään lajille sopivia uusia elinympäristöjä, kunhan kelluslehtinen kasvillisuus vakiintuu alueella. Myöskään Kaivosojan ja Önkkörinlammen välille suunnitellun väylätyön ja kasvillisuuden raivauksen alueelle ei osu havaintoja. Kaksi koirasta on havaittu 2013 lähellä raivauksen rajaa. Kaivosojan suunnitellun syvennyksen ja ruoppauksen alueelle sillan pohjoispuolella sijoittuu havainnot kymmenestä koiraasta vuodelta 2013. Koiraiden suuri määrä selittyy Kaivosojan melko runsaalla ulpukkakasvustolla, joka tarjoaa hyviä reviiripaikkoja. Nyt tehdyssä kartoituksessa tältä alueella ei kuitenkaan saatu havaintoja, mikä voi viitata siihen, että Kaivosoja ei ole lajin tärkeimpiä

16 Viitasammakkoselvitys lisääntymispaikkoja alueella. Kaivosoja on nykyäänkin korentojen kannalta varsin syvä. Ruoppaus todennäköisesti vaikuttaa ruoppauskohdan reviireihin ja mahdollisesi esiintyviin toukkiin, mutta ruoppausalueen vakiinnuttua laji voinee palata alueelle. Hyönteisten lisääntymispotentiaali on suuri, joten yksittäisin yksilöihin kohdistuvat vaikutukset eivät ole lajin esiintymisen kannalta erityisen merkityksellisiä. Tärkein vaikuttava tekijä ruoppauksen osalta on elinympäristön laatu ja sopivan elinympäristön lisääntyminen alueella. Sillan eteläpuolisella alueella ruoppaussuunnitelman alueelle osuu havaintoja koiraista molemmilta vuosilta. Vuonna 2013 tässä kohtaa sijaitsi 6 reviiriä ja vuonna 2017 2 reviiriä. Eteläpuolisella alueella väylää tärkeämpi lajin esiintymispaikka on Torvensaaren kohdalta länteen suuntautuva sokkeloinen vesialue, jolle ei kohdistu suunniteltuja kunnostustoimia. Vuoden 2013 täplälampikorentohavainnolle ei saatu täydennystä vuoden 2017 kartoituksessa. Jos laji kuitenkin esiintyisi alueella, suunnitellut kunnostustoimet eivät kohdistu sen todennäköiseen elinympäristöön kuin pieneltä osalta. Vuoden 2013 havaintopaikkaan ei kohdistu suoria toimia. Johtopäätökset ovat samansuuntaiset kuin lummelampikorennon kohdalla. Önkkörin alueen viitasammakoista ei ollut saatavilla aiempia selvityksiä, eikä niistä ollut olemassa muutakaan tietoa. Önkkörin alueen viitasammakoita selvitettiin samassa yhteydessä alueen linnustoselvitysten kanssa 2.5., 12.5. ja 22.5.2014. Viitasammakkoselvitys toteutettiin kiertelemällä aamupäivällä kattavasti Önkkörin alueen rantoja ja pysähtymällä kuuntelemaan koiraiden pulputtavaa soidinääntelyä. Sammakoiden lukumäärä arvioitiin ääntelyn perusteella ja havainnot pyrittiin kirjaamaan kartoille ja ilmakuviin mahdollisimman tarkoin. Viitasammakot vaikenevat, jos niitä lähestytään liian lähelle, joten sammakoiden tarkkaa yksilömäärää ei voitu selvittää. Soidinaikainen selvitys ei myöskään anna tietoa sammakoiden kesäaikaisista liikkeistä tai talvehtimispaikoista. Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) laji, mutta sitä ei ole luettu Suomessa uhanalaisten tai silmälläpidettävien lajien joukkoon. Viitasammakkoa tavataan lähes koko maassa, ja esimerkiksi entisen Oulun läänin alueella sekä Keski-Suomessa se on paikoin yleinen ja runsaslukuinen. Laji elää kosteissa elinympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla ja soilla, mutta paikoin myös huomattavasti vaatimattomammissakin elinympäristöissä. Viitasammakko on hyvin paikkauskollinen ja saattaa pysytellä hyvinkin pienellä alueella koko kesän, ja palata samalle paikalle myös seuraavana vuonna. Viitasammakot kerääntyvät lisääntymisaikana kutupaikoille, jotka sijoittuvat yleensä tulvivien lampien ja merenlahtien tai rehevien järvien rannoille. Viitasammakot talvehtivat rantavesissä kutupaikan tuntumassa, ja kesän niiden oletetaan viettävän kokonaan maalla.

17 Önkkörin alueen viitasammakkoselvityksen aikana lajin soidinääntelyä kuultiin yhteensä viideltä alueelta koko selvitysalueen laajuudella. Suurimmat yksilömäärät arvioitiin olevan Önkkörinlammen itärannalla sekä sen pohjoispuolella ja Torvensaaren pohjoispuolella. Vähäisempi määrä ääntelijöitä kuultiin myös Önkkörinlahden etelärannalla sekä Torvensaaren länsipuolella. Önkkörin alueella havaittuja viitasammakon esiintymisalueita tulee tulkita lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoina, joiden hävittäminen ja heikentäminen on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) säännösten mukaisesti ja Suomen luonnonsuojelulain nojalla kiellettyä. Viitasammakon kutupaikkojen merkitys lajin säilymisen kannalta on keskeistä, koska kutupaikat säilyvät usein vuodesta toiseen samana ja luultavasti niiden läheisyydessä sijaitsee myös lajin talvehtimispaikka. Viitasammakon esiintymisalueille pätevät samat käsittelyperiaatteet kuin korentoalueille. Viidestä havaitusta viitasammakoiden esiintymisalueesta neljä jää kokonaan hankkeessa kuvattujen toimenpidealueiden ulkopuolelle. Önkkörinlammen vesikasvillisuuden poistoalueen länsipuoleinen reuna sivuaa yhtä viitasammakoiden esiintymää. Haitta on väliaikainen ja vesikasvillisuuden poisto tapahtuu sammakoiden talvihorroksen aikana. Kosteikon kaivaminen todennäköisesti lisää viitasammakoille sopivaa elinympäristöä, joten hankkeen kokonaisvaikutus on positiivinen. Sedimenttitutkimukset Hankealueelta otettiin sedimenteistä 17.10.2016 kaksi kokoomanäytettä, toinen Önkkörinlammelta suunnitellun kosteikon alueelta ja toinen Kaivosojan kanavasuistosta. Näytteistä tutkittiin metallit ja puolimetallit (As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn), savespitoisuus (< 2 μm), kuiva-ainepitoisuus ja vesipitoisuus (%). Ruoppausmassojen sisältämät haitta-aineet tulee huomioida niiden läjityskelpoisuutta arvioitaessa. Haitallisille aineille on määritetty viisi pitoisuustasoa (I, IA, IB, IC, 2). Niiden sekä massan eroosioherkkyyden perusteella arvioidaan ruoppausmassan läjityskelpoisuus. Ympäristöhallinnon ohjeen mukaan aines määritetään eroosioherkäksi, kun sen irtotiheys on alle 1 300 kg/m 3. Arviota läjityskelpoisuudesta tulee ympäristöhallinnon sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (1/2015) mukaan verrata läjityspaikan soveltuvuuteen. Sedimenttiselvityksessä ei ole huomioitu läjityspaikan soveltuvuutta. Näytteiden maalajit määritettiin laboratoriossa aistinvaraisesti. Kokoomanäytteen 1 (Önkkörinlampi) maalaji oli liejuinen siltti (orgaanisen aineksen osuus 8,9 %) ja kokoomanäytteen 2 (Kanavasuisto) maalaji oli turve (orgaanisen aineksen osuus 81 %). Kokoomanäytteen 1 voidaan arvioida maalajinsa perusteella olevan todennäköisesti painavampaa kuin 1 300 kg/m 3, joten näytteen edustama sedimentti ei todennäköisesti ole kovin eroosioherkkää. Sen sijaan kokoomanäytteen 2 (Kanavasuisto) maalaji on todennäköisesti eroosioherkkää. Orgaaninen aines sitoo itseensä haitallisia aineita ja parantaa

