Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Transkriptio

1 Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto

2 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys noin 1 m ja vesitilavuus noin m3 ennen kunnostamista. Gallträsk on liettymisestä ja umpeenkasvusta johtuen virkistysarvoaan hitaasti menettävä järvi. Järveen johdettiin alueen jätevedet Lähistöllä on perimätiedon mukaan sijainnut myös paristotehdas, matonpesulaitureita, kaatopaikka ja pesula. Järven kunnostamista on suunniteltu ja erilaisia kunnostuskokeiluja on tehty 1960-luvulta alkaen. 2

3 Kunnostushankkeen eteneminen Vuonna 2005 suoritettiin laboratoriomittakaavaiset kokeet järven kunnostamiseksi ja lietteen käsittelemiseksi. Vuosina suoritettiin koeruoppaus menetelmän toimivuuden varmistamiseksi. Vuonna 2008 määritettiin hankkeen tavoitteet, suunniteltiin kunnostaminen ja haettiin vesilupa Vesitalous- ja ympäristöluvat myönnettiin lisäselvitysten ja hakemuksen täydennysten jälkeen Kunnostusurakka suoritettiin

4 Projektin osapuolet Hankkeen tilaajana toimi Kauniaisten kaupunki. Projektinjohdosta, suunnittelusta, vesilupahakemuksista, rakennuttamisesta ja työn aikaisesta valvonnasta vastasi Sito ja Sito-rakennuttajat Oy. Vesistö- ja vakavuustarkkailusta sekä asiantuntijatehtävistä vastasi FCG Oy. Kunnostusurakoitsijana toimi Vesirakennus Ojanen Oy. Lupaviranomaisena toimi Etelä-Suomen ympäristölupavirasto, nykyisin Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4

5 Projektin tavoitteet Tavoitteena oli poistaa 2 hehtaarin alueelta yhteensä n m 3 löyhää pohjasedimenttiä. Pohjasedimentin poistaminen parantaa järven happivarantoa ja veden vaihtuvuutta, lisätä vesisyvyyttä, vähentää vesikasvillisuutta sekä parantaa virkistyskäyttöarvoa. Ravinteikkaan pohjasedimentin poistamisella voidaan myös vaikuttaa järven sisäiseen kuormitukseen. Toteutuksen tavoitteena oli tehdä hanke budjetin mukaisilla kustannuksilla vesiluvan määräysten ja hyvän ympäristöpolitiikan mukaisesti. Työt on suoritettava siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä Ruoppaustyöt on suoritettava vuosittain välisenä aikana. 5

6 PROJEKTIN TOTEUTUS 1/2 Kunnostaminen suoritettiin kolmessa vaiheessa alueittain Vetinen ruoppausliete johdettiin käsittelyalueilla oleviin geotuubeihin. Ruoppausliete käsiteltiin ja kuivattiin geotuubeilla kahdella käsittelyalueella. Käsittelyssä vapautunut vesi johdettiin takaisin vesistöön. 6

7 PROJEKTIN TOTEUTUS 2/2 Kaikkiaan käsiteltiin n m 3 ravinteikasta, vetistä ruoppauslietettä tavoitteen saavuttamiseksi. Käsiteltävän lietteen määrä on suurempi kuin pohjasta poistettu lietemäärä, koska imuruoppaustyön yhteydessä pohjalietteeseen sekoittuu lisävettä. Hyötykäytettävää materiaalia jäi käsittelyn jälkeen n m 3. Käsitelty materiaali on pääosin hyötykäytetty, mm. Kauniaisten pujottelumäen maisemoinnissa ja profiilin muokkauksessa. Käsittelyn aikana kokonaisfosforia poistettiin järvestä n. 980 kg ja typpeä n kg. 7

8 Ruoppaus- ja sedimentin käsittelyalueet 8

9 VESISTÖ- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTARKKAILU Gallträskin vedenlaadun seurantaa on tehty vuosina 2002, 2003 ja ruoppaustöiden aikana Vesinäytteistä on analysoitu klorofylli-a, happi, ph, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, väri, kiintoaine, sameus, kokonaistyppi, ammonium- ja nitraattityppi, kokonaisfosfori, liukoinen fosfaattifosfori sekä kemiallinen hapenkulutus. Lisäksi niistä on määritetty alkuaineiden As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb ja Zn kokonaispitoisuudet. Hankkeen aikana havaittiin, että kunnostusruoppaus ja lietteen käsittely ei aiheuttanut merkittäviä haittatekijöitä vesistössä tai ympäristössä. Vesistötarkkailun tulosten perusteella ruoppauksen samentavaa vaikutusta ei näkynyt sameuden arvoissa edes ruoppausalueella, kokonaisfosforipitoisuus tai liukoisen fosfaattifosforin pitoisuus ei noussut ja happipitoisuus oli hyvä eikä metallipitoisuuksissa havaittu merkittävää nousua ruoppauksen aikana. Rantojen mahdollisia sivusiirtymiä varten perustetun tarkkailupisteverkon sijaintimittauksissa ei ole havaittu muutoksia. Käsittelyssä vapautunut vesi palautettiin järveen. Veden laatu oli hyvä. Fosforin reduktio käsittelyssä oli 99,6%, typen 96,9% ja kuiva-aineen osalta 98,2 %. 9

10 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Projekti suoritettiin tavoiteajassa ja alle budjetoitujen kustannusten. Järvestä poistettiin m3 ravinteikasta pohjasedimenttiä. Tavoite ylittyi noin 20 %:lla. Hankkeen aikana käsiteltiin m3 vetistä pohjasedimenttiä. Tuloksena syntyi 7700 m3 maanrakentamiseen kelpaavaa maa-ainesta. ainesta. Käsittelyssä syntynyt puhdas vesi palautettiin vesistöön. Kunnostusruoppaus ja sedimentin käsittely ei aiheuttanut haittatekijöitä vesistössä tai ympäristössä. Työtapaturmia tai muita onnettomuuksia ei tapahtunut. Asukkaat tuntuivat suhtautuvan positiivisesti ja kiitollisuudella projektin suorittamiseen. Projektin menestyksen pääsyynä voidaan pitää koe-, suunnittelu- ja hankintavaiheen menestyksellistä suorittamista. Kokonaistaloudellisella lähestymistavalla ja koevaiheista saatujen kokemusten avulla varmistettiin imuruoppauksen työ-, ympäristö- ja kustannustehokkuus. 10

11 JATKOTOIMENPITEET Käsittelyalueilla oleva liete (n m 3 ) poistetaan alueilta ja alueet maisemoidaan toukokuuhun 2012 mennessä. Vesistö- ja ympäristötarkkailua jatketaan 2011 ja tulokset raportoidaan helmikuussa Kunnostushankkeen vaikutuksia järven vesikasvillisuuteen ja planktonlevästöön seurataan vuonna 2013 tehtävillä kasvillisuusinventoinneilla ja kasviplanktontutkimuksilla. 11

12 KIITOS! 12