18 sedimentin koheesiota. Orgaanisen aineksen määrä toisaalta alentaa sedimentin tiheyttä, joten sedimentti saattaa muuttua eroosioherkemmäksi, kun sen orgaanisen aineksen pitoisuus on korkea (yli 12 14 %). Ympäristöhallinnon ohjeen mukaan sedimenttien haitta-ainepitoisuuksilla, jotka luokitellaan pitoisuustasoluokkiin I ja IA, ei ole vaikutusta sedimenttien läjityskelpoisuuteen. Molemmissa kokoomanäytteissä metallien normalisoidut pitoisuudet asettuvat pitoisuusluokkaan I (luonnontilainen). Näytteistä tutkituilla metallien kokonaispitoisuuksilla ei siten ole vaikutusta näytteiden edustamien ruoppausmassojen läjityskelpoisuuteen. Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Hankealueella harrastetaan vesilintujen tarkkailua, veneilyä, kalastusta ja metsästystä. Lisäksi kanava on tärkeä venereitti ja kalastuspaikka. Alueella tapahtuva kalastus on lähinnä pienimuotoista virkistyskalastusta. Nouseva harrastusmuoto Oulujärvellä on melominen ja siihen kunnostuksen jälkeinen Önkkörin alue soveltuu mainiosti, kuten myös muuhun pienimuotoiseen vesistöliikkumiseen. Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Ensimmäisen vuoden toimenpiteet Kosteikon rakentaminen Ensimmäisenä toimenpidevuonna helmi-huhtikuun aikana Önkkörinlammen ojaan rakennetaan kaivamalla vesiensuojelukosteikko, jonka vesisyvyys tulee olemaan suurella osalla sen pinta-alasta vähintään 0,5 0,7 m. Önkkörinlammen ojan valuma-alueen pinta-ala on 84 ha, joten mitoitusohjeen mukaisen kosteikon pinta-ala tulee olla vähintään 0,84 ha (1 %). Kosteikon alkupäähän tehdään syvempi osa, jonka syvyys on vähintään metrin kuivanakin aikana. Ajoittain kuivuvalla kosteikkoalueella vesipinnan arvioidaan pysyvän enintään 0,3 m syvyydessä. Kosteikkoalueelle tehdään saarekkeita ja niemekkeitä, joilla ohjaillaan ja jaetaan virtaus tasaisesti kosteikon alueelle. Kosteikon alueelta arvioidaan muodostuvan ruoppausmassoja yhteensä noin 5 000 m 3 ktr. Ruoppausmassat läjitetään kiinteistön Pellokko 205-416-4-11 maa-alueelle. Kosteikon arvioitu työaika on 2 4 viikkoa. Kaivosojan ruoppaus Torvensaaren reuna Kaivosojan puoliväli Ensimmäisenä toimenpidevuonna on tarkoitus helmi-huhtikuun aikana ruopata Kaivosojan puolivälistä Torvensaaren reunaan ulottuvaa alueetta molemmat puolet yhtä aikaa edeten. Näin työt voidaan tehdä pohjan ja reunan muodot säilyttäen. Ruoppaustaso on noin 30 cm nykyisestä pohjan tasosta alaspäin eli noin +121,9 122,20 m. Ruoppausmassoja kertyy sillasta Kaivosojan puoleen väliin noin 3 000 m 3 ktr ja toiseen suuntaan sillasta Torvensaareen päin noin 1 500 m 3 ktr. Yhteensä ensimmäisenä vuonna ruoppausmassoja tulee Kaivosojan puolivälistä Torvensaaren

19 reunaan ulottuvalta alueelta noin 4 500 m 3 ktr. Kaivosoja siltavälin ruoppausmassat (3 000 m 3 ktr) läjitetään kiinteistön Kuoppaharju 205-416-4-43 maa-alueelle ja silta Torvensaarivälin ruoppausmassat (1 500 m 3 ktr) läjitetään kiinteistön Hovi III 205-416-9-50 maa-alueelle. Ruoppaukset on arvioitu kestävän 1 2 viikkoa. Kaivosojan päässä, sillan lähistöllä, ruoppaus suoritetaan erityisellä huolellisuudella. Sillan kohdalla noudatetaan alkuperäistä uoman pohjan tasoa +121,80 m, leveyttä 2,0 m ja luiskakaltevuutta 1:1,5. Tarvittaessa konsultoidaan tarkempia ohjeita Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueelta. Ruoppauksen aikana käytetään tarvittaessa silttiverhoa, väliaikaista patorakennelmaa tai muuta järjestelyä, joka minimoi ruoppauksen vesistövaikutuksia. Toisen vuoden toimenpiteet Toisena toimenpidevuonna tehdään ruoppauksia ja vesikasvillisuuden poistoa alla tarkemmin esitetyllä tavalla. Yhteensä toisen vuoden toimenpiteissä arvioidaan kestävän 2 4 viikkoa. Väylän ruoppaus Helmi-huhtikuussa Önkkörinlammen eteläosan ja Kaivosojan välille ruopataan väylää, jonka yhteydessä poistetaan ruoppausmassoja noin 1 500 m 3 ktr. Ruoppaustaso on noin 30 cm nykyisestä pohjan tasosta alaspäin tasoon +121,90 122,20 m. Ruoppausmassat läjitetään kiinteistön Pellokko 205-416-4-11 maa-alueelle. Ruoppauksen aikana käytetään tarvittaessa silttiverhoa, väliaikaista patorakennelmaa tai muuta järjestelyä, joka minimoi ruoppauksen vesistövaikutuksia. Vesikasvillisuuden poisto Önkkörinlammesta ja Kaivosojan päästä Toisena toimenpidevuonna Önkkörinlammesta ruopataan ja poistetaan vesikasvillisuutta noin 4 000 m 3 ktr ja Kaivosojan päästä noin 2 000 m 3 ktr. Alueiden ruoppaus ja vesikasvillisuuden poisto lisää avoveden määrää alueella. Arvioitu työaika on 1 2 viikkoa. Ruoppaustaso on +122,00 m. Önkkörinlammen päästä ruopatut massat sijoitetaan kiinteistön Pellokko 205-416-4-11 maa-alueelle ja Kaivosojan pään ruoppausmassat kiinteistön Kuoppaharju 205-416-4-43 maa-alueelle. Alueen ruoppauksessa huomioidaan alueella elävä lajisto, josta erityisesti EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittu lajisto. Ruoppaustoimissa huomioidaan se, että viitasammakoiden nuijapäät elävät vesikasvillisuuden seassa ja aikuiset sammakot kaivautuvat talvehtimaan vesistön pohjamutaan. Myös lummelampikorennon toukat elävät vesistön pohjasedimentissä. Ruoppauksessa pohja muotoillaan vaihtelevan syvyiseksi, ja ruopattavan alueen reunojen tulee olla repaleisia ja mosaiikkimaisia sekä loivia. Mahdollisuuksien mukaan Önkkörinlammen lounais- ja itärannan luhdalle kaivetaan myös pieniä lampareita tai kanavia, jotka lisäävät vesilintujen elinympäristön määrää alueella.

20 Kolmannen vuoden toimenpiteet Kaivosojan ruoppaus Önkkörinlampi-Kaivosojan puoliväli Kolmantena toimenpidevuotena helmi-huhtikuussa ruopataan Kaivosojaa Kaivosojan puolestavälistä Önkkörinlampeen asti ulottuvalta alueelta molemmat puolet yhtä aikaa edeten. Näin työt voidaan tehdä pohjan ja reunan muodot säilyttäen. Ruoppausmassoja kertyy noin 4 000 m 3 ktr. Ruoppaustaso on noin 30 cm nykyisestä pohjan tasosta alaspäin eli noin +121,9 122,20 m. Ruoppausmassat läjitetään kiinteistön Kuoppaharju 205-416-4-43 maa-alueelle. Ruoppauksen aikana käytetään tarvittaessa silttiverhoa, väliaikaista patorakennelmaa tai muuta järjestelyä, joka minimoi ruoppauksen vesistövaikutuksia. Onkilaitureiden rakentaminen Kaivosojan varrelle rakennetaan kolmantena toimenpidevuonna helmiheinäkuun aikana puupaalujen varaan kolme kiinteärakenteista onkilaituria. Puupaalut ulotetaan kantavaan pohjamaahan saakka. Laitureiden pituus tulee olemaan 5 m ja leveys 2 m. Laitureille rakennetaan kävelysilta rantapolulta. Laitureiden kannen taso rakennetaan tasoon NN + 123,00 m, joka on keskimääräisen tulvakorkeuden yläpuolella. Ylimpien tulvakorkeuksien aikana laiturin kansi on veden alla. Kaksi laituria rakennetaan kiinteistön Salmensivu 205-416-2-54 maa-alueelle ja yksi kiinteistön Hovi 205-416-18-17 maa-alueelle. Onkilaitureiden rakentamisessa on arvioitu kestävän 1 viikko. Kiinteistötiedot Hanketta koskevat toimenpiteet tapahtuvat luvan hakijan omistamalla vesialueella Manamansalon-Vuolijoen osakaskunta 205-876-5-1. Ruoppausmassat läjitetään yksityisten omistamien kiinteistöjen Pellokko 205-416-4-11, Kuoppaharju 205-416-4-43 ja Hovi III 205-416-9-50 maa-alueille ja laiturit rakennetaan yksityisten omistamien kiinteistöjen Salmensivu 205-416-2-54 ja Hovi 205-416-18-17 maa-alueille. Hanketta koskevat sopimukset ja suostumukset Hakijalla on sopimukset ruoppausmassojen läjittämiselle maa-alueille sekä laitureiden rakentamiselle. Hankkeen vaikutukset Hakijan arvion mukaan hankkeesta voi aiheutua tilapäisiä haittoja veden samentumisesta sekä kiintoaine- ja ravinneitoisuuksien noususta. Haittoja vähennetään töiden ajoittamisella vähävetiseen aikaan talvelle. Ruoppausmassat sijoitetaan niin, etteivät ne valu takaisin vesistöön. Hakijan arvion mukaan hanke ei merkittävästi heikennä alueen direktiivilajien elinolosuhteita, vaan todennäköisesti lisää niille soveltuvia elinympäristöjä.

21 Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä muulle maankäytön järjestämiselle eikä vaikeuta kaavan laatimista. Esitetyillä toimenpiteillä ei arvioida olevan negatiivisia vaikutuksia vedenlaatuun, eivätkä toimenpiteet ole Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden vastaisia. Vesiliikenteen arvioidaan merkittävästi parantuvan Kaivosojan ja Önkkörinlammen ruoppauksen myötä. Suunnitelluilla toimenpiteillä ei arvioida olevan haitallista vaikutusta alueen kalastolle, maa- ja vesialueiden omistajille tai muille vesiympäristöön liittyvien etujen tai oikeuksien haltijoille. Kosteikolla vähennetään Önkkörinlammen ojasta tulevaa ravinnekuormitusta. Ruoppauksilla ja vesikasvillisuuden poistolla parannetaan hankealueen virtausta ja veden vaihtuvuutta sekä vähennetään sisäistä kuormitusta. Samalla paranee myös vesialueen tila ja edesautetaan kanavan säilymistä. Kuormituksen väheneminen, vedenlaadun parantuminen ja vesimaiseman selkiytyminen vaikuttavat myönteisesti alueen virkistyskäyttöön ja kalastukseen. Rakennettavat onkilaiturit helpottavat varsinkin lasten ja nuorten kalastusharrastusta. Ruoppauksista ei oleteta aiheutuvan Käkisaarentien puurakenteiselle sillalle vaaraa tai haittaa ruoppauksen päättyessä riittävän turvaetäisyyden päähän sillasta. Ruoppausmassojen läjityspaikat muotoillaan ja istutetaan puustolle, joten vaikutukset maisemassa tai metsämaastossa ovat väliaikaisia. Suunnitelluilla ruoppausalueilla kasvillisuutta poistuu ruoppausmassojen yhteydessä tehokkaasti. Ruopattavista alueista Önkkörinlammen alue ja Käkilahden pohjukka ovat matalia ja runsaiden ruskoärviä, ulpukka ja rantapalpakkokasvustojen vallitsemia, joiden vähentämiseksi paras tapa on juuri ruoppaus. Veden mataluus ja pohjan hienojakoisuus luovat hyvät kasvuedellytykset lammella ja Käkilahdella sekä kanavassa runsaina esiintyville kelluslehtisille (ranta- ja siimapalpakko, uistinvita, ulpukka) sopiviksi ja tähän ruoppauksella saadaan paras muutos. Kasvillisuuden laajaa poistamista Kaivosojaan laskevien ojien suulta ja Käkilahden itäosan ojansuulta ei tehdä, sillä ne pidättävät valuma-alueelta tulevaa kuormitusta sekä ravinteita. Rakennettava lintutorni helpottaa varsinkin muuttolintujen tarkkailua, mutta samalla se lisää jossain määrin ihmisten liikkumista alueella, mistä saattaa aiheutua häiriötä alueen linnustolle. Myös onkilaiturien ja rantapolun toteuttaminen lisää ihmisten liikkumisesta aiheutuvaa häiriötä, mutta se kohdistuu pääosin Kaivosojan varrelle, joka on alueen linnustollisesti vähäarvoisin kohde. Ruoppauksen ja vesikasvillisuuden poiston myötä mahdollisesti lisääntyvä veneliikenne häiritsee alueella esiintyviä lintuja, mutta riittävän rikkonaisen ja suojaisen rantaviivan myötä linnuille löytyy alueelta riittävästi suojaisia piilopaikkoja. Kävelypolut auttavat alueella liikkumista. Metsästyksen arvioidaan pysyvän ennallaan, mutta parantunut vesien tila mahdollistaa kalastuksen lisäämisen alueella.

22 Hanke ei aiheuta nykytilaan verrattuna haitallisia vaikutuksia alueen vesitai eliöympäristöön tai niiden käyttöön. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, eikä aiheuta vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteisiin tai vesiluontoon ja sen toimintaan eikä huononna paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja. Hanke ei ole luonnonsuojelulain, jätelain, maankäyttö- ja rakennuslain, patoturvallisuuslain tai muinaismuistolain vastainen. Hankkeeseen liittyvät toimenpiteet eivät hakijan näkemyksen mukaan aiheuta korvattavaa vahinkoa. Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja arvio vahingoista Kunnostustoimilla voi olla hetkellisiä ja paikallisesti haitallisia vaikutuksia korentolajien toukille ja viitasammakon nuijapäille. Vaikutuksia lummelampi- ja täpläkorentoon sekä viitasammakkoon lievennetään porrastamalla ruoppauksia ja vesikasvillisuuden poistoa siten, että vain osa lajin elinympäristöstä käsitellään yhtenä vuonna. Lajin elinkierron pituus otetaan huomioon jakamalla toimenpiteet kolmelle vuodelle, jotta sopivaa elinympäristöä on aina tarjolla toukkien koko elinkierron ajan. Osa alueesta jää kokonaan käsittelemättä ja tämä alue voi toimia lajin lähdealueena, josta se voi uudelleen levittäytyä alueille, joilta kunnostustoimet ovat sen mahdollisesti hävittäneet. Täplälampikorennon huomioiminen voidaan toteuttaa samoilla periaatteilla kuin lummelampikorennolla. Vesistöön kohdistuvat toimenpiteet suoritetaan vedenkorkeuden ollessa alimmalla tasolla vuotuisvaihtelun aikana. Töiden suorittamisen ylin vedenkorkeus on NN 121,90 m, joka on samalla alin ruoppaustaso. Käytännössä tämä tarkoittaa töiden suorittamista jään tai lumen päältä Önkkörinlammen ja Kaivosojan pohjan ollessa kuivilla. Veden samentumista ehkäistään tarvittaessa työnaikaisilla patorakennelmilla tai silttiverholla. Ruoppausmassat läjitetään riittävän etäälle vesistöstä, jotta ravinteet ja valumat eivät päädy takaisin vesistöön. Tarkkailu Sudenkorentoseuranta Hakija on esittänyt, että sudenkorentojen seuranta tehdään kartoittamalla alueelle esiintyvien lumme- ja täplälampikorennon toukkia ruoppausten jälkeen kolmena vuotena. Jaksotus olisi seuraava: 2017 ruoppaus 1. vaihe 2018 ruoppaus 2. vaihe, seuranta 1. vuosi 2019 seuranta 2. vuosi 2020 seuranta 3. vuosi Maastotyöt ajoittuvat touko-kesäkuulle ja maastoon määritetään näytealat, joista haavitaan sudenkorentojen toukkia. Osa yksilöistä tallennetaan määritystä varten. Seurannan kohdelajeina ovat alueella esiintyvät

23 luontodirektiivin IV(a) liitteen lajit, muiden osalta havainnointi on yleispiirteisempää. Ensimmäisenä vuotena seuranta suunnitellaan tarkemmin ja haetaan ELY-keskukselta tarvittavat luvat. Kahtena seuraavana vuotena työmäärä on vähäisempi. Yksityiskohtaisemman seurantasuunnitelman laatiminen, kuten näytepaikkojen suunnitteleminen kartalle tehdään tilauksen jälkeen ensimmäisenä vuotena. Viitasammakkoseuranta Viitasammakkoseuranta tehdään viitasammakoiden kutuaikana, mikä on alueella yleensä toukokuun puolessa välissä. Maastotyöt voidaan jaksottaa samalla kaavalla kuin sudenkorentoseurannan maastotyöt. Tärkeimpinä ovat ensimmäiset kaksi vuotta. Kolmannen seurantakäynnin tarpeellisuudesta voidaan päätellä toisen vuoden tuloksien perusteella. Vedenlaadun seuranta Ruoppaustyön aikaista vesistönlaadun tarkkailua tehdään noin kahtena päivänä viikossa. Vesinäytteidenotto aloitetaan ennen ruoppaustyön aloitusta, jolloin selvitetään vesistön lähtötilanne. Vesinäytteitä otetaan kahdesta pisteestä Käkilahden puolelta ja 3 4 pisteestä Önkkörin puoleiselta vesistöalueelta. Osa vesinäytteistä (> 3kpl/käynti) toimitetaan laboratorioon tutkittaviksi ja osasta tehdään silmämääräiset havainnot. Vesilaboratoriossa tutkitaan veden sameus ja kiintoaine. Näytteenottopisteiden sijainnit tarkennetaan ennen työn aloitusta. Vesinäytteiden ottoa jatketaan kunnostustyön jälkeen vielä noin kuukauden ajan ottamalla vesinäytteet kerran viikossa ja tarkkailemalla samalla silmämääräisesti veden mahdollista samentumista. Tarkkailun periaatteet Ruoppauksen ja kosteikon kaivamisen aikana suoritetaan vedenlaadun tarkkailua noin kahdesti viikossa ja otetaan vertailunäytteet ennen töiden aloittamista. Tarkkailua jatketaan suoritettujen töiden jälkeen tarvittava aika, minimissään noin kuukauden ajan kerran viikossa. Tätä tarkkailuperiaatetta sovelletaan jokaisena vuonna, jolloin tehdään vesistöön kohdistuvia töitä. Viitasammakoiden tarkkailu suoritetaan niiden kutuaikana toukokuussa. Koska ruoppaus- ja kaivutyöt ajoittuvat kevääseen ennen kutuaikaa, voidaan vuosittain arvioida töiden vaikutusta ja tarvittaessa säätää saatujen havaintojen pohjalta seuraavien vuosien toimenpiteitä. Korentolajien osalta tarkkailu suoritetaan vuosittain inventoimalla korentojen toukkia touko-kesäkuussa. Päähuomio on direktiivilajeissa, mutta myös muiden korentolajien levittäytymistä jo käsitellyille alueille seurataan.

24 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty seuraavasti: 1.11.2016 luettelolla toimenpiteistä joille haetaan vesilupaa, videotallenteilla hankealueesta, onkilaitureiden rakentamista ja kokoa koskevalla tarkennuksella, rantaosayleiskaavakarttaotteella, sedimenttitutkimuksia koskevalla ilmoituksella, kunnostustoimenpiteiden kestoa ja ajankohtaa koskevilla tiedoilla, kosteikkoa koskevilla tiedoilla, tarkemmalla selostuksella hankkeen vaikutuksista direktiivilajien kantoihin ja niiden kehityksiin hankeen aikana ja sen jälkeen sekä esityksellä hankkeen haitallisten vaikutusten vähentämiseksi, selvityksellä vesistön käytön turvaamisesta työn aikana, kalastusaluetta koskevilla tiedoilla, poikkeuslupahakemusta koskevilla tiedoilla, tarkkailua koskevilla tiedoilla, valmistelulupaa koskevalla peruutusilmoituksella, hankealueesta otetuilla kuvilla, toimenpidekohtaisilla karttakuvilla ja sedimenttitutkimuslähetteellä; 26.1.2017 sedimenttitutkimustuloksilla; 1.2.2017 liitekarttaa 5F koskevalla täsmennyksellä ja uudella läjityssopimuksella; 25.8.2017 Kaivosojan ruoppausta koskevalla aikataulumuutoksella ja kanavan ruoppausta koskevalla tekotapamuutoksella sekä sillan läheisyydessä tapahtuvilla läjitysmuutoksilla. Hakemusta on samalla täydennetty hankkeen aikataulun osalta, Önkkörinlammen uudella sudenkorentoselvityksellä, Kaivosojassa tehdyllä arkeologisella tarkastusselostuksella ja sitä koskevalla pöytäkirjalla, läjityssopimuksella, toimenpiteitä koskevilla liitekartoilla 7, 8 ja 9A 9E; 29.8.2017 ruoppauksia ja toimenpiteitä koskevalla tarkennuksella; 27.9.2017 ilmoituksella, että Museovirasto on hyväksynyt Manamansalon Vuolijoen osakaskunnan muinaisjäänteen viralliseksi hoitajaksi ja OUMA-ohjausryhmän kokouksessa Önkköri oli hyväksytty vuoden 2018 budjettiin. Samoin muut rahoittajat (Kajaanin kaupunki) on budjeteissaan varautunut aloittamiseen ja 27.11.2017 toimenpidekartan osalta. Täydennysten sisältö on kirjattu kertoelmaosaan. Hakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kajaanin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 18.4.2017. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kainuun elinkeino-, liikenne ja ympäristö-

25 keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen Pohjois-Suomen kalatalouspalvelulta, Kajaanin kaupungilta, Kajaanin kaupungin kaavoitus- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta, Liikenneviraston Sisävesiväylät yksiköltä ja Museovirastolta. Kuulutuksesta on ilmoitettu Koti-Kajaani -nimisessä sanomalehdessä. Kuulutus sekä hakemus soveltuvin osin on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Lausunnot 1) Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että hankkeen toteuttamisen ensisijainen lähtökohta on ollut alueen virkistyskäytön kehittäminen. Kunnostustoimenpiteillä on lisäksi vesiensuojelullisia tavoitteita. Kainuun ELY-keskus katsoo, että Önkkörin alueen ranta- ja vesialueen kasvillisuus ja linnusto on riittävällä tarkkuudella inventoitu. Viitasammakot on inventoitu linnustoinventoinnin yhteydessä kolmella havaintokerralla toukokuussa, jolloin viitasammakkokoiraat ovat soitimella ja ajankohta inventoinnille siten otollinen. Näiden inventointien suhteen ELYkeskuksella ei ole huomauttamista. Kalastoa ei ole Önkkörin alueelta erikseen inventoitu, mutta alue on osa Oulujärveä, jossa esiintyy kaikki Suomen järville tyypillisimmät kalalajit. Korentoinventointi on tehty ainoastaan yhtenä päivänä. Erityisesti alueelta löydettyjen luontodirektiivin liitteen IV lajien, viitasammakon, lummelampikorennon ja täplälampikorennon esiintyminen on olennaisessa osassa alueen kunnostustoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Viitasammakko, lummelampikorento ja täplälampikorento ovat luonnonsuojelulain 38 :n 2 momentin ja luonnonsuojeluasetuksen 18 :n liitteen 2 mukaisesti rauhoitettuja eläinlajeja ja EU:n luontodirektiivin (97/43/ETY) liitteen IV (a) tarkoittamia tiukkaa suojelua vaativia lajeja. Täplälampikorento kuuluu lisäksi luontodirektiivin liitteen II lajeihin, ja on siten erityisten suojelutoimien alueita vaativa laji. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan korentoselvitys vaatii täydennystä. Korentoja on inventoitu ainoastaan yhtenä pääosin aurinkoisena päivänä 4.7.2013, jolloin on inventoitu aikuisia lentäviä yksilöitä. Tutkimusten valossa paras aikuisten yksilöiden inventointiajankohta on kesäkuun puolesta välistä heinäkuun puoliväliin saakka aurinkoisella ja heikkotuulisella säällä, kun taas puolipilvinen sää vähentää havaittujen yksilöiden määriä. Korentojen lisääntymispaikkoja voidaan inventoida myös keväällä tai myöhään syksyllä haavimalla toukkavaiheita (luvanvaraista), jolloin saadaan tarkempaa tietoa lisääntymispaikkojen sijainnista. Lisäinventoinnilla voidaan saada enemmän tietoa etenkin täplälampikorennon mahdollisesta esiintymisestä, jota nyt löytyi alueelta ainoastaan yksi yksilö. Nyt tehdyn inventoinnin perusteella ei voida varmuudella sanoa onko alueella täplälampikorentojen lisääntymispaikkoja vai onko kyseessä ollut vaeltava yksilö. Havainto on kyseisen lajin pohjoisin havainto ja alueen on todettu olevan lajille sopivaa elinympäristöä. Lisäselvitys on siten tarpeen

26 varsinkin täplälampikorennon esiintymisen suhteen. Esiintymisalueensa pohjoisrajoilla esiintyessään täplälampikorennon populaatio voi olla erityisen herkkä muutoksille. Täplälampikorentojen mahdollinen esiintyminen alueella on jossakin määrin huomioitu kunnostustoimenpiteiden suunnittelussa ja lajin esiintymispaikkojen suojelun on todettu tapahtuvan pitkälti samalla tavoin kuin lummelampikorennolla. Korentoselvityksen mukaan lummelampikorentoa esiintyy alueella runsaana, mutta selvityksestä ei käy ilmi minkälaisista yksilömääristä on kyse ja mitkä alueet erityisesti ovat korennoille olennaisimpia. Esiintymiskartan erikokoiset pallukat kenties kuvaavat runsautta ja kertovat alueiden tärkeydestä, mutta tulkinta jää lopulta lukijan varaan. Luontodirektiivin liitteen IV lajien vuoksi Kainuun ELY-keskus tähdentää, että kunnostustoimenpiteiden porrastus ajallisesti ja sijainnin suhteen on olennaisen tärkeää. Rehevöityminen ja liiallinen umpeenkasvu ovat haitaksi alueella esiintyville luontodirektiivin lajeille, joten kasvillisuuden vähentämisen vesialueilta ruoppaamalla ja niittämällä voidaan katsoa parantavan linnuston lisäksi sekä viitasammakoiden että korentojen elinympäristön laatua. Vesikasvien poistossa tulee kuitenkin huomioida, että alueelle myös jää alueita, joissa upos- ja kelluslehtistä kasvillisuutta säilyy. Ojien suilta vesikasvillisuutta ei tule liiaksi vähentää. Paras vaihtoehto alueen lajiston kannalta on mosaiikkimainen kasvillisuus, jossa avovesialueet ja vesikasvillisuus vuorottelevat. Jotta haitalliset vaikutukset lajistoon vältettäisiin mahdollisimman hyvin, ruoppausten välillä tulisi pitää vähintään yksi välivuosi, jona aikana olisi lajiseurantaa ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia. Täysin umpeenkasvaneet alueet, kuten Önkkörinlammen umpeenkasvanein osa, voitaisiin todennäköisemmin ilman riskejä ruopata kerralla, mutta Kaivosojan kanavassa nykymuotoinen lajien elinympäristö häviää kokonaan, jos ruoppaukset tehdään peräkkäisinä vuosina. Ruoppauksilla vähävetiseen aikaan ja talviaikaan voidaan vähentää haitallisia vaikutuksia, mutta on kuitenkin todennäköistä, että ruoppaustoimenpiteissä tuhoutuu sekä korentojen toukkavaiheita että talvehtivia viitasammakoita. Riskialueena on etenkin Kaivosoja sekä Kaivosojan suu Önkkörinlammen puolella. Porrastamisella varmistetaan, että koko ajan osa elinympäristöstä säilyy soveliaana ja vain osa toukista, nuijapäistä tai talvehtivista yksilöistä tuhoutuu. Viitasammakolle aiheutuvia haittavaikutuksia voi lieventää kaivamalla uusia allikoita sopivan etäisyyden päähän (alle 1 km) nykyisistä lisääntymisalueista, sillä viitasammakot ovat hyvin paikkauskollisia. Viitasammakon kannalta uusille allikoille sopivimpia sijoituspaikkoja ovat lämpimät, aikaisin keväällä sulavat alueet. Myös täplälampikorennot hyötyvät kaivetuista lammista. Lummelampikorento hyötyy ilmaversoisten poistosta, jolloin kelluslehtisten osuus yleensä lisääntyy. Kaivettujen lampien soveltuvuudesta lummelampikorennon pidempiaikaiseksi elinympäristöksi sen sijaan ei ole tutkittua tietoa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Önkkörinlammen etelä- ja lounaisosaan suunniteltu vesiensuojelukosteikko uusine lammikkoineen parantaa kuitenkin aluetta linnuston näkökulmasta ja todennäköisesti myös viitasammakoiden kannalta. Pitkällä tähtäyksellä kuormituksen vähentyessä se parantaa koko vesieliöstön elinympäristön

27 tilaa mukaan luettuna viitasammakoiden ja korentojen elinympäristöt. Kemikaalit ja vettä happamoittavat tekijät haittaavat viitasammakon nuijapäitä ja veden alla talvehtivia yksilöitä sekä korentojen toukkavaiheita, minkä vuoksi kuormituksen vähentäminen on erittäin tärkeää. Kuormituksen vähentämisessä huomiota tulisi kiinnittää kuitenkin myös kuormituksen lähteisiin. Kunnostustoimenpiteiden toteuttaminen vaatii Kainuun ELY-keskuksen myöntämän poikkeusluvan direktiivilajien rauhoitussäännöksistä. Tiukkaa suojelua vaativien luontodirektiivin liitteen IV lajeille voidaan poikkeamislupa myöntää vain tiukoilla kriteereillä, joista eräs on luonnonvaraisen eläimistön ja kasvilajiston suojelu ja luontotyypin säilyttäminen. Poikkeamislupa voidaan käsitellä vasta täydennetyn korentoselvityksen jälkeen. Mikäli lupa hankkeelle myönnetään, on hakijan edellä mainitun lisäksi varmistuttava siitä, että kaikki ruoppausmassat ja poistettava kasvillisuus läjitetään maalle hakemuksessa esitetyille alueille siten, että ruoppausmassat eivät pääse valumaan takaisin vesistöön. Ruoppausmassat tulee maisemoida ympäristöön sopivalla tavalla ja muotoilla maastoon sopivaksi. Ruoppauksesta saattaa aiheutua työaikana ohimenevää veden samentumista ja kiintoaineen nousua lähialueella sekä ravinteiden vapautumista. Hankkeen toteutusvaiheessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että samentumat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Työn aikana vesistön vedenlaadun tarkkailu tulee suorittaa hakemuksen liitteenä olevan 10.5.2016 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Ennen töidenaloittamista on aloittamisen ajankohta ilmoitettava kirjallisesti Kainuun ELY- keskukselle. 2) Kajaanin kaupunki on lausunnossaan todennut, että hankkeessa on otettava huomioon aluetta koskevat Oulujärven rantayleiskaavan kaavamerkinnät ja -määräykset. Kajaanin kaupungilla ei ole huomautettavaa lupahakemuksesta. 3) Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunnossaan todennut, että Önkköri-Käkilahden kunnostusta ja Käkisaaren kanavan avaamista on esitetty jo vuonna 1995 valmistuneessa Oulujärven kunnostuksen yleissuunnitelmassa. Kunnostushankkeen liikkeelle lähtemisen esteenä oli Önkkörin pengertie, joka rajoitti veden virtausta Önkkörinlammelle ja kanavan kautta Käkilahdelle. Kunnostustoimenpiteet eivät olleet tarkoituksenmukaisia ennen kuin pengertie poistettiin vuonna 2012. Kunnostus parantaa Käkilahden Önkkörin alueen virkistysmahdollisuuksia sekä veden laatua ja vesilintujen elinolosuhteita. Alueelle on tarkoitus rakentaa onkilaitureita ja lintulavoja. Nämä tulee sijoittaa sellaisiin paikkoihin, ettei ihmisten liikkuminen aiheuta häiriötä linnuille, erityisesti pesimäaikana. Önkkörin alueella esiintyy selvitysten mukaan runsaasti lummelampikorentoa, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kielletty. Vesistöjen umpeenkasvu edistää lummelampikorennolle sopivien

28 elinympäristöjen olemassaoloa, mutta toisaalta rehevöityminen ja liiallinen umpeenkasvu ovat lajille uhkia, samoin järvien ja lampien kunnostukset virkistyskäyttöä varten. Hakijalla on vireillä Kainuun ELY-keskuksessa hakemus lummelampi- ja täpläkorennon sekä viitasammakon osalta poiketa luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen häivttämis- ja heikentämiskiellosta. Lajien suojelutoimet ratkaistaan Kainuun ELY-keskuksen poikkeamishakemuksesta tehtävässä päätöksessä. 4) Liikenneviraston sisävesiväylät -yksikkö on lausunnossaan todennut, ettei sillä ole vesiliikenteen kannalta huomautettavaa kunnostushankkeesta. Alueella ei ole virallisesti merkittyjä yleisiä kulkuväyliä. Liikenneviraston ylläpitämät väylät sijaitsevat Käkisaaren Ärjänselän puolella. Hankkeen toteuttaminen toki parantaa ja nopeuttaa pienveneiden mahdollisuutta kulkea Önkkörinlahdelta Käkilahdelle. Sisävesiväyläyksikkö huomauttaa, että mikäli ruoppauksia tehdään Kaivannon ylittävän Kaivosojan sillan (silta nro O-2478) kohdalla, ruoppaus on tehtävä siltarakenteita vaurioittamatta. Alkuperäisen siltasuunnitelman mukaan uoman pohjan taso on noin +121,80 m ja leveys kaksi metriä luiskakaltevuuden ollessa 1:1,5 sillan kohdalla. Sillasta vastaava taho on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue. 5) Museovirasto on lausunnossaan todennut, että Käkisaaren kannas ja kanava kuuluvat Rakennettu kulttuuriympäristö 1993 -luetteloon ja kohteille on tehty aluerajaus, joka käsittää koko kanava-alueen maa- ja vesialueineen. Kohdekuvauksen mukaan Venäläiset sotilaat kaivoivat 1600- luvulla alavan niitty- ja suomaiseman läpi Käkisaaren kiveämättömän kanavan. Vuoden 1993 luettelo ei ole enää voimassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen inventointina. Maakuntakaavaa valmisteltaessa tämä luettelo oli vielä voimassa. Nykyään voimassa oleva uudempi luettelo on vuodelta 2009 (RKY 2009) eikä Käkisaaren kannas ja kanava ole enää siinä mukana. Museoviraston linjauksena on, että uudesta luettelosta pois jätettyjä kohteita (kuten Käkisaaren kannas ja kanava) ja ympäristöjä käsitellään maakunnallisina kohteina. Luettelosta on myös jätetty pois selviä muinaismuistolailla (295/1963) muutenkin rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. Käkisaaren kannasta ja kanavaa ei ole aikaisemmin viety Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin, mutta nyt virasto vie kohteen rekisteriin muinaismuistolain rauhoittamana kiinteänä muinaisjäännöksenä. Hakemukseen liitetty selvitys avokanavan kunnostamisesta keskittyy luontokysymyksiin ja ympäristövaikutuksiin. Hankkeen vaikutusten arvioinnista ihmisen toiminnan synnyttämään kanavaan todetaan vain että kanavan muotoa tai suuntaa ei muuteta. Asiakirjoista jää kuitenkin tulkinnanvaraiseksi se, että tulevatko kunnostukset muuttamaan kanavan pohjaa esim. ruoppausten seurauksena. Mikäli pohjaa muutetaan voi sillä olla seurauksia myös kanavan muotoon ja suuntaan. Vaikutukset kanavan kulttuurihistoriallisiin ulottuvuuksiin olisi pitänyt analysoida tarkemmin. Todettakoon, että myös alueen luontoarvot ovat syntyneet ainakin osittain kanavan kaivamisen seurauksena.

29 Käkilahden Önkkörin alueen kunnostaminen sekä käyttöedellytysten kohentaminen luontoarvot huomioiden ja niitä vahvistaenkin on sinänsä hyvä tavoite. Käkisaaren kannaksesta ja kanavasta on tarjolla toistaiseksi vain vähän kulttuurihistoriallista tietoa eikä kohdetta ole tutkittu tai dokumentoitu. Avokanavaa koskevia historiatietoja on syytä täydentää. Olisi myös hyvä saada vedenalaisarkeologeja arvioimaan kohde paikan päällä ennen ruoppauksia. Näillä tiedoilla ja havainnoilla saattaa olla vaikutusten ruoppausten ja muun toteutuksen ajankohtiin ja toteutustapoihin. Toimenpiteille, kuten kanavan reunan kulkutielle on saatava Museovirastonkin hyväksyntä. Museovirasto asettaa hankkeen vesilain mukaiselle luvalle seuraavat ehdot: 1. Kanavan historiasta ja käytöstä tulee tehdä riittävä kulttuurihistoriallinen taustaselvitys ja tarvittaessa arkeologinen/vedenalaisarkeologinen tarkastus. 2. Kanavan muotoa ja suuntaa ei tule muuttaa kunnostuksissa. Kanavan historiallisten ominaispiirteiden säilyminen tulee turvata myös osana maisemaa. 3. Kanavan kunnostuksissa tulee neuvotella yksityiskohtaisemmin sekä Museoviraston että Kainuun museon kanssa. 4. Jos kunnostuksiin liittyvissä ruoppauksissa tai muissa töissä löytyy viitteitä vanhasta ihmistoiminnasta (esim. kulkuneuvojen hylkyjä tai niiden osia tai irtaimia esineitä kuten kadotettuja työkaluja ja aseita), tulee löydöistä ilmoittaa välittömästi Museovirastoon. Lupaehdot tulee saattaa myös maastossa työskentelevien eri tahojen tietoon. Hakemuksen muutos ja täydennys Hakija on aluehallintovirastolle 25.8.2017 toimittamassaan täydennyksessä muuttanut hakemustaan seuraavasti: kaivosojan ruoppaus toteutetaan suunnitelmavuosina 1 ja 3 kanavan ruoppaus suoritetaan kanavan molemmat puolet yhtä aikaa edeten, jolloin työ voidaan tehdä pohjan ja reunan muotoja säilyttäen siltarakenteita säästetään kulutukselta siten, että sillan Torvensaaren puoleisen osan ruoppausmassat läjitetään tilalle Hovi III, eikä alkuperäisen suunnitelman mukaan tilan Kuoppaharju läjityspaikalle. Sillan kohdalla noudatetaan Liikenneviraston ohjeita luiskakaltevuuksista, uoman korkeudesta ja muita mahdollisia ohjeita. Hakija on samalla täydentänyt hakemustaan hakemuksen täydennykset -kohdasta ilmenevällä tavalla. Täydennysten sisältö on kirjattu kertoelmaosaan. Hankealueella on tehty 14.7.2017 arkeologisen kohteen tarkastus ja sen perusteella hankealueelta ei löydetty sellaisia arkeologisia rakenteita tai muita jäänteitä, joita eri työvaiheissa tulisi erityisesti huomioida. Perimätiedon mukaan kanava on alun perin kaivettu venäläisen sotajoukon toimesta 1600-luvulla. Kanavan muotoa tai suuntaa ei muuteta hankkeen

30 myötä. Alueelle tulevissa infotauluissa tullaan kertomaan kanavan syntyhistoria ja näin autetaan kulttuurihistoriallisten arvojen tuntemusta. Hakemuksen muutoksen ja täydennyksen johdosta annetut lausunnot 6) Kainuun ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että alueella heinäkuussa 2017 tehty täydentävä korentoselvitys on huolellisesti laadittu, ja se tarkentaa luontodirektiivin liitteeseen II ja IV kuuluvien korentolajien esiintymistä ja tärkeimpien elinympäristöjen sijoittumista kunnostettavalla alueella. Tarkentavien selvitysten mukaan alueella esiintyy luontodirektiivin korentolajeista ainoastaan lummelampikorentoa. Muiden lajiselvitysten osalta ELY-keskus viittaa lausuntoonsa 11.5.2017. Olemassa olevien selvitysten perusteella pystytään arvioimaan riittävällä luotettavuudella kunnostustoimenpiteiden vaikutus alueella esiintyviin luontodirektiivilajeihin, viitasammakkoon ja lummelampikorentoon poikkeamisluvan myöntämiseksi. Kunnostustoimenpiteet pystytään toteuttamaan siten, että lajien suotuisa suojelutaso ei vaarannu. Lajeilla on kunnostustoimenpiteiden ajan koko ajan tarjolla sopivaa elinympäristöä. Elinympäristöä kunnostetaan vaiheittain, jolloin vain osa elinympäristöstä ja osa lajien populaatiosta on kerrallaan toimenpiteiden vaikutuspiirissä. Kunnostustoimenpiteiden ansiosta alueella elävien direktiivilajien elinolosuhteet tulevat säilymään ja jopa paranemaan. ELY-keskus katsoo poikkeamisluvan myöntämisen edellytysten täyttyvän. Luontodirektiivin lajeille myönnettävän poikkeamisluvan tultua lainvoimaiseksi ei kunnostustoimenpiteille siten ole ELY-keskuksen näkemyksen mukaan estettä lajiesiintymien osalta, kun ne toteutetaan täydennetyn suunnitelman mukaisesti porrastaen sekä ajallisesti että sijainnin suhteen. 7) Museovirasto on lausunnossaan todennut, että se on lausunut asiasta 12.4.2017 (MV/35/05.02.01/2017) vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta. Kainuun museo on lausunnon antaja hankkeesta maa-alueiden arkeologisen sekä rakennetun kulttuuriperinnön osalta. Hankepapereihin tulisi korjata mahdollisuuksien mukaan aluetta koskevat ajantasaiset tiedot, sillä kohteiden statukseen on tehty muutoksia vuonna 2017. Käkisaaren kannas ja kanava kuuluvat Rakennettu kulttuuriympäristö 1993 -luetteloon ja kohteille on tehty aluerajaus, joka käsittää koko kanava-alueen maa- ja vesialueineen. Kohdekuvauksen mukaan Venäläiset sotilaat kaivoivat 1600-luvulla alavan niitty- ja suomaiseman läpi Käkisaaren kiveämättömän kanavan. Vuoden 1993 luettelo ei ole enää voimassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen inventointina. Nykyään voimassa oleva uudempi luettelo on vuodelta 2009 (RKY 2009) eikä Käkisaaren kannas ja kanava ole enää siinä mukana. Museoviraston linjauksena on, että uudesta luettelosta pois jätettyjä kohteita (kuten Käkisaaren kannas ja kanava) ja ympäristöjä käsitellään maakunnallisina kohteina. Luettelosta on myös jätetty pois muinaismuistolailla (295/1963) muutenkin rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Käkisaaren kannasta ja kanavaa ei ole aikaisemmin viety Museo-

31 viraston muinaisjäännösrekisteriin, mutta nyt virasto vei kohteen rekisteriin 12.4.2017 muinaismuistolain rauhoittamana kiinteänä muinaisjäännöksenä (Käkisaaren kannas ja kanava, idnro.1000030679). Lausunnossaan Museovirasto esitti vesilain mukaiselle luvalle ehdoksi mm. kulttuurihistoriallisen taustaselvityksen tekemisen sekä arkeologisen/vedenalaisarkeologisen tarkastuksen. Taustaselvitys ja tarkastus suoritettiin 14.7.2017. Tarkastuksessa ei havaittu alueella rakenteita ja todennäköisesti kanava on ollut rakenteeton. Myöskään esineitä ei löytynyt. Tarkastusta ja siitä kirjoitettua yhteenvetoa voidaan pitää riittävänä kohteen arkeologisen tarkastelun kannalta. Koska Önkkörin alueen nykyinen status on kiinteä rauhoitettu muinaisjäännös, kirjoitti Museovirasto hankkeelle muinaismuistolain 10 mukaisen hoitoluvan (MV/143/05.04.01.02/2017, hoitorekisteritunnus 999000458) kunnostustoimenpiteitä varten. Kanavaan ei liity sellaisia muinaisjäännökseen liittyviä rakenteita joita tulisi huomioida kunnostusten toteuttamisessa, mutta myönnetty hoitolupa tulisi liittää hankkeen asiakirjoihin. Museovirasto katsoo, että nyt esitetyt muutokset toimenpiteisiin (mm. ruoppausajankohdat ja -menetelmät) eivät vaikuta kohteen kulttuuriympäristöarvoihin (mm. kanavan reunojen muotoon). Täten virastolla ei ole esitettäväksi ehtoja hankkeen vesilain mukaiseen lupaan. Önkkörin alueen kunnostustöiden aikana tulee kuitenkin huomioida, että muinaismuistolain 14 ja 16 velvoittavat keskeyttämään työt välittömästi ja ottamaan yhteyttä museoviranomaiseen, mikäli töiden yhteydessä löytyy muinaisesine tai merkkejä ennestään tuntemattomasta muinaisjäännöksestä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Manamansalon Vuolijoen osakaskunnalle luvan Käkilahti Önkkörin alueen kunnostamiseen Oulujärven vesistössä Kajaanin kaupungissa tämän päätöksen liitteen 2 osoittamaan paikkaan siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Vesilain mukainen lupa sisältää kosteikon rakentamista Önkkörinlammen ojaan, Kaivosojan, Kaivosojan suun ja Önkkörinlammen väylän ruoppausta, vesikasvillisuuden poistamista Önkkörinlammen päästä ja kolmen onkilaiturin rakentamista Kaivosojan varrelle. Lupa on voimassa toistaiseksi. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Ennakoimattoman edunmenetyksen varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

32 Lupamääräykset Rakenteet Töiden suorittaminen 1. Kosteikko on rakennettava hakemuksen liitekarttana 1 olevan karttapiirustuksen ja pituusleikkauspiirustuksen Önkkörinlammen ojan kosteikko. Pohjapiirustus 1:2 000. Pituusleikkaus 1:50, 1:1 000. Päivätty 21.6.2016 mukaisesti ja hakemuksesta muutoin ilmenevällä tavalla. Ruoppausmassat on läjitettävä 25.8.2017 toimitetun täydennyksen liitekarttana 9A olevan karttapiirustuksen osoittamaan paikkaan. Ruopattavien massojen määrä on noin 5 000 m 3 ktr. 2. Kaivosojan ruoppaus välillä Torvensaari Kaivosojan puoliväli on tehtävä ja ruoppausmassat läjitettävä 25.8.2017 toimitetun täydennyksen liitekarttana 9B olevan karttapiirustuksen Toimenpidevuosi 1. Kaivosojan ruoppaus väliltä Torvensaari-Kaivosojan puoliväli, mittakaava 1:10 000, mukaisesti ja hakemuksesta muutoin ilmenevällä tavalla. Ruopattavien massojen määrä on yhteensä noin 4 500 m 3 ktr. 3. Önkkörinlammen kasvillisuuden poistaminen ja väylän sekä Kaivosojan suun ruoppaaminen on tehtävä ja ruoppausmassat läjitettävä 25.8.2017 toimitetun täydennyksen liitekarttana 9C olevan karttapiirustuksen Toimenpidevuosi 2. Väylän ruoppaus ja vesikasvillisuuden poisto Önkkörinlammesta, mittakaava 1:10 000, mukaisesti ja hakemuksesta muutoin ilmenevällä tavalla. Ruopattavan väylän kohta on merkitty 1.11.2016 toimitetun täydennyksen liitekarttaan 5 B. Ruopattavien massojen määrä on yhteensä noin 7 500 m 3 ktr. 4. Kaivosojan ruoppaus välillä Önkkörinlampi Kaivosojan puoliväli on tehtävä ja ruoppausmassat läjitettävä 25.8.2017 toimitetun täydennyksen liitekarttana 9D olevan karttapiirustuksen Toimenpidevuosi 3. Kaivosojan ruoppaus välillä Önkkörinlampi-Kaivosojan puoliväli, mittakaava 1:10 000, mukaisesti ja hakemuksesta muutoin ilmenevällä tavalla. Ruopattavien massojen määrä on noin 4 000 m 3 ktr. 5. Onkilaiturit on rakennettava hakemuksen liitteen 1 liitteenä olevan tyyppipiirustuksen Onkilaituri. YMP. P21561. Piirustuksen nro 4. Päivätty 26.5.2015 mukaisesti 25.8.2017 toimitetun täydennyksen liitekarttana 9E olevan karttapiirustuksen Toimenpidevuosi 3. Onkilaiturien, lintutornin, pysäköintipaikan ja polun rakentaminen, mittakaava1:10 000, osoittamiin paikkoihin ja hakemuksesta muutoin ilmenevällä tavalla. 6. Ruoppaukset, vesikasvillisuuden poistaminen ja kosteikon rakentaminen on tehtävä 1.2. 30.4. välisenä aikana ja siten, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Rakentamis- ja ruoppaustöistä ei saa aiheutua sellaista veden samentumista tai muuta haitallista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Kaivosojan sillan (silta nro O-2478) kohdalla ruoppaus on tehtävä siltarakenteita vaurioittamatta.

33 Kunnossapito Ruoppausmassat ja poistettava kasvillisuus on läjitettävä ja muotoiltava maastoon sopivaksi siten, ettei massat pääse valumaan takaisin vesistöön. 7. Onkilaitureiden rakentaminen on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle, sen käytölle ja vesiluonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. 8. Mikäli Önkkörin alueen kunnostustöiden yhteydessä löytyy muinaisesine tai merkkejä ennestään tuntemattomasta muinaisjäännöksestä, tulee työt välittömästi keskeyttää ja saattaa asianomaisen viranomaisen tietoon muinaismuistolain 14 ja 16 :n mukaisesti. 9. Onkilaitureiden ja kosteikon ja muiden rakenteiden kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti. Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi Korvaukset Tarkkailu 10. Ruoppausta, vesikasvillisuuden poistamista ja kosteikon rakentamista koskevat alueet, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus muuten on työn takia huonontunut, on merkittävä asianmukaisesti. Merkkien kunnossapidosta ja poistamisesta on huolehdittava. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja ylimääräinen kaivumaa sekä huolehdittava rakennustyön muidenkin jälkien poistamisesta. Rakennuspaikka ja sen ympäristö on työn jäljiltä siistittävä ympäristöön sopeutuvaksi. 11. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. 12. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia vesistön, lummelampikorentojen, täplälampikorentojen ja viitasammakoiden tilaan Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän yksityiskohtaisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ELY-keskukselle kaksi kuukautta ennen tarkkailun ja toiminnan aloittamista. Tarkkailu on aloitettava ennen toiminnan aloittamista. ELY-keskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 13. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin kahdeksan vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa.

34 Ilmoitukset 14. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maanomistajille. 15. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu edunmenetystä, jota nyt ei ole ennakoitu, voidaan siitä vaatia korvausta erikseen siten kuin vesilain 13 luvun 8 :ssä on säädetty. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Työnaikaisista toimenpiteistä ei ole alueen virkistyskäytölle juurikaan haittaa, ottaen huomioon työn lyhyt kesto ja töiden ajoittaminen jääpeitteiselle kaudelle. Koska ruoppaustyöt tehdään matalan veden aikaan talvella tai alkukeväästä ja ruoppausmassat läjitetään maa-alueille, on siitä aiheutuva samentumishaitta mahdollisimman vähäinen. Luvan saaja omistaa vesialueet, joilla on tarkoitus tehdä ruoppauksia, vesikasvillisuuden poistamista ja kosteikko. Luvan saaja on sopinut ruoppausmassojen ja vesikasvillisuuden läjittämisestä sekä onkilaitureiden rakentamisesta maa-alueiden omistajien kanssa. Kaava ei aseta estettä hankkeen toteuttamiselle. Kainuun ELY-keskus on myöntänyt Manamansalon Vuolijoen osakaskunnalle luvan poiketa luonnonsuojelulain mukaisten rauhoitettujen eläinlajien sekä luontodirektiivin liitteeseen IV (a) kuuluvien lajien rauhoitusmääräyksistä. ELY-keskus on arvioinut, että hakemuksessa esitetyt Önkkörinlahden kunnostustoimenpiteet heikentävät lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tilapäisesti ja paikallisesti, mutta pitkällä tähtäimellä parantavat lajien elinolosuhteita ja varmistavat lajien suotuisan suojelutason säilymisen myös alueellisesti. Kainuun ELY-keskus on katsonut, että viitasammakon, lummelampikorennon ja täplälampikorennon suojelutaso säilyy suotuisana poikkeamisesta huolimatta. Kunnostustoimenpiteistä on hyötyä edellä mainituille luontodirektiivin lajeille. Porrastamalla kunnostustoimenpiteet sekä ajallisesti että sijainnin suhteen vähennetään hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat suorat haitalliset vaikutukset suojeltuihin lajeihin. Toimenpiteiden vaikutuksia suojeltuihin lajeihin tarkkaillaan hankkeen edetessä.

35 Kaivosojan kanavassa tehdyssä arkeologisessa tarkastuksessa ei havaittu alueella rakenteita tai esineitä ja todennäköisesti kanava on ollut rakenteeton. Koska kanavan muotoa tai suuntaa ei tulla hankkeen toimenpiteiden myötä muuttamaan, eivät toimenpiteet vaikuta kohteen kulttuuriympäristöarvoihin. Ruoppauksista ei lupamääräystä noudattamalla aiheudu Käkisaarentien puurakenteiselle sillalle vaaraa tai haittaa. Oulujärven alueella on voimassa Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016 2021. Oulujärven ekologinen tila on hyvä ja tavoitteena on säilyttää sen tila hyvänä. Hanke ei vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ruoppaustöistä, ruoppausmassojen ja vesikasvillisuuden läjittämisestä maa-alueille sekä kosteikon ja onkilaitureiden rakentamisesta ei aiheudu vesilain vastaisia seuraamuksia. Hankkeesta saatava hyöty ja siitä aiheutuvat menetykset Intressivertailu Ruoppauksilla, vesikasvillisuuden poistoilla ja kosteikon rakentamisella parannetaan ennakolta arvioiden merkittävästi vesistön tilaa ja linnuston, viitasammakoiden ja korentojen elinolosuhteita. Edellä mainituilla toimenpiteillä ja onkilaitureiden rakentamisella parannetaan alueiden ranta- ja vesialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia, kuten veneilyä ja kalastusta. Kosteikon rakentaminen tarjoaa myös uusia elinympäristöjä kasvi- ja eläinlajeille ja vähentää alueelle tulevaa kuormitusta. Ruoppausmassat ja vesikasvillisuus sijoitetaan maalle. Ruoppaustöistä, vesikasvillisuuden poistamisesta ja kosteikon rakentamisesta saattaa aiheutua lyhytaikaista paikallista ja vähäistä veden samenemista. Hankkeella ei ole pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun. Yleiselle edulle aiheutuvana haittana otetaan huomioon ruoppauksista ja vesikasvillisuuden poistosta sekä kosteikon rakentamisesta aiheutuva mahdollinen lyhytaikainen vesistön sameneminen ja onkilaitureiden rakentamisesta aiheutuva vähäinen maisemakuvan muuttuminen. Hankkeen yleiselle ja yksityiselle edulle aiheutuvana hyötynä otetaan huomioon odotettavissa oleva vesistön tilan paraneminen, lintujen ja direktiivilajien elinolosuhteiden parantuminen ja alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääntyminen. Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Näin ollen luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Lupamääräykset Lupamääräyksessä 6 on annettu töiden tekemiselle hakemuksen mukainen aikataulurajoitus, jotta varmistutaan, että toimenpiteistä aiheutuvat

36 Sovelletut säännökset mahdolliset samentumishaitat jäisivät mahdollisimman pieniksi. Samalla on annettu sillan rakenteiden turvaamista koskeva määräys. Koska Kaivosoja on kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta, on alueelta mahdollista löytyä myös muinaisesineitä tai muinaisjäännöksiä. Niiden suojelemiseksi on lupamääräyksessä 8 määrätty työt välittömästi keskeytettäväksi, mikäli alueelta löytyy muinaisesineitä tai merkkejä ennestään tuntemattomasta muinaisjäännöksestä. Ruoppaustyöt, kasvillisuuden poistaminen ja kosteikon rakentaminen on tarkoitus toteuttaa kevättalvella. Töiden ajoittaminen jääpeitteiseen aikaan voi ilman selkeästi näkyviä merkkejä helposti aiheuttaa onnettomuuksia. Onnettomuuksien välttämiseksi lupamääräyksessä 10 on määrätty ruoppausta, vesikasvillisuuden poistamista ja kosteikon rakentamista koskevat alueet merkittäväksi selkeillä merkeillä. Merkit on määrätty poistettavaksi, kun se on alueella liikkuvien kannalta turvallista. Lupamääräyksessä 12 hakijaa on määrätty toimittamaan Kainuun ELYkeskuksen hyväksyttäväksi yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma, jotta hakemuksen muutoksen myötä muuttuneet aikataulut ja työtavat tulevat huomioiduksi myös tarkkailusuunnitelmassa. Muilta osin luvan saajan noudatettavaksi on annettu tarpeelliset määräykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisten ja yksityisten etujen turvaamisesta. Vesilain 2 luvun 7 ja 9, 13, 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 5, 6, 7, 8 1 ja 2 momentit, 10 1 momentti, 11 1 2 ja 4 momentit ja 18 Lausuntoihin vastaaminen 1) ja 6) Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Kainuun ELY-keskus on esittänyt, että vesistötarkkailu voitaisiin tehdä hakemukseen liitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti, mutta aluehallintovirasto on määrännyt luvan saajan toimittamaan Kainuun ELY-keskuksen hyväksyttäväksi yksityiskohtaisen tarkkailusuunnitelman vesistö-, korento- ja viitasammakkotarkkailun osalta, koska hakemusta on muutettu hakemuksen käsittelyn aikana ja tarkkailusuunnitelmassa on ristiriitaisuuksia muutosten suhteen. 2) Kajaanin kaupungin, 3) Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen, 4) Liikenneviraston vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 5) ja 7) Museoviraston vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Hankkeen yhteydessä ei tulla muuttamaan kanavan muotoa tai suuntaa. Lupamääräyksessä 8 luvan saajalle on an-

37 nettu ohjaus, kuinka toimia, mikäli Önkkörin alueen kunnostustöiden yhteydessä löytyy muinaisesine tai merkkejä ennestään tuntemattomasta muinaisjäännöksestä. Tieto myönnetystä hoitoluvasta on kirjattu kohdan lupahakemuksen käsittely hakemusten täydennys -otsikon alle. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 9 770 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1524/2015) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan yli 20 000 200 000 m 3 ktr ruoppausta koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 9 770 euroa. Oikeusohjeet Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2017 (1353/2016) 8 :n 2 momentti Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2016 (1524/2015) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Kajaanin kaupunki (sähköpostitse) Kajaanin kaupungin kaavoitusviranomainen (sähköpostitse) Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköpostitse) Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut (sähköpostitse) Liikennevirasto, Lappeenrannan sisävesiväylät -yksikkö Museovirasto (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse)

38 Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja Koti-Kajaani lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kajaanin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Kuulutuksesta ilmoitetaan Koti-Kajaani -nimisessä sanomalehdessä.

39 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Heidi Nyman Marjo Torro Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Heidi Nyman ja esitellyt ympäristölakimies Marjo Torro. MT/es Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 654 tai 0295 017 500. Liitteet Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Karttaliite

Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELYkeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusoikeus on myös saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädetyn mukaisesti. Valitusaika päättyy 29.1.2018, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Liite 2 1